1 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUOSILLE 2013-2015 Palvelut Espoon kaupungin visiossa 2020 todetaan, että Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia ja tehdä työtä. Espoo -strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön perustehtävänä on opetus- ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Palveluina järjestetään esiopetusta kouluissa, perusopetus 1-9 luokilla, lisäopetus 10 -luokalla, toisen asteen lukiokoulutus sekä aikuislukion palvelut. Palvelujen järjestämisessä tehdään kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen valtionosuudet ohjautuvat clearingjärjestelmän avulla järjestäville kunnille. Kaupungin tuki Espoon yksityiskouluille ohjautuu myös suomenkielisen tulosyksikön budjetin kautta. Palveluissa huomioidaan uudistetun perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sitä tarvitseville oppilaille, sairaalaopetus ja kuntouttavat pienluokat, oppilashuolto- ja tukipalvelut, kerhotoiminta, iltapäivätoiminnan avustaminen, opetussuunnitelmalliset painotukset, maahanmuuttajien valmistava- ja oman äidinkielen opetus sekä kansainvälinen opetus. Esiopetus Esiopetuksen järjestämisvastuu on varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Esiopetusta järjestetään kuitenkin edelleen myös kouluissa. Koulujen esiopetuksessa on talousarviovuonna 919 lasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava esiopetus järjestetään suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Koulupolun alku -hankkeessa nivotaan yhteen valmistava opetus ja esiopetus siten, että vieraskieliset ja suomenkieliset oppilaat toimivat integroidusti yhdessä. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 23 615 oppilasta, heistä 16 216 luokilla 1-6 ja 7 399 luokilla 7-10. Alakoululaisten määrä kasvaa 342 oppilaalla, joista vieraskielisiä 160 ja yläkoululaisten 18 oppilaalla vuonna 2013. Opetusryhmät muodostetaan niin, että perusopetusryhmän koko on 1.- ja 2.- luokalla enintään 23 ja 3.- 6. luokalla enintään 32 oppilasta. Luokilla 7-9 muodostetaan ryhmät pääsääntöisesti niin, että ryhmän koko on enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä etenkin pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lastensuojelulain perusteella toisiin kuntiin on sijoitettuna 200 lasta/ nuorta. Heidän opetuskulunsa ohjautuvat Espoon kautta opetusta järjestävään kuntaan. Perusopetuksen päättäneille järjestetään lisäopetusta 10-luokalla 145 oppilaalle, mukaan lukien vammaisopetus. Lisäopetuksen yhteistyötä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen Omnian kanssa jatketaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Leppävaaran ja Saarnilaakson kouluissa toimivat yhteensä 3 joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmää.
2 Lukiokoulutus Espoon päivälukioissa opiskelee 4679 opiskelijaa, aikuislukiossa 1575 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti 568 opiskelijaa. Lukioiden oppilasmäärä pienenee 30 oppilaalla talousarviovuonna 2013 ikäluokan pienenemisen takia. Lukioiden aloituspaikkamääräksi esitetään 1460 eli 60,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lukioon pääsyn edellytyksenä Espoossa on lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,00. Espoosta käydään tämän lisäksi lukiokoulutuksessa myös pääkaupunkiseudun muissa kunnissa kuten Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, eteenkin kuntien erityistehtävälukioissa. Valtakunnallinen eritystehtävä on matemaattisluonnontieteellisissä aineissa Olarin lukiossa ja musiikissa Tapiolan lukiossa. Etelä-Tapiolan lukiossa on kansainvälinen IB-opetus. Tämän lisäksi lukioihin hakeudutaan lukioiden eri painotusten mukaan. Pääkaupunkiseudun kuntien sopimuksen mukaan kunnat korvaavat toisilleen sopimusehtojen mukaisesti valtion yksikköhinnan ylittävät kulut. Suomenkielisen opetuksen maksuosuus nettona on noin 600 000 euroa. Sopimuksen jatko on vielä päättämättä. