tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes kaikkien seudun kuntien koulutustaso ylittää koko maan keskimääräisen tason. Vaikka Helsingissä koulutustaso on yleisesti ottaen korkea, on väestöstä myös melko suuri osa pelkästään yleissivistävän koulutuksen varassa. Tilanne on ollut tällainen jo vuosia. Pitemmän ajan muutostrendinä Helsingissä on ollut naisten koulutustason pitkään jatkunut voimakas nousu. Alueelliset koulutustasoerot ovat Helsingissä suuria. Helsingin väestön koulutustaso kokonaisuudessaan on noussut merkittävästi. Kun vuonna 1970 Helsingissä 15 vuotta täyttäneistä vajaa 37 prosenttia oli tutkinnon suorittaneita, oli vastaava osuus vuoden 2006 lopussa 69 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, jotka olivat vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, oli vähentynyt 63 prosentista 31,1 prosenttiin samana ajanjaksona. Suomessa 1960-luvulla alkanut vahva panostus nuorten oppilaitosmuotoiseen koulutukseen näkyy väestön koulutustason erittäin nopeana kohoamisena 1970-luvulta lähtien. Muualla Suomessa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut Helsinkiä nopeammin. Aikavälillä ero tutkinnon suorittaneiden osuudessa Helsingin ja koko maan välillä on kaventunut kahdella prosenttiyksiköllä. Toisaalta koulutustasomittaimen mukaan Helsingin koulutustaso oli jo vuonna 1998 korkeampi kuin koko maan koulutustaso vuonna Kuvio 1. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa % 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 Helsinki Koko maa TIEDUSTELUT Timo Äikäs, puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 5500, Helsingin kaupunki Puhelin (09) Tilaukset, jakelu puh. (09) tietokeskus.tilaukset@hel.fi Julkaisujen myynti Tietokeskuksen kirjasto, puh. (09) , virtuaalinen kirjakauppa ISSN (painettu) ISSN X (verkossa)

2 Tilastokeskuksen uudistettua koulutusluokitusta on käytetty vuoden 1998 tilastoista lähtien. (ks. Liite 1. Koulutusluokitus). Oheiseen taulukkoon 1. on koottu Helsingin ja koko maan koulutusrakenteet vuosilta Koska Suomessa nuoret ovat selvästi paremmin koulutettuja kuin vanhemmat ikäluokat, kokonaiskoulutustaso on noussut jatkuvasti. Vuoden 2006 lopussa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita oli Helsingissä kaikkiaan eli 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oli tutkinnon suorittaneita. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 prosenttiyksikköä. Helsingissä tutkinnon suorittaneiden naisten osuus oli hieman miehiä suurempi. Koko maassa perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus oli 64,1 prosenttia vuoden 2006 lopussa. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden määrä oli yli 2,8 miljoonaa. Korkean asteen tutkintoja suorittaneita oli Helsingissä vuonna 2005 yli kolmannes väestöstä (34,7 %), kun koko maassa vastaava osuus oli neljännes (25,8 %). Helsingissä korkean asteen tutkintoja suorittaneiden lukumäärä oli henkilöä. Helsingissä niiden henkilöiden määrä, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen eli peruskoulu-, kansakoulu-, kansalaiskoulu- tai keskikoulututkinnon jälkeen mitään muuta tutkintoa, oli eli 31,1 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Koko maassa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 35,9 prosenttia väestöstä. Koulutustasoa ovat nostaneet mm. ammattikorkeakouluista valmistuneet. Tutkinnot luokitellaan samantasoisiksi kuin alemmat korkeakoulututkinnot yliopistoissa. Ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnot suoritettiin vuonna Pääkaupunkiseudulla toimi kaikkiaan 11 ammattikorkeakoulua vuonna Helsingin ruotsinkielisestä väestöstä 73,1 prosenttia on tutkinnon suorittaneita eli jonkin verran suurempi osuus kuin suomenkielisestä väestöstä (71,1 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla erot tulevat esiin selvemmin: ruotsinkielinen väestö 42,7 prosenttia, suomenkielinen väestö 35,6 prosenttia. Taulukko 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä ja koko maassa Vuodet 15-vuotta Tutkinnon Korkea-asteen Keskiaste Enintään Koulutustäyttäneet suorittaneet tutkinnon perusaste tasomittain yhteensä suorittaneet VKTM % % % % Helsinki ,4 31,8 32,5 35, ,2 32,4 32,8 34, ,0 32,8 33,2 34, ,7 33,3 33,4 33, ,3 33,6 33,7 32, ,7 33,9 33,8 32, ,2 34,2 34,0 31, ,5 34,5 34,0 31, ,0 34,7 34,2 31,1 380 Koko maa ,7 22,5 35,2 42, ,5 22,9 35,6 41, ,4 23,3 36,1 40, ,2 23,7 36,5 39, ,0 24,2 36,8 39, ,9 24,6 37,2 38, ,7 25,0 37,7 37, ,4 25,4 38,0 36, ,1 25,8 38,3 35,

