VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010

Transkriptio

1 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui vuonna 2 Suomen 336 kunnan joukossa 22:ksi perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Tiedot tutkinnon suorittaneista ovat peräisin Tilastokeskuksen ylläpitämästä tutkintorekisteristä, jonne kerätään tiedot suoritetuista tutkinnoista 15 vuotta täyttäneistä alkaen. Ikäryhmässä vuotta on paljon sellaisia nuoria, joilla ei vielä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa suoritettuna. Sen vuoksi perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on aina selvästi alle prosentin. Muun Suomen ja Helsingin välinen ero koulutusasteiden välillä on suurin lukio- ja ammatillisen koulutuksen suorittaneissa. Lukiokoulutukseen osallistutaan Helsingissä selvästi enemmän kuin Helsingin seudulla ja koko maassa. Ammatilliseen koulutukseen Helsingissä osallistutaan muuta maata vähemmän. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon eli ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli Helsingissä vuonna 2 noin 2 prosenttia väestöstä ja muualla Suomessa 42,5 prosenttia. Myös Helsingin seudulla ammatillisia tutkintoja suoritetaan vähemmän kuin muualla maassa. Vähiten ammatillisen koulutuksen suorittaneita asukkaita on Kauniaisissa (,3), Espoossa (18,), Helsingissä (19,8), Kirkkonummella (24,2) ja Sipoossa (26,6). Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa Helsingin väestö kuuluu Suomen kymmenen korkeimmin koulutetun kunnan joukkoon. Vuonna 2 Helsingin sijoitus oli viides. Korkeimman koulutustason omaavat kymmenen kuntaa ovat joko yliopistokaupunkeja tai niiden lähialueella sijaitsevia kuntia. Vuodesta 1998 alkaen perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Helsingin väestöstä on noussut 64,4 prosentista 7,8 prosenttiin. Samana aikana korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Helsingin väestöstä on noussut 31,8 prosentista 37,5 prosenttiin ja keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut yhden prosenttiyksikön, 18,8 prosentista 19,8 prosenttiin. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja on siis suoritettu vuodesta 1998 alkaen enemmän korkeaasteella kuin toisella asteella (keskiasteella). Koulutustason nousuun vaikuttaa muun muassa ammattikorkeakoulujärjestelmän käyttöönotto kokeiluna 199-luvulla ja järjestelmän vakiintuminen 2-luvulla. Kuvio 1. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan vuotias väestö koulutusasteen mukaan Tutkija-aste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste (opistoaste) Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusasteen koulutus Lähde: Tilastokeskus Koko maa pl Hgin seutu Helsingin seutu pl Hki

2 Taulukko 1. Koulutustasoltaan korkeimmat Suomen kunnat Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, 1. Kauniainen 79,2 1. Kauniainen 56, 1. Yli-Ii 44,9 2. Oulu 75,2 2. Espoo 43,9 2. Nivala 44,5 3. Pirkkala 74,5 3. Kirkkonummi 38,1 3. Haapavesi 44,4 4. Jyväskylä 74,1 4. Pirkkala 38,1 4. Kuusamo 43,6 5. Kempele 74, ,5 5. Outokumpu 43,5 6. Espoo 73,7 6. Oulu 34,8 6. Suomussalmi 43,5 7. Kiiminki 73,4 7. Muurame 34, 7. Polvijärvi 43, 8. Kontiolahti 73,3 8. Kaarina 33,8 8. Pyhäjoki 43, 9. Kuopio 73,2 9. Kempele 33, 9. Kuhmo 42,9. Liminka 73,2. Sipoo 33,. Siikajoki 42, , ,8 Koko maa 67, Koko maa 27,8 Koko maa 31,9 Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit -tilastotietokanta. Taulukko 2. Helsingin seudun vuotias väestö koulutusasteen mukaan v. yhteensä Perusasteen koulutus Keskiaste Yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkea-aste Yhteensä Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijaaste Helsingin seutu ,3 34,8 9,1 25,7 44,9 12,7 13,6 16,9 1,8 TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ ,6 33,1 11,2 21,9 45,8,8 14, 19,3 2,1 Espoo ,1 28,8 9, 19,8 54,2 13,7 14,7 23,3 2,6 Vantaa ,7 39,2 7,6 31,7 37, 13,3 12,9,,8 Hyvinkää ,2 43,2 5, 38,2 36,6 15,3 12, 8,6,6 Järvenpää ,9 4,6 6,2 34,4 4,6 15,9 12,9,9,9 Kauniainen 4 154,2 21, 9,2 11,8 68,8 13,7 13,4 37,4 4,3 Kerava ,2 39,7 6,3 33,4 38,1 14, 13,2,1,8 Kirkkonummi ,8 34,1 6,9 27,2 47, 15,3 13,7 16,3 1,7 Mäntsälä ,8 46,5 4,3 42,2 3,7 13,4,4 6,4,4 Nurmijärvi ,2 4,7 6, 34,7 39,1 15,7 12,2,3,9 Pornainen ,6 46,4 5, 41,5 31, 13,9,1 6,4,5 Sipoo-Sibbo ,7 37,5 6,7 3,9 42,8 16,9 12,4 12,5 1,1 Tuusula ,9 4,1 5,7 34,3 4, 15,7 12,6,9,8 Vihti ,4 41,8 6,1 35,7 36,8 14,8 12,2 9,1,7 Muu Suomi ,6 46,8 4,3 42,5 33,6 13,7,9 8,3,8 Koko maa ,8 43,6 5,5 38,1 36,6 13,4 11,6,6 1, Lähde: Tilastokeskus