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon palvelut tulee lakisääteisesti antaa kaikille perusopetuksen oppilaille, lukiokoulutuksessa opiskelijat ohjataan palvelujen piiriin. Espoossa ovat sekä koulupsykologit että kuraattorit suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Perusopetuksen lisäksi palvelut kattavat koulujen esiopetuksen ja lukioiden opiskelijahuollon palveluun ohjauksen. Peruskouluissa toimii 32 koulupsykologia ja 31 koulukuraattoria, lukioissa on 3 psykologia ja 2 kuraattoria. Tämä tarkoittaa keskimäärin 770 oppilasta oppilashuollon henkilöä kohden perusopetuksessa ja yli 1500 opiskelijaa lukiokoulutuksessa pelkästään päivälukioiden osalta. Vuosien mittaan kasvanut oppilasmäärä ja lukiokoulutuksen opiskelijahuolto edellyttäisivät oppilashuollon henkilöstön lisäämistä. Vuoden 2013 henkilöstösuunnitelmassa esitetään perusopetukseen yhtä kuraattorin tointa. Kouluruokailu ja koulukuljetus luetaan tukipalvelujen piiriin. Ruokapalvelut kuuluvat sisäisten palvelujen ostoihin, koulukuljetuspalvelut ostetaan kilpailutuksen perusteella. Kouluruokailumenoja lisää oppilasmäärän kasvu 153 000 euroa. Koulukuljetuspalvelujen kulut kasvavat 300 000 eurolla ja väistötilojen kuljetukset vaativat yhteensä 100 000 euroa. Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui ja samalla muuttui tilastointitapa. Puhutaan opetuksen yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Ennen erityiseen tukee siirtoa, oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea. Tähän opetuksen järjestäjän tulee varata resursseja. Espoossa muutos tehtiin kustannusneutraalisti. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan 2054 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 8,4 %. Heistä 1665 opiskelee erityisluokilla ja 388 integroituna yleisopetukseen. Erityinen tuki ja eteenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairaspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön
3 jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajien palvelut ostetaan Seuresta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään vakinaistettavaksi 10 avustajaa ja koulunkäyntiavustajien määrää lisättäväksi 10 hengellä. Tämän kustannusvaikutus on 220 000 euroa. Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet uudistettiin vuonna 2012. Lukuvuoden 2012 13 iltapäivätoiminnan järjestämisessä on toimittu uusien periaatteiden pohjalta. Espoo avustaa iltapäivätoiminnan järjestäjiä 1,9 miljoonan valtionosuuden lisäksi opetustoimen kehyksestä 1,3 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi iltapäivätoiminnan tuottajat saavat käyttöönsä koulujen tilat ilman korvausta. Osa iltapäivätoiminnasta järjestetään koulun lähellä sijaitsevissa erillisyksiköissä. Näissä yksiköissä toimivia iltapäivä kaupunki tukee vuokra-avustuksin (noin 180 000 euroa/lukuvuosi). Iltapäivätoimintaan on ohjattu avustajia noin 700 000 eurolla. Tämän lisäksi huoltajat maksavat toiminnasta Kaupunginhallituksessa 13.2.2012 päätettyjen maksuperusteiden mukaan. Lukuvuonna 2012 13 iltapäivätoimintaan osallistui yhteensä 3202 oppilasta. Heistä 67 % oli 1. luokan oppilaita, 237 erityisoppilaita ja 923 2-luokan oppilaita. Ensimmäisen luokan ja erityisoppilaiden määrän kasvun takia esitetään lukuvuodelle 2013 2014 kahta uutta iltapäivätoiminnan ryhmää. Tämä tarkoittaa 24 000 euron lisäystä iltapäivätoimintaan. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 3200 vieraskielistä oppilasta. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 2900 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 33 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon; Espoossa opetetaan tällä hetkellä 8 eri katsomusainetta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajaväestön määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa kymmenen vuoden aikana. Esi-valmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään ensi vuonna noin 500 oppilaalle. Opetus annetaan pienryhmissä ja siihen saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin.. Suomeen perusopetusiän jälkeen tai sen loppuvaiheessa tulleet nuoret opiskelevat nk. numaryhmässä Espoon aikuislukiossa. Aikuislukion Osallisena Suomessa hankkeen kautta, johon saadaan rahoitusta valtiolta, tuetaan nuorten maahanmuuttajien opetuksen järjestämistä entistä paremmin. Lukuvuonna 2012-13 opetuspaikka tarjottiin 100 nuorelle. Hankkeen jatkorahoitus on vielä auki. Espoo- strategian yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät Kansainvälistä opetusta englannin kiellä annetaan 1-6 -luokilla Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä 7-9 -luokilla Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Kansainväliselle koululle on suunnitteilla yhteiset tilat Suurpellon Opinmäkeen. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IBopetusta.
