SYSMÄ NUORAMOISTEN SEUTU PIENTEN JÄRVIEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

SYSMÄ NUORAMOISTEN SEUTU PIENTEN JÄRVIEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Muutos koskee seuraavia alueita Etelä-Suomen yhteismetsä (781-874-3-1) Tila Vanha-Virtaa (781-422-1-122) KAAVASELOSTUS Helsinki 8.3.2010. Täydennetty 10.6.2010 Vireille tulo: KH:n päätös 11.5.2009 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 2.12.2009-4.1.2010 Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) 31.3-30.4.2010 Hyväksytty valtuustossa 30.8.2010 28 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki 09-1481943, 0400-425390

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.11 Luonnonympäristö... 3 3.111 Ylimmäinen... 3 3.112 Nuoramoinen... 5 3.12 Rakennettu ympäristö... 6 3.121 Kulttuuriympäristö... 6 3.122 Esihistorialliset kohteet... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.21 Seutukaava/maakuntakaava... 7 3.22 Rantayleiskaava... 7 3.23 Pohjakartta... 7 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.21 Osalliset... 8 4.22 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3 Yleiskaavan tavoitteet... 8 5. OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan keskeinen sisältö... 9 5.2 Aluevaraukset... 9 5.21 Korttelialueet... 9 5.22 Maa- ja metsätalousalueet... 10 5.3 Vesi- ja jätehuolto... 10 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 1

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija KARTTAAKO OY DI Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki puh. 09-1481943, 0400-425390 sähköp. phartikainen(a)kolumbus.fi Kaava-alue Rantayleiskaavan muutos laaditaan Nuoramoisten kylässä kahdelle eri alueelle (seuraavat kuvat): Etelä-Suomen yhteismetsän omistama alue (781-874-3-1). Muutosalue sijaitsee Ylimmäisen rannalla. Tila Vanha-Virtaa (781-422-1-122), omistaja Birgitta Stjernvall-Järvi. Muutosalue sijaitsee Nuoramoisjärven rannalla. Yleiskartta Ylimmäinen Nuoramoisjärvi 2 TIIVISTELMÄ Ylimmäisen alueella siirretään yleiskaavassa rakennuskelvottomalle suoalueelle osoitettu kolmen rakennuspaikan ryhmä rakennettavuuden kannalta parempaan paikkaan Toukkolanniemeen. Yleiskaavan mukainen loma-asuntoalue on suurelta osin keskiveden mukaisen korkeustason + 0,8 m alapuolella. Nuoramoisjärvellä siirretään yksi rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikka siirretään alueelta, jota maakuntakaavassa sivuaa kmv-merkintä. Merkintä tarkoittaa kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Muutokset eivät muuta rakennusoikeuden määrää ja ne ovat sopusoinnussa yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 2

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Luonnonympäristö Voimassa oleva yleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys. Sen tietoja on täsmennetty käsillä olevaa yleiskaavan muutosta varten. 3.111 Ylimmäinen Yleiskaavan muutosalueet on rajattu alla olevaan maastokarttaan. Alue, josta rakennuspaikat poistetaan (Loukonlahti). Kyseinen alue on suurelta osin keskiveden mukaisen korkeustason + 0,8 m alapuolella sijaitsevaa veden vaivaamaa, tulvaherkkää aluetta, joka soveltuu huonosti rakentamiseen. 3

Yleiskaavan luontoselvityksessä (kaavaselostuksen s. 26) Loukonlahden alueesta (kuvio 3) todetaan seuraavaa: Loukonlahden pohjukassa on märkä rantaluhta. Sen runsaimmat lajit ovat jouhisara ja järviruoko. Luhdalla saattaa olla paikallista merkitystä vesilintujen pesimäalueena. Lahden rannalle ulottuva Loukonsuo on isovarpurämettä. Rämeen kohdalla ranta on maisemallisesti hyvin kaunis. Rakennuspaikkojen osoittaminen veden vaivaamalle tulvaherkälle alueelle, johon liittyy erityisiä luontoarvoja ei täytä rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia. Rakennusoikeuden siirtoon on siten painava peruste. Alue, johon rakennuspaikat siirretään. Toukkolanniemen alueella, johon rakennusoikeus siirretään, ei luontoselvityksessä ole todettu rakentamista rajoittavia arvoja (s. 26 kohde 12). Alue rajautuu luontoselvityksessä todettuun Toukkolanlahden pohjoisrannan rämealueeseen. Eteläisin rakennuspaikkaa sijoittuu mäntyvaltaista sekapuustoa kasvavaan niemekkeeseen. Keskimmäinen ja pohjoinen rakennuspaikka ovat maastoltaan mäntyvaltaista kangasta. 4