3 KOULUTUSTASO HELSINGIN SEUDULLA JA KOKO MAASSA Kuvio 2. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön koulutusaste Helsingissä Väestön jatkuvasti parantunut koulutustaso on osaltaan mahdollistanut työn tuottavuuden kasvun ja sitä kautta nopean taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Tietoon ja osaamiseen perustuvan talouden tärkein voimavara korkeasti koulutettu työvoima keskittyy kilpailukykyisille keskusalueille. Väestön hyvää koulutustasoa voidaan pitää eräänä keskeisenä Helsingin ja Helsingin seudun pitkän aikavälin kilpailuetuna. Keskimäärin seudun kuntien koulutustaso on korkea. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Helsingin seudulla on suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa. Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Suomi Ruotsi Koulutustasossa on melko suuria eroja kunnittain Helsingin seudulla, kuten kuviosta 3. ilmenee. Kuviossa on käytetty koulutustason osoittimena väestön koulutustasomittainta (VKTM). Koulutustasoa ilmaiseva mittainluku on laskettu 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mitä suurempi mittainluku on, sitä korkeampi on koulutustaso. (ks. Liite 2 VKTM). Lähes kaikkien seudun kuntien koulutustaso ylittää koko maan keskimääräisen tason. Ainoastaan kolmen kunnan VKTM-indikaattori jäi koko maan tason alapuolelle. Hyvinkää on koko maan keskiarvon tuntumassa, mutta Mäntsälän ja Pornaisten koulutustason indikaattori jää selvästi koko maata ja muita seudun kuntia alhaisemmaksi. Helsingin seudulla työelämän muutos näkyy työvoimalta edellytetyn kvalifikaatiotason muutoksena. Korkean koulutuksen vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivan työvoiman osuus kasvaa edelleen ja koulutustaso nousee muissakin ammattiryhmissä. Silti ammatillisen koulutuksen tarve on suuri, koska työvoima on käytännön työntekijäammateissa ikääntynyttä, ammattiryhmät suuria ja poistumat huomattavasti suuremmat kuin korkea-asteen koulutusta edustavissa ammattiryhmissä. Selvästi korkein koulutustaso Suomessa on Kauniaisissa. Helsingin seudun koulutetuimmat kunnat ovat samalla koko Suomen parhaiten koulutettujen kuntien joukossa. Helsingin seudun kuntien järjestys koulutustasossa on pysynyt melko samanlaisena useana vuonna. Vuonna 2006 kuntien järjestys oli aivan sama kuin edellisenä vuonna, mutta mittainlukujen (VKTM) muutoksissa on huomattavaa se, että seudun viimeisenä olevan Mäntsälän koulutustason mittainluku nousi vuodessa eniten (+8), kun taas kärjessä olevan Kauniaisten mittainluku nousi vähiten (+1). Koulutustaso nousi % Kuvio vuotta täyttäneen väestön koulutustaso (VKTM) Helsingin seudun kunnissa Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Sipoo Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Vantaa Vihti Koko maa Hyvinkää Pornainen Mäntsälä VKTM Tutkinnon suorittaneiden % osuus 15 v. täyttäneistä 78,7 73,1 69,0 68,2 65,1 67,1 65,7 65,4 65,7 64,5 63,9 64,1 63,6 61,3 60,5 3

4 selkeästi seuraavissa kunnissa: Sipoo (+7), Espoo, Kirkkonummi, Tuusula ja Pornainen (+6). Muissa seudun kunnissa mittainluvun nousu oli 4-5 luokkaa. Suomen korkeimmin koulutettujen kuntien tilastossa (kuvio 4.) erottuu kaksi keskittymää: Helsingin seudun korkeasti koulutetut kunnat (Kauniainen, Espoo, Helsinki ja Kirkkonummi) sekä Oulu ja sen lähikunnat (Oulu, Oulunsalo ja Kempele). Kymmenen kärjessä tilastoon yltävät näiden lisäksi muualta Suomesta Pirkkala, Jyväskylä ja Kaarina. Kuntien järjestys oli vuosina 2005 ja 2006 lähes sama, mutta vuonna 2006 Pirkkala ohitti Kirkkonummen. Tarkasteltaessa pelkästään korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta ns. kuusikkokaupungeissa nähdään että osuus on korkein Espoossa, jossa 42,1 prosenttia väestöstä on suorittanut korkean asteen tutkinnon. Seuraavina ovat Helsinki 34,8 prosenttia, Oulu 32,9 prosenttia, Tampere 30 prosenttia sekä Vantaa ja Turku molemmilla 27,8 prosenttia. Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 28,2 prosenttia. AMMATILLISEN TUTKINNON JA KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANUT VÄESTÖ Pelkän lukiokoulutuksen suorittaneita Helsingissä on huomattavan paljon, 15 prosenttia. Koko maassa vastaava osuus oli vain 7,7 prosenttia. Ainoastaan lukiokoulutuksen suorittaneisiin lukeutui myös henkilöitä, joiden jatko-opiskelu oli vielä kesken. Ammatillisiin tutkintoihin sisältyvät sekä ammatillisen toisen asteen tutkinnot että alimman korkea-asteen tutkinnot (opistoasteen tutkinnot). Ammatillisiin tutkintoihin kuuluvat sekä oppilaitoksissa suoritetut tutkinnot että näyttötutkinnot. Yhteenlaskettuina ammatillisen tutkinnon suorittaneita Helsingissä oli 29,9 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseudun kunnista eniten ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli Vantaalla, lähes 40 prosenttia. Espoossakin ammatillisen koulutuksen suorittaneita (30,7 %) oli enemmän kuin Helsingissä. Tämä selittyy Espoon opistoasteen tutkinnon suorittaneiden suhteellisen suurella osuudella. Opistoasteen tutkinnon suorittaneita oli kaikkiaan vertailualueilla melko paljon. Opistoaste on kuitenkin poistuva koulutusaste, joten pidemmällä tähtäimellä ko. koulutusasteen osuus vähenee väestön koulutusrakenteissa. Kuvio 4. Koulutustasoltaan korkeimmat kunnat Suomessa Kauniainen Espoo Oulu Helsinki Pirkkala Kirkkonummi Jyväskylä Oulunsalo Kempele Kaarina Koko maa 310 Korkeakoulututkintoihin katsotaan taulukossa 2. olevista tutkinnoista alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot sekä ns. ammatilliset korkea-asteen tutkinnot. Näistä ammatillinen korkea-aste on poistuva tutkinto. Tämän tutkinnon suorittaneiden osuus oli muutenkin melko pieni eri alueilla. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteeseen luetaan lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot. Yksittäisistä tutkinnoista voidaan todeta, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvaa joka vuosi. Koulutusmuoto on suhteellisen uusi, joten prosenttiosuudet eivät ole vielä ehtineet kovin suuriksi. Osuudet ovat nousseet Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin neljään prosenttiin. Helsingissä kaikkia korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 24 prosenttia, Espoossa selvästi enemmän eli 28,9 prosenttia. Vantaalla osuus oli 16 prosenttia ja koko maassa 14,5 prosenttia. Korkeakoulututkinnoissa Kauniainen oli 41,4 prosentin osuudellaan selvä ykkönen koko maassa. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen osuuksissa pääkaupunkiseudun kuntien järjestys on Kauniainen, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Sama järjestys koskee myös tutkijakoulutusastetta eli lisensiaatti- ja tohtorintutkintoja VKTM Tutkinnon suorittaneiden % osuus 15 v. täyttäneistä 78,7 73,1 73,6 69,0 71,6 68,2 73,5 70,9 72,0 68,2 64,1 4

5 Taulukko 2. Väestö koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, Helsingin seudulla (14 kuntaa) ja koko maassa 2006 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Helsingin Kokomaa seutu Väestö (15 v. täyttäneet) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Keskiaste, ammatillinen toinen aste Keskiaste, lukiokoulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Tutkinnon suorittaneet yhteensä Osuus % Koulutusaste yhteensä Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 31,1 26,9 35,5 21,3 31,7 35,9 3 Keskiaste, ammatillinen toinen aste 19,2 17,5 27,3 10,2 22,0 30,6 3 Keskiaste, lukiokoulutus 15,0 13,6 9,1 13,7 12,1 7,7 5 Alin korkea-aste 10,7 13,2 12,2 13,3 12,0 11,3 6 Alempi korkeakouluaste 9,2 10,5 8,6 11,9 9,2 7,2 7 Ylempi korkeakouluaste 13,2 16,4 6,8 25,9 11,7 6,6 8 Tutkijakoulutusaste 1,6 2,0 0,6 3,6 1,3 0,7 Tutkinnon suorittaneiden osuus 69,0 73,1 64,5 78,7 68,3 64,1 Kaikista Suomen tutkijakoulutuksen suorittaneista 26 prosenttia asui Helsingissä, 42 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 46 prosenttia Helsingin seudulla. KOULUTUSTASO IKÄRYHMITTÄIN HELSINGISSÄ Nuoret ovat saaneet huomattavasti enemmän koulutusta kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat. Helsingissä eniten koulutettuja ovat nuoret aikuiset. Vähiten koulutettuja ovat eläkeikäiset vuotiaista monilla on koulutus vielä kesken. Tämän ikäryhmän keskiasteen tutkinnon (yo-tutkinto tai ammatillinen tutkinto) suorittaneista suurin osa jatkaa opintojaan vuotiaiden tarkastelu antaa käsityksen seuraavien vuosikymmenten parhaassa työiässä olevien määrästä ja koulutusrakenteesta. Vanhempien ikäluokkien koulutusrakenne ei enää paljon muutu, mutta nuorempien ikäluokkien koulutustaso nousee edelleen (vrt. Havén 2006) vuotiaiden ikäryhmän keskiasteen tutkinnon suorittaneista yli puolet oli ylioppilastutkinnon suorittaneita ja heistä suuri osa jatkaa