Kaupunginhallitus Liite 2 92 Mikkelin kaupunki Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat PL 50 50101 MIkkeli Selvitys koskien Rahulan koulun lakkauttamiskäsittelyä Taustaa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 2013 Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.1.2013 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Sen toimenpiteissä todetaan mm., että vuonna 2013 tehdään koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys. Tätä selvitystyötä ohjaamaan ja linjaamaan nimettiin palveluverkkotyöryhmä, johon nimettiin kasvatus- ja opetuslautakunnan, kaupunginhallituksen sekä henkilöstön edustus. Työryhmä käytti työssään hyväkseen kaupungin viranhaltijoiden asiantuntemusta (varhaiskasvatus, perusopetus, tekninen toimi) sekä muita asiantuntijoita. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaan sivistystoimessa käynnistettiin selvitys varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittämisestä vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä. Päivähoidon siirtymisellä sivistystoimeen vuoden 2013 alussa tavoite on ollut tuottavuuden ja tehokkuuden paraneminen sekä selkeät taloudelliset hyödyt paremman kasvun ja oppimisen polun, paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien kautta. Lisäksi tavoitteena ovat toimivat yksiköt, joissa toisaalta henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa paremmin, henkilöstön on mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta siten saada säästöä käyttötalousmenoissa. Mikkelin kaupungin perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on tehty rakenteellisia muutoksia viimeisen 10 vuoden aikana. 15 kyläkoulua on lakannut 2000-luvulla. Rantakylässä, Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa alaja yläkoulut on yhdistetty hallinnollisesti ja myös toiminnallisesti yhtenäiskouluiksi. Kolme keskustan alueen koulua on yhdistetty Kalevankankaan kouluun. Myös kaksi lukiota on yhdistetty. Vuoden 2013 selvitystyölle asetettiin työryhmä, joka kokoontui 12 kertaa ajalla 19.3. - 19.9.2013. Työryhmässä olivat puheenjohtajana kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Osmo Ukkonen, lautakunnan varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko ja kaupunginhallituksen nimeämänä edustajana Heikki Nykänen. Henkilöstön edustajana oli Merja Syrjänen ja virkamiehistä mukana olivat kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, tekninen johtaja Jouni Riihelä, kiinteistöpäällikkö Riitta Väänänen, sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen ja palvelupäällikkö Leila Korhonen, joka toimi työryhmän sihteerinä.
Lisäksi työryhmässä oli edustajat Kuntamaisema Oy:stä: Kimmo Haapasalo 7/2013 asti ja tämän jälkeen Sirpa Romppainen ja Sari Kujala. Työryhmän tehtäväksi ja tavoitteeksi tuli muodostaa laajentuneen Mikkelin kaupungille palveluverkkostrategia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Keskeisenä sisältönä oli luoda kattava nykytilan ja tulevaisuuden kuvaus, jonka pohjalta toiminnan laatua saadaan nostettua ja kustannuksia pienennettyä. Analyysin taustaksi järjestettiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle kysely (319 vastaajaa) ja työpajatyöskentelyä tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Kyselyn ja työpajatyöskentelyn pohjalta linjattiin pedagogisesti hyvin toimivan peruskoulun tuntomerkkejä: 1) turvallinen ja terve oppimisympäristö, 2) toiminnallisuus ja varustus ja 3) henkilöstö ja johtaminen. Tulevaisuuden palveluverkkoa tarkasteltiin moniammatillisen palvelutarpeen, talouden, laadun, henkilöstön, maankäytön ja kaavoituksen näkökulmista. Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti 0-6 vuotta täyttäneiden osuus tulee pienenemään 10 vuoden aikana 3646 lapsesta 3626 lapseen. Tämän jälkeen seuraavien 10 vuoden aikana lapsien määrän ennustetaan vähenevän 3359 lapseen. Samalla ajanjaksolla perusopetuksen osalta Tilastokeskus ennustaa noin 100 oppilaan määrän laskua seuraavan 10 vuoden aikana ja 20 vuoden aikana aloittavien oppilaiden määrä laskee 350 oppilasta nykytilanteesta. Mikkelin kaupunki on vuodesta 2010 alkaen ollut mukana vuosittaisessa Kuntamaiseman kuntavertailupalvelussa, jonka tavoitteena on ollut saada tietoa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuuden nykytilasta ja kehityssuunnasta muuttuvassa toimintaympäristössä. Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus on kuntavertailussa ollut vertailun korkeimpia. Keskeisinä syinä ovat nousseet esille ennen kaikkea korkeat kiinteistökustannukset, joka selittyy oppilaskohtaisella korkealla kerrosalamäärällä ja keskimääräistä pienemmällä koulukoolla. Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat Mikkelissä kunta-aineistoa keskimääräistä korkeammat. Myös varhaiskasvatuksessa päiväkotikoko on keskimääräistä pienempi. Työryhmän tehtävänä oli muodostaa laajentuneelle Mikkelin kaupungille palveluverkkostrategia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Keskeisenä sisältönä oli luoda kattava nykytilan ja tulevaisuuden kuvaus, jonka pohjalta toiminnan laatua saadaan nostettua ja kustannuksia pienennettyä. Selvitys rakentui seuraaviin tarkastelunäkökulmiin ja vaiheisiin: 1. toimintaympäristö ja sen muutokset 2. yksiköiden kiinteistötalous 3. yksiköiden toiminta ja resurssit 4. kyselyt henkilöstölle 5. haastattelut yksiköiden johtajille/rehtoreille 6. palveluverkkosuunnitelma 7. simulaatiomallit askelmerkit tulevaisuuden rakentamiselle 8. selvityksen eteneminen ja aikataulu.
Työryhmätyöskentelyn aikana nousi esille useita toimintavaihtoehtoja, joista tässä selvityksessä esitellään kouluverkkoon liittyvät toimintavaihtoehdot. Palveluverkkotyöryhmän toimenpide-ehdotusten toteutumisajankohdat: Toimenpide 1 (2014) 1. Hiirolan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Haukivuoren ja Rämälän kouluihin 2. Harjumaan ja Vanhalan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Kalevankankaan kouluun 3. Peitsarin koulun lakkaaminen nykyisenmallisena ja Peitsarin päiväkodin siirtyminen uusiin tiloihin 4. Päämajakoulun jääminen Yhtenäiskoulun tiloihin. Toimenpide 2 (2015-2016) 1. Pellosniemen koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen Ristiinan yhtenäiskoulun tiloihin. Toimenpide 3 (2017 tai myöhemmin) 1. Rämälän ja Rahulan koulun lakkaaminen ja oppilaiden siirtyminen Sairilan kouluun, joka peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin 2. Yhdysluokkaopetuksesta luopuminen. Työryhmä antoi selvityksen ja sen toimenpiteet yksimielisenä vietäväksi eteenpäin. Työryhmä luovutti selvityksen kaupunginhallitukselle 23.9.2013. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 1.10.2013 työryhmän esittämät toimenpiteet toteutettavaksi työryhmän asettamalla aikataululla. Lautakunta antoi työryhmän esityksen mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle, jossa asia käsiteltiin 4.11.2013. Toimenpiteistä toteutettiin Hiirolan koulun lakkauttaminen (2014). Harjumaan ja Vanhalan koulun lakkauttaminen ei toteutunut, vaan Harjumaan koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Vanhalan kouluun (2014). Pellosniemen koulu lakkautettiin (2015). Oheisessa liitteessä Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys 2013 (liite 1) on mukana koko selvitys liitteineen. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys 2015 Edelleen Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 3.11.2014, että päivitetään syksyllä 2013 tehty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys toimenpiteineen ja tarkistetaan oppilaaksi ottoalueiden rajat. Laajan ja monipuolisen selvityksen lähtökohtana oli kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä. Tavoitteena oli tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla paremman kasvun ja oppimisen polku
paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssienkäytön avulla. Tavoitteena ovat toimivat yksiköt, joissa toisaalta henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa paremmin, henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palveluun tuottamiseksi sekä toisaalta saataisiin säästöä käyttötalousmenoihin. Työssä selvitettiin sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tilatarve toiminnan toiminnallisuuden näkökulmasta (uuden opetussuunnitelman 2016 vaateet oppimisympäristöille), oppilasmääräennusteiden pohjalta sekä kaupungin maankäytön lähitulevaisuuden kehityssuuntien näkökulmasta (yksiköiden sijaintipaikat ja väestön sijoittuminen) - myös kiinteistöjen kuntoarviot olivat selvitystyön ja toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona. Vuoden 2013 palveluverkkoselvitystä täydennettiin Strafican selvityksellä, jossa Mikkelin kouluverkkoa arvioitiin koulumatkojen näkökulmasta. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä sivistystoimen ja teknisen toimen sekä näiden lautakuntien johtavien luottamushenkilöiden työnä. Kaupunginhallitusta informoitiin työn edistymisestä ja selvitystyö tehtiin vuoden 2015 aikana. Työryhmän muodostivat sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, tekninen johtaja Jouni Riihelä ja kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen sekä puhe- ja läsnäolooikeudella kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Osmo Ukkonen sekä teknisen jaoston puheenjohtaja Pia Puntanen sekä asiantuntijajäseninä kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen ja varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen. Toimenpide-ehdotuksina kouluverkkoa koskien selvityksessä esitettiin seuraavat toimenpiteet 1. Rahulan koulun yhdistämien Sairilan kouluun 2. Suomenniemen koulun 3-6-luokkien siirtäminen Ristiinan yhtenäiskouluun 3. Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun 4. Moision koulun vanhan osan purku, oppilaat Urpolaan ja Olkkolaan 5. Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun 6. Kalevankankaan päiväkodin/taitolan yläkerran käyttö. Edellä olevista toimenpiteistä selvityksessä päätettiin esittää seuraavia toimenpiteitä aikataulutettuina vuosille 2017-2019: 1. Rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun, syksy 2017 2. Ihastjärven koulun yhdistäminen Kalevankankaan kouluun, syksy 2017 3. Olkkolan koulun yhdistäminen Moision kouluun, syksy 2019. Työryhmä antoi selvityksen ja sen toimenpide-ehdotukset yksimielisenä eteenpäin vietäväksi. Oheisessa liitteessä Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys 2015 (liite 2) on mukana koko selvitys liitteineen. Palveluverkkoselvitys esiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 6.10.2015. Lautakunnan yksimielisenä päätöksenä oli se, että selvitys merkittiin tiedoksi ja aloitettiin esitettyjen toimenpiteiden valmistelu päätöksen tekoa varten esitetyn aikataulun mukaisesti.
Lisäksi kaupunginhallituksen tilaama selvitys esiteltiin ja luovutettiin kaupunginhallitukselle kokouksessa 12.10.2015. Selvityksen toimenpiteet otettiin osaksi kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpideohjelmaa talouden tasapainottamistoimenpiteiksi. Laskelmista Palveluverkkoselvityksissä olevat laskelmat ovat laskennallisia, ne perustuvat viimeisimpiin toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin ja -numeroihin ja käytössä oleviin talousarviotietoihin ja numeroihin. Palveluverkkoselvityksessä 2013 ne on laskettu ja työstetty Kuntamaiseman kautta ja ne on tehty Kuntamaiseman asiantuntijoiden toimesta. Palveluverkkoselvityksessä 2015 laskelmat on päivitetty Kuntamaiseman asiantuntijoiden työn pohjalta sivistystoimen ja teknisen toimen viranhaltijoiden toimesta. Kustannukset ovat senhetkisen toimintatavanmukaisia kustannuksia, joista on johdettu laskennalliset kustannukset siten, kun palveluverkon mahdollisen muuttumisen/tiivistämisen mukaisesti kustannusten arvioidaan muuttuvan koulu- ja/tai päivähoidossa. Kiinteistökustannuksissa ja sisäisissä vuokrissa on käytetty kaupungissa käytössä olevia kiinteistötoiminnan laskentamalleja ja prosesseja, joille on peruskaavat olemassa ja joita ei tapauskohtaisesti muuteta. Kaupungin kaikissa kohteissa käyttämä sisäisen vuokran laskentakaava perustuu Kuntaliiton julkaisun (2009) periaatteisiin, joka huomioi pääoma- ja ylläpitovuokran osuuden. Vuokralla kohdistetaan kiinteistön käytöstä ja omistuksesta aiheutuneet kustannukset toimitilojen käyttäjälle. Vuokraa laskettaessa huomioidaan mm. korjausvastuu, pääoman korko, pienet korjaukset ja muuttuvat kustannukset, kuten sähkö, lämmitys, huolto jne. Näin ollen mm. päätöksenteossa on käytössä vertailukelpoiset laskelmat. Kiinteistökustannussäästöt realisoituvat täysimääräisesti, kun kiinteistö myydään. Sisäinen vuokra on