Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 2/2013 www.suomensilmahoitajat.fi Kuopio kutsuu! Tervetuloa Silmähoitajapäiville 4. 5.10.2013 Yksi Suomen kymmenestä Silmäsairaalasta sijaitsee Tampereen sydämessä. Sivu 4 Bevasitsumabi kiinnostaa keskosten hoidossa, mutta lisätietoa tarvitaan vielä. Sivu 6 Työpaikan viestinnässä ystävällisyys ilahduttaa ja kehuminen kannattaa. Sivu 11
OCULUS PARK 1 Vaihda autorefraktometrisi nyt markkinoiden tyylikkäimpään 3-in-one laitteeseen! PARK 1 on non-contact Pachymetri, Autorefraktometri ja Keratometri. Automaattinen sarveiskalvon, pupillikoon ja pd:n mittaus. Kaikki nämä ominaisuudet mukaan lukien tyylikäs muotoilu ja kosketusnäyttö tekevät PARK 1 :stä parhaan hintalaatusuhteeltaan ja varmistaa optimaalisen työskentelytavan! Optiona OxiMap, pehmeiden piilolinssien hapenläpäisyä kuvaava ohjelmisto, jonka avulla pehmeän piilolinssin valinta on entistäkin helpompaa. 2 Silmähoitaja www.optiikkajuurinen.fi www.oculus.de
Sisältö Tampereen Silmäsairaala näkemisen asialla... 4 Lasiaisinjektioita keskosten hoitoon... 6 Näkövammainen tarvitsee apua sairaalassa...7 Uusi ura silmähoitajana... 9 Viesti ja viihdy töissä puhumalla paremmaksi... 11 Silmäsairaanhoito muutoksen silmässä... 12 Kuopio kutsuu koulutuspäiville 4. 5.10... 14 Tärkeää työtä potilaiden hyväksi... 16 Apurahat 2013... 17 Kohti sähköistä laskutusta... 18 Palstat Puheenjohtajalta... 3 Minun työni... 10 Hallituksen päätöksiä... 16 Uusia jäseniä... 17 Yhteystiedot... 20 Mistä on suomalaiset silmähoitajat tehty? Suomalaiset silmähoitajat on tehty ammattitaidosta, tarkkuudesta, ystävällisyydestä, tehokkuudesta ja hienotunteisuudesta. Heidät on varustettu hyvillä hermoilla ja he osaavat olla erittäin kärsivällisiä. Silmähoitajalta vaaditaan pikkutarkkuutta ja pienien yksityiskohtien tarkkaa muistamista. Hänestä löytyy myös lempeyttä ja empatiakykyä. Silmähoitaja on oman erikoisalansa osaaja. Mistä on silmähoitajan työ tehty? Silmähoitajan työ on tehty monipuolisuudesta, vaihtelevuudesta, tarkkuudesta ja erikoisosaamisesta. Mikroskoopeista, silmänpaineista, silmätipoista, tekomykiöistä, näkökentistä, OCT-kuvista, ablaatioista, silmänpohjista, karsastuksesta, kaihista ja kyynelteistä. Työkavereista, potilaista, työmatkoista ja uuden oppimisesta. Mistä on silmähoitajan työpäivä tehty? Aamukahvista, potilaskontakteista, leikkauksista, toimenpiteistä, tutkimuksista, puheluista ja silmähoitotyöstä. Työpäivät sisältävät yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Moniammatillisuudella onkin suuri rooli silmähoitajan työssä. Mistä syntyy silmähoitajan työnilo? Tyytyväisistä potilaista. Hymystä potilaan kasvoilla. Hyvin sujuneesta työpäivästä. Saaduista kiitoksista. Taukohetkestä työkaverien kanssa. Hyvästä ja kannustavasta työyhteisöstä. Toimivista työvälineistä. Työkaverin kannustuksesta. Kaihipotilaan tuntemuksista leikkauksen jälkeen kuinka tyytyväisiä he ovat, vaikka juonteet kasvoilla näkyvätkin entistä paremmin, mutta värit ovat palanneet taas kirkkaampina. Mistä sinut silmähoitajana on tehty? Mistä sinun työsi ja työpäiväsi on tehty? Mistä syntyy sinun työnilosi? Milloin viimeksi pysähdyit miettimään? Kevään koittaessa ja auringon lämmittäessä on ihana lähteä ulkoilemaan. On hyvä kaivaa lenkkikengät esiin ja lähteä keväiselle lenkkipolulle nauttimaan. Aurinkoisesta ilmasta saa kummasti lisäenergiaa. Puheenjohtajalta Aurinkoista ja energistä kevättä! Kati Nieminen Silmähoitaja 3
Tampereen Silmäsairaala sijaitsee Tampereen sydämessä hyvien yhteyksien äärellä. Tampereen Silmäsairaala näkemisen asialla Suomen kymmenes silmäsairaala, Tampereen Silmäsairaala, avattiin marraskuussa 2012. Toimintaajatuksena on ollut tarjota asiakkaille kaikki näkemiseen ja silmien terveyteen liittyvät palvelut. Elina Alarotu (vasemmalla) ja Satu Seilistö ottamassa asiakkaita vastaan. Tampereen Silmäsairaalassa tehdään vastaanottotoiminnan lisäksi tutkimuksia, leikkauksia ja muita hoitotoimenpiteitä. Samoissa tiloissa toimivat Silmäaseman myymälä ja Femtolasik-yritys. Tilat Silmäsairaalaa varten remontoitiin Hämeenkatu 6:een. Sairaala sijaitsee Tampereen ytimessä vilkkaan paikallisliikenteen ja juna- 4 Silmähoitaja
AULIKKI MÄKI-JOUPPILA yhteyksien välittömässä läheisyydessä. Rautatieasemalta sinne kävelee parissa minuutissa ja joukkoliikenteen bussit pysähtyvät aivan rakennuksen eteen. Uudesta Hämpin parkista on hissiyhteys Silmäsairaalan kupeeseen. Silmäaseman myymälän tilat ovat alakerrassa. Toisessa kerroksessa sijaitsevat Silmäsairaalan ilmoittautumistiski, vastaanottohuoneet, silmälaboratorio ja leikkausosasto. Värimaailma noudattelee Silmäasema- ja Silmäsairaala-ketjulle ominaista lilaa väriä, joka on täysin suomalaisen ketjun tunnistettava tavaramerkki. Laaja-alaista osaamista Tällä hetkellä Tampereen Silmäsairaalassa pitää vastaanottoa 14 silmätautien erikoislääkäriä ja viisi erikoistuvaa lääkäriä. Osa lääkäreistä tekee kaihileikkauksia tai muita toimenpiteitä, kuten silmäluomileikkauksia ja sarveiskalvon valokovetushoitoja. Silmätutkimuksista kuten näkökenttä- ja OCT-tutkimuksista sekä valokuvauksista vastaa tutkimushoitaja Jaana Ketola. Sairaalan omaa välinehuoltoa hoitaa kokenut välinehuoltaja Birgit Lindqvist. Ilmoittautumistiskillä ottaa asiakkaat vastaan Satu Seilistö, jonka työ on monipuolista ja usein kiireistä. Osa-aikaisena sairaanhoitajana työskentelee Aulikki Mäki- Jouppila, joka sekä avustaa leikkauksissa että on apuna vastaanotossa. Tutkimushoitaja Jaana Ketola Vakituisen henkilökunnan lisäksi leikkauspäivinä auttavat keikkahoitajat. Kaikkea tätä Tampereen Silmäsairaalan toimintaa luotsaa vastaava hoitaja Elina Alarotu. Välinehuoltaja Birgit Lindgvist. Kuvat: Aulikki Mäki-Jouppila Monipuolinen työnkuva Silmäsairaalassa hoitajan työnkuva on monipuolinen. Työpäivän aikana voi olla leikkauksien lisäksi AR-visuksien mittaamista, topografiatutkimuksia, IOL-mittauksia, silmänpaineen mittauksia ja ompeleiden poistoja. Kun päivän leikkaustoiminta potilaiden valmisteluineen, leikkauksineen ja kotiuttamisineen päättyy, siirtyvät hoitajat auttamaan vilkkaalle ilmoittautumistiskille. Aulikki Mäki-Jouppila on Tampereen Silmäsairaalan työntekijä. www. suomensilmahoitajat.fi - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Ilmoittaudu silmähoitajapäiville ja tutustu muihin ajankohtaisiin asioihin! ESONT Annual Meeting - Amsterdam 5-7 October 2013 Esont-yhdyshenkilö Sari Juvonen auttaa käytännön järjestelyissä kongressiin lähteviä yhdistyksen jäseniä! Lisätiedot: sariantila@suomi24.fi Silmähoitaja 5
Lasiaisinjektioita keskosille TUOMO LEHTONEN Bevasitsumabin (Avastin, Roche) niin sanottu off-label-käyttö silmänsisäisenä injektiona kostean ikärappeuman, diabeettisen retinopatian ja laskimotukosten hoidossa on monelle tuttua. Tutkimustulokset puoltavat bevasitsumabin käyttöä myös keskosen verkkokalvosairauden hoidossa. Miksi lääkkeen käyttö on silti yhä harvinaista? TYKS:n kuva-arkisto Bevasitsumabin vaikuttava aine sitoutuu verisuonikasvutekijään (VEGF-A vascular endothelial growth factor A) ja estää molekyylin haitallisia vaikutuksia, kuten verkkokalvon turvotusta ja uudisverisuonituksen muodostumista. VEGF on myös tärkeä tekijä keskosen verkkokalvosairauden (ROP retinopathy of prematurity) synnyssä. Vaikka keskosten hoito on viime vuosisadan alusta lähtien ottanut suuria harppauksia eteenpäin, tiedon ja hoitojen kehittyminen ei ole ollut ongelmatonta. Pienipainoisia keskosia alkoi 1940-luvun lopulla sokeutua lähes epidemian mittakaavassa. ROP:n kuvasi ensimmäisenä yhdysvaltalainen silmälääkäri Theodore Terry, joskin taudin nimeksi vakiintui aluksi termi retrolentaarinen fibroplasia vapaasti suomennettuna linssintakainen arpeutuminen sillä sairaan keskosen silmä näytti kirjaimellisesti arpeutuvan sisältäpäin. Myöhemmin selvisi, että sairaus koskee kehittyvää verkkokalvoa ja sen hallitsematonta verisuonikasvua. Terry ymmärsi, että tapausten taustalla on jokin uusi keskosiin kohdistuva tekijä. Yksi pelastettu näkö ja 16 lapsen kuolema Kiinnostus sairauteen ja sen syyhyn oli tiedeyhteisössä huipussaan 1950-luvulla. Monia eri tekijöitä epäiltiin, kuten keskosten altistumista kirkkaalle valolle, annettuja vitamiini- ja rautalisiä sekä happihoitoa. Adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) anto ROP-keskosille näytti newyorkilaisessa sairaalassa tuottavan tulosta, mutta hätäkeinona rutiinikäyttöön otettu hoito paljastui sittemmin vain haitalliseksi. Keskosen verkkokalvosairaus voi parantuessaankin jättää muutoksia silmänpohjaan, kuten poikkeavien vitreoretinaalisten voimien aiheuttamaa verkkokalvon laahautumista (retinal dragging). Loppujen lopuksi keskosten saama happi osoittautui selvimmäksi syypääksi, mistä ensimmäisen kliinisen tutkimuksen julkaisi