t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

Transkriptio

1 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä Indeksi 1999= Työikäinen väestö Työikäiset Työvoima Työlliset Työpaikat Kuvio vuotiaan väestön koulutustaso () pääasiallisen toiminnan mukaan Helsingissä 2005 Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat Vain perusaste Keskiaste Korkea-asteen koulutus Lisätietoja: Minna Salorinne etunimi.sukunimi@hel.fi p. (09) ISSN X verkossa ISSN (painettuna)

2 2 Työllisyys ja työttömyys Työllisen työvoiman määrä kasvoi Helsingissä vuonna henkilöllä. Työttömien määrä pieneni lähes henkilöllä vuodesta Työpaikkojen määrä kasvoi 6 081:lla vuoden takaisesta. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin. Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen tietojen valossa vuoden 2006 ja 2007 aikana työllisyys on kehittynyt Helsingissä suotuisaan suuntaan. Helsinkiläisen työikäisen väestön (15 74-v.) määrä oli vuoden 2005 lopussa , joista työvoimaan kuului henkilöä. Työvoimasta työllisiä oli ja työttömiä Työpaikkoja Helsingissä oli Vuonna 2005 Helsingin työllisen työvoiman osuus koko maan työllisistä oli 12 prosenttia ja Helsingin seudun osuus 28 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla koko maan työllisestä työvoimasta asui 22 prosenttia. Pääkaupunkiseudun työllisistä 56 prosenttia ja Helsingin seudun työllisistä 44 prosenttia asui Helsingissä. Taulukko 1. Työvoima ja työvoiman ulkopuolella oleva väestö vuonna 2005 Yli 15-v. Työvoima Työvoiman ulkopuolinen väestö väestö Yhteensä Työlliset Työttömät Yhteensä Opiskelijat Eläkeläiset Muut Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu yht Muu Helsingin seutu Helsingin seutu yht Koko maa Helsinki ,7 57,0 5,7 37,3 9,1 22,0 6,1 Muu pääkaupunkiseutu ,4 62,8 4,6 32,6 9,9 17,7 5,0 Pääkaupunkiseutu yht ,7 59,4 5,3 35,3 9,4 20,2 5,7 Muu Helsingin seutu ,0 61,8 4,2 34,0 8,7 20,6 4,7 Helsingin seutu yht ,0 59,9 5,1 35,0 9,3 20,3 5,4 Koko maa ,6 52,1 6,5 41,4 9,8 27,3 4,3 Työttömien osuus työvoimasta kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2005 lopussa työttömyysaste oli Helsingissä 9,1 prosenttia, Helsingin seudulla 7,8 prosenttia ja koko maassa 11,1 prosenttia. Työttömyyden aleneminen vauhdittui edelleen vuosina 2006 ja Vuoden 2006 lopussa Helsingin työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön ennakkotietojen mukaan 8,0 prosenttia, Helsingin seudun 6,8 prosenttia ja koko maan 9,7 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa Helsingin työttömyysaste oli 6,3 prosenttia. Vuonna 2005 Helsingin seudulla oli työttömiä , mikä oli 19 prosenttia kaikista maan työttömistä. Helsingissä kaikista maan työttömistä asuu joka kymmenes. Työvoiman ulkopuolella olevien helsinkiläisten määrä kasvoi kaksi prosenttia vuoden takaisesta.

3 3 Kuvio 3. Työttömyysaste () Helsingissä ja Helsingin seudulla vuosina * * 2007* Helsinki Muu Pks Muu Hgin seutu Helsingin seutu Koko maa *Vuosien luvut ovat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lopullisia tietoja ja vuosien tiedot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista. Kuvio 4. Työllisyysaste työssäkäyntitilaston mukaan (15 64-v.) Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa Koko maa Helsinki Helsingin seutu Tilastokeskuksen rekisteripohjaisen työssäkäyntitilaston tietojen mukaan vuoden 2005 lopussa Helsingin työllisyysaste ( vuotiaat) oli 67,8 prosenttia. Helsingin seudun työllisyysaste oli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi ja koko maan 3,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin Helsingissä. Tilastokeskuksen haastatteluihin perustuvan työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Helsingin työllisyysaste oli vuonna ,0 prosenttia, Helsingin seudun (12 kuntaa) 75,3 prosenttia ja koko maan 69,9 prosenttia.

