2. luokan ja 1. luokan koulutukset- ilmaisia UiTalaisille - järjestää Tampereen Uinnin Tuki noin kerran kaudessarohkeasti

Samankaltaiset tiedostot
Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Valmennuslinja. Salon Uimarit

VESIRALLI 3 kurssirunko

VESIRALLI 4 kurssirunko

Miksei vanhemmille järjestetä omaa uintivuoroa?

KEMPELEEN PYRINTÖ INFO TILAISUUS

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

Tervetuloa aloittamaan kilpaurheilu Cetuksessa. Kausi

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

VESIRALLI 2 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

Ilkka Haipus Uimarin polku

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Porin Uimaseura kutsuu seurasi ensimmäisiin PISC -kisoihin. Pori International Swimming Classic

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

VESIRALLI 1 kurssirunko

SM-uinnit 2016 Arvioitu aikataulu Virallinen aikataulu lasketaan ja julkaistaan Livetimingissa 60 min ennen kilpailujakson alkua.

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Ohjeita kesän harjoitteluun

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

0 Kempeleen Pyrinnön Uinnin pääkohderyhmiä ovat 4 15-vuotiaat lapset sekä aikuisiän Mastersuimarit (lukioiästä eteenpäin).

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA

HARJOITUSPÄIVÄKIRJA NIMI: PUHELINNUMERO: VALMENTAJAT:

VALMENTAMINEN LTV

Tsemppipalkinnot Pauliinan ryhmä. Ilja Syrjä

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Kevään 2019 info kello KankU Voimistelujaosto

LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2019

Minit ja Uimataidottomat minit Tikkurila toimintakaudella

KILPARYHMÄ 9-19 VUOTIAILLE

Timo Merikoski Pyynikintori 3A Tampere Europe, Finland

Espoon Jäätaiturit ry

VALMENNUKSEN LINJAUS

Taso 1: h viikossa, aloittelevat triathlonistit

Taso 1: h viikossa, aloittelevat triathlonistit

LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT 2017

GT Teamit RED ORANGE GREEN YELLOW PINK BLUE PLAYER

Hyvinkään Rasti Nuorisotoiminnan kausiesite Kesä 2019

Taso 5: tuntia viikossa, kilpakuntoilija ohjelma, jossa painotus monipuolisuudessa

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

KILPAILUKÄYTÄNTEET LÄHTIEN UINTI JA UIMAHYPYT

OULUN UINNIN TOIMINTALINJA

LAPPEENRANNAN UIMARIT VALMENNUSRYHMÄT SYKSY 2017

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Sääntöseminaari Osallistujien kysymykset

Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE

Taso 2: h viikossa, monipuolinen ohjelma peruskuntoilijalle

TIETOA HARJOITTELUSTA

Uinti Tampere. Valmennustiedote 1/ Maajoukkuetoiminta

Taso 4: tuntia viikossa, painotus juoksuharjoittelussa

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

Sara Kuivisto Kausi Valmentaja Ari Suhonen Pajulahti

Suunnistuskoulu 2017

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Suunnistuskoulu 2018

MATKA LAHDEN UIMASEURASSA

You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Vanhempainilta Turun Urheiluliitto, joukkuevoimistelu

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

Toimintalinjauksen hyväksyi seuran johtokunta

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

UINTIURHEILUN SÄÄNTÖKIRJA 2013 UINNIN MESTARUUSKILPAILU- JA IKÄKAUSISÄÄNNÖT

Mitä tapahtuu sukelluksen aikana

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 8v8 joukkueet (10-13v)

Suomen Suunnistusliitto

Ilves esitteestä 2012 voit lukea junioriedustusjoukkuetoiminnasta:

Sääntöseminaari 2016 Tuomarin urapolku. Tervetuloa

Suomen Suunnistusliitto

RAUMAN UIMASEURAN KILPAUIMARIT Tiedote syksy 2014

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Vuorojenjakoperusteet, kausi Jaakko Sundquist

Harjoituksen ohjaaminen

Syksy 2014 TERVETULOA!

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

JoenVoLi telinevoimistelujaosto Palautekysely vanhemmille keväällä 2011 (vastauksia 40)

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

Rollo-info. Rollo-kilpailut

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Joensuun Kataja Yleisurheilun lajiryhmät Vanhempaininfo

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ

Vuorojen jakoperusteet kausi 2019

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

Hyvinkään Rasti Nuorisotoiminnan kausiesite Kesä 2018

Lasten urheilun tärkeät asiat

Laukaan Peurunkagolfin JUNIORIESITE

ToU Tytöt TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

Bemarileiri Kuortaneen urheiluopistolla

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Transkriptio:

Tampere XX.09.2017

Toivotamme teidät kaikki toimitsijoiksi uintikisoihin. Kilpailuja järjestää sekä Uinti Tampere ja Tampereen Uinnin Tuki ú Tampereen Uinnin Tuki= UiTan ja TaTUn seurayhtymä- järjestämme pääsääntöisesti arvokisoja yhdessä UiTalainen toimitsijalinjaus: uimari altaassa = vanhempi toimitsijana Manse Cupit ovat tamperelaisten seurojen välisiä kisoja (uidaan iltaisin) - muut kisat kansallisia kisatapahtumia (kestävät koko päivän). ú Kokopäiväisen kisapäivän järjestelyihin tarvitaan noin 80 henkilöä, jotta taukoja tulee tarpeeksi 2. luokan ja 1. luokan koulutukset- ilmaisia UiTalaisille - järjestää Tampereen Uinnin Tuki noin kerran kaudessarohkeasti mukaan!

www.livetiming.fi = täältä löytyy kisojen alustavat aikataulut. Huomaattehan, että virallinen aikataulu valmistuu vasta noin 1h ennen kisojen alkua Sponsoreita / yhteistyökumppaneita, vinkkaathan omat Taavetti Nutolle TERVETULOA mukaan iloiseen joukkoon mahdollistamaan uimareidelle mukava kisakokemus!

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa kilparyhmiin uimareita jotka kykenevät uimaan sääntöjen mukaisesti 100m sekauintia sekä 50m vapaauintia alle 60 sek. Kilpauintikoulun ensimmäinen taso on nimeltään Tekniikkakoulu.

Tekniikkakoulu ( 1 krt/vko): Vesirallista tulleet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, vu ja su. Lisäksi ru ja pu perusteet Kilpauintikoulu (2 krt/vko, ryhmät 1-2 3krt/vko): Tekniikkakoulun käyneet tai vastaavat asiat osaavat Opetuksen pääpainotukset vartalon hallinta, ru ja pu. Myös nopeus- ja kestävyysharjoittelu alkaa.

Kilpauintikoulun johtaja Harri Leinonen harri.leinonen@uita.fi 040-5603804 Valmentajat ryhmittäin: Tekniikkakoulu: http://www.uita.fi/tekniikkakoulu Kilpauintikoulu: http://www.uita.fi/kilpauintikoulu

Uimaharjoituksissa, kilpailuissa ja muissa uintiin liittyvissä tapahtumissa noudatetaan UiTa:n pelisääntöjä ja kunkin tapahtumapaikan yleisiä sääntöjä ja ohjeita. Tekniikka/kilpauintikoulussa sääntöjen rikkomisesta seuraa penkitys. Useammasta penkityksestä keskustelu kilpauintikoulun johtajan kanssa. Vakavissa tapauksissa määrätään harjoituskielto. Vanhemmille tiedotetaan aina.

Harjoitus alkaa tekniikka/kilpauintikoulussa 30 minuuttia ennen allasajan alkua. Tällöin uimarit aloittavat lämmittelyn, venyttelyn ja lihaskuntoharjoittelun valmentajan tekemän suunnitelman mukaisesti. Harjoittelu tapahtuu sään salliessa ulkona. Altaalla kuivaharjoittelun on tapahduttava muita ryhmiä häiritsemättä. Kuivaharjoittelun kilpauintikoulussa tulee sisältää keskivartaloa vahvistavia harjoitteita sekä lajinomaisia liikkeitä. Altaaseen mennään suihkun kautta. Uimareiden on riisuttava uima-asu suihkun ajaksi. Harjoitus aloitetaan ja päätetään täsmällisesti annetun rata-ajan puitteissa. Harjoituksen jälkeen muistutetaan uimareita omatoimisesta venyttelystä.

Allasharjoitus aloitetaan ryhmän tasoon nähden sopivalla alkuverryttelyllä jonka tulee sisältää jo opittujen asioiden kertausta. Uudet taidot opetetaan alkuverryttelyn jälkeen yleensä etenemällä vaiheittain kohti kokonaissuoritusta. Harjoituksen loppuosa käytetään uusien taitojen harjoitteluun ja vanhan kertaukseen

