RAPORTTI TIKKURILAN KIRKKO JULKISIVUJEN KUNTOTUTKIMUS

RAPORTTI TIKKURILAN KIRKKO JULKISIVUJEN KUNTOTUTKIMUS

Raportti 2 (14) Tiivistelmä Julkisivumuuraukset ovat kaiken kaikkiaan hyväkuntoisia. Tiilien rapautumista ei havaittu. Välitöntä korjaustarvetta esiintyy ainoastaan tiilimuurausten saumoissa. Saumojen rapautuminen lisää tiiliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja altistaa sitä kautta tiilet pakkasrapautumiselle. Kaikki tiilimuurausten saumaukset suositellaan uusittaviksi. Julkisivujen betonirakenteissa on silmämääräisesti havaittavissa merkittäviä vaurioita ainoastaan lasitiilimuurauksiin liittyvissä pilareissa, jotka suositellaan uusittaviksi kokonaisuudessaan. Räystäsrakenteisiin riittää kevyempi pinnoituskorjaus. Sokkeleissa esiintyy ulkopinnan irtoamista. Ulkokuoren sisäpinnassa on todennäköisesti haitallisia PAH-yhdisteitä sisältävä vedeneristyssively. Tämän kerroksen poistamiseksi on koko sokkelin ulkokuori olisi uusittava kokonaisuudessaan, minkä tekninen toteutus on erittäin hankalaa, joten PAH-yhdisteiden mahdollinen kulkeutuminen sisäpuolisiin tiloihin tulee huomioida muussa korjaussuunnittelussa. Sokkelivauriot suositellaan korjattavaksi laastipaikkausmenetelmillä. Puuikkunat ovat osin huonokuntoiset ja suositellaan uusittaviksi. Muissa ikkunoissa esiintyy paikallisempia tiivistys- ym. vaurioita. Kaikki ikkunapellitykset suositaan uusittaviksi puutteellisten kaatojen ja huonojen tiivistysten takia. Metallirakenteiset ovet ovat kohtuullisessa kunnossa eivätkä edellytä muita toimenpiteitä kuin paikallisten pellitysvaurioiden korjaamisen. Lasitiilimuurauksien huonokuntoiset saumaukset ja tiivistykset suositellaan uusittaviksi. Yksittäiset rikkoutuneet lasitiilet vaihdetaan samalla uusiin.

Raportti 3 (14) Sisällys Tiivistelmä... 2 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 4 1.1 Kohde ja tilaaja... 4 1.2 Tekijä ja ajankohta... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät... 4 1.4 Tutkimuksen lähtötiedot... 5 2 KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Rakenteet... 5 3 HAVAINNOT KOHTEESTA... 5 3.1 Tiilimuuraukset... 5 3.2 Betonirakenteet... 7 3.3 Ovet, ikkunat ja lasitiilimuuraukset...10 4 LABORATORIOSELVITYKSET...11 4.1 Laastit...11 4.2 Tiili...12 4.3 Betonirakenteet...12 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...12 5.1 Tiilimuuraukset...12 5.2 Betonirakenteet...13 5.3 Ikkunat, ovet ja lasitiilimuuraukset...13 5.4 Terveys- ja turvallisuusriskit...14

Raportti 4 (14) 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde: Tilaaja Yhteyshenkilö 1.2 Tekijä ja ajankohta Asematie 12 01300 VANTAA Vantaan seurakuntayhtymä Unikkotie 5 A 8 01300 VANTAA Maija-Liisa Sahlbom puh. 050 3266 516 s-posti maija-liisa.sahlbom@evl.fi Tutkimuksen tekijä Yhteyshenkilö Vahanen Oy Halsuantie 4 00420 Helsinki Projektinumero LAB 706/5 Jarno Komulainen puh. 0207 698 698 faksi 0207 698 699 Julkisivujen kuntotutkimuksen ovat laatineet vanhempi asiantuntija DI Mika Oikari ja asiantuntija RI Päivi Kaariaho. Kenttätutkimukset suoritettiin 4.3.2010. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Toimeksianto käsitti Tikkurilan kirkon julkisivujen kuntotutkimuksen. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakenteita niiltä osin kuin niiden tarkastelu ei sisältynyt muihin Vahanen Oy:n samanaikaisesti tekemiin muihin tutkimuskokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Rakenteiden halkeilu ja lohkeilu mm. lämpö- ja kosteusliikkeistä Yksityiskohtien ja liittymien toiminta mm. kosteusteknisesti Pellityksien kunto Lasitiilimuurausten kunto Ikkunoiden ja ovien kunto Sokkeleiden kunto Veden poisjohtaminen Julkisivumuurausten saumojen kunto ja korjaustarve Saumojen ja liitosten kunto ja toiminta