4 Henkilöstö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3245 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2013 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen ja oppilashuollon kouluttamiseen. Koulutuksissa ennakoidaan myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistusta. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön 1.8.2016. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Uusina virkoina esitetään 20 luokanopettajan virkaa, viisi erityisluokanopettajan virkaa ja neljä erityisopettajan virkaa, yhtä kuraattorin tointa ja 20 koulunkäyntiavustajan tointa. Näiden avulla vastataan kasvaneeseen oppilasmäärään ja määräaikaisten virkojen vakinaistamiseen. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää kaikki peruskoulujen ja lukioiden keskitetyt tietotekniikkakustannukset mm. ylläpito-, tukipalvelu- ja koulujen langattomat tietoliikennekustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä tietotekniikkakoulutuksesta aiheutuvat menot. Tällä hetkellä perusopetuksen opetustiloista noin 80 % on nykyaikaisia. Lukioiden opetustilat on pääosin varustettu uudella oppimis- ja opetusteknologialla. Määrärahojen vähyys on hidastanut koulujen oppimisympäristöjen kehittämistä oppimis- ja opetustekniikalla. Vuoden 2013 aikana varustetaan 100 opetustilaa oppimis- ja opetusteknologialla. Seuraaville vuosille jää noin 300 opetustilan varustaminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen on 100 000 euron varaus. Vuonna 2013 koulutuksissa tuetaan uuden sähköisen oppimisympäristöpalvelun käyttöönottoa. Espoon lukion TVT-strategian 2010 2015 toimeenpano jatkuu oppimisympäristöä ja lukion pedagogista osaamista kehittämällä. Tavoitteena on Espoon lukioiden vetovoimaisuus ja erinomainen oppiminen. Vuoden 2013 keskeisenä kehittämishankkeena on lukioiden tietoteknisen infrastruktuurin sekä etäopetuksen ja verkko-oppimisen kehittäminen. Vuonna 2013 varaudutaan hankkimaan uusia opetuksen ja hallinnon tietokoneita siten, että koulujen eriarvoisuus työasemien määrässä suhteessa koulun oppilasmäärään tasaantuu. Tällä hetkellä keskiarvo on noin 5,2 oppilasta / työasema ja lukioissa noin 4,2 opiskelijaa / työasema. Peruskouluista 26 koulussa suhdeluku on enemmän kuin 6 oppilasta / työasema. Uuden opetussuunnitelman ja mm. kolmiportaisen tuen käyttöönotto edellyttää riittäviä tieto- ja viestintätekniikan laitemääriä opettajien ja oppilaiden käyttöön. Tavoitteena on, että kolmen vuoden aikana kaikilla opettajilla on asianmukaiset työvälineet opetuksen suunnittelua ja toteutusta varten ja kouluilla on riittävästi kannettavia tietokoneita joustavasti oppilaiden oppimisen tueksi. Vuoden 2013 budjetissa tähän ei ole määrärahoja. Seuraavien kahden vuoden aikana rakennetaan koulujen langattomat tietoliikennelähiverkot. Langatonta lähiverkkoa varten esityksessä on 350 000 varaus.
5 Kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana useimmissa Opetushallituksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Lukuvuonna 2012-13 jatkuvat seuraavat perusopetuksen laadun kehittämishankkeet eli POP- hankkeet: Tehostetun ja erityisen tuen hanke Espoossa sekä vastaava hanke pääkaupunkiseudun tasoisena, perusopetuksen laatukriteerit -hanke sekä kerhotoiminnan kehittämishanke. Näihin hankkeisiin on saatu rahoitusta yhteensä noin 600 000. Hankkeisiin kuuluvat palkkarahat kolmelle kokopäiväiselle koordinaattorille. Tämän lisäksi koulut ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä opetusryhmien pienentämiseen 2,3 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2012-13. Johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen Espoon opetustoimessa -hankeen tavoitteena on kehittää kouluista ammatillisia oppimisyhteisöjä ja tulevaisuuden kouluja. Sitran tuki hankkeelle on 75 000. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö. Kielen opetuksen kehittämisessä on käynnissä useita valtakunnallisia ja pääkaupunkiseudun verkostossa toimivia hankkeita, esim. Maailma koulussa ja Kiekura- (ranskan kielen opetuksen kehittäminen) hankkeet. Hankkeet saivat rahoitusta n. 70 000. Lukioissa on meneillään opinto-ohjauksen kehittämishanke, joka toteutetaan pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Opetushallituksen rahoituksella tuetaan edelleen romanioppilaiden perusopetusta sekä puutteellisella koulunkäyntitaustalla myöhään maahan tulleiden nuorten perusopetusta, (Osallisena Suomessa -hanke). Hanke sai rahoitusta 250 000 vuosille 2011-2013.. Opetustoimi osallistuu sosiaali- ja terveystoimen kanssa kansalliseen Kaste-hankkeeseen Tukevasti alkuun hankkeella, jossa kehitetään kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta. Tämä hanke rahoittaa opetustoimeen yhden projektityöntekijän. Suomenkielinen opetus on mukana useissa kestävän kehityksen hankkeissa, joista laajimpana on kansainvälinen RCE-verkosto. Olemme mukana myös Osaava-opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishankkeessa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Osaava-hanke sai rahoitusta 300 000 vuosille 2012-13. Osaava rahoitus on suunnattu pääosin opetuksen laadun sekä tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämiseen. Liikkuva koulu -hanke alkoi kahdessa peruskoulussa syksyllä 2012 n. 11 000 rahoituksella. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista kehitetään tällä hetkellä pääosin oman kehittämisrahan turvin. Koulumestarin koulu koordinoi valtakunnallista Luovuutta ja innovatiivisuutta teknologiakasvatuksen avulla -hanketta. Asiakas ja kaupunkilainen näkökulman kautta Espoo-strategiassa korostetaan, että espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtimaan itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelun laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomenkielisessä opetuksessa tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä ja uusilla pedagogisilla toimintamalleilla, jotka lisäävät oppilaan oman elämän hallinnan taitoja ja kykyä oppia ja toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan pääkaupunkiseudun yhteisellä palvelukyky -kyselyllä, jossa viidennen luokan oppilaat ja huoltajat yhdessä arvioivat opetustoimen palvelun laatua.