Alueen rannassa on paikoin kalliopaljastumia. Rakennuspaikkojen pohjoispuolella Harmaankallionlahdessa on venepaikka, joka jää edelleen tähän käyttöön rakennuspaikkojen ulkopuolelle. 3.112 Nuoramoinen Yleiskaavan muutosalueet on rajattu alla olevaan maastokarttaan. Rakennuspaikka siirretään Tainionvirran suusta Pappienniemen pohjoispuolelle. 5

Alueella, josta rakennuspaikka poistetaan, sijaitsee naapurirakennuspaikan maaperäpuhdistamon imeytyskentät. Rakennuspaikka soveltuu myös rannan perusteella huonosti rakentamiseen, sillä rannan edustalla on laaja, ruoppausta edellyttävä ruovikkoalue valtakunnallisesti tärkeän kulttuurihistoriallisen ympäristön reunalla. Alue, johon rakennuspaikka siirretään, on rehevää kuusivaltaista taimikkoa. Yleiskaavan luontoselvityksessä alueesta todetaan seuraavaa: Pappienniemen kärjessä olevien mökkien vierestä alkaa kuusitaimikko, jonka päältä on kaadettu leppää ja haapaa. Rantapuusto on kuitenkin jätetty pystyyn. Taimikossa kasvaa useita lehtokasveja. Sinivuokko, imikkä, lehto-orvokki, kuusama, taikinanmarja ja mustakonnanmarja löytyvät kaikki taimikosta. 3.12 Rakennettu ympäristö 3.121 Kulttuuriympäristö Tainionvirran suusta poistettava rakennuspaikka sijaitsee Tainionvirran valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön reunalla. 3.122 Esihistorialliset kohteet 6

Tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa. Käsillä olevan osayleiskaavan muutosalueella kohteita ei sijaitse. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Seutukaava/maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 Päijät-Hämeen maakuntakaavan (viereinen kuva). Maakuntakaavassa Ylimmäisen alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Nuoramoisjärven alueella poistetavan rakennuspaikan alueeseen kohdistuu kmv-merkintä, joka tarkoittaa kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Tämän rakennuspaikan viereen on osoitettu kanoottireitti. 3.22 Rantayleiskaava Alueella on voimassa Nuoramoisten seudun oikeusvaikutteinen rantayleiskaava Pienet Järvet, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 2.6.2003. KHO hylkäsi kaavasta jätetyn valituksen 21.2.2007. Kaava on saanut lain voiman. Ote yleiskaavasta on esitetty seuraavissa kuvissa. Nuoramoisjärvi Ylimmäinen 3.23 Pohjakartta 7

Pohjakarttana on käytetty numeerista maastokarttaa (peruskartta) ja kiinteistöjen osalta ajan tasalla olevaa numeerista kiinteistörajakarttaa (NRK). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yleiskaavan muutostyö on käynnistetty maanomistajan (Etelä-Suomen yhteismetsän hoitokunta) aloitteesta. Myöhemmin kaavahankkeeseen liitettiin kunnan aloitteesta Nuoramoisjärvellä sijaitseva tila Vanha-Virtaa. Tämä korjaus oli tarkoitus tehdä jo alkuperäisen kaavan laadinnan yhteydessä. Etelä-Suomen yhteismetsä teettää kustannuksellaan omaa aluettaan koskevan muutostyön. Nuoramoisjärven osalta muutostyön kustannuksista vastaa kunta, koska muutos jäi kaavoituksen yhteydessä hoitamatta kunnan virheen seurauksena. Kunnanhallitus teki 11.5.2009 kaavoituksen käynnistämistä ja vireilletuloa koskevan päätöksen ja hyväksyi kaavan laatijaksi DI Pertti Hartikaisen Karttaako Oy:stä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on todettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). 4.22 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Sysmän kunnanhallitus teki 11.5.2009 kaavoituksen käynnistämistä ja vireilletuloa koskevan päätöksen. Yleiskaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) 2.12.2009 4.1.2010. Yksi mielipide jätettiin, jossa varmistettiin kohdassa 3.111 mainitut venepaikan huomioonotto. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelusta (MRL 66.2 ja MRA 18 ) pidettiin Hämeen ELYkeskuksen kanssa 4.2.2010. Neuvottelussa käsiteltiin myös nähtävänä ollut kaavaluonnos. Todettiin ELY-keskuksen kantana, että Luontoselvitystä voidaan tässä tapauksessa pitää riittävänä. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavan sisällön osalta. Käyty neuvottelu korvaa ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnon. Kaavaehdotus oli nähtävänä (MRA 19 ) 31.3.2010-30.4.2010 ja siitä pyydettiin lausunnot. Yhtään muistutusta ei jätetty. Lausunnoissa ei esitetty huomautettavaa. 4.3 Yleiskaavan tavoitteet 8