australialainen Kate Campbell vuonna 1951. Kun suuri yhdysvaltalainen tutkimusraportti vuonna 1956 vahvisti aiemman olettamuksen, keskoskaappien happihanat alkoivat sulkeutua ympäri maailmaa. Monesta saattoi tuohon aikaan tuntua oudolta, että juuri liiallinen happi aiheuttaa verisuonten hallitsemattoman kasvun ja arpeutumisen. Vastaavanlaisia muutoksia tavataan myös esimerkiksi diabeettisessa proliferatiivisessa retinopatiassa, jossa vallitseva tilanne on pikemminkin verkkokalvon hapenpuute. Kun 1960-luvulla lisäksi alettiin havaita happihoidon vähentyneen käytön lisäävän keskosten kuolleisuutta, voitiin todeta jäljellä olevan vielä paljon työtä taudin kukistamiseksi. Bolton ja Cross arvioivat yhden pelastetun näön maksaneen noin 16 lapsen kuoleman! Jälkikäteen voitaneen sanoa, että tutkimustieto muuttui varoituksista huolimatta käytännöksi liian nopeasti. Vastaavanlaisia ylilyöntejä tapahtui tuohon aikaan myös muilla keskoshoidon aloilla. VEGH-injektio vasta muutosten ilmetessä Keskosen vielä kehittymätön verkkokalvon verisuonitus altistuu syntymän jälkeen huoneilman suhteelliselle hyperoksialle eli liialliselle happipitoisuudelle, joka korostuu annettaessa muita elintoimintoja turvaavaa lisähappea. Yksinkertaistetun mallin mukaan hapen vaikutuksesta VEGF:n pitoisuus silmässä laskee, mikä hidastaa normaalia verisuonten kasvua. Kun kehittyvän verkkokalvon aineenvaihdunta lisääntyy, huonosti verisuonittuneelle verkkokalvolle kehittyykin hapenpuute ja vastaavasti VEGF-pitoisuus kasvaa, yleensä yli 31 viikon postmenstruaalisessa iässä. Uudisverisuonitus voi muodostaa arpijuosteita ja vaikeimmissa tapauksissa jättää jälkeensä suppilomaisesti irtikuroutuneen verkkokalvon ja sokean silmän. Monet muutkin välittäjäaineet ovat tautiprosessissa osallisina, mutta VEGF:n hillitsemiseksi on olemassa silmänsisäinen lääke ja lääkkeen käytölle kokemuspohjaa muista sairauksista aikuisilla. 6 Silmähoitaja
Anti-VEGF-injektio on siis annettava, kun ROP-muutokset ilmaantuvat, ei aiemmin. Riskikeskosen seurantaa Nykykäytäntönä on seurata riskikeskosten verkkokalvoa tilannekohtaisin väliajoin ja niin sanotun kynnyskriteeristön täyttyessä laseroida tai jäädyttää hapennälkäistä verkkokalvoa, ellei tilanne ole jo edennyt verkkokalvokirurgista toimenpidettä vaativalle tasolle. Laser- ja jäädytyshoidoista poiketen anti- VEGF-hoito ei jätä jälkeensä verisuonittumattomia alueita, millä voi olla merkitystä keskosen näkökentän säilymiselle. Ihannetapauksessa injektioilla voitaisiin välttää muutoin edessä oleva vaativa kirurginen toimenpide. Normaalisti ROP-seuranta voidaan lopettaa, kun vaaran merkkejä ei enää ole osoitettavissa, mikä yleensä tarkoittaa lapsen yli 50 viikon postmenstruaalista ikää tai kun verkkokalvon normaali verisuonitus on kehittynyt riittävästi. Anti-VEGF-hoidettuja lapsia joudutaan toisinaan seuraamaan taudin uudelleen aktivoitumisen varalta tavanomaista pidempään. Pitkäaikaistuloksia tarvitaan lisää Totuttujen riskitekijöiden, kuten silmänsisäisten bakteeritulehdusten sekä verkkokalvo- ja linssivaurioiden lisäksi VEGF-eston mahdolliset paikalliset ja systeemiset sivuvaikutukset pienellä lapsella ovat erityinen huolenaihe. VEGF on kasvutekijä eli sillä on elimistössä tärkeitä kasvuun ja kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia. Silmästä systeemiverenkiertoon pääsevä lääke on kehittyville elimille teoreettisesti vahingollinen, eikä pitkäaikaistuloksia hoidon sivuvaikutuksista ole saatavilla. Osassa suomalaisia sairaaloita bevasitsumabia käytetään vaikeissa ROP-tautitapauksissa, ja hoitomuoto tullee yleistymään. Vakiintuneeksi, muut ROP-hoidot korvaavaksi lääkkeeksi siitä ei kuitenkaan vielä ole. Myös muihin tautiprosessissa vaikuttaviin tekijöihin kuten kasvutekijöihin, solusignalointiin ja geeneihin kohdistuvat tulevaisuuden lääkkeet ovat kiinnostuksen kohteena. Kirjoituksen viitteet ja lähdeluettelon saa Silmähoitaja-lehden toimituksesta. LL Tuomo Lehtonen, Turun yliopistollinen keskussairaala Sairaala on näkövammaiselle haastava liikkumisympäristö Sairaalan tuleva näkövammainen kohtaa monia ongelmia. Hän haluaa liikkua mahdollisimman itsenäisesti, vaikka se vie aikaa sekä vaatii usein suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Sairaala vammaisen liikkumaympäristönä -opinnäytetyön tavoitteena on ollut tiedon tuottaminen näkövammaisten liikkumisympäristöistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia liikkumisen ongelmia näkövammaiset asiakkaat kokevat sairaalassa, mitä he liikuntaympäristöltä odottavat, tuntevatko he teknisiä liikkumisen apuvälineitä ja millaisia ajatuksia apuvälineet näkövammaisissa herättävät. Eri tietokannoista etsityn tiedon perusteella näkövammaisten liikkumistaitoa on tutkittu vähän maailmassa ja hyvin vähän Suomessa. Aikaisempaa tutkimustietoa ei löytynyt siitä, millaisia ongelmia näkövammaiset kohtaavat sairaalaympäristössä eikä siitä, millaisia odotuksia näkövammaisilla on sairaalaympäristölle. Esteettömyys kuuluu kaikille Näkövammaiset kokevat, etteivät he ole tasaarvoista, jos näkevä ihminen voi löytää perille sairaalassa mutta näkövammainen ei. Heidän kokemuksensa mukaan esteettömyys ei ole kaikkien saavutettavissa. Näkövammaiset tiedostavat, että jokainen näkövammainen on erilainen samoin kuin jokaisen näkövammaisen kokemus liikkumisympäristön ongelmista ja optimaalisesta sairaalasta liikkumisympäristönä. Näkövammaisten liikkumisen ongelmat sairaaloissa voidaan jakaa rakennetusta ympäristöstä ja henkilön ominaisuuksista johtuviin tekijöihin. Henkilökunnalle osaamista Näkövammaiset tarvitsevat apua liikkuessaan sairaaloissa. Henkilökunnan tulee sitä tarjota, mutta myös luottaa näkövammaisten osaamiseen sekä kannustaa heitä itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen. Näkövammaista avustettaessa ja ohjattaessa on olennaista osata toimia tavalla, joka helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista eikä aiheuta lisää ongelmia. Henkilökuntaa tulee kouluttaa toimimaan näkövammaisten asiakkaiden kanssa sekä ohjaamaan ja opastamaan heitä oikeaoppisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Henkilökunta voi omalla toiminnallaan helpottaa näkövammaisen liikkumista sairaaloissa ja huolehtia siitä, että sairaalan tilat on valaistu parhaalla mahdollisella tavalla. Häikäisytekijät kuten kirkkaasti kohtisuoraan liikkujia osoittavat yksittäiset valaisimet ja ikkunoista suoraan sisään paistava aurinko, tulee poistaa. Häikäisevät yksittäiset valaisimet voidaan poistaa käytöstä tai vaihtaa asianmukaisiin epäsuorasti valaiseviin valaisimiin. Ikkunoissa käytetään sälekaihtimia tai muita verhoja häikäisyn vähentämiseksi. Henkilökunta voi vaikuttaa myös sairaalan turvallisuuteen. Törmäys- ja kompastumisvaaran poistamiseksi ovet tulee pitää suljettuina sekä käytävät ja muut asiakkaiden käytössä olevat tilat esteettöminä. Käytäville ei tule jättää ylimääräisiä tavaroita. Käytävillä olevat tuolit ja muut tarpeelliset tavarat voidaan sijoittaa niin, että käytävän tai tilan toinen puoli jää esteettömäksi liikkua. Sisustaminen lisää selkeyttä Sairaalan sisustamisella voidaan helpottaa näkövammaisen itsenäistä liikkumista. Huomiota tulisi kiinnittää yleisvalaistukseen, värien käyttämiseen, kontrasteihin sekä huonekalujen ja muiden tavaroiden sijoitteluun. Sairaaloissa tulee olla riittävä, tasainen ja häikäisemätön yleisvalaistus. Häikäisyä voi vähentää katossa olevilla ja epäsuorasti valaisevilla valaisimilla. Värejä tulee käyttää harkitusti. Liian valkoinen ja kontrastiton ympäristö sekä liian värikäs ja samalla sekava ympäristö aiheuttavat näkövammaisille liikkumisen ongelmia. Hyvällä suunnittelulla ympäristöstä voidaan korostaa värien avulla asioita, jotka tekevät näkövammaisen liikkumisesta helpompaa. Kontrastien avulla voidaan erottaa ympäristöstä esimerkiksi ovia. Törmäyksiä aiheuttavia asioita, kuten pylväitä ja lasiovia, voidaan värien ja kontrastien avulla tehdä näkyviksi. Silmähoitaja 7