4 4 Työikäisen väestön koulutustaso Helsingin vuotiaasta väestöstä 27 prosentilla oli vain perusasteen tutkinto, 37 prosentilla keskiasteen tutkinto ja 36 prosentilla korkea-asteen tutkinto. Työllisistä korkea-asteen koulutettuja oli 44 prosenttia ja vain perusasteen koulutuksen saaneita 17 prosenttia. Työttömistä korkeakoulutettuja oli 24 prosenttia ja vain perusasteen koulutuksen saaneita 39 prosenttia. Taulukko 2. Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) koulutustaso () iän mukaan 2005 Työikäinen väestö Ikä (15 64 v.) Yhteensä alle 30-v v v. Kaikki yhteensä Kaikki koulutusasteet Vain perusaste 27,0 34,0 19,4 30,6 Keskiaste 37,0 49,0 33,5 28,7 Korkea-asteen koulutus 36,0 17,0 47,1 40,7 Työlliset Kaikki koulutusasteet Vain perusaste 17,4 16,1 14,4 24,4 Keskiaste 38,4 58,0 33,1 28,5 Korkea-asteen koulutus 44,2 25,9 52,5 47,1 Työttömät Kaikki koulutusasteet Vain perusaste 39,5 47,0 36,9 39,4 Keskiaste 36,7 39,3 38,2 33,1 Korkea-asteen koulutus 23,8 13,7 24,9 27,4 Työvoiman ulkopuolella olevat Kaikki koulutusasteet Vain perusaste 49,3 58,6 37,9 42,5 Keskiaste 33,4 37,0 32,9 27,9 Korkea-asteen koulutus 17,3 4,5 29,2 29,6 Työmatkaliikenne Helsingissä ja Helsingin seudulla Helsingin seudun osuus koko maan työpaikoista oli vuoden 2005 lopussa 30 prosenttia ja Helsingin osuus 17 prosenttia. Työmatkaliikenne Helsinkiin vilkastui edellisvuodesta. Vuonna 2005 muualta Helsinkiin työhön matkaavien määrä kasvoi henkilöllä, eli neljälle prosentilla vuoden takaisesta. Sen sijaan Helsingistä kaupungin ulkopuolella työssäkäyvien helsinkiläisten määrä pieneni 22 henkilöllä. Työmatkaliikenne Helsinkiin on lisääntynyt lähes kuusi prosenttia viiden vuoden aikana. Helsinkiin matkaa muualla asuvia työllisiä lähes ja Helsingistä käy kotikuntansa ulkopuolella työssä henkilöä. Taulukko 3. Sukkulointi Helsinkiin ja Helsingistä vuosina Vuosi Helsinkiin Helsingistä Muutos ,7 3,2

5 5 Taulukko 4. Helsingissä työssäkäyvät asuinkunnan mukaan 2005 Työssä Helsingissä Asuinalue Alueella asuvat Lukumäärä Osuus alueen Osuus Helsingissä työlliset työllisistä työssäkäyvistä Koko maa ,5 100 Helsinki ,0 57,9 Espoo ,4 12,0 Vantaa ,4 10,7 Kauniainen ,9 0,4 Hyvinkää ,8 0,9 Järvenpää ,4 1,5 Kerava ,3 1,4 Kirkkonummi ,0 1,2 Mäntsälä ,6 0,4 Nurmijärvi ,6 1,4 Pornainen ,4 0,1 Sipoo ,9 0,9 Tuusula ,8 1,4 Vihti ,1 0,7 Helsingin seutu ,3 91,0 Askola ,8 0,1 Hausjärvi ,1 0,1 Inkoo ,7 0,1 Karkkila ,8 0,1 Lohja ,5 0,5 Nummi-Pusula ,3 0,1 Porvoo ,5 1,0 Riihimäki ,5 0,5 Siuntio ,7 0,1 Karjaa ,3 0,1 Karjalohja ,1 0,0 Loppi ,9 0,1 Loviisa ,2 0,0 Myrskylä ,1 0,0 Pernaja ,2 0,0 Pohja ,0 0,0 Pukkila ,4 0,0 Sammatti ,3 0,0 Suomusjärvi ,1 0,0 Hämeenlinna ,7 0,3 Jyväskylä ,9 0,2 Kuopio ,7 0,2 Lahti ,5 0,4 Oulu ,4 0,2 Tampere ,1 0,5 Turku ,2 0,5