Ylimmäisen alueella tavoitteena on siirtää yleiskaavassa rakennuskelvottomalle suoalueelle osoitettu kolmen rakennuspaikan ryhmä (RA/3) rakennettavuuden kannalta parempaan paikkaan Toukkolanniemeen. Yleiskaavan mukainen RA/3-alue on suurelta osin keskiveden mukaisen korkeustason + 0,8 m alapuolella. Nuoramoisjärvellä tavoitteena on siirtää yksi rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikka siirretään alueelta, johon maakuntakaavassa kohdistuu kmv-merkintä. Merkintä tarkoittaa kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valta-kunnallisesti merkittävää aluetta. Tämä korjaus oli tarkoitus tehdä jo alkuperäisen kaavan laadinnan yhteydessä, mutta muutos jäi kaavoituksen yhteydessä hoitamatta kunnan virheen seurauksena. 5. OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan keskeinen sisältö Ylimmäisen alueella siirretään yleiskaavassa rakennuskelvottomalle suoalueelle osoitettu kolmen rakennuspaikan ryhmä rakennettavuuden kannalta parempaan paikkaan. Nuoramoisjärvellä siirretään yksi rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Muutokset eivät muuta rakennusoikeuden määrää ja ne ovat sopusoinnussa yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 5.2 Aluevaraukset 5.21 Korttelialueet Loma-asuntoalueet (RA) Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Kaava osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Tyhjä ympyrä RA- alueilla osoittaa rakennuspaikan ohjeellisen sijainnin. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Tehokkuusluku tarkoittaa kerrosalan suhdetta tontin tai rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennuspaikkaa koskevat lisäksi seuraavat kaavamääräykset: Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 10 m:n etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. RA- alueilla rakennusten sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävän suojapuuston jäämiseen rakennusten ja rantaviivan väliin. Rakennuspaikat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina, voimakasta maanmuokkaamista esim. pengertämistä on vältettävä. Rakennusten julkisivu- ja katemateriaalien tulee olla väritykseltään maisemaan sopiva, kirkkaita ja heijastavia pintoja on vältettävä. Rakennusten tulee 9

sopeutua malliltaan materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennuksen alimman lattiatason määrittämisessä vedenkorkeuksien suhteen tulee noudattaa Sysmän kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantamaisema tulee säilyttää luonnonmukaisena. 5.22 Maa- ja metsätalousalueet Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalousrakennuksia. Alueen lomarakennusoikeus on siirretty maaomistajakohtaisesti RA-alueille. Maa- ja metsätalousalue, jolla on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja.(my-1) Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä maa- ja metsätaloutta palvelevaan rakentamiseen. Alueen pellot tulisi säilyttää avoimina ja maatalouskäytössä. Alueen lomarakennusoikeus on siirretty maaomistajakohtaisesti RA-aluille. 5.3 Vesi- ja jätehuolto Vesi ja jätehuoltoa koskevat määräykset säilyvät voimassa olevan yleiskaavan mukaisina: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä pilata. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa mitä ympäristösuojelulain 18 :n nojalla säädetään ja kunnan jätevesien käsittelyohjeita. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde voimassa olevan yleiskaavan tavoitteisiin Kaavaratkaisu on sopusoinnussa voimassa olevan rantaosayleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 10