opintojaan. Helsingissä vuotiaiden ryhmästä 40,9 prosenttia oli suorittanut keskiasteen ja 42,3 prosenttia korkean asteen tutkinnon eli yhteensä 83,2 prosenttia ikäryhmästä oli tutkinnon suorittaneita. Tämä on hieman pienempi osuus kuin koko maassa (85,6 %). Tämän ikäryhmän helsinkiläiset, joilla on tutkinto, ovat kuitenkin suorittaneet muuta maata useammin korkeampia tutkintoja. Helsingissä vuotiailla on suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkintoja, 37,3 prosenttia. Korkeakouluasteen tutkintoja ovat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettavat tutkinnot. Vastaavia tutkintoja on 29,9 prosenttia vuotiailla ja vuotiailla 27,2 prosenttia. Helsinkiläisillä vuotiailla oli myös selvästi enemmän korkeakouluasteen tutkintoja (37,3 %) kuin vastaavan ikäisillä koko maassa (29,9 %). Toisaalta tämän ikäisistä helsinkiläisistä myös suurempi osuus on vain peruskoulun varassa (16,7 %) verrattuna koko maahan (14,4 %). Helsingissä tässä ikäryhmässä sukupuolten välillä on selvä ero. Niiden miesten osuus, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, on useana vuonna pysynyt 20 prosentin paikkeilla. Vuonna 2006 osuus nousi 21,1 prosenttiin, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä. Saman ikäryhmän naisilla vain perustutkinnon varassa olevien osuus on selvästi pienempi ja vuonna 2006 se oli 12,9 prosenttia. (Miesten ja naisten koulutustasoeroista ks. jäljempänä). HELSINGIN ALUEITTAINEN KOULUTUSRAKENNE Helsingissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön osuus vaihtelee peruspiireittäin 11,8 prosentista 51,6 pro- 5

6 Taulukko 3. Koulutustaso ikäryhmittäin Helsingissä Koulutusaste Prosenttia Ikä yhteensä Ei perusasteen Keski- Alin Alempi Ylempi Tutkijajälkeistä aste korkea- korkea- korkea- koulutus koulutusta aste kouluaste kouluaste ,4 50,0 0,1 2,2 0,4 0, ,7 40,9 5,0 18,2 18,4 0, ,4 33,4 17,3 8,1 19,4 2, ,4 33,2 17,1 8,2 16,4 2, ,1 27,4 14,8 9,4 13,6 2, ,3 19,1 10,7 6,7 8,7 1,6 Ikä yht ,1 34,2 10,7 9,2 13,2 1,6 Kuvio vuotta täyttäneen väestön koulutustaso (VKTM) peruspiireittäin Helsingissä Haaga 444 Tuomarinkylä Pasila Oulunkylä Kallio 333 Malmi Latokartano Herttoniemi Mellunkylä 334 VKTM Helsinki = 380 Yli Alle Ullanlinna senttiin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus seurailee melko johdonmukaisesti lukion aloittavien osuutta. Korkeakoulutus keskittyi aikaisemmin kaupungin länsiosiin, mutta viimeisen 25 vuoden aikana yleinen koulutustaso on noussut kaikkialla Helsingin alueilla. Alueiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Vuoden 2006 lopussa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein, 80,5 prosenttia, eteläisessä suurpiirissä. Läntisessä suurpiirissä osuus oli 72 prosenttia, muissa suurpiireissä osuus jäi alhaisemmaksi. Eteläisessä suurpiirissä oli myös kaupungin suurin korkean asteen koulutuksen saaneiden osuus (47,9 %). Keskisessä suurpiirissä on suhteellisesti eniten keskiasteen suorittaneita (40,4 %). Kartassa on esitetty peruspiirien koulutustaso vuoden 2006 lopussa koulutustasomittaimen (VKTM) avulla. Koulutustasomittain on sikäli kätevä, että eri koulutusasteita ei tarvitse esittää erikseen, vaan mittain huomioi väestön eri koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indikaattoriksi. Korkeimmat koulutustasot ovat seuraavissa peruspiireissä: Vironniemi, Lauttasaari, Kulosaari, Ullanlinna, Munkkiniemi, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Taka-Töölö ja Kampinmalmi. Näissä koulutustason arvo on vähintään

7 Taulukko 4. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan suurpiireittäin ja peruspiireittäin Suur- ja 15 vuotta Enint. Tutkintoja Keski- Korkea- Enint. Tutkin- Keski- Korkea- VKTM 1 peruspiiri täyttänyt perus- yhteensä aste aste perus- toja aste aste väestö aste ast e yhteensä yhteensä % Koko kaupunki ,1 69,0 34,2 34,8 380 Eteläinen sp ,5 80,5 32,6 47,9 490 Vironniemi ,1 80,9 30,9 50,0 509 Ullanlinna ,7 81,3 33,8 47,5 493 Kampinmalmi ,6 79,4 34,0 45,4 476 Taka-Töölö ,9 81,1 34,1 47,0 482 Lauttasaari ,6 80,4 28,8 51,6 501 Läntinen sp ,0 72,0 34,4 37,6 400 Reijola ,4 77,6 35,9 41,8 444 Munkkiniemi ,0 79,0 29,0 50,0 491 Haaga ,3 71, ,7 396 Pitäjänmäki ,7 69,3 34,7 34,6 369 Kaarela ,1 65,8 37,1 28,7 336 Keskinen sp ,0 72,0 40,4 31,6 365 Kallio ,1 75,9 41,5 34,4 387 Alppiharju ,2 73,8 42,8 31,0 360 Vallila ,9 70,2 42,4 27,8 338 Pasila ,2 65,8 37,6 28,3 331 