6 6 Työhön osallistuminen Vuoden 2005 lopulla Helsingin vuotiaasta väestöstä kuului työvoimaan 68 prosenttia, työllisiin 62 prosenttia, työttömiin kuusi prosenttia ja työvoiman ulkopuolella heistä oli 32 prosenttia. Työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli 9,1 prosenttia. Taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää työllistä kohden, oli vuonna 2005 Helsingissä 1,05. Koko maassa huoltosuhde oli 1,32 ja suurista kaupungeista Helsinkiä korkeampi Tampereella, Turussa ja Oulussa. Sen sijaan Espoon ja Vantaan huoltosuhde alittaa Helsingin tason. Helsingin taloudellinen huoltosuhde oli edellisvuonna 1,04. Koko maan huoltosuhde säilyi ennallaan. Taulukko 5. Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat), työvoima ja työvoiman ulkopuolinen väestö Helsingissä Vuosi Työikäinen Työvoima Työvoiman väestö Yhteensä Työlliset Työttömät ulkopuoliset ,4 57,3 9,0 33, ,3 60,8 7,5 31, ,0 62,1 6,8 31, ,6 63,9 5,8 30, ,6 63,7 5,9 30, ,2 63,0 6,2 30, ,6 62,0 6,6 31, ,6 62,1 6,5 31, ,0 61,8 6,2 32,0 Taulukko 6. Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan vuotiaat Työvoima Työvoiman ulkoyhteensä yhteensä Työlliset Työttömät puolella olevat Molemmat sukupuolet Miehet Naiset Molemmat sukupuolet ,0 61,8 6,2 32,0 Miehet ,9 61,4 7,5 31,1 Naiset ,3 62,2 5,1 32,7

7 7 Kuvio 5. Helsingin työllisen ja työttömän työvoiman prosentuaalinen jakautuminen ikäryhmittäin 2005 Työllinen työvoima Yhteensä Miehet Naiset Ikä Työtön työvoima Yhteensä Miehet Naiset Ikä Helsingin työikäisestä väestöstä ja työllisistä naisia oli 53 prosenttia. Työttömistä heitä oli 43 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella olevista työikäisistä noin 54 prosenttia. Naisten työttömyysaste oli vuoden 2005 lopussa 7,5 prosenttia ja miesten 10,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste aleni 0,5 prosenttiyksikköä ja naisten 0,3 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.

8 8 Helsingin suurpiireistä Keskisessä ja Eteläisessä työvoiman osuus koko väestöstä on korkein. Työllisiä on väestöstä eniten Eteläisessä ja työttömiä Itäisessä suurpiirissä. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suurin Pohjoisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Lasten osuus on korkein Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä ja eläkeläisten osuus on suurin Pohjoisessa suurpiirissä. Tarkemmat suur- ja peruspiiritasoiset tiedot löytyvät liitetaulukosta 1. Kuvio 6. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan () Helsingissä 2005 peruspiireittäin Koko kaupunki Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Maunula Länsi-Pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Tuntematon Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut

9 9 Taulukko 7. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan () Helsingissä suurpiireittäin 2005 Pääasiallinen toiminta Työvoima Työvoiman ulkopuolinen väestö Suurpiiri Yhteensä Yhteensä Työlliset Työttömät Yhteensä vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Taloudellinen huoltosuhde Koko kaupunki ,8 48,9 4,9 46,2 14,3 7,8 18,9 5,3 1,05 Eteläinen sp ,9 55,9 3,9 40,1 10,1 7,4 17,6 5,1 0,79 Läntinen sp ,7 50,4 4,3 45,3 13,9 8,0 19,3 4,1 0,98 Keskinen sp ,4 54,0 6,4 39,6 7,9 8,0 19,3 4,4 0,86 Pohjoinen sp ,3 46,7 3,6 49,7 17,2 7,0 21,9 3,6 1,16 Koillinen sp ,0 48,1 4,9 47,0 18,9 7,7 16,1 4,3 1,09 Kaakkoinen sp ,7 47,6 5,1 47,3 17,2 6,4 19,4 4,4 1,11 Itäinen sp ,3 43,8 6,5 49,7 18,2 6,8 19,9 4,8 1,29 Alue tuntematon ,3 21,0 10,4 68,7 13,7 6,5 12,5 35,9 3,92 Työllinen työvoima toimialoittain Helsingin työllisen työvoiman suurimmat toimialat olivat vuonna 2005 yhteiskunnalliset palvelut ( työllistä), kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut ( työllistä) sekä kauppa- ja majoituspalvelut ( työllistä). Suurimpaan toimialaan eli yhteiskunnallisiin palveluihin kuuluvat muun muassa terveydenhuoltopalvelut ( työllistä), koulutus ( työllistä), sosiaalipalvelut ( työllistä), virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta ( työllistä) sekä julkinen hallinto ( työllistä). Helsingissä asuva työllinen työvoima kasvoi 55 henkilöllä vuodesta Vuotta aiemmin työllisten määrä kasvoi noin 400 henkilöllä. Toimialoittain kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä teollisuus menettivät eniten työvoimaa. Sen sijaan liike-elämän palvelut kasvatti reilusti työllisten määrää. Kaiken kaikkiaan muutokset olivat varsin pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 8. Helsingin työllinen työvoima toimialoittain Muutos Lkm Työllinen työvoima yhteensä ,0 Maa- ja metsätalous (A-B) ,2 Teollisuus C-D ,8 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) ,2 Rakentaminen (F) ,7 Kauppa ja majoitustoiminta (G-H) ,1 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) ,9 Rahoitustoiminta (J) ,1 Kiinteistö-, vuokr.- ja tutk.palv. (K) ,6 Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) ,3 Tuntematon ,9