Raportti 5 (14) Julkisivurakenteet tutkittiin silmämääräisesti autonostimelta niiltä alueilta kuin nostimella päästiin sekä muualta maantasosta. Nostimella ei poikkeuksellisen lumitilanteen vuoksi päästy lainkaan rakennuksen eteläsivulle eikä osaan pohjoissivua. 1.4 Tutkimuksen lähtötiedot Tutkimusta tehtäessä käytettävissä oli seuraavat asiakirjat: Kuntoarvio, 2. päivitys, Helsingin kaupungin rakennusvirasto 31.3.2008 Pohjapiirustukset, Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtiosasto 27.10.2006 Kiinteistön julkisivukuvat 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Yleistä 2.2 Rakenteet Tutkimuskohteena on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva tiilirunkoinen kirkkorakennus. Tehdyt tutkimukset liittyvät osaksi laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään rakennuksen kuntoa ja käytettävyyttä tulevaisuuden toiminnansuunnitteluun liittyen. Tutkimuskohteessa on tiloja kolmessa kerroksessa. Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivisia reikätiilistä puhtaaksi muurattuja seiniä. Julkisivuihin liittyy erityyppisiä ikkunoita, alumiinirakenteisia ulko-ovia, lasitiilimuurauksia sekä jonkin verran betonirakenteita (maalatut betoniräystäät, lasitiilimuurausten betonipilarit, pesubetonipintaiset sokkelit). Rakennuksen ala- ja yläpohjien, perustusten ja vesikaton kuntoa on tarkasteltu erillisessä Vahanen Oy:n tekemässä tutkimuksessa. 3 Havainnot kohteesta 3.1 Tiilimuuraukset Julkisivumuuraus on saumattu jälkikäteen erillisenä työvaiheena saumalaastilla. Julkisivuilla havaittiin muuraussaumojen olevan rapautuneita erityisesti rakennuksen päädyissä ja eteläsivulla. Saumalaasti on paikoin täysin pehmennyttä. Varsinainen muurauslaasti tuntuu kuitenkin edelleen kovalta (Kuvat 1 ja 2).

Raportti 6 (14) Kuva 1 ja 2. Muurausten laastisaumat ovat yleisesti pehmeitä ja rapautuneita. Länsipäädyssä havaittiin muurauslaastissa merkkejä tuoreena tapahtuneesta jäätymisestä, mutta varmuutta ilmiön laajuudesta ei saatu (Kuva 3).

Raportti 7 (14) Kuva 3. Länsipäädyssä havaittiin kohta, jossa muurauslaasti oli päässyt tuoreena jäätymään. Laasti tuntui kuitenkin varsin kovalta. 3.2 Betonirakenteet Rakennuksen ulkovaipassa on betonirakenteita sokkelissa, räystäissä, ikkunapilareissa ja erkkeriulokkeissa. Räystäissä esiintyy yksittäisiä poikittaisia halkeamia. Yleisesti betoniräystäät ovat hyväkuntoisen näköiset. Teräskorroosiovaurioita tai pinnoitteen kosteusvaurioita ei havaittu (Kuvat 4 ja 5).

Raportti 8 (14) Kuva 4 ja 5. Pinnoitetut räystäät ovat hyväkuntoiset näköiset. Yksittäisiä poikittaisia halkeamia havaittiin. Lasitiilimuurauksiin liittyvät betonipilarit ovat huonossa kunnossa (Kuva 6). Kuva 6. Teräskorroosion aiheuttamia halkeamia ja lohkeamia lasitiilimuurausten pilareissa pääsisäänkäyntisivulla. Sokkeleissa esiintyy paikoin pinnan pesubetonikerroksen irtoamista alustastaan (kuva 7), yleisilmeeltään sokkelit ovat kuitenkin hyväkuntoisen näköiset.

Raportti 9 (14) Kuva 7. Sokkelin ulkopinnan lohkeamapohjoissivulla. Koputteluäänen perusteella pinta on irronnut laajemmalta alalta. Länsipäädyssä tehdyssä rakenneavauksessa todettiin sokkelin ulkokuoren sisäpinnassa vedeneristyssively, joka todennäköisesti on PAH-yhdistepitoista kreosoottia. Sokkelin rakenne osoittautui poikkeukselliseksi, koska ilmeisesti ulkokuorena oleva pesubetonipinta on valettu elementtinä etukäteen ja sitä on käytetty osana ulkokuoren valumuottia. Kyseessä ei siis ole tavanomainen rouhepintainen betonisokkeli. Tämä selittää, miksi ulkokuoren läpi tehdyssä näyteporauksessa havaittiin selvästi kolmea erilaista betonia; uloimpana pesubetonikerros, välissä pesubetonin taustavalu ja sisimpänä myöhemmin valettu rakennebetonikerros (kuva 8). Kuva 8. Länsipäädyn sokkeliporauskohta. Porausreiässä näkyy rakenteen kolme betonikerrosta ennen pohjalla näkyvää, betonista irti olevaa puukuitulevyä.