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavamuutos ei vaikuta rakennusoikeuteen eikä voi siten vaarantaa maanomistajien tasapuolista kohtelua. Vaikutus yhtenäiseen vapaaseen rantaviivaan Ylimmäisellä yhtenäisen vapaan rantaviivan määrä säilyy ennallaan. Nuoramoisjärvellä vapaa yhtenäinen rantaviiva supistuu, koska rakennuspaikka siirretään rakennetun rakennuspaikan vierestä rakentamattomalle alueelle. Alueella ei ole merkkejä yleisestä virkistyskäytöstä eikä alueella ole merkitystä yleisen virkistyksen kannalta. Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan Ylimmäisen alueella rakennuspaikat siirretään pois alueelta, johon liittyy maisema- ja luontoarvoja (kohta 3.11). Alueella, johon rakennuspaikat siirretään, ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavamuutos edistää siten ympäristön vaalimista. Nuoramoisjärven alueella rakennuspaikka siirretään pois sellaiselta alueelta, johon liittyy kulttuuriympäristön arvoja (kohta 3.121). Lisäksi alueen rakentaminen edellyttää alavan rannan ruoppaamista. Siirron kohteeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja. Kaavamuutos edistää siten kulttuuriympäristön arvojen vaalimista. Helsinki 10.6.2010 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11

SYSMÄ NUORAMOISTEN SEUDUN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN YLIMMÄINEN JA NUORAMOISJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelun tarkoitus Liite 1 Päiväys 9.11.2009 Korjattu 8.3.2010 Ylimmäinen järven sekä Nuoramoisjärven alueella on tarkoitus tehdä rantayleiskaavan muutos. Ylimmäisen alueella kolmen rakennuskelvottomalle suoalueelle osoitetun rakennuspaikan sijaintia muutetaan. Nuoramoisjärvellä siirretään yksi rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. 1. Suunnittelualue Rantayleiskaavan muutos laaditaan Nuoramoisten kylässä kahdelle eri alueelle (seuraavat kuvat): Etelä-Suomen yhteismetsän omistama alue (781-874-3-1). Muutosalue sijaitsee Ylimmäisen rannalla. Tila Vanha-Virtaa (781-422-1-122), omistaja Birgitta Stjernvall-Järvi. Muutosalue sijaitsee Nuoramoisjärven rannalla. Yleiskartta Ylimmäinen Nuoramoisjärvi 2. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 Päijät- Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa Ylimmäisen alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Nuoramoisjärven alueella osaan muutosaluetta kohdistuu kmv-merkintä, joka tarkoittaa kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Tämä merkintä 1

kohdistuu siihen alueeseen, jolta rakennuspaikka on tarkoitus siirtää. Maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa. Yleiskaava Alueella on voimassa Nuoramoisten seudun oikeusvaikutteinen rantayleiskaava Pienet Järvet, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 2.6.2003. KHO hylkäsi kaavasta jätetyn valituksen 21.2.2007. Kaava on saanut lain voiman. Ote yleiskaavasta on esitetty seuraavissa kuvissa. Muutosalueet on osoitettu punaisella katkoviivalla. Ylimmäisen RA/3-alueen kolme rakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää Toukkolanniemeen. Nuoramoisjärvellä yksi rakennuspaikka on tarkoitus siirtää Kaarnesaaren kohdalle. Nuoramoisjärvi Ylimmäinen 3. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Yleiskaavan muutostyö on käynnistetty maanomistajan (Etelä-Suomen yhteismetsän hoitokunta) aloitteesta. Myöhemmin kaavahankkeeseen liitettiin kunnan aloitteesta Nuoramoisjärvellä sijaitseva tila Vanha-Virtaa. Tämä korjaus oli tarkoitus tehdä jo alkuperäisen kaavan laadinnan yhteydessä. Ylimmäisen alueella tavoitteena on siirtää yleiskaavassa rakennuskelvottomalle suoalueelle osoitettu kolmen rakennuspaikan ryhmä (RA/3) rakennettavuuden kannalta parempaan paikkaan Toukkolanniemeen. Yleiskaavan mukainen RA/3-alue on suurelta osin keskiveden mukaisen korkeustason + 0,8 m alapuolella. Nuoramoisjärvellä tavoitteena on siirtää yksi rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikka siirretään alueelta, johon maakuntakaavassa kohdistuu kmv-merkintä. Merkintä tarkoittaa kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Yleiskaavan muutos nojautuu voimassa olevaa yleiskaavaa varten tehtyyn luontoselvitykseen, jota täydennetään tarvittaessa. Ylimmäisen alueella siirrettävä RA/3-alue liittyy luontoselvityksessä mainittuun Loukonsuon isovarpurämeeseen (s. 26 kohde 3). Selvityksessä todetaan, että rämeen 2