Vanhakaupunki ,2 68,8 37,0 31,9 369 Pohjoinen sp ,7 68,3 28,7 39,6 410 Maunula ,7 57,3 30,9 26,4 304 Länsi-Pakila ,8 74,2 24,1 50,0 488 Tuomarinkylä ,8 73,2 25,4 47,9 485 Oulunkylä ,6 69,3 32,0 37,4 395 Itä-Pakila ,8 70,2 25,0 45,2 447 Koillinen sp ,7 63,3 35,1 28,2 325 Latokartano ,6 65,4 36,9 28,5 333 Pukinmäki ,5 63,5 36,6 27,0 312 Malmi ,3 63,7 34,2 29,5 333 Suutarila ,0 63,0 35,4 27,5 318 Puistola ,0 66,0 34,1 31,9 359 Jakomäki ,9 46,1 34,3 11,8 194 Kaakkoinen sp ,1 67,9 31,0 36,9 389 Kulosaari ,2 76,8 26,8 50,0 499 Herttoniemi ,3 65,7 32,9 32,8 359 Laajasalo ,7 69,3 28,7 40,6 411 Itäinen sp ,0 60,0 34,3 25,7 301 Vartiokylä ,9 63,1 33,0 30,1 334 Myllypuro ,8 55,2 31,1 24,1 276 Mellunkylä ,3 55,7 35,4 20,3 260 Vuosaari ,0 64,0 34,7 29,3 330 Alue tuntematon ,5 49,5 28,5 21, Katso liite 2. 7

8 Helsingin 33:sta peruspiiristä 29:ssa koulutusmittaimen arvo oli koko maan keskimääräistä tasoa (310) korkeampi, ts. neljässä peruspiirissä jäätiin koko maan tason alapuolelle. KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGISSÄ ALUEITTAIN Liitetaulukoissa 1 ja 2 tarkastellaan alueittaisia koulutusrakenteen muutoksia aikasarjana kahdesta näkökulmasta. Liitetaulukosta 1. ilmenee korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet Helsingissä peruspiireittäin vuosina sekä prosenttiyksikön muutokset alueittain ko. ajanjaksona. Liitetaulukosta 2. ilmenee puolestaan peruspiireittäin niiden osuudet, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa sekä prosenttiyksikön muutokset alueittain ko. ajanjaksona. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut vuosina koko Helsingissä 2 prosenttiyksikköä. Kaikilla alueilla on tapahtunut korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua lukuun ottamatta Pukinmäen peruspiiriä, jossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väheni 0,3 prosenttiyksikköä. Eniten korkea-asteen koulutettujen osuus nousi vuosina Latokartanon peruspiirissä, jossa nousua oli 6,2 prosenttiyksikköä, Vanhankaupungin peruspiirissä nousua oli 4,4 prosenttiyksikköä, Vironniemen ja Itä-Pakilan peruspiireissä 4,1 prosenttiyksikköä ja Lauttasaaren peruspiirissä 3,8 prosenttiyksikköä. Lauttasaari nousi jo vuonna 2001 kaupungin ykköseksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja on säilyttänyt asemansa. Edellä mainituista alueista Vanhankaupungin peruspiirin kuuluvaan Arabianrantaan on rakennettu 2000-luvulla kantakaupungin uusinta asuntoaluetta. Asuntoalueen rakentaminen jatkuu vuoteen 2010 asti. Alueen väestömäärä ja -rakenne on muuttunut huomattavasti ja samalla väestön koulutustaso on noussut. Myös Latokartanon koulutustason nousun taustalla ovat osaltaan alueen uudet asuntoalueet ja väestörakenteen muutos. Latokartanon peruspiirissä uusia asuntoalueita ovat Viikinmäki ja Viikinranta. Niiden osuus, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, väheni vuosina koko kaupungissa 2,9 prosenttiyksikköä. Perusasteen varassa olevien osuuden lasku kuvaa käänteisesti koulutustason nousua. Kaikilla alueilla perusasteen varassa olevien osuus väheni ja vastaavasti tutkinnon suorittaneiden osuus nousi. Peruspiireistä eniten perusasteen varassa olevien osuus supistui vuosina Latokartanon peruspiirissä, 8,3 prosenttiyksikköä. Kun edellä havaittiin myös Latokartanon korkea-asteen nousun olleen suurin, voidaan Latokartanon peruspiiriä pitää näiden osoittimien valossa kaupungin parhaiten menestyneenä alueena koulutustason muutoksessa. Latokartanon lähtötaso eikä myöskään viimeisimmät koulutustasoindikaattorit ole kaupungin kärkipäässä, mutta muutos on ollut huomattava. Vanhankaupungin peruspiirissä (Arabianranta) perusasteen varassa olevien vähennys oli lähes yhtä suuri (-8,2 %-yksikköä) kuin Latokartanossa. Muita peruspiirejä, joissa perusasteen varassa olevien osuus väheni huomattavasti olivat: Vallilan peruspiiri, Alppiharjun peruspiiri, Oulunkylän peruspiiri ja Kallion peruspiiri. KOULUTUSASTE JA -ALA Helsingin tutkinnon suorittaneen väestön koulutusalan ja koulutusasteen ristiintaulukointi näyttää, että suhteellisesti eniten korkeasti koulutettuja on valmistunut luonnontieteelliseltä alalta, jossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 53 prosenttia ja tutkijakoulutuksen suorittaneitakin lähes 15 prosenttia. Sen sijaan esim. palvelualalta valmistuneilla koulutus on ollut valtaosaltaan keskiasteen koulutusta (78 %). Määrällisesti