Raportti 10 (14) Kuva 9. Rakenneavauskohta rakennuksen länsipäädyssä jälkikäteen tehdyn oviaukon pielessä. Sokkelin ulkopinta on kuvan oikean reunan ulkopuolella. Musta kerros keskellä on vedeneristyssively ja sen vasemmalla puolella näkyy lämmöneristeenä toimiva puukuitulevy. Kuvassa näkyvä vähäinen villan kappale liittyy jälkikäteen tehdyn oviaukonkarmin tilkitsemiseen. Perusmuurin muurattu sisäkuori ei näy kuvassa. 3.3 Ovet, ikkunat ja lasitiilimuuraukset Puuikkunoissa esiintyy yleisesti kitti- ja maalivaurioita. Lisäksi pellityksien tiivistys ja kiinnitys on monin paikoin puutteellinen sekä peltien kaato liian pieni (Kuva 10). Kuva 10. Ikkunoiden puuosissa havaittiin yleisesti eriasteisia pinnoitevaurioita. Elastiset tiivistykset ovat huonokuntoisia ja pellityksissä esiintyy paljon puutteita. Alumiinirakenteiset ovet ovat ehjän näköisiä, vain yksittäisiä vaurioita liittyvissä pellityksissä havaittiin (Kuva 11).

Raportti 11 (14) Kuva 11. Metallirakenteiset ovat kohtuullisessa kunnossa. Joitain verhouspeltivaurioita havaittiin. Lasitiilimuuraukset ovat kohtuullisessa kunnossa. Saumaukset ovat paikoin kuluneet ja liittyvät betonipilarit ovat erittäin huonossa kunnossa. Ulkopuolelta lasitiilet ovat ehjiä (Kuva 12). Kuva 12. Lasitiilimuurausten laastisaumat ovat paikoin hieman syöpyneet. Ulkopuolelta tiilet ovat ehjiä. 4 Laboratorioselvitykset 4.1 Laastit Seinästä (tiilisaumoista) irrotettuja laastinäytteitä tutkittiin laboratoriossa silmämääräisesti mikroskoopin avulla. Arviot laastikoostumuksesta perustuvat laastin väriin,

Raportti 12 (14) 4.2 Tiili huokosrakenteeseen, lujuuteen ja vaurioitumistapaan. Tarkempi laastin koostumuksen määrittely edellyttäisi kemiallista analyysiä ja /tai ohuthietarkastelua. Muuraukset on toteutettu jälkisaumaamalla eli varsinainen muuraustyö on tehty eri laastilla kuin erillinen jälkisaumaus. Muurauksessa ja saumauksessa käytetyt laastit poikkeavat sideainekoostumukseltaan ja lujuudeltaan toisistaan. Muurauslaasti Muurauksessa on käytetty kalkkisementtilaastia. Laasti on paikoin huonosti tiivistynyttä ja rakenteeltaan huokoista. Joissain laastinäytteissä havaittiin merkkejä tuoreena tapahtuneesta jäätymisestä. Saumauslaasti Käytetty saumauslaasti on runsaskalkkista kalkkisementtilaastia. Lujuudeltaan saumalaastinäyte on haurasta ja rakenteeltaan erittäin huokoista. Länsipäädystä irrotettu tiilinäyte tutkittiin mikroskooppisesti ohuthieen avulla. Tutkittu tiili on mikrorakenteensa perusteella hyvin pakkasrasitusta kestävä, mutta sen polttoaste on hieman optimaalista alhaisempi. Merkkejä rapautumisesta ei havaittu. 4.3 Betonirakenteet Kohteesta otettiin kolme betoninäytettä. Länsipäädyn sokkelista valmistettiin ohuthie ja itäpäädyn räystäästä pintahie mikroskooppitutkimuksia varten. Lisäksi länsipäädyn räystäästä otettiin jauhenäyte betonin kloridipitoisuuden määrittämiseksi. Sokkelinäyteessä havaittiin runsaasti pesubetonille tyypillistä ulkopinnan kuivumissäröilyä. Taustabetonissa säröily oli selvästi vähäisempää. Pakkasrapautumista ei havaittu kummassakaan kerroksessa. Varsinaista suojahuokostusta ei esiintynyt, joten betonien pakkasenkestävyys kosteusrasitettuna on puutteellinen. Räystäsbetonissakaan ei havaittu suojahuokostusta, mikä on valmistusajankohdalle normaalia. Betonin tiiviys on kohtalainen. Vain yksittäisiä kuivumiskutistumisen aiheuttamia säröjä havaittiin. Pakkasrapautumista ei esiintynyt. 5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 5.1 Tiilimuuraukset Julkisivujen tiilimuurauksien saumat (saumalaasti) ovat tutkituilta julkisivuilta monin paikoin rapautuneet. Päädyissä ja eteläisellä julkisivulla saumalaasti on pehmeämpää kuin pohjoisen puolella. Julkisivujen tiilissä ei esiinny merkittävää rapautumista. Suositeltavat toimenpiteet: Julkisivujen kunnostamiseksi suositellaan kaikkien seinien uudelleensaumaamista.