3 1.1 Väestön koulutustaso Helsingissä ikäryhmittäin 1.2 Väestön koulutustaso Helsingissä alueittain Helsingin väestön koulutustaso ikäryhmittäin on muilta osin vastaavanlainen kuin koko Suomen väestön koulutustaso ikäryhmittäin paitsi ylemmän korkea-asteen ja toisen asteen suorittaneiden kohdalla. Helsingissä ylemmän korkea-asteen suorittaneita on selvästi muuta maata enemmän ja toisen asteen suorittaneita on jonkin verran muuta maata vähemmän. Kuten koko maassa myös Helsingissä ikäryhmissä 3 54-vuotta koulutustaso on korkein. Nuorissa ikäryhmissä ei ole vielä ehditty suorittaa tutkintoja ja vanhemmissa ikäryhmissä hankittu koulutus painottuu perusasteen (kansa- ja kansalaiskoulu), toisen asteen koulutuksen sekä poistumassa olevan opistoasteen suorittamiseen. Väestön koulutusrakenteessa eri Helsingin suurpiireissä on jonkin verran vaihtelua. Selvimmät eroavuudet ovat pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden määrissä ja toisaalta korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrissä. Kuviot suurpiirikohtaisista koulutustasotiedoista ikäryhmittäin ovat liitteinä (sivut 11-14). Esimerkkeinä eroavuuksista voidaan nostaa esiin eteläinen suurpiiri verrattuna koilliseen ja itäiseen suurpiiriin. Koillisessa ja itäisessä suurpiirissä asukkaista yli 3 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja noin kymmenellä prosentilla on ylemmän korkea-asteen koulutus. Eteläisen suurpiirin asukkaista 28 prosentilla on ylemmän korkea-asteen tutkinto ja noin 18 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Kuvio 2. Väestön koulutustaso Helsingissä ja koko maassa ikäryhmittäin vuonna Koko maa Lähde. Tilastokeskus Ikä Ikä Perusasteen koulutus Toinen aste Alin korkea-aste (opistoaste) TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 3

4 Verrattaessa Östersundomin suurpiirin asukkaiden koulutustasoa muihin suurpiireihin on huomioitava, että Östersundomin suurpiirissä asukkaita oli vuonna 2 noin 1 5, kun kaikissa muissa suurpiireissä asukkaita oli 35 ja 9 välillä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on noussut vuodesta 27 alkaen vuoteen 2 mennessä kaikissa Helsingin suurpiireissä. Nousu on ollut suurinta eteläisessä ja keskisessä suurpiirissä. Keskiseen suurpiiriin kuuluvissa Vanhankaupungin peruspiirissä (4,8 ) ja Vallilan peruspiirissä (5,4 ) nousu on ollut suurinta koko Helsingissä. Suurpiireittäin tarkasteltuna vähäisintä nousu on ollut kaakkoisessa ja itäisessä suurpiirissä, mutta niissäkin on peruspiirejä, joissa nousu on ollut noin puolitoista prosenttia tai lähes kaksi prosenttia. Kuvio 3. Helsingin suurpiirien 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso vuonna 2 Koko kaupunki Eteläinen sp Läntinen sp Keskinen sp Pohjoinen sp Koillinen sp Kaakkoinen sp Itäinen sp Östersundomin sp Perusasteen koulutus Toinen aste TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 Lähde: Tilastokeskus Alin korkea-aste (opistoaste) 4