joka tapauksessa todellinen vuokra ja kuluerä sivistystoimelle ja esimerkiksi sen alaiselle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueelle. Kuljetuskustannukset on laskettu senhetkisen tilanteen mukaan ja tältä kustannustasolta on tehty laskelmat uusille reiteille mahdollisen joukkoliikenteen ja/tai tilausliikenteen mukaan. Koulukuljetuskustannukset joudutaan arvioimaan tulevan lukuvuoden kuvitteellisten lukujärjestystiedon pohjalta. Kaupunki kilpailuttaa aika-ajoin koulukuljetukset, joten tältäkään osalta eri lukuvuosien kuljetuskustannukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Lisäksi kaupunki pidättää itsellään oikeuden tehdä mahdollisia reittimuutoksia ja yhdistellä eri kohteiden kuljetuksia keskenään oppilastilanteen ja lukujärjestysten sekä kouluverkkomuutosten niin edellyttäessä myös sopimusaikana. Lähtökohtana koulukuljetuksissa on, että kuljetukset järjestetään lain mukaan. Laskentaperusteita on avattu palveluverkkoselvityksissä ja edelleen syksyllä 2016 niistä on kerrottu mm. Rahulan neuvottelukunnan edustajille vastattaessa heidän esittämiin kysymyksiin.
Säästöistä Toisin kuin Anttonen ja Kankainen kantelussaan väittävät, ei palveluverkkoselvityksissä esitetyissä laskelmissa ole esitetty, että esim. Rahulan koulun lakkauttaminen säästää Mikkelille 150.000 euroa. Säästö on laskettu sivistystoimelle ja sen alaiselle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueelle. Tämä käy ilmi sekä palveluverkkoselvityksissä 2013 että 2015. Myös Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden työryhmälle on työstetty toimialoittain ja tulosalueittain säästötoimenpiteitä kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Kukin toimiala on esittänyt tulosaluekohtaisia toimenpiteitä säästöjen aikaansaamiseksi. Lapsivaikutusten arvioinnista Sähköpostissaan 16.12.2016 Kankainen toteaa tehdyistä lapsivaikutusarvioinneista, että ne on tehty copy/pastella Kuntamaisema Oy:n materiaalista. Mikkelin kaupunki tilasi asiantuntijatyötä ensimmäiseen palveluverkkoselvitykseen 2013 ja selvitys tehtiin Mikkelin kaupungin asettaman palveluverkkotyöryhmän ja Kuntamaisema Oy:n konsulttien kanssa yhteistyössä. Tätä kaupungin Kuntamaisemalta tilaamaa ja yhdessä tehtyä asiantuntijatyötä/-selvitystä on käytetty hyväksi myös palveluverkkoselvityksessä 2015 sekä syksyllä 2016 Talousarvio 2017 - valmistelussa. Sekä palveluverkkoselvitys 2013 että sen päivitetty versio vuodelta 2015 on käsitelty mm. lautakunnan kokouksissa 1.10.2013 ja 6.10.2015 selvitykset on esitelty myös kaupunginhallitukselle. Palveluverkkoselvitysten laajaa materiaalia hyödynnettiin myös syksyllä 2016 tehdyssä lapsivaikutusten arvioinnissa, joka valmisteltiin varauduttaessa mahdollisiin koulujen lakkauttamisprosesseihin. Lapsivaikutusten arviointi tehtiin yhteistyössä perusopetuksen, kaupungin Kyytineuvon ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa (Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä/rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun, liite3). Anttosen ja Kankaisen kantelun liitteissä todetaan, että lapsivaikutusten arviointia ei olisi tehty. Väite on väärä. Anttosen ja Kankaisen kantelussa on liitteenä mukana Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä/rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun ja vastaava on tehty myös Ihastjärven koulun osalta. Kantelun liitteenä olevassa sähköpostissa Kankainen 2.12.2016 viitataan Timo Talon lausuntoon lapsivaikutusten arvioinnista. Talon kommentit eivät viittaa näihin syksyllä tehtyihin lapsivaikutusten arviointeihin, vaan keväällä 2016 soten yksin antamaan lausuntoon eri tilanteessa ja joka on irrotettu täysin nyt esillä olevasta asiayhteydestä (Timo Talon sähköposti 15.12.2016, liite 4). Syksyn 2016 lapsivaikutusten arvioinnit tehtiin perusopetuksen, Kyytineuvon ja sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden yhteistyönä. Rahulan koulun lakkauttamiskäsittely Mikkelin kaupungissa on tehty vuosina 2013 ja 2015 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitykset, joissa lähtökohtana on ollut kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen vähintään keskipitkällä (5-10 vuotta) tähtäyksellä.