Hyvä liikkumisympäristö näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen näkökulmasta Avun saaminen - Henkilökunta auttaa pyydettäessä - Henkilökunta tarjoaa apua omatoimisesti Opasteet - Puheopasteet - Valaistuksen käyttäminen opasteena - Opasteiden asettelu Näkyvä ympäristö - Hyvä yleisvalaistus - Tekstit - Kontrastit - Selkeys Turvallisuus - Putoaminen, kompastuminen ja törmääminen on estetty - Jos reitti on vaarallinen, saa apua Tuttuus - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa näkevänä - Näkövammainen on liikkunut aikaisemmin sairaalassa toisen ihmisen kanssa - Näkövammainen on saanut liikkumistaidonohjausta sairaalaan Näkövammaisten liikkumisen ongelmat sairaaloissa Rakennetun ympäristön ominaisuudet Törmäily - Ihmisiin törmäily - Rakenteisiin ja tavaroihin törmäily Eksyminen - Huono suullinen ohjeistus - Suunnan kadottaminen - Opasteiden puuttuminen Henkilön ominaisuudet Näkemisen ongelmat - Ovet - Portaat - Painikkeet - Tekstit - Opasteet - Kontrastit - Värit - Valaistus Kyvyt ja taidot - Liikkumistaito - Riippuvuus - Tasapaino - Pelko ja jännitys Asiantuntijoita suunnitteluun Uusia sairaaloita rakennettaessa tai vanhoja remontoitaessa tulee esteettömyys ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa siihen mukaan esteettömyyteen perehtyneitä henkilöitä. Rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon turvallisuustekijät. Yksi kerros tulee suunnitella yhteen tasoon ilman tasoeroja tai yllättäviä pudotuksia. Kynnysten tulee olla matalia. Portaat tulee rakentaa niin, että niissä on mahdollista kulkea vuorojaloin, normaalia kävelyrytmiä. Portaissa tulee olla kaiteet molemmilla puolilla ja kaiteiden tulee alkaa ennen portaiden alkua ja päättyä vasta portaiden päätyttyä. Seiniin ei saa rakentaa tai kiinnittää ulokkeita, joihin voi lyödä kasvonsa. Seiniin kiinnitettävät palosammuttimet, postilaatikot ja muut esteet tulee suojata lattiasta kattoon asti olevilla kulmattomilla koteloilla. Esteettömiä ratkaisuja Rakennuksiin tulee suunnitella esteettömät hissit. Niiden on oltava puheohjattuja ja painikkeiden suuria ja näkyviä. Hissien painikkeissa pitää käyttää pistekirjoitusta. Niiden sisällä olevat kerrostaulut tulee olla myös näkövammaisten käytettävissä. Suunnitteluvaiheessa on syytä huomioida näkövammaisia ohjaavien materiaalien käyttäminen rakentamisessa. Kun esimerkiksi käytävälattioiden keskiosa on eri materiaalia kuin reunat, näkövammaiset voivat liikkua käytävien keskellä kaukana esteistä ilman erillisiä ohjaavia opasteita. Lattiamateriaalien pitää olla valkoisen kepin avulla tunnusteltavia. Myös sairaaloiden pihat tulee rakentaa esteettömiksi ja suunnitella niihin ohjaavia opasteita tai materiaaleja näkövammaisen itsenäisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Remontointien aikana käytettävien poikkeuksellisten kulkuväylien on oltava turvallisia käyttää. Remontoitavat alueet tulee erottaa seinillä lattiasta kattoon verkkoaitojen tai irtoaitojen sijaan. Valkoinen keppi tarttuu helposti reikäaitoihin. Myös irtoaitojen jalat ovat näkövammaisen kulkureitillä sekä aiheuttavat törmäilyä ja kompastumisia. Tulokset hyödyttävät kaikkea rakentamista Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään HUSorganisaatiossa ja Silmätautien kuntoutuspoliklinikalla. Tuloksia voidaan hyödyntää vanhoja sairaaloita remontoitaessa sekä uusia sairaaloita rakennettaessa ja sisustettaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaalaympäristöjen lisäksi myös muissa julkisissa tiloissa. Näkövammaisten esteettömyys tarvitsee näkyvyyttä ja vankkaa osaamista myös rakentamisen- ja sisustamisen aloilla. Sairaaloiden rakentamisen ja suunnittelun työryhmiin tulee jatkossa ottaa mukaan eri vammaisalojen substanssiosaajia. Teksti perustuu fysioterapeutti YAMK Petra Hurmeen Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa tekemään ja TtT Ly Kalam-Salmisen ohjaamaan opinnäytetyöhön. 8 Silmähoitaja
Uusi ura silmäsairaanhoitajana SEIJA RAHKOLA Olen niin sanottu vanhan ajan sairaanhoitaja. Nuoremmille tiedoksi: se tarkoittaa sitä ikiaikaista koulutusta, jolloin kahden vuoden aikana saatiin tuntumaa kaikista mahdollisista sairaanhoidon aloista. Sain tutustua lastensairaanhoitoon, psykiatriaan ja muun muassa leikkaussalien maailmaan. Vaikka harjoittelujaksot olivat vain 2-4 viikkoa, olen tyytyväinen niihin valmiuksiin, joita silloin sain. Silloin myös harjoiteltiin paljon käden taitoja, eikä kaikki aika mennyt erilaisten kirjallisten töiden väsäämiseen. Olen myös kokenut koulutukseni aikana hoitotyön heräämisen ja nousun. Muistelen vieläkin niitä opettajia, jotka rinta rottingilla alkoivat julistaa hoitotyön jaloja aatteita. Hoitajat alkoivat pikkuhiljaa nousta piikatytön asemasta kohti hoitotyön jaloa ammattilaista. Miten arvostus nykyään näkyy, jokainen voi miettiä vaikka tilipäivänään. Opiskelijantyttönä sain myös ensikokemuksen silmätauteihin. Olin neljä viikkoa oppilaana Porin Diakonialaitoksen silmätaudeilla. Muistan vieläkin, miten kädet tutisivat, kun sain luottamustehtävänä huolehtia potilaan päivittäisistä tipoista. Kaihileikkauksiin ei silloin ollut oppilaana asiaa. Leikkauspotilaiden hyvinvoinnista huolehdin ja apuahan he tarvitsivatkin, kun olivat vuodepotilaita leikkauksen jälkeen. Mieleeni jäivät myös osaston käytävällä pidetyt aamuhartaudet. Tuolloin henkilökunta aloitti työt heleällä virsilaulannalla. Eipä silloin voinut aavistaa, mitä vielä on edessäpäin AMMATILLISEN urani aloitin kiireisellä kirurgian osastolla, jolla oli potilaita monelta eri kirurgian alalta. Paljon muistoja, kokemusta ja hyviä ystäviä on noilta ajoilta. Ajan myötä aloin kouliintua urologiseksi hoitajaksi. Erittäin ylpeä olen siitä, että olen ollut kehittämässä Satakunnan Keskussairaalassa yksilövastuullista hoitotyötä. Se oli minulle henkilökohtaisesti arvokasta aikaa. Sitten yli 20 vuoden jälkeen omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja ajatuksissani alkoi herätä ajatus muutoksesta. Olin 49-vuotias, mielestäni jo kaiken kokenut ja nähnyt. Eteeni ilmestyi ilmoitus avoimista toimista silmätaudeilla. Olisiko se tuossa? Seija Rahkola on saanut huomata, että silmäsairaanhoitajan työ on paljon enemmän kuin silmätippojen tiputtamista. Tietojaan ja taitojaan on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Tein elämäni ensimmäisen työpaikkahakemuksen. Sain kutsun osastonhoitajan haastatteluun. Muistan vieläkin sen tunteen, kun kävelin silmätautien yksikön ovesta sisään. Siis täällä ovat päiväosasto, poliklinikka ja vielä leikkaussalit. Osastonhoitaja Heino katseli minua arvioivin silmin ja poskeni alkoivat punoittaa entistä enemmän. Hiukan ennen joulua 2007 sain tiedon, että olisi paikka silmätaudeilla. Paikka piti ottaa vastaan viikon sisällä. Tiedon saatuani olin hämilläni ja toisaalta iloinen. Elämässäni oli edessä iso muutos. Siirtyisin vielä lisäksi vuorotyöstä päivätöihin. Miten kertoisin siirtymisestäni työkavereille? Silmätaudeille, eihän siellä tehdä muuta kuin tiputellaan tippoja. Miten sinä vuosia hoitotyötä sydämellä tehnyt hoitaja voit siirtyä silmätaudeille? Hei, ethän sinä saa enää kokea mitään hoitamisen iloa? Oletko tosissasi? Niin, epäilijöitä riitti ja itseenikin alkoi hieman iskeä epäilyksiä. PÄÄTÖS oli kuitenkin tehty ja joulun välipäivinä siirryin silmätaudeille. Aluksi aloitin poliklinikalla. Ohjaajani Tea Kekki oli viereisessä tutkimushuoneessa ja minä päättäväisenä viereisessä pidin vastaanottoa apulaislääkärin kanssa. Alkuun muistin, etten osannut edes avata tietokonetta. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta ajanvarausjärjestelmästä. Potilaan tutkimuksessa tarvittiin jos jotakin välinettä. Tuli tunne, etten osaa mitään. Toisaalta oli puhdistava tunne aloittaa alusta. Kaikki aiemmin opittu oli hyvänä tukena ja tietysti olin antanut itselleni luvan olla erehtyväinen. Olin vuosia ollut seniori ja nyt olinkin noviisi. Aivan uusi maailma minulle olivat kaihileikkaukset. Olin kuullut, että siellä passari vahtii huuhtelupullon vaihtumista. Mitä vielä! Oli kräksyä, sondia, schopperia, kolibreja, Malyugin-rengasta, koukkuja jne. Olin aikaisemminkin avustanut lääkäriä toimenpiteissä, mutta nyt olin aivan avuton ja ikinä en löytänyt mitään mistään. Entäs sitten se sydämen asia sainko vielä hoitaa ja hoivata potilasta? Ennen olin nauttinut pitkistä ja osin vaativistakin hoitosuhteista. Nyt en enää ollut kenenkään omahoitaja. Totesin, että lyhytkin hetki potilaan kanssa tuo tyydytystä ja samalla voin tehdä hänen hyväkseen paljon. Toki on mukavaa kun esimerkiksi poliklinikalla usein käyvät potilaat tulevat tutuiksi. HELPOINTA tässä muutoksessa oli tulla osaksi uutta työyhteisöä. Sain tutustua uusiin ihaniin työkavereihin. Minua tuettiin ja ohjattiin kiitettävästi. Mikä ihana rikkaus olikin tullut elämääni. Pian en ollutkaan enää se viimeksi tullut, vaan uusia noviiseja alkoi tulla. Nyt tavatessani entisiä työtovereitani voin oikaista heidän käsityksiään silmätaudeista. Miten monimuotoinen, mielenkiintoinen ja vaativa ala se onkaan. Näkö on ihmisen tärkeimpiä aisteja. Sen menettämiseen liittyy huolta ja pelkoa. Silmähoitajalta vaaditaan paljon tietoa ja taitoja kohdata potilas. Työnkuva on jo minunkin aikanani muuttunut paljon. On pidettävä tietojaan ja taitojaan jatkuvasti ajan tasalla. Siis paljon muuta kuin sitä silmätippojen tiputtamista. Olen nyt silmäsairaanhoitaja. Onnellinen, että lähdin vielä monen vuoden jälkeen oppimaan ja kokemaan uutta. Silmähoitaja Seija Rahkola työskentelee Satakunnan keskussairaalassa. Silmähoitaja 9
