KYYTITAKUUN PILO- TOINNIN VALMISTELU
SISÄLTÖ ALKUSANAT 3 1. SUUNNITTELUALUE 4 2. JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA JA PUUTTEET 5 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7
ALKUSANAT Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2008 selvityshenkilön tutkimaan keinoja haja-asutusalueilla asuvien liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi ja julkisen liikenteen palveluiden ylläpitämiseksi. Haja-asutusalueeksi katsottiin selvitystyössä kaikki alueet, jotka eivät ole kaupunkimaisen, tiheävuoroisen paikallisliikenteen palveluiden piirissä. Keskeisimpänä toimenpiteenä selvitysmies lanseerasi niin sanotun kyytitakuun. Kyytitakuun tarkoittaa käytännössä, että kaikkialta taataan vähintään peruspalvelutasoiset julkiset liikenneyhteydet tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Peruspalvelutasoinen yhteys puolestaan tarkoittaa sitä, että asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan on mahdollista tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa julkisen liikenteen taksalla. Kyytitakuu on yksi Liikenne- ja viestintäministeriön tämänhetkisistä kärkihankkeista ja tavoitteena on saada käynnistettyä useita haja-asutusalueiden kyytitakuun kehittämiskokeiluja vuoden 2010 aikana. Tämän, Etelä-Pohjanmaan kyytitakuukokeilua valmistelevan selvitystyön sisältönä on ollut tutkia millaisia puutteita alueen nykyisessä joukkoliikenteen tarjonnassa on verrattuna kyytitakuun mukaiseen palveluun. Niiltä osin, kun puutteita on löydetty, on suunniteltu liikenteitä, joilla palvelutaso voitaisiin nostaa kyytitakuun edellyttämälle tasolle. Liikenteiden suunnittelu ja kuntien osallistuminen tähän työhön ei kuitenkaan velvoita kuntia ryhtymään toimenpiteisiin suunniteltujen liikenteiden käynnistämiseksi. madaltaakseen kuntien kynnystä liikenteiden käynnistämiseen, lääni avustaa kilpailuttamisessa ja maksa enintään kahden vuoden pituiselta kokeiluajalta puolet liikenteen nettokustannuksista. Varsinaisista pilottiliikenteistä saatavien kokemusten lisäksi yksi työn keskeisiä tavoitteita on tuottaa tietoa kyytitakuun mukaisen palvelutason tuottamisen aiheuttamista kustannuksista. Tämä kustannustieto toimii tärkeänä tietolähteenä ministeriön suunnitellessa rahoitusmallia, jolla mahdollistettaisiin kyytitakuun mukaisen palvelutason tuottaminen. Työ on tehty Länsi-Suomen lääninhallituksen vetämän työryhmän ohjauksessa. Puheenjohtajana on toiminut Rauno Matintupa lääninhallituksesta ja suunnittelijana Pekka Vähätörmä Ramboll Finland Oy:stä. Suunnittelualueen kunnista on ollut kattava edustus työryhmässä.
1. SUUNNITTELUALUE Tämän työn suunnittelualue muodostuu Alavuden seudun ja Järvi-Pohjanmaan seitsemästä kunnasta, joissa on yhteensä lähes 40.000 asukasta. Asukasluvultaan suurin kunnista on noin 10.600 asukkaan Alajärvi joka muodostettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä Alajärven ja Lehtimäen kunnat. Suunnittelualueen kunnat edustavat asukastiheydeltään ja ikäjakaumaltaan tyypillisiä Suomalaisia pikkukuntia, joten alue sopii oikein hyvin kyytitakuun pilottialueeksi. Alueen länsireunan kunnista on matkaa maakunnan keskuskaupunkiin Seinäjoelle 40-50 kilometriä. Keski-Suomen maakuntaan rajoittuvista suunnittelualueen itäreunan kunnista on matkaa oman maakunnan keskuskaupunkiin noin 80 kilometriä. 0 10 20 Vimpeli 3302 Alajärvi 10634 Kuortane 4019 Soini 2455 Alavus 9471 Töysä 3235 Ähtäri 6620 Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat ja asukasluvut.
2. JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA JA PUUTTEET Suunnittelualueen sijainti maakunnan itäreunalla näkyy hyvin olemassa olevan joukkoliikenteen tarjonnassa ja suuntautumisessa. Lähimpänä maakunnan keskuskaupunkia, Seinäjokea sijaitsevissa Alavudella ja Kuortaneella on runsaasti ympärivuotista, asiointiaikaan ajettavaa joukkoliikennettä. Kauemmaksi keskuskaupungista mentäessä Asiointiaikaan ajettavan linja-autoliikenteen tarjonta vähenee ja painottuu enemmän koulupäivinä ajettaviin vuoroihin. Kauempana keskuskaupungista myös pääteillä liikenteen tarjonta on vähäisempää, kuin Alavudella ja Kuortaneella. 0 10 20 Kuva 2. Asiointiaikaan (noin klo 9-16 välillä) ajettavat linja-autoliikenteet. Töysän kunta on ainoa suunnittelualueen kunnista, jossa ei ole lainkaan kunnan ostamaa asiointi- tai palveluliikennettä. Perinteinen linja-autoliikenne palvelee vain valtatien 18 varrella asuvien töysäläisten asiointimatkoja. Tämä palvelu yhdistää kunnan päätaajamat, joten suurin osa kuntalaisista asuu kyseisen palvelun vaikutusalueella, mutta suurin osa Töysän haja-asutusalueista on joukkoliikennepalveluiden ulottumattomissa. Toista ääripäätä edustaa Ähtäri, jossa tällä hetkellä toimii kaksi erillistä asiointi- ja palveluliikenne-kokonaisuutta. Näiden palveluiden toiminta-alueet ovat pitkälti päällekkäiset, tarjoten käytännössä kaikille linja-autoliikenteen palveluiden katvealueille kyytita-
kuun mukaisen palvelutason. Ähtärin kunta on omana työnään kehittämällä näitä palveluita edelleen yhdistämällä ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Tässä työssä on rajoittauduttu toteamaan Ähtärin nykyisen asiointiaikaan ajettavan joukkoliikenteen täyttävän kaikilla aktiivisilla alueilla kyytitakuun tavoitteiden mukaisen palvelutason. Muissa suunnittelualueen kunnissa on linja-autoliikenteen lisäksi tarjolla yhtenä päivänä viikossa ajettavia asiointi- ja palveluliikenteitä käytännössä kaikkialla, missä niille on ollut kysyntää. Ainoa merkittävä kuntien sisäinen puute tässä palveluverkostossa on Lehtimäeltä puuttuvat yhteydet uuteen kuntakeskukseen Alajärvelle. 0 10 20 Kuva 3. Pienkalustolla ajettavan asiointi- ja palveluliikenteen verkosto.
3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Töysään käynnistetään kunnan sisäinen asiointiliikenne. Liikenne muodostuu kolmesta reitistä. Palvelua tuotetaan kyytitakuun mukaisella palvelutasolla kahtena päivänä viikossa. Toisena päivänä reitit suuntautuvat kaupalliseen keskukseen Tuuriin ja toisena hallinnolliseen keskukseen Töysän kirkonkylälle. Oheisten reittien yhteispituus on noin 100 kilometriä. Näin ollen uusista liikenteistä kertyy noin 400 kilometriä viikossa, minkä vuosikustannuksiksi voidaan arvioida noin 30.000 euroa. 9:00-9:15 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 10:15-10:30 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 13:30-13:45 13:45-14:00 ma/to Tuuri/Kk-Suutala- Ritola-Tohni- Housunkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Hakojärvi- Lieskylä-Holkonkylä- Salonkylä-Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Suutala- Ritola-Tohni- Housunkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Hakojärvi- Lieskylä-Holkonkylä- Salonkylä-Tuuri/Kk ti/pe Tuuri/Kk- M utkankylä- Niemenkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk- M utkankylä- Niemenkylä- Tuuri/Kk 0 2,5 5 Kuva 4. Töysän asiointiliikenteiden ohjeelliset reitit.