kohdalla ranta on maisemallisesti hyvin kaunis. RA/3-alueen viereinen laakea ja lähes puuton kallio on luontoselvityksessä mainittu kauniiksi (s. 26 kohde 4). Siirto edistää myös viereisen Loukonlahden linnustoarvojen säilymistä. Selvityksen mukaan viereisen Loukonlahden pohjukan luhdalla saattaa olla paikallista merkitystä vesilintujen pesimäalueena. Toukkolanniemen alueella, johon rakennusoikeus on tarkoitus siirtää, ei luontoselvityksessä ole todettu rakentamista rajoittavia arvoja (s. 26 kohde 12). Tarkoitus on, että Etelä-Suomen yhteismetsä teettää kustannuksellaan omaa aluettaan koskevan muutostyön. Nuoramoisjärven osalta muutostyön kustannuksista vastaa kunta, koska muutos jäi kaavoituksen yhteydessä hoitamatta kunnan virheen seurauksena. DI Pertti Hartikainen Karttaako Oy:sta on lupautunut hoitamaan kaavoitustyön. 4. Osalliset Osallisia ovat kaavoitettavan alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Tässä työssä osallisia ovat ennen muuta: Osalliset maanomistajat. Muutosalueiden omistajat. Naapuritilojen omistajat. Osalliset viranomaiset Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen liitto Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Ne kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa kaava käsittelee 5. Suunnittelun päätöksentekovaiheet ja osallistumismenettelyt 5.1 Kaavoituksen käynnistäminen Kunnanhallitus teki 11.5.2009 kaavoituksen käynnistämistä ja vireilletuloa koskevan päätöksen ja hyväksyi kaavan laatijaksi DI Pertti Hartikaisen Karttaako Oy:stä. Kaavoituksen vireille tulosta tiedotetaan seuraavasti Kunnanhallitus asettaa OAS:n nähtäville kunnan ilmoitustaululle. Kaavan vireille tulo ja OAS:n nähtäville asettaminen tiedotetaan samalla kuulutuksella. Kunta postittaa OAS:n tiedoksi osallisille viranomaisille. 5.2 Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelusta (MRL 66.2 ja MRA 18 ) pidettiin Hämeen ELYkeskuksen kanssa 4.2.2010 5.3 Yleiskaavaluonnos 3

Kunnanhallitus asettaa yleiskaavan muutamista koskevan luonnoksen nähtäville kunnanvirastoon 30 päivän ajaksi (MRA 30 ). Luonnos oli nähtävänä 2.12.2009 4.1.2010. Luonnoksesta pyydetään osallisten viranomaisten lausunto. Lausuntopyynnössä mainitaan, että ehdotuksesta ei pyydetä uutta lausuntoa, ellei kaavaa ole oleellisesti muutettu luonnoksen jälkeen. Tiedottaminen: Kuulus kunnan ilmoitustaululla sekä niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset esitetään. 5.4 Yleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta korjataan tarpeen mukaan. Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville kunnanvirastoon 30 päiväksi (MRL 65, MRA 19 ). Arvioitu ajankohta 3/2010 Tiedottaminen: Kuulus kunnan ilmoitustaululla sekä niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset esitetään. Tarvittaessa pyydetään uudet lausunnot. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 19 ). Muistutus on toimitettava kunnanhallitukselle ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Kunta antaa perustellun vastineen jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Tätä ennen kaavan laatija antaa oman vastineensa. Sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä ja lausunnot on saatu, järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja 77, MRA 18 ). Kunta sopii ympäristökeskuksen kanssa neuvottelun järjestämisestä. Kaava toimitetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Arvioitu ajankohta 3/2010. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutuksia arvioidaan luonnoksen ja kaavaehdotuksen osalta mm. seuraavien tekijöiden osalta: Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan. Vaikutus yleisen virkistyksen kannalta Vaikutus yhtenäisen vapaan rannan määrään. Vaikutus naapuritilojen asemaan 4

7. Yhteystiedot Sysmän kunta: Kaavan laatija: Sysmän kunta, Tekninen palvelukeskus, Valittulantie 5, 19700 SYSMÄ. Aluearkkitehti Päivi Lukkarinen, puh. 044-713 4524 DI Pertti Hartikainen, Karttaako Oy Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki puh. 09-1481943, 0400-425390 sähköposti: phartikainen(at)kolumbus.fi. Etelä-Suomen yhteismetsä Hoitokunnan puheenjohtaja Ari Lääperi Vanhan-Mankkaan tie 14 H 22 02180 Espoo puh. 0400-152965 sähköposti: laaperi(at)kolumbus.fi Hoitokunnan jäsen Pauli Karvinen puh. 0400-609168 sähköposti: po.karvinen(at)gmail.com 5