6 Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvio kasvaa vuonna 2013 18,4 milj.euroa. Oppilasmäärän lisäys kasvattaa opetuksen menoja 3 milj. eurolla. Oppilasmäärän kasvuun on arvioitu vain opetuksen menot. Palkantarkistus (2,5 %) ja sosiaali- ja eläkemaksujen muutokset lisäävät menoja 5,2 miljoonaa euroa. Koulukuljetukset, uusien oppilaiden kouluruokailu ja uusi henkilöstö lisäävät menoja 0,9 milj.euroa. Tieto- ja viestintätekninen varustaminen lisää menoja 1,4 milj. euroa. Uudesta Saunalahden koulusta syntyy 1,2 milj. euron lisäkustannus. Sisäisten erien, kuten toimitilavuokrien, siivouksen ja kouluruokailun hinnankorotukset ovat 5,1 milj.euroa. Suomenkielisen opetuksen keskeiset palvelut ovat lakisääteisiä, mutta tarjottujen palveluiden määrää ja toimintatapaa voidaan tarkastella. Vammaisneuvoston toivomukset on huomioitu talousarvion puitteissa. Raha-asia-aloite (1732/02.02.00/2012)/Ari Konttas: Selvitetään miten Espoon kristilliselle koululle pystytään aikaansaamaan pysyvät ja perusopetukseen suunnitellut tilat. Sivistystoimi on 30.4.2012 esittänyt tilakeskusliikelaitokselle Espoon kristillisen koulun pitkäaikaisen tilaratkaisun selvittämistä toimitilojen investointiesityksen yhteydessä. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot tuottavat opetustoimelle vuositasolla menoja noin 100 000 euroa. Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Saunalahden koulun yhteishanke on valmistunut kesällä 2012. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusarvio on 1 190 000 euroa. Tästä käytetään vuonna 2012 830 000 euroa, jolloin vuoden 2013 tarve on 360 000 euroa. Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus on valmistumassa loppuvuodesta 2013. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määrärahatarve on 1 136 000 euroa josta vuodelle 2013 esitetään 700 000 euroa ja vuodelle 2014 436 000 euroa. Pienten perusparannusten yhteydessä tarvittaviin hankintoihin ja kielten opetuksen kuuntelulaitteisiin esitetään yhteensä 164 000 euroa.
7 TOT 2011 Muutettu TA 2012 TAE 2013 2 014 2 015 311 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## TOIMINTATULOT 32 0 0 0 0 TOIMINTAMENOT 9 648 9 531 10 800 10 900 11 000 TOIMINTAKATE -9 616-9 531-10 800-10 900-11 000 312 Peruskoulut ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## TOIMINTATULOT 4 363 5 769 5 769 5 913 6 059 TOIMINTAMENOT 211 219 218 478 232 429 236 718 241 442 TOIMINTAKATE -206 856-212 709-226 660-220 805-235 383 313 Lukiot ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## TOIMINTATULOT 580 400 400 400 400 TOIMINTAMENOT 33 492 34 086 37 290 38 200 39 100 TOIMINTAKATE -32 912-33 686-36 890-37 800-38 700 A31 SUOMENKIELINEN OPETUS ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## TOIMINTATULOT 4 975 6 169 6 169 6 313 6 459 TOIMINTAMENOT 254 363 262 095 280 519 285 818 291 542 TOIMINTAKATE -249 388-255 926-274 350-279 505-285 083 INVESTOINNIT ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## ######## Ensikertainen kalustaminen 1 081 1 058 1 224 1 194 3 914 TVT-hankinnat, lähi- ja kuituverkot 309 1 250 1 500 1 500 1 500