Soinissa kunnan sisäisen asiointiliikenteen tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa, vaikka asiointiliikenteen reittejä ajetaankin vain yhtenä päivänä viikossa. Kunnan sisäisen tarjonnan lisäämisen sijaan uusi tarjonta keskitetään Alajärvelle suuntautuvaan liikenteeseen. Uutta tarjontaa järjestetään kahtena päivänä viikossa. Molempina päivinä reittien ajoaikaan varataan noin puoli tuntia matkustajien keräilyaikaa, jotta ennakkotilauksien perusteella voidaan kerätä matkustajat kyytiin ennen varsinaista siirtymää Soinista Alajärvelle. Toisena päivänä reitti kiertää Keisalan kautta Soinista Alajärvelle ja toisena koukataan Lehtimäen kautta, jolloin voidaan palvella myös Kukonkylää. Näillä reittivalinnoilla voidaan palvella parhaiten niitä alueita, joilla on eniten kysyntää myös kunnan sisäisille asiointiliikenteille. Reittien yhdensuuntainen yhteispituus on runsaat 80 kilometriä, joten viikoittaisten kilometrien määräksi tulee arvioitu matkustajien keräily huomioiden noin 200 kilometriä. Näin liikenteen hinnaksi voidaan arvioida noin 15.000 euroa vuodessa. 9:00-9:15 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 10:15-10:30 päivä I Soini-Keisala- Alajärvi päivä II Soini- Kukonkylä- Lehtimäki kk, Keskikylä- Rantakangas- Alajärvi 0 5 10 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 Alajärvi- Keisala-Soini 13:30-13:45 13:45-14:00 14:00-14:15 14:15-14:30 Alajärvi- Rantakangas- Keskikylä- Lehtimäki kk- Kukonkylä- Soini 14:30-14:45 14:45-15:00 Kuva 5. Soinista Alajärvelle suuntautuvien asiointiliikenteiden ohjeelliset reitit.
Vimpelissä nykytilanne noudattelee samaa kaavaa kuin Soinissa. Myös toimenpideehdotus on samankaltainen Soinin kanssa. Toimenpide-ehdotuksessa uusi Alajärvelle suuntautuva asiointireitti on kuvattu liikennöimään samoilla alueilla, missä on eniten kysyntää myös kunnan sisäiselle asiointiliikenteelle. Jos tarjonta halutaan ulottaa myös kunnan muille alueille, on se tarkoituksenmukaisinta toteuttaa erillisellä lisäreitillä, ettei koko reitin palvelutaso kärsi liiallisesta kiertelystä. Vimpelin keskuksesta liikkeelle lähdettynä ja sinne takaisin palattuna reitille tulee edestakaisena pituutta kaikkiaan noin 90 kilometriä. Lisäksi perusreitiltä kutsusta tehtävistä poikkeamista kertyvän ajomatkan pituudeksi on arvioitu 20 /ajopäivä. Poikkeamien vaatima aika on huomioitu myös linja ohjeellisessa aikataulukaaviossa. Yhden ajopäivän kokonaiskilometrimäärä on näin ollen noin 110 kilometriä, jolla päädytään vuosikustannuksissa arvioon 9.000 euroa. 0 5 10 Kuva 6. Vimpelistä Alajärvelle suuntautuva asiointireitti. 9:00-9:15 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 10:15-10:30 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 13:30-13:45 13:45-14:00 14:00-14:15 14:15-14:30 14:30-14:45 14:45-15:00 Vimpeli- Sääksjärvi- Vimpeli- Pokela- Pyhälahti- Alajärvi Alajärvi- Pyhälahti- Pokela- Vimpeli- Sääksjärvi- Vimpeli