eniten kaikkia tutkinnon suorittaneita oli kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla, seuraavaksi eniten tekniikan alalla ja kolmanneksi eniten terveys- ja sosiaalialalla. NAISTEN JA MIESTEN KOULUTUSTASO JA KOULUTUSALA 1970-luvun alussa helsinkiläiset miehet olivat naisia koulutetumpia kaikissa ikäryhmissä. Nykyään ainoastaan vanhemmissa ikäryhmissä miesten koulutustaso on naisten koulutustasoa korkeampi. Kuviossa 6. naisten ja miesten välisiä ikäryhmittäisiä koulutustasoeroja vuosina 1998 ja 2006 on tarkasteltu kussakin ikäryhmässä naisten ja miesten koulutustasomittainten erotusten avulla. Naisten ja miesten välisessä ikäryhmittäisissä koulutustasoissa on tapahtunut huomattavaa muutosta vuosien 1998 ja 2006 välillä. Naiset ovat keskimäärin parantaneet asemaansa kaikissa ikäryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuolten koulutustasoerot ovat suuret naisten hyväksi. Vuonna 2006 naiset ohittivat miehet niukasti koulutustasossa vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhemmissakin ikäryhmissä naiset ovat kuroneet koulutustasoeroa kiinni vuosien varrella. 8

9 Miehet ja naiset ovat suorittaneet eri alojen tutkintoja (taulukko 6.). Tekniikka on selvästi miesvaltainen ala. Selvästi naisvaltaisia koulutusaloja ovat terveys- ja sosiaaliala, kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus sekä humanistinen ja taidealan koulutus. Myös kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä sekä palvelualalla tutkinnoista yli 60 prosenttia on naisten suorittamia. Luonnontieteellisen alan tutkintoja miehet ovat suorittaneet hieman useammin kuin naiset. Taulukon luokkaan yleissivistävä koulutus kuuluvat pelkän lukiokoulutuksen suorittaneet. Ne, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta ovat luokassa muu tai tuntematon koulutus. Taulukko 5. Helsinkiläiset koulutusasteen ja alan mukaan, lukumäärät ja prosenttiosuudet 2006 Koulutusala Koulutu- Ei perus- Keskiaste Alin Alempi Ylempi Tutkijaaste asteen korkea- korkea- korkea- koulutusyhteensä jälkeistä aste kouluaste kouluaste aste koulutusta Koulutusala yhteensä Yleissivistävä koulutus Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Maa- ja metsätalousalan koulutus Terveys- ja sosiaalialan koulutus Palvelualojen koulutus Muu tai tuntematon koulutusala Osuus % Koulutusala yhteensä ,1 34,2 10,7 9,2 13,2 1,6 0 Yleissivistävä koulutus ,4 32, Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus ,8 41,6 36 2,7 2 Humanistinen ja taidealan koulutus ,3 25,8 48,3 4,5 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus ,9 32,4 19,1 29,5 2,2 4 Luonnontieteellinen koulutus ,3 9,3 9,7 52,9 14,8 5 Tekniikan koulutus ,6 16,6 1,8 6 Maa- ja metsätalousalan koulutus ,1 6,6 5,4 41,1 6,8 7 Terveys- ja sosiaalialan koulutus ,1 31,8 15,6 13 4,5 8 Palvelualojen koulutus ,8 10,4 8,2 3,6 0 9 Muu tai tuntematon koulutusala ,6 8, ,4 3,5 9

10 Taulukko 6. Väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan Helsingissä Kuvio 6. Naisten ja miesten koulutustasojen ero ikäryhmittäin ja Henkilöt Prosentti Miehet Naiset Naisten koulutustaso korkeampi Miesten koulutustaso korkeampi 15 vuotta täyttäneet ,0 54,0 0 Yleissivistävä koulutus ,1 52,9 1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus ,0 82,0 2 Humanistinen ja taidealan koulutus ,3 68,7 3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus ,8 61,2 4 Luonnontieteellinen koulutus ,6 43,4 5 Tekniikan koulutus ,6 19,4 6 Maa- ja metsätalousalan koulutus ,1 50,9 7 Terveys- ja sosiaalialan koulutus ,4 85,5 8 Palvelualojen koulutus ,9 61,1 9 Muu tai tuntematon koulutusala ,7 53,3 Ikäryhmä Koulutustasomittaimen erotus KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA OECD:n tilastoista saadaan maakohtaisia tilastotietoja yhtenäisellä ISCED-luokituksella. Viimeisestä OECD:n Education at a Glance -tilastosta (v.2006 tiedot) mainittakoon, että Suomi sijoittuu maavertailussa koulutettujen osuudessa (vähintään keskiasteen suorittanet) vuotiaasta väestöstä 80 prosentillaan selvästi OECD-maiden keskiarvon (68 %) yläpuolelle. Suomi oli yhdeksäs 29:n OECD-maan joukossa. NORDSTAT-tietokantaan on koottu koulutustasotietoja Pohjoismaiden pääkaupungeista ja vertailualueista. Koulutustasoa on mitattu suoritettujen tutkintojen ja kouluvuosien mukaan. Tarkasteltaessa vähintään 13 vuotta koulutusta saaneiden vuotiaiden osuutta (käytännössä korkea-aste) nähdään, että pääkaupungeista Tukholmassa ja Oslossa osuudet ovat suurimmat (50,9 % ja 45 %), seuraavana Helsinki (43,3 %) ja neljäntenä Kööpenhamina (38,4 %). Huomattavaa on, että Helsingissä ja Helsingin seudulla osuudet ovat lähellä toisiaan, kun taas muualla kaupungin ja kaupunkiseudun suhteellisten osuuksien erot ovat suuremmat. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla pitkälle koulutettujen osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko maan osuudet. Kuvio 7. Vähintään 13 vuotta kestäneen koulutuksen suorittaneiden osuus % vuotiaista pohjoismaissa Helsinki Helsingin seutu Suomi Tukholma Tukholman seutu Ruotsi Oslo Oslon seutu Norja Kööpenhamina Kööpenhaminan seutu Tanska 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 % 10

11 Kuvio 8. Väestön koulutusrakenne Helsingissä ja Tutkijakoulutusaste 1,3% Tutkijakoulutusaste 1,6% Ylempi korkeakouluaste 11,3% Alempi korkeakouluaste 6,4% Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai tuntematon 34,8% Ylempi korkeakouluaste 13,2% Alempi korkeakouluaste 9,2% Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai tuntematon 31,0% Alin korkeaaste 13,4% Alin korkeaaste 10,7% Keskiaste 32,8% Keskiaste 34,2% Kuvio 9. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan 15 vuotta täyttänyt väestökoulutustason mukaan Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste, ammatillinen toinen aste Keskiaste, lukiokoulutus Alin korkea-aste (Opistoaste) Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lisensiaatti- ja tohtorintutkinto Helsinki Helsingin seutu Koko maa % 11

12 Liitetaulukko 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet (%) alueittain Helsingissä ja muutos (%-yksikköä) Suur- ja Muutos peruspiiri %-yksikköä Helsinki 32,8 33,2 33,6 33,9 34,2 34,5 34,8 2,0 1. Eteläinen sp 44,9 45,5 46,0 46,5 47,0 47,5 47,9 3,0 101 Vironniemen pp 45,9 46,2 47,1 47,4 48,5 49,5 50,0 4,1 102 Ullanlinnan pp 45,0 45,6 46,0 46,3 46,5 47,3 47,5 2,5 103 Kampinmalmin pp 43,6 43,8 44,3 44,8 44,9 45,1 45,4 1,8 104 Taka-Töölön pp 43,3 43,9 44,3 45,4 45,9 46,1 47,0 3,7 105 Lauttasaaren pp 47,8 48,7 49,2 49,6 50,7 51,2 51,6 3,8 2. Läntinen sp 36,0 36,5 36,6 36,9 37,1 37,3 37,6 1,6 201 Reijolan pp 39,6 40,1 40,8 40,9 41,1 41,0 41,8 2,2 202 Munkkiniemen pp 48,5 48,5 48,9 49,3 49,6 49,7 50,0 1,5 203 Haagan pp 36,3 36,6 36,9 37,2 37,4 37,4 37,7 1,4 204 Pitäjänmäen pp 32,4 33,3 32,9 33,5 33,8 34,0 34,6 2,2 205 Kaarelan pp 27,0 27,5 27,6 27,8 28,1 28,6 28,7 1,7 3. Keskinen sp 28,7 29,3 29,8 30,2 30,6 31,0 31,6 2,9 301 Kallion pp 31,4 32,1 32,5 32,8 33,3 33,4 34,4 3,0 302 Alppiharjun pp 28,1 29,1 29,5 29,6 29,7 29,9 31,0 2,9 303 Vallilan pp 25,6 25,8 25,7 26,4 26,8 27,3 27,8 2,2 304 Pasilan pp 27,5 27,2 27,7 27,3 27,4 27,8 28,3 0,8 305 Vanhankaupungin pp 27,5 28,1 29,1 30,4 30,9 31,8 31,9 4,4 4. Pohjoinen sp 36,3 36,9 37,5 38,0 38,6 39,0 39,6 3,3 401 Maunulan pp 24,3 24,8 25,4 25,6 25,7 25,9 26,4 2,1 402 Länsi-Pakilan pp 46,3 46,7 47,5 47,8 49,0 49,4 50,0 3,7 403 Tuomarinkylän pp 44,3 45,3 46,1 46,3 46,9 47,6 47,9 3,6 404 Oulunkylän pp 34,5 34,8 35,0 35,6 36,2 36,7 37,4 2,9 405 Itä-Pakilan pp 41,1 41,6 42,2 43,5 44,2 44,3 45,2 4,1 5. Koillinen sp 25,8 26,4 26,9 27,1 27,6 27,8 28,2 2,4 501 Latokartanon pp 22,3 23,4 24,4 25,5 26,5 27,2 28,5 6,2 502 Pukinmäen pp 27,3 27,0 27,4 27,8 27,7 27,3 27,0-0,3 503 Malmin pp 28,2 28,6 29,1 28,8 29,1 29,2 29,5 1,3 504 Suutarilan pp 25,9 26,6 26,9 26,9 26,9 27,3 27,5 1,6 505 Puistolan pp 29,6 30,3 30,6 30,9 31,4 31,7 31,9 2,3 506 Jakomäen pp 10,3 10,7 10,9 11,5 12,0 12,0 11,8 1,5 6. Kaakkoinen sp 34,6 35,4 36,0 36,2 36,6 36,7 36,9 2,3 601 Kulosaaren pp 47,6 47,9 49,3 49,5 49,8 50,0 50,0 2,4 602 Herttoniemen pp 30,4 31,7 32,1 32,2 32,6 32,5 32,8 2,4 603 Laajasalon pp 38,2 38,5 39,3 39,7 40,1 40,4 40,6 2,4 7. Itäinen sp 24,1 24,4 24,7 24,9 25,4 25,5 25,7 1,6 701 Vartiokylän pp 28,3 28,8 29,1 29,3 29,7 29,6 30,1 1,8 702 Myllypuron pp 22,1 22,0 22,6 22,7 23,1 23,8 24,1 2,0 703 Mellunkylän pp 19,8 19,9 20,1 20,0 20,2 20,2 20,3 0,5 704 Vuosaaren pp 27,2 27,6 27,9 28,4 29,1 29,1 29,3 2,1 Tuntematon 26,2 25,0 23,8 23,0 21,8 21,7 21,0 5,2 12