5 Taulukko 3. Helsingin 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan suur- ja peruspiireittäin , Yhteensä henkilöä Perusaste tai tuntematon Keskiaste Korkea-aste Korkea-asteen tutkinnon Lukio Ammatillineteenskijteensä Yh- Alin Alempi Ylempi Tut- Yh- suorittaneiden osuuden muutos -yksikköä ,2 13,8 19,4 33,3 9,4 11,4 14,9 1,8 37,5 2,3 1. Eteläinen sp ,9 18, 12, 3, 9, 14,6 25,2 3,3 52,1 3,7 Vironniemi ,3 16,5 11,2 27,7 9,2 14, 27,5 4,3 54,9 3,8 Ullanlinna , 19,8 11,5 31,3 8,2 14,4 26, 3,2 51,7 3,6 Kampinmalmi ,5 18,8 12,3 31,1 8,2 14,4 23,5 3,3 49,3 3,3 Taka-Töölö ,5 19,2 12,4 31,6 9, 15,3 24,5 3, 51,8 4,3 Lauttasaari , 14,7 12,2 26,9 11,1 14,9 26,1 3, 55,1 3,4 2. Läntinen sp ,7 14,6 18,6 33,1,2 12,4 15,6 2, 4,2 2,1 Reijola ,2 17,6 16, 33,7 9,9 13,8 18,7 2,8 45,2 2,3 Munkkiniemi ,7 15,2 12,2 27,4 12, 13,4 24, 3,4 52,9 2,4 Haaga ,6 14,8 17,8 32,7 9,6 13,5 15,9 1,7 4,8 2,6 Pitäjänmäki ,1 12,4 21,8 34,2,8 12, 12,4 1,5 36,7 2, Kaarela ,3 13,3 23,2 36,5 9,6 9,8 9,6 1,1 3,1 1,1 3. Keskinen sp ,7 18,5 19,8 38,4 7,2 13,8 14,6 1,4 37, 4,4 Kallio ,4 2, 19,2 39,2 7,1 14,9 16,3 1,2 39,4 4,4 Alppiharju ,8 2,8 2,5 41,3 6,6 15,2 13,2,9 35,9 3,7 Vallila ,9 18,6 2,7 39,3 6,5 14, 13,3 1,2 34,9 5,4 Pasila ,7 14,8 21,7 36,5 8,7 11,1 11,6 1,4 32,8 3,9 Vanhakaupunki ,9 16,8 18,9 35,7 7,4 12,6 15,3 2,1 37,4 4,8 4. Pohjoinen sp ,9 11, 18,1 29, 11,5,7 17,4 2,4 42, 1,5 Maunula ,4, 22,2 32,3 7,7 8,4 11,5 1,7 29,3 2, Länsi-Pakila ,8 9,6 14, 23,6 14,3 11,5 23,6 3,3 52,6 1, Tuomarinkylä ,4 11,1 14,8 26, 14,6,9 21,1 3, 49,6 1,5 Oulunkylä ,5 12,2 19,7 31,9,4 11,4 15,7 2,2 39,7 1,3 Itä-Pakila ,5,9 15,8 26,7 13,8 11,3 19,2 2,5 46,9 1,6 5. Koillinen sp ,2 11, 24,4 35,4, 9,7 9,7 1,1 3,4 1,9 Latokartano ,6 13, 22,7 35,7 8,2 11,1 11,8 1,6 32,7 3,6 Pukinmäki ,6 11,3 25,1 36,4,1 9,5 8,7,8 29, 2, Malmi ,4,4 24,6 34,9 11, 9,7 9,9 1, 31,7 1,8 Suutarila ,3 11,2 24,5 35,7 11,2 9,3 7,9,7 29, 1,2 Puistola ,,4 24,2 34,6 11,6,1,5 1,2 33,4 1, Jakomäki ,7 7,8 28,9 36,7 4,7 3,8 2,8,3 11,5,1 6. Kaakkoinen sp , 12,1 19,2 31,3,2,8 15,8 1,9 38,6 1,4 Kulosaari ,8 14,7 11,1 25,8,1 12,8 25,5 3,9 52,4 1,8 Herttoniemi ,1 12,4 2,8 33,2 8,9,6 13,6 1,5 34,6 1,4 Laajasalo ,5 11,1 18,4 29,5 12,4,6 17, 2, 42, 1,3 7. Itäinen sp ,7 9,8 24,6 34,4 9,7 8,1 8,2,9 26,9,7 Vartiokylä ,2 11, 22,4 33,4,2 8,9,9 1,3 31,3,5 Myllypuro ,2 8,6 22,7 31,3 9,6 7,3 8,5 1,1 26,5 1,4 Mellunkylä ,1 9,3 26,8 36, 8,4 6,5 5,2,6 2,8,7 Vuosaari ,1 9,9 24,2 34,1,7 9,4 9,6 1, 3,7,7 8. Östersundomin sp ,6 9,5 16,4 25,9 16,9,3 18,2 2,1 47,5 ** Östersundom ,6 9,5 16,4 25,9 16,9,3 18,2 2,1 47,5 ** tuntematon ,5,8 16, 26,8 4,4 5,9 8,1 1,3 19,7,3 ** Östersundom ei ollut osa ä vuonna 27. Lähde: Tilastokeskus TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 5