Alajärven eteläosasta, eli Lehtimäen alueelta puuttuu asiointiyhteydet omaan kuntakeskukseen. Osittain tätä puutetta voidaan paikata Soinista Lehtimäen kautta Alajärven kuntakeskukseen suuntautuvalla reitillä. Tämän lisäksi tarvitaan vielä ainakin toinen yhteys jonka lienee luontevinta kulkea Länsikylän kautta. Myös toinen Soinin linja sekä Vimpelistä saapuva linja täydentävät omalta osaltaan Alajärven sisäisen palveluliikenteen tarjontaa. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 32 kilometriä. Sille on kuitenkin varattu ajoaikaa kaikkiaan 1,5 tuntia, jotta lähtöpäästä ja matkan varrelta ehditään keräämään asiakkaita kyytiin etukäteen tulleiden kutsujen perusteella. Kustannusarvio ympärivuotiselle yhtenä päivänä viikossa ajettavalla liikenteelle on noin 6.500 euroa. Hinnassa on huomioitu myös pienet kutsujen perusteella tehtävät reittipoikkeamat. 0 5 10 Kuva 7. Lehtimäen kirkonkylältä Länsikylän kautta Alajärvelle suuntautuva reitti, joka täydentää Soinista Lehtimäen kautta Alajärvelle suuntautuvaa reittiä. 9:00-9:15 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 10:15-10:30 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 13:30-13:45 13:45-14:00 14:00-14:15 14:15-14:30 14:30-14:45 14:45-15:00 Lehtimäki kk- Keskikylä- Länsikylä- Saukonkylä- Alajärvi Alajärvi- Saukonkylä- Länsikylä- Keskikylä- Lehtimäki kk
Kuortaneella ja Alavudella palveluliikennettä ajetaan yhtenä päivänä viikossa sellaisilla reiteillä, joiden varrella on tunnistettu kysyntää. Tehtyjen selvitysten mukaan tarvetta tarjonnan lisäämiselle oman kunnan sisälle ei ole. Kyytitakun mukaista, kaksi kertaa viikossa palvelutasoa voitaisiin erityisesti Kuortaneen osalta tavoitella järjestämällä asiointiyhteyksiä myös Alavudelle, jossa on monipuolisemmat (virasto)palvelut kuin Kuortaneella. Reittien yhteispituus yhteen suuntaan ajettuna on noin 80. Arvioksi liikenteiden vuosikustannuksista saadaan noin 14.000 euroa huomioiden myös pieni kutsuohjauksen aiheuttama lisäys kilometrimäärään ja ajoaikaan. Koska näiden kuntien välillä on hyvä tarjonta myös asiointiaikaan ajettavasta linja-autoliikenteestä, tulee liikenteen toteutuksessa huomioida esteettömyys ja kutsuohjatut poikkeamat perusreitiltä erityisen tarkasti, jotta liikenteet eivät kilpaile samoista matkustajista. Esitetty lisäliikenne ei paranna merkittävästi Alavuden asiointiliikenteiden tarjontaa. Jos Alavuden asiointiliikenteet halutaan nostaa palvelutasoltaan kyytitakuun mukaiselle tasolle, tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä nykyisten liikenteiden tarjontaa. Tämän tarjonnan lisääminen olisi kustannusvaikutukseltaan hieman pienempi, kuin nykyisten asiointiliikenteiden ostohinta, kun huomioidaan jo Kuortaneen suunnasta saapuvien liikenteiden vaikutus. 9:00-9:15 päivä I päivä II 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 Kuortane- Salmi- Länsiranta- M äyry- Alavus Kuortane- Löyä- Kätkänjoki- Ranta-Töysä- Alavus 10:15-10:30 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 0 5 10 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 13:30-13:45 Alavus- M äyry- Länsiranta- Salmi- Kuortane Alavus- Ranta-Töysä- Kätkänjoki- Löyä- Kuortane 13:45-14:00 Kuva 8. Kuortaneelta Alavudelle suuntautuvat, kutsuohjautuvat asiointiliikenteet.
Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Kunta toimenpide kustannusarvio Alavus Yhteistyö Kuortaneen kanssa?? Oman liikenteen tuplaaminen Alajärvi Yhteistyö Soinin ja Vimpelin kanssa 6.500 Kunnan sisäinen asiointiliiikenne Lehtimäeltä Kuortane Alavudelle suuntautuvan palvelu liikenteen 14.000 käynnistäminen kahdella reitillä Soini Alajärvelle suuntautuvan liikenteen 15.000 käynnistäminen kahdella reitillä Töysä Kunnan sisäisen asiointiliikenteen 30.000 käynnistäminen kolmella, kahdesti viikossa ajettavalla reitillä Vimpeli Alajärvelle suuntautuvan liikenteen 9.000 käynnistäminen yhdellä reitillä Ähtäri Nykyisten palveluliikenteiden hienosäätö -