Anneli Mäkelä viihtyy karsastushoitajan työssä, johon tuo oman mukavan värinsä yhteistyö lasten ja heidän perheidensä kanssa. Minun työni Myönteinen asenne kantaa pitkälle Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalla vuodesta 2006 lähtien työskennellyt silmähoitaja Anneli Mäkelä. Mitä työsi sisältää? Toimin työparina lääkärin kanssa peruspoliklinikalla. Teen muun muassa näkökenttä-, oct- ja värinäkötutkimuksia. Työskentelen hoitajana karsastuspoliklinikan lisäksi myös pediatrisella poliklinikalla, jossa teen neuro-oftalmologisten potilaiden tutkimuksia, hoidan injektiopotilaita ja toimin pientoimenpiteissä lääkärin parina. Olen toinen opiskelijavastaavista ja ohjaan opiskelijoita, jotka ovat harjoittelemassa lasten ja nuorten jaksoa. Miten työsi on muuttunut? Työnkuva on vuosien kuluessa muuttunut ja työtahti tullut hektisemmäksi. Työtehtävät ja -pisteet voivat muuttua päivän mittaan useaan otteeseen. Työssä tarvitaan joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Potilailla on aiempaa enemmän etukäteistietoa omasta sairaudestaan, kun he tulevat hoidettavaksi. Myös omaiset ovat aktiivisesti mukana. Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä. Hoidot ovat kehittyneet paljon lyhyessä ajassa, niinpä pystytään hoitamaan aiempaa tehokkaammin esimerkiksi ikärappeumapotilaita. Tietojärjestelmiin tulee päivityksiä usein ja työajalla käydään erinäisiä verkkokoulutuksia. Uusiin tutkimuslaitteisiin pitää perehtyä ja opetella niitä käyttämään. Kirjaaminen on poliklinikalla joskus haasteellista, koska kontaktit potilaisiin jäävät lyhyiksi. Mitkä asiat kiinnostavat sinua erityisesti? Karsastushoitajan työ on tällä hetkellä kaikkein mieluisinta. Yhteistyö lasten ja heidän perheidensä kanssa antaa mukavaa vastapainoa muuhun työnkuvaan. Miten kehität ammattitaitoasi? Ammattitaito kehittyy kokemuksen mukana. Asioista pitää ottaa selvää, tietoa pitää osata hakea ja päivittää omia tietojaan. Osallistun säännöllisesti esimerkiksi opiskelijavastaavien koulutuksiin ja palavereihin sekä Silmähoitajapäiville. Mitkä ovat työn ilonaiheita? Työnilo syntyy pienistä asioista. Työyhteisöllä on iso merkitys siihen, miten työtä jaksaa tehdä. Mukavat työkaverit ja esimiehet ovat tärkeässä roolissa. Meillä on voinut itse vaikuttaa omaan työnkuvaan ja perehtyä asioihin, jotka itseä kiinnostavat. Mikä on haastavinta? Miten saada hoidettua kaikki potilaat parhaalla mahdollisella tavalla taata kaikille riittävästi aikaa ja samanarvoinen hoito. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Vapaa-ajalla perheen kanssa. Lisäksi tapaan ystäviä, ulkoilen koiran kanssa, luen kirjoja ja rentoudun vain olemalla. Sinulle tärkeä elämänohje? Positiivinen asenne kantaa pitkälle. 10 Silmähoitaja
ISA JÄRVELÄINEN Viesti ja viihdy töissä! Puhumalla paremmaksi Kaipaatko työstäsi tunnustusta? Toivotko työpäiviin lisää iloa ja energiaa? Ensimmäisen askeleen kohti entistäkin parempaa työelämää voi ottaa sanomalla jotain mukavaa työkaverille. Ystävälliset sanat kannattavat ne luovat myönteistä ilmapiiriä ja saavat viihtymään töissä. Kehut todella maksavat itsensä takaisin, sillä tutkimusten mukaan myös työn tulokset paranevat kannustuspuhetta viljelevissä yhteisöissä. Tunnemme lukuisia sanontoja, jotka kannustavat ennemmin hiljaisuuteen kuin puhumiseen. Puhumatta paras, eikö vain, ja tiedämmehän, että hiljaisuus on kultaa. Kansanperinne ja vanhat viisaudet joutavat väistymään nykytiedon tieltä: vuorovaikutustaidot ovat työelämän avaintaitoja. Tieto ei siirry telepaattisesti, vaan puhuttuina ja kirjoitettuina teksteinä. Neuvominen, ongelmanratkaisu ja tiedonvälitys kiteytyvät kielessä. Palaveripuheenvuorokin vaatii kuuntelu-, perustelu-, neuvottelu- ja keskustelutaitoja. Kohtaamisia Viestintää voi opiskella itsenäisesti esimerkiksi verkkomateriaalien avulla ja erilaisilla kursseilla. Vuorovaikutustaitoja pystyy parantamaan myös omin päin. Helpointa on aloittaa arkisten kohtaamisten tietoisesta tarkkailusta. Pitkälle pääsee pelkillä kauniilla käytöstavoilla. Sanoja kiitos ja anteeksi saa tuhlailla työpaikalla surutta. Töissä aivan kaikkia kannattaa tervehtiä, ja jopa erityisen iloisesti, sillä sekä psykologisissa että lääketieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että tunteet tarttuvat. Kohtaamiset työpaikan persoonien, kollegoiden ja potilaiden kanssa saattavat olla varsin vaativia. Jokainen tulee viestintätilanteeseen omien arvojensa, maailmankuvansa, kokemustensa ja uskomustensa kanssa. Avoin ja hyväksyvä asenne ihmisiä kohtaan vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun; suhdeasioissa sitä saa, mitä tilaa. Toisinaan itsellä saattaa olla yksityiselämän murheita tai erityisen huono päivä. Viisas välttää huonon olon levittämistä. Marina helpottaa hetken, mutta pidemmän päälle se pilaa työn ilon ja luo negatiivista yhteisöllisyyttä. Pahoja tilanteita purkamaan voi kokeilla huumoria totisuuden sijaan. Huumoria Huumori on hyvästä, mutta sarkasmi ei toimi töissä. Sanallisen ja sanattoman viestin on oltava yhtäläiset, jotta viestintä olisi vakuuttavaa ja viestijän itsestään antama vaikutelma luotettava. Kyyniset kommentit latistavat tunnelmaa, ja tyhjät kehut menevät hukkaan. Ne saattavat jopa saada kuulijan epäilemään puhujan rehellisyyttä. Äänenpaino ja -sävy, eleet ja ilmeet sekä kehon asento viestivät voimakkaammin kuin sanat. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, tutkimusten mukaan 60 prosenttia aikuisista luottaa tulkinnassaan sanattomaan viestiin. Kaikkea, mitä ajattelet, ei tarvitse sanoa, mutta kaiken, mitä sanot, on täsmättävä omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi. Tunnustusta on siis hyvä antaa aina, kun siihen todella on aihetta vaikka pienempääkin. Kuuntelutaitoa Taitava viestijä kehittää myös kuuntelutaitoaan. Kyky kuunnella nimittäin herättää luottamusta. Aidosti kuunteleva henkilö on keskustelutilanteessa aktiivinen. Kuuntelemista voi harjoitella: laita muut työt syrjään, katso ja keskity keskustelukumppaniin, osoita olevasi läsnä lyhyin äännähdyksin tai vaikka nyökkäyksin. Eläydy kerrottuun myös tunnetasolla ja tee lopuksi omin sanoin yhteenveto kuulemastasi. Aktiivinen kuuntelu on aitoa kohtaamista, jossa keskustelukumppanin ajatukset otetaan vakavasti. Työyhteisössäkin on tärkeää kokea itsensä ymmärretyksi ja hyväksytyksi henkilönä, ei vain roolin tai tehtävän vuoksi. Positiivisuutta Opetusalalla tehtiin vuonna 2011 kyselytutkimus siitä, millainen on mukava tai ikävä työkaveri. Hyvinä työtovereina pidettiin esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät etsi työpaikan ongelmia, osaavat nauraa myös itselleen ja huomaavat vaikkapa toisen uuden kampauksen. Kaikki vastaukset liittyivät vuorovaikutukseen ja viestintätapoihin. Kun mietit, millainen käytös itseäsi töissä ilahduttaa, löydät keinoja, joilla saat itsesi ja muut viihtymään työpaikalla. Ilonpilaaja voi muuttua ilopilleriksi vaihtamalla näkökulmaa ja viestintätyyliä. Ikävien asioiden vatvomisen voi vaihtaa positiivisten puolien huomaamiseen, juoruilun avoimeen keskusteluun ja kateuden pistokset rehtiin kehaisuun. Tilannetajua Työpaikan viestinnässä tarvitaan tilannetajua: kieli voi olla este tai avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen perusta on toisten kunnioitus. Keskustelu on aina enemmän kuin objektiivisen tiedon vaihtoa. Jokainen keskustelu vaikuttaa myös suhdetasolla ja tunteisiin. Toisia tukevat sanat saavat aikaan paljon hyvää ja kuunteleminen kannattaa. Työpaikan käytävillä ja kahvihuoneessa vaihdetut tervehdykset ja ajatukset ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi. Kissa kiitoksella elää, mutta töissä sillä pötkii pitkälle. Isa Järveläinen on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja viestinnän kouluttaja. Silmähoitaja 11