6 1.3 Väestön koulutustaso Helsingissä äidinkielen ja ikäryhmän mukaan Helsingin asukkaiden koulutustasoa voi tarkastella kolmen kieliryhmän kautta. Suomenkieliset (426 9 henkilöä), ruotsinkieliset (3 169 henkilöä) ja muunkieliset ( henkilöä) muodostavat kukin omanlaisensa koulutustasoryhmän. Kieliryhmien kesken on yhtäläisyyttä, mutta myös paljon eroavuutta. Muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön koulutustasossa on erityisen paljon eroavuutta suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna. Yhteistä kieliryhmille on se, että kaikissa kieliryhmissä perusasteen jälkeisiä tutkintoja on suoritettu eniten työikäisten ikäryhmässä, joksi katsotaan vuotiaat. Eroavuuksia kieliryhmien välillä on perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa ikäryhmittäin. Suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vähe- nee kohden vanhempia ikäryhmiä edettäessä. Muunkielisten kohdalla perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyy 64 ikävuoteen saakka. Muunkielisten eläkeikäisten (yli 65-vuotta) joukossa pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus jälleen kohoaa. Suomen- ja ruotsinkielisten koulutusrakenne on samankaltainen. Jonkin verran eroja kuitenkin on. Ruotsinkieliset ovat suorittaneet hieman enemmän perusasteen jälkeisiä tutkintoja kuin suomenkieliset. Ruotsinkielisten suorittamat tutkinnot ovat useammin korkea-asteen tutkintoja kuin suomenkielisten suorittamat tutkinnot. Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- ja muunkielisen vuotiaan väestön koulutustaso koulutusasteittain vuonna 2, Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muu kieli TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 6 Perusasteen koulutus 21,2 18,5 58, Toisen asteen koulutus (lukio tai 38,1 34,3 21,6 ammatillinen) Korkea-asteen koulutus 4,7 47,2 6,9 Korkea-asteen koulutus sisältää alimman korkea-asteen (opistoaste), alemman korkea-asteen (ammattikorkeakoulututkinnot) ja ylemmän korkea-asteen (yliopistotutkinnot ja tutkijakoulutusasteen). Lähde: Tilastokeskus

7 Kuvio 4. Koulutustaso Helsingissä ikäryhmän ja kielen mukaan vuonna 2 Suomenkieliset Alin korkea-aste (opistoaste) Toinen aste Perusasteen koulutus Ikä Ruotsinkieliset Ikä Alin korkea-aste (opistoaste) Toinen aste Perusasteen koulutus Muu kieli Lähde: Tilastokeskus Ikä Alin korkea-aste (opistoaste) Toinen aste Perusasteen koulutus TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 7

8 1.4 Väestön koulutustaso Helsingissä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Sukupuolten väliset erot koulutustasossa ikäryhmittäin ovat vähäiset. Nuorten ikäryhmässä (15 34-vuotiaat) miehet ovat suorittaneet hieman vähemmän perusasteen jälkeisiä tutkintoja kuin naiset vuotiaiden ikäryhmässä koulutusprofiili on varsin samankaltainen. 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä miehet ovat perusasteen jälkeen kouluttautuneet jonkin verran naisia enemmän. Koulutusero yli 55-vuotiaiden miesten ja naisten välillä painottuu eläkkeellä oleviin henkilöihin eli 194-luvulla ja sitä ennen syntyneisiin. 1.5 Väestön koulutustaso Helsingissä sukupuolen ja äidinkielen mukaan Perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut valtaosa työikäisestä väestöstä (25 64-vuotiaat). Kieliryhmittäin ja sukupuolittain on sekä suuria että pieniä eroavuuksia. Suuri eroavuus on muunkielisten huomattavasti suomen- ja ruotsinkielisiä vähäisempi kouluttautuminen. Muunkielisistä yli puolella on vain perusasteen koulutus, kun suomen- ja ruotsinkielisillä pelkkä perusasteen koulutus on kielen ja sukupuolen mukaan vaihdellen 11,5 ja 18,5 prosentin välillä. Muunkielisten keskuudessa miesten ja naisten väliset erot koulutuksen suorittamisessa mukailevat eroja suomen- ja ruotsinkielisten keskuudessa. Kaikissa kieliryh- Kuvio 5. Väestön koulutustaso Helsingissä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2 9 TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ v v v v. 55+ v. 55+ v. Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus Alin korkea-aste (opistoaste) Toinen aste Perusasteen koulutus