Monipuolisissa palveluverkkoselvityksissä on yhtenä toimenpiteenä esitetty Rahulan koulun lakkauttaminen vuoden 2013 selvityksen toimenpiteenä 2017 tai myöhemmin ja vuoden 2015 selvityksen toimenpiteenä syksyllä 2017. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa mm. Rahulan koulun lakkauttaminen esitettiin yhtenä talouden tasapainottamistoimenpiteenä vuodelle 2017. Kuitenkin jo vuodelle 2016 asetettiin kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiselle toiminnalle säästötavoitteet, joiden seurauksena tuli etsiä jo ko. vuodelle säästöjä. Näin ollen Rahulan koululla pidettiin kuulemistilaisuus 23.2.2016 Rahulan koulun lakkauttamisesta jo 1.8.2016 alkaen, liitteessä 5 kuulemistilaisuudessa esitetty aineisto. Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 25.2.2016 oli päätettävänä Rahulan koulun lakkauttaminen jo 1.8.2016 alkaen. Lautakunta päätti kuitenkin olla aikaistamatta Rahulan koulun lakkauttamista ja päätti, että asiaan palataan Talousarvio 2017 -valmistelun yhteydessä syksyllä 2016. Edelleen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8.3.2016, että Rahulan koulun mahdolliseen lakkauttamiseen palataan Talousarvio 2017 -valmistelun yhteydessä syksyllä 2016 samoin päätti valtuusto kokouksessaan 21.3.2016. Edellä kerrotun päätöksentekoprosessin rinnalla keväällä 2016 ja edelleen syyskuussa Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan edustajat kävivät yhteistyöneuvotteluita koskien kuntarajat ylittävää koulunkäyntiä. 10.3.2016 Juvan sivistysjohtaja Anne Haakana ja Mikkelin kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen kävivät neuvottelua ja 21.9.2016 neuvottelivat Juvan vs. kunnanjohtaja Mervi Simoska, Juvan sivistysjohtaja Anne Haakana, Mikkelin kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen ja Mikkelin sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen. Neuvotteluissa todettiin, että Kuosmala ja Rahulan koulun oppilaat voivat hakea oppilaspaikkaa kuntarajat ylittäen naapurikuntien kouluista. Mikäli huoltajat näin haluavat tehdä, ei kunnalla ole velvollisuutta kustantaa koulukuljetusta muualle kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tämä periaate on perusopetuslain mukainen ja sitä sovelletaan niin Mikkelissä kuin Juvallakin. Asia on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 18.10.2016 ja kaupunginhallituksessa 31.10.2016. Yhteistyöneuvottelun muistio, liite 6. Kasvatus- ja opetuslautakunnan Talousarvio 2017 -kokous pidettiin 18.10.2016. Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja oli kutsunut Anttosen ja Kankaisen esittelemään omia selvityksiään koskien Rahulan koulua ja sen mahdollisesti lakkauttamisen yhteydessä syntyviä kustannussäästöjä. Anttosen ja Kankaisen laskelmat poikkesivat merkittävästi kaupungin viranhaltijoiden tekemistä laskelmista ja yhteistä näkemystä laskentaperusteista ei syntynyt. Lautakunnan toimintaan osoitettujen niukkojen resurssien vuoksi talousarvioon 2017 liittyen talouden tasapainottamistoimenpiteeksi päätösehdotuksessa esitettiin mm. Rahulan ja Ihastjärven koulujen lakkauttamista 1.8.2017 alkaen. Sivistystoimenjohtajan päätösehdotukseen lautakunnan puheenjohtaja Osmo Ukkonen teki muutosesityksen, jota kokouksessa kannatettiin: Päätösehdotuksesta poistetaan toisesta kappaleesta maininta Rahulan koulun yhdistämisestä Sairilan kouluun sekä Ihastjärven koulun yhdistämisestä Kalevankankaan kouluun 1.8.2017 alkaen. Lisämäärärahaesitystä korotetaan