Silmäsairaanhoito muutoksen silmässä JAANA HAKOLA, LAILA KARINEN Ajatus muutoksesta koskee varmasti silmäklinikoita ympäri Suomen, ja toimintatapojen muutokset leikkaustoiminnassa ovat tunnistettavia kansainvälisestikin. Sairaanhoitajaliiton Rovaniemen aluetoimisto järjestää niin sanottuja noviisiopistoja, luentoja, joissa vuoroin eri aloilla työskentelevät ja kokeneet sairaanhoitajat kertovat työstään sairaanhoitajille ja alan opiskelijoille. Oli ilo olla mukana silmäsairaanhoitoon liittyvässä, keskustelevassa luentoillassa helmikuussa 2013, jossa luennoitsijana oli silmäsairaanhoitaja Laila Karinen. Olemme työskennelleet muutamia vuosia yhdessä ennen hänen eläkkeelle jäämistään. Itse koin tämän luennon myös historian ja hiljaisen tiedon siirtämisenä tämän päivän silmähoitajille. Lapin sairaanhoitopiirissä Lapin keskussairaalan silmätautien yksikkö on kokenut monenlaisia muutoksia vuosikymmenien aikana. Henkilökunta on hajautettu useaan otteeseen organisaation ja fyysisten tilojen muuttuessa. Vielä tänäänkin silmätautien poliklinikalla työskentelee hoitaja eläen tätä muutosta, joka ei tunnu pysähtyvän. Tässä artikkelissa siteeraan eläkkeelle 2000- luvun alussa jääneen silmäsairaanhoitajan, osastonhoitajan Laila Karisen luentoa menneistä vuosista. Silmäsairaanhoitajana jatkan kertomusta 2000-luvulta näihin päiviin, kun muutos on tullut jäädäkseen. 12 Silmähoitaja Eläkkeelle siirtynyt silmäsairaanhoitaja Laila Karinen työnsä ääressä. Vahvoja persoonia Silmätautien yksikkö perustettiin Lapin Lääninsairaalaan kesällä 1964. Uudet tilat otettiin käyttöön 2.1.1965 silloisen Postipankin, nykyisen Danske Bankin ylimmässä kerroksessa Rovakadulla. Koko kerros oli käytössä: silmätautienpoliklinikka ja -vuodeosasto sekä silmäleikkaussali. Sairaansijoja oli 19 aikuisille ja neljä lapsille. Henkilökunta oli jakamaton, toisin sanoen kaikki osallistuivat yksikön toimintaan ja työnjako tehtiin päivittäin. Rovakadun aikana, jona sitä muistetaan, ehti olla kaksi ylilääkäriä: Yrjö Lehtinen vuoden 1969 loppuun ja Paavo Tuomaala vuodesta 1970 lähtien. Yrjö Lehtinen oli hyvä organisaattori, taitava kirurgi ja uranuurtaja. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka laittoi silmänsisäisiä linssejä kaihileikkauksissa. Meille hän hankki Pohjoismaiden ensimmäisen laserlaitteen. Silmälääkäri Paavo Tuomaalan ottaessa ylilääkärin viran vastaan 1970 alkoi uusi aikakausi. Lääkäri oli saatavilla päivin öin, arkisin ja sunnuntaisin. Potilaiden hyvinvointi nousi kaiken perustaksi. Ensimmäinen osastonhoitaja oli persoonallinen Annikki Hiilivirta. Potilaat kutsuivat häntä ylihoitajaksi. Osatonhoitaja ei välttämättä tiennyt jokapäiväisiä tehtäviämme. Hän keskittyi työlistojen tekoon, mutta potilaat olivat hänelle tärkeitä ja kunnioitus oli molemminpuolista. Silmähoitotyö ei kuulunut sairaanhoitajan koulutukseen, mutta teimme opintomatkoja ja vierailuja muihin silmäyksiköihin Suomessa ja saimme osallistua myös OYSissa järjestetyille silmälääkäreiden luennoille. Erikoisjärjestelyjä Klinikan sijainti erillään keskussairaalasta aiheutti monenlaisia erityisjärjestelyitä. Huoltoauto kulki Martti Karilan johdolla kaksi kertaa ja toi ruoan ja kaiken tarvittavan materiaalin. Lähetti kävi myös pari kertaa päivässä arkisin. Potilaat kuljetettiin taksilla röntgeniin, sydänfilmiin ja verikokeisiin kantasairaalaan. Jos piti kuljettaa potilaita, me hoitajat kannoimme vuodepotilaita kierreportaita neljännestä kerroksesta alas ja ylös, koska hissi oli vain neljälle hengelle. Rovakadun liikenne häiritsi maaseudun rauhasta tulleita potilaita. Ikkunoita ei voinut pitää auki, koska liikenteen melu ja kesäisin kadulta nouseva pöly olivat epämiellyttäviä. Toinen ikävä seikka olivat asiattomat kulkijat öisin ja viikonloppuisin. Henkilökunnalta vietiin lompakoita ja kahvikassoja. Epämääräiset kolistelijat pelottivat yövuorossa olevia hoitajia. Mikä sitten teki klinikasta ikimuistoisen? Se oli kodikas, sopivankokoinen ja potilaat eri-ikäisiä, miehiä ja naisia. Henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä. Pidimme osaston aulassa monet syntymäpäivät ja eläkejuhlat, joissa potilaat olivat mukana. Syksyisin teimme ruskaretkiä. Osasto voitiin sulkea, että kaikki pääsisivät mukaan. Hajautuksen aika Muutto uuteen sairaalaan vuonna 1988 muutti täysin silmäklinikan toiminnan, kun se hajautettiin neljään eri yksikköön. Silmätautienklinikka muutti ensimmäiseen kerrokseen, silmäleikkaussali muiden salien joukkoon leikkaus- ja anestesiaosastolle sekä vuodeosasto kolmanteen kerrokseen neurologian osaston kumppaniksi. Päivisin molemmilla oli oma henkilökuntansa, mutta yövuoron sairaanhoitajat toimivat yhdessä. Silmälasten hoito siirtyi lasten kirurgiselle osastolle. Rovakadulla meillä oli ollut itsehallinto. Alussa olikin vaikea sopeutua, kun piti ottaa niin moni asia huomioon potilaan polulla. Pitkät etäisyydet ja erilliset henkilökunnat hankaloittivat tiedonkulkua ja potilaan kokonaishoitoa. Erikoissairaanhoidon toiminta lisääntyi ja 1990-luvulla Lapin keskussairaalan rakennus oli käynyt ahtaaksi. Juuri kun alkoi tuntua siltä, että toiminta sujuu, joutui vuodeosasto muuttamaan keväällä 1992 kuudenteen kerrokseen naistentautien osaston yhteyteen. Sinne muutti myös korvatautien osasto. Tämä muutto oli ratkaisevin siihenastisessa silmätautien sairaanhoidossa. Kolmen erikoisalan henkilökuntaa yhdistettiin ja kaikki hoitivat kaikkien erikoisalojen potilaita. Silmäsairaanhoitajan työmotivaatio ja työnilo katosivat.
Silmäpäiväkirurgiaa Ylilääkäri Paavo Tuomaala jäi eläkkeelle syksyllä 1994 ja uudeksi ylilääkäriksi valittiin dosentti Pentti Koskela. Hän otti viran vastaan syksyllä 1995 haaveenaan yhtenäinen silmäklinikka. Hän arvosti suuresti alan erikoisosaamista, oli hoitajien koulutuksen tukena ja puhui silmäpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Hän aloitti Lapissa uuden aikakauden kaihileikkauksissa. Fakotekniikka mahdollisti myös päiväkirurgisen toiminnan. Vuosikymmenen lopulla 1998 vuodeosastohoito kävi tarpeettomaksi ja muutoksien tuulissa taas silmäpoliklinikka muutti kuudenteen kerrokseen. Päiväkirurgisen toiminnan suunnittelu oli haastavaa. Potilaat piti saada vakuuttuneeksi, ettei leikkauksen lopputulos kärsi, vaikka osastohoitoa ei saakaan. Silmäpäiväkirurginen toiminta lähti hyvin käyntiin pienen ja osaavan henkilökunnan ansiosta. Muutamia vuosia silmäpäiväkirurgia toimi vuodeosaston ja poliklinikan rinnalla, kunnes muutimme ensimmäiseen kerrokseen päiväkirurgian yhteyteen osin vielä sekin fyysisesti hajautettuna: vastaanotto-kotiutus päiväkirurgialla ja silmäleikkaukset silmäsalissa keskusleikkaussalissa. Nukutuksen tarve lähes poistui fakotekniikan ja keventyneen puudutuksen vuoksi. Anestesialääkäri ja -hoitaja jäivät pois silmäleikkaustiimistä. Vuonna 2002 avattiin silmäpäiväkirurgia päiväkirurgisen osaston eli nykyisen Lyhkin yhteyteen. Yhteistyö silmätautien poliklinikan kanssa oli kiinteää. Kahden Tampereen silmäsairaanhoidon täydennyskoulutuksen käyneen sairaanhoitajan ja osastonhoitaja Kirsti Hirviojan aikana järjestimme ensimmäisen alueellisen silmätautien koulutuksen Lapin sairaanhoitopiirissä. Yhteinen kokous- ja koulutuskäytäntö jatkui tiiviisti, vaikka olimme fyysisesti erillään. Silmäpäiväkirurgian sairaanhoitaja Jaana Hakolan AMK-opinnäytetyö tehtiin silmätiimin voimin 2005. Sillä nostettiin sairaalan silmätautien yksikön mainetta ympäri Suomen. Sitä esiteltiin erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja vietiin Lapin silmäsairaanhoidon tietotaitoa myös Eurooppaan. Opinnäytetyön video saavutti vuonna 2005 Pariisissa ESONT-videokilpailun ykköspalkinnon. Video on nyt lahjoitettu Lapin sairaanhoitopiirin hallinnon käyttöön, ja sitä esitellään ulkomaalaisille vieraille ja käytetään rekrytoinnissa. Video on yhteen hiileen puhaltamisen voimannäyte. Hallinnon hajautus Silmätautien poliklinikka joutui vuonna 2009 kuudennen kerroksen remontin tieltä evakkoon viereiseen rakennukseen vuokratiloihin. Muutoksista oli opittu ja muutto oli nyt suunniteltua ja hallittua osastonhoitaja Seija Silvenin johdolla. Kun vuosikymmen vaihtui, organisaatio muuttui. Silmäleikkaustoiminta on nyt hallinnollisesti Lyhkin alaisuudessa ja silmäpoliklinikka omanaan. Silmähoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä ja koulutusta pidetään kuitenkin yllä kokoontumalla säännöllisiin viikkopalavereihin silmätautien poliklinikalle. Moni silmäpotilas on sekä poliklinikan että silmäpäiväkirurgian asiakas. Siksi on hyvä, että hoitajalla on tietämys silmäpotilaan hoidosta molemmista yksiköistä. Koulutuspäiville matkataan yhdessä aina, kun resurssit antavat myöten. Hoitotakuu toi mukanaan 2000-luvun lopulla koko Suomessa valtakunnalliset kriteerit hoitoon pääsyssä. Oli selvää, etteivät kunnat pysty enää selviytymään vanhenevan väestön silmätautien hoidosta yksin. Yksityisiä klinikoita perustettiin lisää ja myös Rovaniemellä aloitti silmäleikkaustoiminnan yksityinen silmäsairaala. Rovaniemellä se tarkoittaa rinnakkaista ja rakentavaa yhteistyötä keskussairaalan kanssa. Yksityistä sektoria ei koeta enää kilpailijana vaan yhteistyökumppanina. Tulevaisuuden visio Haave yhtenäisestä silmäklinikasta on silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden mielessä. Uusien lääkäreiden rekrytoiminen edellyttää silmähoidon osaamisen keskittämistä yhteen yksikköön. Nykyisen ylilääkärin Marko Ollilan johdolla suunnitellaan uusia tiloja yhtenäiselle silmäklinikalle. Fyysisesti samoissa tiloissa toiminen säästää lääkärien ja hoitajien aikaa sekä tehostaa ja selkeyttää talouden hallintaa. Työhyvinvoinnin merkitys uhkaavassa lääkäri- ja hoitajapulassa on noussut ykkösasiaksi rekrytoinnissa. Keskeisiä asioita ovat osaamisen hyödyntäminen ja kannustaminen, henkilöstön kuuleminen ja muutokseen mukaan ottaminen. Motivoitunut henkilöstö, jolla on yhteinen päämäärä, on koko organisaation voimavara. Silmähoitotyö Lapissa on siis ollut melkoisessa murroksessa viiden viime vuosikymmenen ajan. Monien kokemuksien ja kokeilujen kautta Rovakadun malli on mielestämme potilaalle paras. Tuttu ja osaava henkilökunta, joka toimii fyysisesti samoissa tiloissa itsenäisenä omana vastuuyksikkönään, helpottaa myös erikoissairaanhoidossa silmäpotilaan polkua, joka voi olla elinikäinen. Rohkea muutos on myös palata kokemusten kautta taaksepäin tuloksellisuuden siitä kärsimättä. Jaana Hakola on silmäsairaanhoitaja ja Laila Karinen eläkkeellä oleva silmäpäiväkirurgian osastonhoitaja. LSHP/Posio Yhtenäinen silmäklinikka on Lapin keskussairaalassa silmähoitotyötä tekevien hoitajien ja lääkäreiden haaveena. Silmähoitaja 13