9 missä miehet ovat suorittaneet enemmän lukiokoulutusta, mutta tutkijakoulutusta lukuun ottamatta kaikilla korkea-asteen koulutustasoilla naiset ovat suorittaneet enemmän tutkintoja kuin miehet. Suomen- ja ruotsinkielisten välillä erona on se, että ruotsinkieliset miehet ja naiset ovat suomenkielisiä miehiä ja naisia hieman koulutetumpia. Muunkielisten ero suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksen tasossa on pienin keskiasteen koulutuksen (toinen aste) kohdalla. Ero on suurin korkea-asteen koulutuksen kohdalla. Kaikkein eniten koulutusta ovat hankkineet ruotsinkieliset naiset. Heistä lähes 64 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. He ovat myös suorittaneet eniten ylemmän korkea-asteen tutkintoja. 2. Väestön koulutustaso Helsingissä verrattuna Kööpenhaminan, Oslon ja Tukholman väestön koulutustasoon Nordstat-tietokannasta ( org) on saatavilla Pohjoismaita koskevaa tilastotietoa kahdeksalta eri aihealueelta, joista yksi on koulutustaso. Tietokannassa koulutustasotiedot on jaoteltu koulutusvuosien mukaan, -9 koulutusvuotta, 12 koulutusvuotta ja yli 13 koulutusvuotta. Jaottelu vastaa perusasteen koulutusta (-9), lukio- tai ammatillista koulutusta ( 12) ja korkea-asteen koulutusta (yli 13 vuotta). Verrattaessa Helsingissä asuvan vuotiaan väestön koulutustasoa Kööpenhaminan, Oslon ja Tukholman samanikäisen väestön koulutustasoon keskeisin huomio on, että kaikissa neljässä kaupungissa on sama suuntaus: koulutustaso on kohonnut tässä tarkasteltavana olevien viimeisten viiden vuoden aikana. Kou- Taulukko 5. läisten vuotiaiden koulutustaso sukupuolen ja äidinkielen mukaan Yhteensä Suomi Ruotsi Muu kieli Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset vuotias väestö yhteensä Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden -osuus vuotiaasta väestöstä 76,5 82,1 81,5 86, 85,5 88,5 42,5 48, vuotiaiden koulutustaso koulutusasteittain: Perusasteen koulutus 23,5 17,9 18,5 14, 14,5 11,5 57,5 51,2 Keskiaste 36,1 3,3 38,8 31,8 31, 24,7 21,3 21,5 Lukiokoulutus 12,8 9,7 13,5,1 17,9 11,6 6,7 5,7 Ammatillinen koulutus 23,3 2,6 25,3 21,6 13,2 13, 14,7 15,8 Korkea-aste 4,4 51,8 42,7 54,2 54,4 63,9 21,2 27,3 Alin korkea-aste (opistoaste) 8,1 13,2 9, 14,4 8, 12,6 2,8 4,6 11,9 16, 12,5 16,6 15,6 19,7 7,3 9,6 17,9 2,6 18,8 21,3 27,4 29, 9,2 11,8 Tutkija-aste 2,4 1,9 2,4 1,9 3,4 2,6 1,8 1,3 Lähde: Tilastokeskus TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 9