vastaavasti koulujen lakkauttamisesta laskettujen säästöjen verran.... Tämä muutettu päätösesitys tuli lautakunnan päätökseksi ja edelleen lautakunnan esityksenä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitettäväksi. Päätösprosessissaan kaupunginhallitus päätyi esittämään kasvatus- ja opetuslautakunnalle lisää määrärahaa vuodelle 2017 Rahulan ja Ihastjärven koulun toiminnan turvaamiseksi 2017 valtuusto päätti hallituksen esityksen mukaisesti. Sekä Rahulan että Ihastjärven kouluille on siis varattu vuoden 2017 talousarvioon määräraha koulujen toimintaan. Näin ollen sekä Rahulan että Ihastjärven koulujen toiminnan jatkuminen tai lakkaaminen ei edennyt palveluverkkopäätösprosessiin, joka olisi pitänyt sisällään kuulemiset ja selvitysten sekä laskelmien avaamiset kuulemistilaisuuksissa, ja näiden jälkeen tullut lautakunnan ja edelleen kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon päätettäväksi. Lopuksi Lopuksi todetaan, että Mikkelin kouluverkon kehittämiseksi sisältäen myös joidenkin koulujen lakkauttamisen ja yhdistämisen lähikouluun on tehty perusteelliset ja monipuoliset selvitykset ja laskelmat sekä toimenpideehdotukset. Selvitykset ja laskelmat on tehty yhdessä sivistystoimen, teknisen toimen ja kaupungin Kyytineuvon asiantuntijoiden yhteistyönä ja mukana on ollut myös kaupungin sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus sekä ulkopuolisena asiantuntijana Kuntamaisema Oy:n asiantuntijat. Jälkimmäistä palveluverkkopäivitystä täydennettiin lisäksi Strafica Oy:n tekemällä selvityksellä, jossa Mikkelin kouluverkkoa arvioitiin koulumatkojen näkökulmasta. Palveluverkkoselvityksissä on ollut mukana myös luottamushenkilöedustajat Mikkelin kaupunginhallituksesta, kasvatus- ja opetuslautakunnasta sekä teknisestä jaostosta. Selvitykset ja laskelmat on esitelty asiantuntijalautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja ne on esitelty myös valtuustossa. Palveluverkkoselvitykset, niiden tiivistelmät, esiteltiin myös Rahulan koululla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa 23.2.2016. Syksyn 2016 aikana on Anttoselle ja Kankaiselle, Rahulan koulun neuvottelukunnalle sekä Koskentaipaleen kylätoimikunnalle toimitettu pyydetyt selvitykset. Kouluverkkoon liittyvät päätökset tehdään Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuustossa. Ennen päätöksentekoa tehdään tarpeelliset selvitykset, laskelmat ja arvioinnit päätöksen vaikutusten arvioinniksi ja pidetään tarvittavat kuulemistilaisuudet. Näiden pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja tämä edelleen kaupunginvaltuustolle päätösehdotuksen mahdollisesta koulun lakkauttamisesta. Syksyllä 2016 Talousarvio 2017 -valmistelussa ei kasvatus- ja opetuslautakunta eikä kaupunginhallitus esittänyt valtuustolle kouluverkkoon liittyviä päätösehdotuksia. Rahulan koulun lakkauttamismenettelyä ei näin ollen
käynnistetty. Perusopetukselle osoitettiin riittävä resurssi perusopetuksen järjestämiseksi nykyisessä kouluverkossa. Mikkelissä Timo Halonen kaupunginjohtaja Virpi Siekkinen sivistystoimenjohtaja Liitteet Liite 1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 2013 Liite 2 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys 2015 Liite 3 Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä/rahulan koulun yhdistäminen Sairilan kouluun Liite 4 Sähköposti Timo Talo 15.12.2016 Liite 5 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys (2013 ja päivitys 2015), esitetty materiaali kuulemistilaisuudessa 23.2.2016 Rahulan koulussa Liite 6 Muistio 21.9.2016, Yhteisneuvottelu Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan sivistystoimen kesken