10 10 Kuvio 7. Helsingissä työssäkäyvät () toimialoittain asuinkunnan mukaan 2005 Työllinen työvoima yhteensä Maa- ja metsätalous Teollisuus (ml. kaiv.toim.) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa ja majoitustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, kiinteistö- jne -toiminta Yhteiskunnalliset palvelut Muu kunta Helsinki Vieraskielisten työllisyys ja työttömyys Maahanmuuttajien työllisyystilanne paranee varsin verkkaisesti. Kielitaidon vajavuutta kuvataan usein suurimmaksi ongelmaksi työllistymiselle. Maahanmuuttajilla meneekin usein vuosia saavuttaa riittävät valmiudet suomalaisille työmarkkinoilla. Kun Helsingin ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa joka vuosi runsaasti, tulee myös työmarkkinoille paljon uusia työnhakijoita. Tästä syystä ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste pysyy korkeana. Toisaalta koulutustasolla on ulkomaalaistaustaisille pienempi merkitys työllistymiseen kuin kantaväestöllä. Työmarkkinoilla on edelleen paljon ennakkoluuloja ulkomaalaistaustaisten rekrytointia kohtaan. Vieraskielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) työttömyysaste on ollut Helsingissä vuosia 24 prosentin tuntumassa. Vuoden 2005 lopussa se oli 23, 9 prosenttia. Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että vieraskielisten työttömyys alkaa laskea; työttömyysaste oli 20,9 prosenttia. Työllisyysaste eroaa huomattavasti eri kansalaisuustaustaisilla helsinkiläisillä. Vuonna 2005 vieraskielisten helsinkiläisten työllisyysaste oli 46,2 prosenttia ja Helsingin seudulla 48,2 prosenttia. Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan helsinkiläisten vieraskielisten työllisyysaste oli 47,6 prosenttia. Taulukko 9. Vieraskielinen helsinkiläinen työvoima vuoden lopussa * Työvoima Työttömyysaste Työllisyysaste (15 64-v.) Vuosi Yhteensä Työlliset Työttömät ,6 46, ,3 46, ,3 44, ,8 46, ,9 46,2 2006* ,9 47,6 * Vuoden 2006 tieto on ennakkotieto

11 11 Liitetaulukko 1. Helsingin väestö pääasiallisen toiminnan mukaan suurpiireittäin ja peruspiireittäin Suur- ja peruspiiri Koko Pääasiallinen toiminta Huoltoväestö Työvoima Työvoiman ulkopuolinen väestö suhde Yhteensä Työlliset Työttömät Yhteensä 0-14-vuot Opiskelijat Eläkeläiset Muut Koko kaupunki ,05 Eteläinen suurpiiri ,79 Vironniemen pp ,79 Ullanlinnan pp ,76 Kampinmalmin pp ,78 Taka-Töölön pp ,76 Lauttasaaren pp ,85 Läntinen suurpiiri ,98 Reijolan pp ,91 Munkkiniemen pp ,11 Haagan pp ,96 Pitäjänmäen pp ,88 Kaarelan pp ,02 Keskinen suurpiiri ,86 Kallion pp ,69 Alppiharjun pp ,69 Vallilan pp ,88 Pasilan pp ,16 Vanhankaupungin pp ,15 Pohjoinen suurpiiri ,16 Maunulan pp ,48 Länsi-Pakilan pp ,21 Tuomarinkylän pp ,94 Oulunkylän pp ,11 Itä-Pakilan pp ,17 Koillinen suurpiiri ,09 Latokartanon pp ,11 Pukinmäen pp ,08 Malmin pp ,06 Suutarilan pp ,12 Puistolan pp ,00 Jakomäen pp ,62 Kaakkoinen suurpiiri ,11 Kulosaaren pp ,27 Herttoniemen pp ,09 Laajasalon pp ,10 Itäinen suurpiiri ,29 Vartiokylän pp ,25 Myllypuron pp ,55 Mellunkylän pp ,37 Vuosaaren pp ,17 Alue tuntematon ,92

12 12 Laatuseloste Aineisto Työssäkäyntitilasto vuosilta Tietolähde Tilastokeskus / Väestötilastopalvelu, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Tilastointiajankohta Edelliset tiedot Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2007:10 Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun 4 kuntaa (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) sekä 10 kehyskuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa , ja siihen yhdistyivät aiemmin erillisinä toimineet kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö lukuun ottamatta maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Tässä julkaisussa mainitaan lähteenä työ- ja elinkeinoministeriö, kun viitataan vuoden 2007 loppuun saakka toimineen työministeriön työnvälistystilastoon.