10 lutustason kohoaminen on hidasta, mutta suuntaus on selvästi havaittavissa. Neljästä vertailukaupungista Helsingissä on eniten pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita ja Tukholmassa heitä on vähiten. Tukholmassa on eniten korkea-asteen koulutuksen omaavia asukkaita, noin 53 prosenttia. Ero muihin kolmen pääkaupunkiin on melko selvä, sillä niissä korkeaasteen koulutuksen omaavien osuus on joko noin 43 prosenttia (Kööpenhamina) tai noin 46 prosenttia (, Oslo). Kuvio 6 Väestön (25 64-vuotiaat) koulutustaso koulutusvuosien mukaan neljässä pohjoismaisessa pääkaupungissa 25 Koulutusvuosia 9 vuotta Oslo Tukholma 26 22,1 19,9 15,9 11, ,9 19,1 15,5 11, ,5 18,4 15, 11, ,1 18,3 14,8 11,2 2 2,6 17,4 14,8 11, Kööpenhamina Oslo Tukholma TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 Koulutusvuosia 12 vuotta Kööpenhamina Oslo Tukholma Koulutusvuosia 13 vuotta Kööpenhamina Oslo Tukholma Lähde: Nordstat -tietokanta. Oslo Tukholma 26 34,3 36,1 29,8 35, ,2 35,4 29, 35, ,3 34,2 27,7 34, ,4 33,6 26,7 33,8 2 33,1 32,7 25,6 33,2 Kööpenhamina Kööpenhamina Kööpenhamina Oslo Tukholma 26 43,7 38,8 45, 5, ,9 4,6 46,3 5, ,2 41,5 46,1 51, ,6 42,5 46,4 52,6 2 46,3 43,5 46,5 53,3

11 3. Liitteet Kuviot Helsingin väestön koulutustasosta ikäryhmittäin ja suurpiireittäin Eteläinen suurpiiri Läntinen suurpiiri Suurpiirin Koko (n=55594) (n=9339) Lähde: Tilastokeskus. Perusasteen koulutus Toinen aste Alin korkea-aste (opistoaste) Suurpiirin Koko (n=88861) TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 11

12 Keskinen suurpiiri Suurpiirin Koko (n=7496) Pohjoinen suurpiiri TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Lähde: Tilastokeskus. Perusasteen koulutus Toinen aste Alin korkea-aste (opistoaste) Suurpiirin Koko (n=34878)

13 Koillinen suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri Suurpiirin Koko (n=7785) Perusasteen koulutus Toinen aste Alin korkea-aste (opistoaste) Lähde: Tilastokeskus Suurpiirin Koko (n=39725) TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 13

14 Itäinen suurpiiri Suurpiirin Koko (n=8673) Östersundomin suurpiiri TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Lähde: Tilastokeskus Perusasteen koulutus Toinen aste Alin korkea-aste (opistoaste) Suurpiirin Koko (n=1514)

15 Laatuseloste AINEISTO Kaikki tilastoaineisto on Tilastokeskuksen tuottamaa. ALUESELITTEET Pääkaupunkiseutu =, Espoo, Vantaa, Kauniainen Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu ja muuta kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KOULUTUSSELITTEET Väestön koulutustilastoissa on tiedot 15 vuotta täyttäneen väestön tutkintotiedoista. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan. Rinnakkaisissa tutkinnoissa tutkinnot on luokiteltu viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat keskiasteen koulutusta; keskiastetta kutsutaan myös toisen asteen koulutukseksi. Lukiokoulutukseen lasketaan ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, mutta eivät muuta keskiasteen tutkintoa. Korkea-asteen koulutus jaetaan luokkiin alin, alempi, ylempi ja tutkijakoulutus. Alin luokka koostuu lähinnä opistoasteen suorittaneista. Opistoaste (alin korkea-aste) on poistuva koulutusasteluokka. Aiemmin esimerkiksi teknikon ja insinöörin tutkinnot olivat opistoasteen tutkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulututkinto sekä alempi korkeakoulututkinto. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon sekä lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen suorittaneet. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ovat tutkijakoulutusasteen tutkintoja. KOULUTUSASTELUOKITTELU Perusasteen koulutus Keskiaste/toinen aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkea-aste Alin korkea-aste eli opistoaste Alempi korkeakouluaste Ammatillinen korkea-aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto Ikäluokkana tutkinnon suorittaneiden tarkastelussa käytetään usein 15 vuotta täyttäneen väestön lisäksi vuotiaita, jolla saadaan työikäisten ja jo tutkinnon suorittaneiden koulutustilanteesta parempi kuva. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 211:35, 2:22, 29:42, 28:4 TILASTOJA 39:212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 15

16 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 212:39 TIEDUSTELUT Seija Saari p etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite: PL 55, 99 Helsingin kaupunki TILAUKSET, JAKELU p tietokeskus.tilaukset@hel.fi JULKAISUJEN MYYNTI Tietokeskuksen kirjasto p virtuaalinen kirjakauppa ISSN-L ISSN X