Tervetuloa Kuopion Silmähoitajapäiville 4.-5. lokakuuta! Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät perjantaista lauantaihin 4.-5.10.2013 Kuopion Musiikkikeskuksessa, osoitteessa Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio. Ohjelma Perjantai 4.10.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 9.15 Tervetulosanat, puheenjohtaja Kati Nieminen 9.15 9.45 Tervetuloa Kuopioon, ylihoitaja Auli Luostarinen 9.45 10.30 Akuutti silmänpainekohtaus, erikoistuva lääkäri Pia Torvinen 10.30 10.45 Tauko 10.45 11.30 Akuutti silmänpainekohtaus, sairaanhoitaja Jaana Heiskanen 11.30 12.00 Hallituksen ja nettisivujen esittely 12.00 13.00 Lounas 13.00 13.45 Glaukooman laserhoidot, silmätautien erikoislääkäri Leena Pitkänen 13.45 14.30 Näkökentät, sairaanhoitaja Sari Seppänen 14.30 15.00 Etiikasta, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi 15.00 Iltapäiväkahvi 15.30 16.30 Suomen Silmähoitajat ry:n vuosikokous 19.00 Iltatilaisuus Musiikkikeskus valohalli Illallinen, musiikista vastaa Trio Tax Lauantai 5.10.2013 8.30 9.00 Ilmoittautuminen 9.00 9.30 Silmäproteesipotilaan hoito ja ohjaus, luennoitsija avoin 9.30 10.00 Silmän kirurginen pesu, sairaanhoitaja Jouni Väätänen 10.00 10.15 Tauko 10.15 11.00 Kaihi- linssi ja laserleikkaukset, optikko Mikko Nevala 11.00 11.30 Uudet lasiaislääkkeet, luennoitsija avoin 11.30 12.30 Lounas 12.30 13.30 Kaihipaneeli, mukana kuusi sairaanhoitajaa, vetäjänä Jaana Hakola 13.30 14.15 Kaihileikkauksen 9 yllätystä ja 10 kauheutta, silmätautien erikoislääkäri Liisa Marttila 14.15 14.45 Kaihipotilaan ohjaus, sairaanhoitaja Piia Tiihonen 14.45 15.15 Kaihileikkaustoiminta ja hoitajien kouluttaminen, osastonhoitaja Merja Hurskainen 15.15 Päätössanat Seuraa ohjelman päivitystä nettisivustolta www.suomensilmahoitajat.fi. Sokos Hotelli Puijonsarvi. Musiikkikeskuksen esittely löytyy osoitteesta www.kuopionmusiikkikeskus.fi ja kartta osoitteesta www.fonecta.fi/s/1039. Iltatilaisuuden musiikista vastaa kuopiolainen TrioTax. Kansainvälinen konserttija kongressikeskus Kuopion Musiikkikeskus on Suomen konsertti- ja kongressitalojen eliittiä mutta myös paljon muuta. Huolehtivan emolinnun tavoin se levittää siipensä kuopiolaisen musiikkielämän ylle, tarjoaa kodin Kuopion kaupunginorkesterille ja lainaa tilojaan lukuisille vierailijoille vuosittain. Talossa opiskelee myös tulevia musiikin ja tanssin ammattilaisia, jotka omalta osaltaan takaavat sen, että talo elää ajan hermolla. Kuopion Musiikkikeskus valmistui elokuussa 1985 luonnonkauniin Kuopionlahden rannalle, vain muutaman korttelin päähän Kuopion maineikkaasta torista. Sen suojissa järjestetään vuosittain yli 300 tilaisuutta. Musiikkikeskuksen monipuoliset tilat sijoittuvat neljä kerrosta korkean Valohallin ympärille. Talon ylpeys on 1064-paikkainen konserttisali, joka sopii niin klassiselle kuin kevyemmällekin musiikille. Kuopion kaupunginorkesteri tuo lähes viikoittain konserttisalin estradille kansainvälisen tason kapellimestari- ja solistivieraita. Suomen viihdetaivaan tähdet vierailevat säännöllisesti konserttikiertueillaan Kuopion Musiikkikeskuksessa. Hyvä sali on myös houkutellut Kuopioon lukuisia maineikkaita orkestereita maailmalta. Onnistuneen akustiikan ansiosta myös monet kansainväliset levy-yhtiöt ovat valinneet salin levytyksiinsä. 14 Silmähoitaja
Ilmoittautuminen Silmähoitajapäiville Sitova ilmoittautuminen koulutuspäiville alkaa 13.6.2013 ja loppuu viimeistään 18.8.2013. Tänä vuonna ilmoittaudutaan sähköisesti jäsensihteerille nettisivuillamme olevalla lomakkeella osoitteessa www. suomensilmahoitajat.fi/jasensihteeri. Vuoden 2013 jäsenmaksun tulee olla maksettuna 1.6.2013 mennessä. Koulutuspäiville mahtuu mukaan 220 ensiksi ilmoittautunutta Suomen Silmähoitajat ry:n jäsentä. ruutus tapahtuu 22.9., laskutamme koko osallistumismaksun. Ilmoittautumistiedoissa tulee ilmetä seuraavat tiedot: nimi, kotiosoite ja puhelinnumero, työpaikan nimi ja osoite sekä sähköpostiosoite, johon lasku lähetetään. Lisäksi ilmoittautumisessa tulee ilmetä, osallistutko molemmille päiville / perjantaille 4.10. / lauantaille 5.10. ja osallistutko Musiikkikeskuksen iltatilaisuuteen. Lisäksi toivomme, että ilmoitat, mikäli sinulla on erikoisruokavalio (gluteeniton tai laktoositon). Ilmoittautuneille lähetetään henkilökohtaisella viitenumerolla varustettu kirje sähköpostin liitteenä (pdf-tiedosto) osallistumismaksun suorittamista varten. Maksettaessa (myös työnantajan) on mainittava laskun viitenumero ja maksu tulee suorittaa 23.8.2013 mennessä Suomen Silmähoitajat ry:n tilille TAPIOLA pankkiin. IBAN FI1936363010198075 ja BIC TAPIFI22. Iltatilaisuus järjestetään Musiikkikeskuksen Valohallissa, jossa nautimme illallisen klo 19.00 21.00. Illallisen jälkeen meitä viihdyttää Trio Tax -niminen paikallinen yhtye, joka soittaa sekä kotimaista että ulkomaista tanssimusiikkia. Baari on silloin auki. Suomen Silmähoitajat ry:n Finlands Ögonskötare rf:n Osallistumismaksut: 250 / 2 päivää sisältäen lounaan, illallisen ja iltaohjelman 150 / 1 päivä sisältäen lounaan Viimeinen osallistumismaksun maksupäivä on 23.8.2013, joka on myös osallistumisen viimeinen maksuton peruutuspäivä. 23.8. jälkeen, mutta ennen 22.9. tapahtuneista peruutuksista veloitetaan 50 % koulutuspäivien osallistumismaksusta. Jos peruutuksen syynä on sairaus (lääkärin todistus vaaditaan) tai muu ennalta arvaamaton äkillinen syy, josta on annettava hyväksyttävä kirjallinen selvitys yhdistyksen hallitukselle, veloitetaan toimistokuluina 30. Jos peruutusta ei tehdä ollenkaan tai pe- VUOSI- KOKOUS pe 4.10.2013 klo 15.30-16.30 Silmähoitajapäivien yhteydessä Kuopion Musiikkikeskuksessa, os. Kuopionlahdenkatu 23 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Majoitus: Olemme varanneet koulutuspäiville osallistuville jäsenillemme hotellikiintiön Sokos Hotelli Puijonsarvesta, osoite Minna Canthinkatu 8, 70700 Kuopio. Kävelymatka Musiikkikeskukseen on 800 metriä eli muutama kortteli. Musiikkikeskuksen ja Hotelli Puijonsarven kartan löydät osoitteesta www. fonecta.fi/s/103a. Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus pitää itsellään oikeuden muuttaa päivämääriä ja hintoja sellaisessa pakottavissa tilanteessa, jos esimerkiksi sopimuksen kolmas osapuoli niin vaatii. Huonehinnat: 1-hengen Standard-huone 75 / vrk 2-hengen Standard-huone 90 / vrk 2-hengen Standard-huone ja lisävuode 105 / vrk Hintaan sisältyy majoitus, runsas ja maittava aamiainen noutopöydästä sekä asiakassaunan ja kuntoiluhuoneen käyttömahdollisuus. Varaus on kiintiövaraus, josta osallistujat voivat itse varata huoneensa Silmähoitajattunnuksella. Kiintiössä on 2-hengen huoneita 40 kpl (alkaen 3.10.2013) ja 40 kpl (alkaen 4.10.), ja 15 kpl 1-hengen huoneita. Huonevaraukset tulee tehdä 3.9.2013 mennessä, jonka jälkeen varaamatta jääneet huoneet vapautuvat hotellin omaan myyntiin. Varaukset ja peruutukset tulee tehdä suoraan hotelliin puhelimitse 010 762 9500 tai sähköpostitse sales.kuopio@sokoshotels.fi Majoitusvaihtoehtoja Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 22, 70100 Kuopio, 020 789 6101, kuopio.atlas@restel. fi, kartta: www.fonecta.fi/s/103k Hotelli Cumulus, Puijonkatu 32, 70110 Kuopio, (017) 61 77 11, kuopio.cumulus@restel. fi, hotelli sijaitsee rautatieaseman vieressä, kartta www.fonecta.fi/s/103m Hotelli Scandic, Satamakatu 1, 70100 Kuopio, (017) 195 111, kuopio@scandichotels. com, kartta: www.fonecta.fi/s/103n Kiinnostavia linkkejä Kuopiosta: http://k.kuopio.fi Silmähoitaja 15
Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 1/2013 la 19.1.2013 Helsinki Hallituksen järjestäytyminen. Vuoden 2013 alusta puheenjohtajana on aloittanut Kati Nieminen (Pori). Hallitus valitsi keskuudestaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Satu Lähteen (Tampere), jäsensihteeriksi Riitta-Liisa Almin (Tornio) ja sihteeriksi Johanna Alaloukusan (Oulu). Rahastonhoitajana jatkaa Erja Malvalehto-Inkerö (Rovaniemi), nettisivuvastaavana Aulikki Mäki-Jouppila ja päätoimittajana Riitta Varamäki (Seinäjoki). ESONT-yhdyshenkilöksi valittiin Sari Juvonen (Tampere) ja kulutusvastaavaksi Irmeli Ahonen (Turku). Todettiin, että vuonna 2013 erovuorossa varsinaisista jäsenistä ovat Riitta-Liisa Alm, Irmeli Ahonen, Riitta Varamäki, Aulikki Mäki- Jouppila ja varajäsenistä Sari Juvonen, Soile Suomela ja Päivi Heinola. Silmähoitaja-lehti. Päätoimittaja kertoi lehden toimittamisesta. Lehteen tarvitaan edelleen enemmän artikkeleita. Hallitus päätti, että hallituksen jäsenet kirjoittavat lehteen kukin vuorollaan. Hallitus hyväksyi Viestintä-Karttimon / Ella Karttimon tarjouksen Silmähoitaja-lehden toimittamisesta vuodelle 2013. Silmähoitaja-lehden painotyöstä ja postituksesta oli saatu tarjous neljältä painotalolta: Oy Fram Ab, Vaasa / Jyrki Mäkinen; Pohjolan Painotuote Oy, Oulu / Jyrki Anttila; KS-Paino, Kajaani / Ari Pakarinen ja I-Print, Seinäjoki / Esa Rautakorpi). Hallitus valtuutti päätoimittajan tarkentamaan vielä Oy Fram Ab:n tarjousta sekä neuvottelemaan Ella Karttimon kanssa tarjousten sisällöistä ja yksityiskohdista. Hallitus tekee päätöksen painotalosta myöhemmin. Hallitus hyväksyi valokuvausluvan ja päätti ottaa sen heti käyttöön. Hallitus päätti pitää lehden mainoshinnat ennallaan sekä päivitti ja hyväksyi mediakortin tiedot vuodelle 2013. Silmähoitaja-lehden tilaushinta on 35 + laskutuslisä 5. Hallitus päätti, että lehden palvelukortin tiedot päivitetään ja se julkaistaan jatkossa vain vuoden ensimmäisessä lehdessä. Huom. kortin lähettäjä maksaa postimaksun! Hallituksen kokousten pöytäkirjatiivistelmät päätettiin jatkossakin julkaista sekä yhdistyksen nettisivuilla että lehdessä. Hallitus päätti, että vuoden 2013 apurahahakemukset voi tehdä joko sähköisesti yhdistyksen internetsivujen kautta tai paperisella lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen internetsivuilta. Puheenjohtaja muokkaa apurahailmoitukset ja ne julkaistaan seuraavassa lehdessä sekä internetsivuilla. Nettisivut. Yhdistyksen internetsivuille kaivataan lisää mainostajia. Hallitus päätti lähestyä silmäalan yrityksiä mainoskirjeellä saadakseen lisää mainostajia. Kirjeen laatii Jaana Hakola. Internetsivujen mainoshinnat päätettiin pitää ennallaan. Hallitus päätti uudistaa yhdistyksen internetsivujen yläreunan kuvanauhan. Hallituksen jäsenten yhteystiedot ja tehtävänkuvat päivitettiin ja ne lisätään myöhemmin internetsivuille. Raha- ja talousasiat. Vuoden 2012 tilinpäätös on valmistumassa. Se tarkastetaan ja allekirjoitetaan seuraavassa kokouksessa. Hallitus päätti, että matka- ja kulukorvaukset maksetaan Suomen Silmähoitajat ry:n matkustussäännön mukaisesti. Hallitus päätti, että puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihteerille, päätoimittajalle, nettisivuvastaavalle ja rahastonhoitajalle korvataan internetkuluja 30 /kk ja puhelinkuluja 20 / kk laskuja vastaan 11 kk:lta. Lisäksi päätettiin, että puheenjohtaja hankkii itselleen yhdistyksen nimiin matkapuhelimen ja siihen sopivan liittymän. Hallitus päätti, että yhdistyksen apuraha on tänä vuonna 3 500. Apurahaa ei myönnetä Suomessa järjestettäviin Silmähoitajapäiviin. Tänä vuonna apurahahakemukset osoitetaan Erja Malvalehto-Inkerölle ja postitetaan hänelle osoitteeseen Halvarinranta 10, 96900 Rovaniemi 22.3.2013 mennessä (postileiman päivämäärä). Apurahailmoitukset julkaistaan Silmähoitaja-lehden numerossa yksi, jonka ilmestymispäivä on 25.2.2013. Silmähoitajapäivät. Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät järjestetään Kuopiossa 4.-5.10.2013. Hallitus sopi päivien järjestämiseen liittyvästä keskinäisestä tehtäväjaosta. Jäsenasiat. Hallitus hyväksyi 24 uutta jäsentä ja 13 jäsenen eroanomuksen. Lisäksi hallitus erotti 24 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. 31.12.2012 yhdistyksessä oli 734 jäsentä, joista yksi on kunniajäsen. Muut asiat. Yhdistyksen kunniajäsen Riitta Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin artikkelimuotoon. Se julkaistaan sekä lehdessä että internetsivuilla. Hallituksen kokous 2/2013 la 2.3.2013 Helsinki Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hallitus hyväksyi kokouksen työjärjestyksen sekä edellisen kokouksen pöytäkirjan. Yhdistyksen nettisivut. Hallitus päätti, että yhdistyksen julkisia nettisivuja päivittää edelleenkin Aulikki Mäki-Jouppila ja Johanna Alaloukusa hoitaa hallituksen sisäisten sivujen päivityksen. Hallitus pohti mahdollisuutta aloittaa yhdistyksen nettisivuilla klikki-bannerimainontaa ja päätti yksimielisesti, että klikki-bannerimainontaa ei oteta käyttöön. Päätettiin, että Erja Malvalehto-Inkerö ja Jaana Hakola lähestyvät silmäalan yrityksiä ja pyrkivät saamaan niitä mainostamaan yhdistyksen internetsivuilla ja Silmähoitajalehdessä. Internetsivujen ja Silmähoitaja-lehden mainoshinnat päätettiin. Päätettiin, että nettivastaavan käyttöön ostetaan kannettava tietokone. Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että jokaisessa lehdessä on puheenjohtajan palsta, johon kirjoittaa Kati Nieminen. Päätoimittajaltapalstan kirjoittaja vaihtelee siten, että jokainen lehden toimitusneuvoston jäsen kirjoittaa sille vuorollaan. Minun työni -sarjaan pyritään saamaan lisää juttuja kuten myös muita artikkeleita. Hallitus päätti, että lehteen kirjoittavalle maksetaan palkkiota 50 / yhden sivun juttu ja 100 / kahden tai useamman sinun juttu. Kirjoituspalkkion maksua varten kirjoittajan tulee toimittaa yhdistyksen rahastonhoitajalle sivutuloverokortti tai y-tunnus. Silmähoitaja-lehti painetaan jatkossa Oy Fram Ab:ssa Vaasassa. Raha- ja talousasiat. Rahastonhoitaja kävi läpi vuoden 2012 talouslaskelman ja taseen. Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät, joille osallistui 273 henkeä, tulivat 17 000 budjetoitua kalliimmiksi. Hallitus hyväksyi ja allekirjoitti tilinpäätöksen ja taseen sekä päätti esittää niitä yhdistyksen vuosikokoukselle hyväksyttäviksi. Hallitus hyväksyi vuosikokoukselle esitettäväksi vuoden 2014 talousarvion. Tilitoimisto, jota yhdistys käyttää, on tarkistanut hintojaan. Hallitus hyväksyi tilitoimiston uudet hinnat. Toimintakertomus 2012. Hallitus hyväksyi vuoden 2012 toimintakertomuksen esitettäväksi vuosikokoukselle. Toimintakertomus päätettiin laittaa yhdistyksen internetsivustoille, jotta jäsenet voivat tutustua siihen jo ennen vuosikokousta. Toimintasuunnitelma 2014. Hallitus hyväksyi vuoden 2014 toimintasuunnitelman esitettäväksi vuosikokoukselle. Vuoden 2013 Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että vuoden 2013 Silmähoitajapäivien osallistumismaksu on 250 / 2 päivää ja 150 / 1 päivä. Iltajuhlan esiintyjäksi valittiin Trio Tax. Yhtye soittaa juhlassa 2 x 45 min. Hallitus päätti, että Silmähoitajapäivillä järjestetään kaihipaneeli. Paneelissa eri sairaaloissa ja toimipisteissä työskentelevät silmähoitajat keskustelevat kaihileikkauspotilaan valmisteluista ja leikkaussalikäytänteistä. Yritetään saada panelisteja yliopistosairaaloista, keskussairaaloista ja yksityissektorilta. Sekä perjantain ja lauantain luentosaleihin mahtuu noin viisi näytteilleasettajaa. Hallitus 16 Silmähoitaja
päätti mainospaikkojen hinnat ja että paikkoja myydään vain silmäalan yrityksille. Hallitus päätti, että Silmähoitajapäiville voi ilmoittautua ainoastaan sähköisesti nettilomakkeella. Sähköiset ilmoittautumiset ohjautuvat jäsensihteerille. Seuraavaan Silmähoitaja-lehteen tulee ilmoittautumisohjeet ja alustava ohjelma. Hallitus päätti luennoitsijoille maksettavista luentopalkkioista. Jäsenasiat. Yhdistykseen oli liittynyt kahdeksan uutta jäsentä ja siitä oli eronnut viisi jäsentä (jäsenmäärä on 743). Hallitus hyväksyi uudet jäsenet ja eroilmoitukset. Jäsensihteeri on pyrkinyt lähettämään mahdollisimman paljon sähköisiä laskuja ja hallitus piti tätä hyvänä käytäntönä. Apuraha-asiat. Yhdistyksellä on kertyneitä, lunastamattomia ja jakamattomia apurahoja yhteensä 2 871,52. Hallitus päätti, että summasta puolet käytetään jäsenistön hyväksi koulutuspäivien kulujen maksuun ja puolet hallituksen kuluihin. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Hallitus päätti, että yhdistyksen edustajina ESONT-kongressiin Amsterdamiin lähtevät puheenjohtaja Kati Nieminen ja ESONT-yhdyshenkilö Sari Juvonen. Muut asiat. Silmähoitajapäivien palautekokous pidetään 1.