KILPAUINTIKOULU ke Teema 1 Teema 2 Teema 3 la Teema 1 Teema 2 Teema 3 23.elo Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 20.elo su asento/rul su käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 30.elo kertaus su kertaus vu uutena sculling 26.elo Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys 6.syys delfarit pu kv+hengitylantion liike 2.syys kertaus ru kertaus pu ekstra kertaus 13.syys Startit käsikäännös volttikäännös 9.syys ru käännös sekarikäännösku ja su käännös erot 20.syys Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 16.syys su asento/rul su käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 27.syys kertaus su kertaus vu uutena sculling 23.syys OLLGRENIT ei treeniä 4.loka Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys 30.syys delfarit pu kv+hengitylantion liike 11.loka kertaus ru kertaus pu ekstra kertaus 7.loka Startit käsikäännös volttikäännös 18.loka ru käännös sekarikäännösku ja su käännös erot 14.loka Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 25.loka su asento/rul su käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 21.loka Nääs-uinnit ei treeniä 1.marras kertaus su kertaus vu uutena sculling 28.loka Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys 8.marras kertaus ru kertaus pu ekstra kertaus 4.marras IKM Alue ei treeniä 15.marras ru käännös sekarikäännösku ja su käännös erot 11.marras delfarit pu kv+hengitylantion liike 22.marras kertaus su kertaus vu uutena sculling 18.marras Startit käsikäännös volttikäännös 29.marras su asento/rul su käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 25.marras Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 6.joulu ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2.joulu Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys 13.joulu Jotain? 9.joulu Joulukisat ei treeniä 16.joulu Jotain? TEKNIIKKAKOULUT su 20.elo KK startti ulkona 27.elo Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 3.syys su asento/rulsu käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 10.syys kertaus su kertaus vu uutena sculling 17.syys Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys 24.syys kertaus ru kertaus pu ekstra kertaus 1.loka Startit käsikäännös volttikäännös 8.loka ru käännös sekarikäännösku ja su käännös erot 15.loka Asento/hengiPotkut vu/su Rullaus potkuihin 22.loka su asento/rulsu käsiveto+pvu käsivedot/hengitys 29.loka kertaus su kertaus vu uutena sculling 5.marras Ru potkut ru kv + potku ru rytmitys? 12.loka kertaus ru kertaus pu ekstra kertaus 19.marras Startit käsikäännös volttikäännös 26.marras ru käännös sekarikäännösku ja su käännös erot 3.joulu Startit käsikäännös volttikäännös 10.joulu TAPAHTUMAPÄIVÄ 17.joulu TONTTU-UINNIT

Tekniikkakoulusta siirrytään Kilpauintikouluun pääsääntöisesti kauden päättyessä ryhmäkokonaisuutena. Yksilölliset siirrot ovat mahdollisia poikkeustapauksessa. Siirroista päättää Kilpauintikoulun johtaja valmentajien esityksestä. Kilpauintikoulusta siirrytään kilparyhmiin testiuinnin kautta. Pääsääntöisesti siirrytään kauden vaihtuessa. Testinä toimii yleensä Kilpauintikoulun omat kilpailut ennen kauden loppua. Siirrosta päättää vastaanottavan kilparyhmän vastuuvalmentaja.

Hallilla on paljon erilaisia kilpailuja syksyn aikana. Mahdollisista harjoitusten siirroista tai peruutuksista tiedotetaan heti kun ne ovat tiedossa. Ohessa alustavaa poikkeusaikataulua syksyn harjoituksiin: 23.9. Harjoitukset peruttu: Ollgren-uinnit 21.10. Peruttu. Nääs-uinnit 4.11. Peruttu. IKM aluekarsinnat 5.11. Pyritään järjestämään poikkeusjärjestelyin. Infoamme aikataulusta myöhemmin. 6.12. Peruttu Itsenäisyyspäivä 9.12. Peruttu Joulu-uinnit Tapahtumapäivä 10.12.2017 kaikilla Tonttu-uinnit 17.12.2017 kaikilla

Lähde: http://www.vammalanseudunvoima.fi/2012/11/09/herkkyyskaudet/ Herkkyyskausilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren biologisen kehityksen vaiheita, jolloin eri ominaisuudet kehittyvät helpoiten. Lähtökohtana herkkyyskausien määrittelyssä on ihmisen biologinen kehitys eli elimistön eri osat kehittyvät eri tahdissa. Kuvasta pystyy päättelemään, että nuorempana on hyödyllistä harjoitella sellaisia ominaisuuksia, jotka vaativat kehittyvää hermostoa, mutta eivät rasita tuki- ja liikuntaelimiä. Lisäksi sukuelimien myöhäinen kehittyminen siirtää tiettyjen ominaisuuksien harjoittelun aloittamisen myöhäisempään vaiheeseen urheilijan uralla. Lisäksi kuvasta käy ilmi murrosiän ajoittumisen merkitys eli nuorilla elimistö ei kehity suoraan kalenteri-iän mukaan ja varsinkin tytöillä murrosikä alkaa poikia varhaisemmin. Elinjärjestelmien kehittymisen pohjalta on kuitenkin mahdollista luoda suurpiirteinen ikään perustuva jaottelu milloin mikäkin ominaisuus kehittyy nuorella parhaiten.

Lääkäri/valmentaja Harri Hakkarainen on hahmotellut kirjassaan herkkyskausien sijoittumisen seuraavalla tavalla:

Vartalon asento ja liike Hengitys Raajojen fysiologiset liikkeet Voimantuoton suunta Kehonosien kytkeytyminen ja voiman välittyminen Rytmit Jne Optimaaliset nivelkulmat Kämmenen hyökkäyskulma Jne Pikkusormen asento Laminaari vai turbulentti virtaus diibadaaba Jne

Noste Kelluvat kehonosat Alas painaminen käsillä ja jaloilla Painovoima Uppoavat kehonosat Pään asento Katseen suunta Vartalon tukilihakset Vatsalihasten aktiivisuus

Pään liikkeet Vartalon liikkeet Raajojen liikkeet