13 Liitetaulukko 2. Niiden osuudet (%) joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa Helsingissä alueittain ja muutos (%-yksikköä) Suur- ja Vähennys peruspiiri %-yksikköä Helsinki 34,0 33,3 32,8 32,3 31,8 31,5 31,1-2,9 1. Eteläinen sp 22,4 21,8 21,1 20,5 20,0 19,8 19,5-2,9 101 Vironniemen pp 22,2 21,7 21,4 20,8 19,4 19,3 19,1-3,1 102 Ullanlinnan pp 22,0 21,5 20,4 19,9 19,6 18,8 18,7-3,3 103 Kampinmalmin pp 21,8 21,4 20,8 20,6 20,3 20,6 20,6-1,2 104 Taka-Töölön pp 22,9 22,2 21,5 20,5 19,9 19,6 18,9-4,0 105 Lauttasaaren pp 23,3 22,5 21,7 21,1 20,7 20,1 19,6-3,7 2. Läntinen sp 30,7 30,1 29,7 29,3 28,8 28,5 28,0-2,7 201 Reijolan pp 25,3 24,5 24,2 24,0 23,3 23,1 22,4-2,9 202 Munkkiniemen pp 23,9 23,2 22,8 22,3 21,5 21,4 21,0-2,9 203 Haagan pp 31,2 30,8 30,1 29,4 29,2 28,8 28,3-2,9 204 Pitäjänmäen pp 33,6 32,8 32,7 32,2 31,6 31,4 30,7-2,9 205 Kaarelan pp 36,5 36,0 35,6 35,4 35,0 34,5 34,1-2,4 3. Keskinen sp 33,6 32,5 31,6 30,9 29,9 29,3 28,0-5,6 301 Kallion pp 28,8 27,8 26,9 26,4 25,1 25,0 24,1-4,7 302 Alppiharjun pp 31,4 30,6 29,8 28,9 28,3 27,9 26,2-5,2 303 Vallilan pp 35,7 34,3 33,9 32,8 32,4 31,3 29,9-5,8 304 Pasilan pp 38,7 37,8 37,0 36,4 35,4 34,7 34,2-4,5 305 Vanhankaupungin pp 39,4 38,1 36,8 35,5 34,2 33,0 31,2-8,2 4. Pohjoinen sp 36,3 35,5 34,5 33,8 33,1 32,5 31,7-4,6 401 Maunulan pp 47,2 46,7 45,8 45,0 44,5 43,8 42,7-4,5 402 Länsi-Pakilan pp 30,2 29,2 28,3 28,4 27,4 26,6 25,8-4,4 403 Tuomarinkylän pp 30,5 28,9 27,8 27,7 26,9 26,9 26,8-3,7 404 Oulunkylän pp 35,4 34,9 34,1 33,0 32,4 31,6 30,6-4,8 405 Itä-Pakilan pp 33,7 33,7 32,5 30,9 30,3 30,1 29,8-3,9 5. Koillinen sp 40,4 39,6 38,8 38,2 37,6 37,1 36,7-3,7 501 Latokartanon pp 42,9 41,5 39,2 38,2 36,4 35,4 34,6-8,3 502 Pukinmäen pp 38,2 38,4 38,0 37,2 37,2 37,0 36,5-1,7 503 Malmin pp 39,2 38,4 37,8 37,5 37,1 36,7 36,3-2,9 504 Suutarilan pp 39,9 39,2 38,7 38,6 38,2 37,5 37,0-2,9 505 Puistolan pp 35,9 34,8 34,8 34,0 34,2 34,3 34,0-1,9 506 Jakomäen pp 57,9 57,2 56,0 55,5 54,4 53,9 53,9-4,0 6. Kaakkoinen sp 35,0 34,0 33,5 33,3 32,9 32,5 32,1-2,9 601 Kulosaaren pp 25,1 25,0 24,1 23,4 23,3 23,4 23,2-1,9 602 Herttoniemen pp 37,4 36,0 35,7 35,6 35,2 34,8 34,3-3,1 603 Laajasalon pp 33,6 32,8 32,1 31,8 31,4 30,9 30,7-2,9 7. Itäinen sp 42,2 41,6 41,1 40,7 40,4 40,3 40,0-2,2 701 Vartiokylän pp 38,9 38,4 37,7 37,7 37,6 37,6 36,9-2,0 702 Myllypuron pp 48,8 48,1 47,3 46,8 46,2 45,5 44,8-4,0 703 Mellunkylän pp 46,1 45,5 45,1 44,8 44,4 44,5 44,3-1,8 704 Vuosaaren pp 37,0 36,7 36,5 36,0 35,8 35,9 36,0-1,0 Tuntematon 43,3 44,5 46,1 47,9 48,8 49,4 50,5 7,2 13

14 LIITTEET: LIITE 1. KOULUTUSASTE Tilastokeskus otti käyttöönsä uudistetun koulutusluokituksen vuotta 1998 koskevien aineistojen luokittamisessa. Mitä pitemmästä koulutuksesta on kysymys, sitä korkeampi on koulutusaste. Koulutusaste määräytyy ensisijaisesti tutkinnon tavoitetason mukaan. Tavoitetaso pohjautuu mm. virallisiin opetussuunnitelmiin, ohjeellisiin koulutuspituuksiin, pohjakoulutusvaatimuksiin ja jatko-opintokelpoisuuksiin. Koulutusasteen luokitus: 1-2. Perusasteen koulutus kattaa koko peruskoulun, aikaisemman keskikoulun sekä vanhan kansakoulun suoritukset. 3. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3 vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Korkea-asteen koulutuksiin kuuluvat: 5. Alin korkea-aste. Tähän luetaan mm. agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 6. Alempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni. 7. Ylempi korkeakouluaste. Tähän luetaan ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot. 8. Tutkijakoulutusaste. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. LIITE 2. VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN (VKTM) Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. 14

15 LAATUSELOSTE Aineisto: Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja ammattikorkeakoulu Metropolian Tilastokeskukselta vuosittain tilaama koulutustietojen tilastopaketti Tilastokeskuksen tietopalvelu: Sijoittumispalvelu NORDSTAT-tietokanta Tilastointiajankohta: Vuosi 2006 Edelliset tiedot: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2007:40. Muut lähteet: Education at a Glance 2008: OECD Indicators. Indicator A1. Version 1 Last updated 04-Sep Havén, Heikki: Nuoren työvoiman koulutustaso kohoaa ripeästi. Tieto&Trendit maaliskuu Helsinki Alueittain Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki Oppien osaajaksi. Koulutus ja työelämään sijoittuminen Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 2006:12. Helsinki Oppilaitostilastot Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. Koulutus Helsinki Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaattorit. 15