-2.11.2013. Hallitus päätti, että kokousta varten varataan kokouspaketti Viking Linelta. Puheenjohtaja hoitaa varaamisen. Riitta Lindelöf on kirjoittanut yhdistyksen historiikin ja se julkaistiin Silmähoitajalehdessä 1/2013. Hallitus päätti tarjota Riitta Lindelöfille kirjoituspalkkiota 100. Hallitus keskusteli mahdollisuudesta pitää elokuun kokous Seinäjoella. Samalla tutustuttaisiin MediLaseriin ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan Silmäkeskukseen. Hallitus päätti jatkaa asia selvittelyä. Apurahat 2013 Suomen Silmähoitajat ry jakoi tänä vuonna yhteistyökumppaneiden ja yhdistyksen apurahoja 6 000 euroa sekä viime vuodelta lunastamatta jääneen 500 euron apurahan. Apurahan tarkoituksena on tukea hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoistumisalaa sekä kieli- ja ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Tänä vuonna apurahan pystyi ensimmäistä kertaa hakemaan yhdistyksen nettisivuston kautta sähköisellä hakemuksella. Myös postitse oli mahdollisuus lähettää hakemus. Kaikkiaan hakemuksia tuli 20, joista kaksi hakijaa perui hakemuksensa. Kaikki hakemukset oli tehty sähköisellä hakemuslomakkeella uudistettujen nettisivujen kautta. Postitse hakemuksia ei tullut yhtään. Apurahat jaettiin seuraavasti: Alcon Oy 500 Kuivalainen Sari, Hämeenlinna: International Uveitis Symposium, Lontoo Dorc 350 Tiitto Taina, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma ILink 350 Montonen Merja, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Iogen Oy 2x400 Penttilä Nina, Kangasala: Esont, Amsterdam Äijälä Anu, Ylöjärvi: Esont, Amsterdam Santen Oy 2x500 Aalto Kaija, Helsinki: SOE, Kööpenhamina Nyyssönen-Jaser Sirpa, Helsinki: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Suomen Silmähoitajat ry 7x500 Mäenpää Anu, Lepsämä: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Toivonen Marika, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Hakonen Minna, Vantaa: Moorfieldsin silmäsairaala, Lontoo Piela Päivi, Espoo: Esont, Amsterdam Savikuja Johanna, Klaukkala: Esont, Amsterdam Hakola Jaana, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi: St Eriks silmäsairaala, Tukholma Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleiksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Uusia jäseniä Nina Antikainen, Espoo Erika Blindheim, Koivulahti Katja Holmberg, Turku Jaana Hämäläinen, Huutjärvi Kirsi Hämäläinen, Espoo Helmiina Karhumäki, Turku Pirjo Luukkainen, Joensuu Minna Mäkitalo, Seinäjoki Eija Raitio, Savonlinna Irja Rouvali, Lahti Anu Soininen, Kuopio Ulla Sommardahl, Vaasa Elli Suutari, Kokkola Minna Vehviläinen, Kuopio Silmähoitaja 17
Jäsensihteeriltä Kohti sähköistä laskutusta Aloitin uutena jäsensihteerinä tammikuussa. Sain edeltäjältäni Jouni Väätäseltä ohjausta jäsenrekisterin ylläpitoon ja jäsenmaksujen laskutusohjelman käyttöön. Ohjelma vaikutti helpolta, mutta osoittautuikin konstikkaaksi. Sen vuoksi osa vanhoistakin jäsenistä sai varmaan koomisia uuden jäsenen tervetulotoivotuksia ja tuplalaskuja! Pahoitteluni tästä. Ekologisena ihmisenä päätin lähettää mahdollisimman monta laskua sähköpostiliitteenä kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli jäsentiedostossamme. Sähköpostilasku on kirjettä edullisempi ja nopeampi, jos vastaanottajan sähköpostiosoite on oikea. Mitä ilmeisimmin joidenkin jäsenien sähköpostiosoite oli vanhentunut, joten olen lähettänyt myös noin 300 paperilaskua. Lisäksi on joukko jäseniä, jotka eivät ole alun perinkään ilmoittaneet sähköpostiosoitetta. Heille olen myös lähettänyt suoraan paperisen laskun. Sähköinen laskutus on tulevaisuutta, sillä paperilaskun lähettämiskustannukset kasvavat koko ajan. Pelkät jäsenmaksulaskun materiaalikustannukset ovat tällä hetkellä noin 2,50 euroa yhtä jäsenmaksua kohti. Tänä vuonna omalla ajallani tekemä laskuharrastelu vei tammi-helmikuun aikana leijonan osan. Toivon, että jatkossa mahdollisimman moni päivittää yhteystietonsa nettisivujemme kautta, jotta saisimme ajantasaisen jäsenrekisterin ja sitä kautta kattavan yhteydenottoverkoston. Jäsenten yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Sähköpostitilissä on hyviä ominaisuuksia, kuten se, että tiliin voi kirjoittaa automaattivastauksia ja poissaoloilmoituksia esimerkiksi loman ja vuorotteluvapaan ajaksi. Tällöin sähköpostin lähettäjä tietää, että vastaanottajan tavoittaa parhaiten muulla tavoin. Olen pyytänyt tarjouksia jäsenmaksujen sähköisestä laskutuksesta ensi vuotta varten. Ne teistä, jotka olette Suomen leikkausosaston sairaanhoitajien (Forna) jäseniä, olette päässeet jo kokeilemaan tänä vuonna jäsenmaksun sähköistä maksamista pankkitunnuksilla. Hallitus vertailee eri vaihtoehtoja ja päättää, teemmekö sopimuksen sähköpostilaskutuksesta, e-laskutuksesta vai pankkitunnuksilla tapahtuvasta maksamisvaihtoehdosta. Lehteämme ja nettisivujamme kannattaa seurata. Sieltä löytyvät ajantasaisimmat tiedot myös laskutusasiasta. Kuopion koulutuspäivien ilmoittautuminen alkaa kesäkuun puolivälissä. Ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujemme kautta ja ilmoittautujalta vaaditaan toimivaa sähköpostisoitetta, sillä lasku lähetetään vain ja ainoastaan jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen pdf-tiedostona. Aurinkoista kevättä! Päivitä yhteystietosi! Päivittämällä yhteystietosi osallistut lahjakorttien arvontaan. Osallistumisaika 15.5.-12.6.2013. Kaikkien yhteystietonsa päivittäneiden jäsenten kesken arvotaan viisi 30 euron lahjakorttia. Arvontaan voi osallistua myös postikortilla, joka lähetetään osoitteeseen jäsensihteeri Riitta-Liisa Alm, Puistolammintie 8, 95420 Tornio Arvontalomake löytyy internetsivuillamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi. Arvonta suoritetaan hallituksen kokouksessa elokuussa. Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse. Tervetuloa hallitukseen! Jaana Hakola Jaana Hakola on rovaniemeläinen AMK-sairaanhoitaja, joka on erikoistunut leikkaus- ja anestesiasairaanhoitoon. Hän pitää itseään yhtenä onnekkaana, joka on saanut osallistua Tampereella silmäsairaanhoidon täydennyskoulutukseen vuonna 2004. Hän on työskennellyt Lapin Keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla silmäleikkaussalissa vuosina 1996 2002. Vuonna 2008 hän siirtyi silmäpäiväkirurgialta osastonhoitajaksi toimenpidepoliklinikalle. Olin perustamassa ensimmäistä yksityistä silmäleikkaustoimintaa Rovaniemen Terveystalolle vuonna 2008. Toiminta siirtyi vuonna 2010 Silmäasema Silmäsairaalaan, jossa olen toiminut kaksi vuotta kaihileikkaussalin vastuuhoitajana. Jaana Hakola toimi 2000-luvulla sekä Suomen Silmähoitajien sihteerinä että puheenjohtajana. On ilo palata rakkaan harrastuksen pariin, yhdistystoimintaan, jossa vielä tunnen voivani oppia uutta ja tuoda osaamistani jäsenten hyväksi. Yhdistys toimii vakaalla pohjalla, mistä kertoo yhä lisääntyvä jäsenmäärä. Toiminta on uudistunut ja nuori puheenjohtaja tuovat uutta virtaa. Erityisen iloinen olen uudistuneista nettisivuistamme, joita on ilo esitellä. Jaana harrastaa liikuntaa vuoden aikojen mukaan: hiihtoa, lenkkeilyä koiran kanssa ja puutarhanhoitoa sekä pientä pintaremontointia ja nikkarointia, jotka ovat suorastaan intohimoja. Matkustelu ja digikuvaus ovat koko perheen yhteisiä iloja. RIITTA-LIISA ALM Muita uusia Suomen Silmähoitajat ry:n hallituksen jäseniä esiteltiin Silmähoitaja-lehdessä 1/2013. 18 Silmähoitaja
Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin. Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin pitää silmät virkeinä ja kosteina. HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU. OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE HELPOSTI ULOS. PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA. GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA, JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ. silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 4/2013): 10 g 7,03, 3x10 g 15,76 *, 30x0,5 g 14,23, 120x0,5 g 32,16 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. www.santen.fi Silmähoitaja 19
M - Itella Oyj 22. vuosikerta ISSN 1238-5379 Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. Julkaisija Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf Päätoimittaja Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi Toimitusneuvosto Irmeli Ahonen Johanna Alaloukusa Riitta-Liisa Alm Satu Lähde Erja Malvalehto-Inkerö Aulikki Mäki-Jouppila Kati Nieminen Riitta Varamäki Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 ella@karttimo.fi Aikataulu 2013 Numero Aineistot Ilmestyy 3/2013 15.8. 16.9. 4/2013 4.11. 2.12. Kannen kuva: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopion matkailuneuvonta Tilaukset riitta.varamaki@medilaser.fi Tilaushinta 35 / vuosi + laskutuslisä 5 Painopaikka Oy Fram Ab, Vaasa Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.fi Osoitteenmuutokset joko internetissä tai alla olevalla palvelukortilla, joka on varustettava postimerkillä. Palvelukortti Nimi Syntymäaika Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Riitta-Liisa Alm Puistolammintie 8 95420 Tornio tai kortin tiedot sähköpostilla silmähoitajienjasensihteeri@gmail.com Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 23 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 2 2013 20 Silmähoitaja