Raportti 13 (14) 5.2 Betonirakenteet Lasitiilimuurauksiin liittyvät betonipilarit ovat erittäin huonokuntoiset ja ne on uusittava kokonaisuudessaan. Räystäissä esiintyy yksittäisiä betonin kutistumisesta alkunsa saaneita poikittaisia halkeamia. Rapautumiseen tai laajaan teräskorroosioon viittaavia vaurioita ei havaittu. Mittausten mukaan suuri osa räystäiden hakateräksistä sijaitsee kuitenkin karbonatisoituneessa betonissa eli teräskorroosioriskialueella. Räystäiden teräskorroosiovaurioriski on tästä syystä suuri, vaikka korroosioriskiä kasvattavia klorideja ei havaittukaan. Erkkeriulokkeiden pohjalaatan kunto vastaa silmämääräisesti arvioituna räystäitä. Korjaustöiden yhteydessä on tärkeää varmistaa, että räystäiden betoni pysyy jatkossa mahdollisimman kuivana ja rakenteita suojaava pinnoite on hyväkuntoinen. Sokkeleiden ulkopinta on monin paikoin irti alustasta. Pakkasrapautumista ei kuitenkaan havaittu. Sokkelivalun sisäpinnassa havaittiin länsipäädyssä tehdyssä rakenneavauksessa erittäin todennäköisesti kreosoottia sisältävä vedeneristyssively. PAHyhdisteiden esiintyminen tulee varmistaa erillisellä haitta-ainetutkimuksella. Jos esim. PAH-yhdisteiden vuoksi ei muuhun todeta tarvetta, voidaan irtonaiset sokkelipinnan osat voidaan paikkakorjata laastipaikkausmenetelmin ja rouhepinnoittamalla. Tällä lailla toteutettuna korjauskohtaa ei kuitenkaan pystytä ulkonäöllisesti täysin häivyttämään. Mahdollisen kreosoottisivelyn poistaminen edellyttää sokkeleiden ulkokuoren purkamista ja uusimista kokonaisuudessaan. Suositeltavat toimenpiteet: Betonipilarit uusitaan kokonaisuudessaan. Räystäs- ja erkkerirakenteista poistetaan kaikki vanhat pinnoitteet, rakenteet ylitasoitetaan karbonatisoitumista hidastavalla laastilla ja rakenteet pinnoitetaan uudelleen. Sokkeleiden vedeneristyssivelyn haitta-aineet tutkitaan. Sokkeleiden ulkopinta korjataan joko paikkakorjausmenetelmin tai uusimalla ulkopinta kokonaisuudessaan. 5.3 Ikkunat, ovet ja lasitiilimuuraukset Vanhojen puuikkunoiden kunto on monin paikoin huono ja ne suositellaan vaihdettaviksi vesipelteineen muun saneerauksen yhteydessä. Umpiolasi-ikkunoiden kunto on parempi, mutta niidenkin osalta tiivistykset ja pellitykset tulee uusia. Alumiinirunkoiset ovet ovat silmämääräisesti hyvässä kunnossa, eikä niiden uusimiseen ole tarvetta ellei käyttäjien kokemusten mukaan niiden toiminnassa ole havaittu uusimista edellyttäviä puutteita. Lasitiilimuurausten saumausten kunto vaihtelee. Julkisivulla lasitiilimuurauksiin liittyvien betonipilareiden kunto on huono. Saumaukset ja vesipellit suositellaan uusittaviksi.

Raportti 14 (14) 5.4 Terveys- ja turvallisuusriskit Kuntotutkimuksessa ei havaittu rakenteiden kunnosta käyttäjille aiheutuvia välittömiä turvallisuusriskejä, mutta rakenteiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet (kreosootti, ikkunoiden tiivistysaineet, betonipinnoitteet) tulee huomioida korjaustyöhön liittyvien purkutöiden suunnittelussa. Helsingissä Vahanen Oy Tarkastanut Mika Oikari vanhempi asiantuntija, DI Pasi Parviainen Yksikön päällikkö, Laboratoriopalvelut Liitteet Laboratoriotutkimusselosteet, 9 sivua Tämän asiakirjan kopiointi kokonaan tai osittain on kielletty ilman Vahanen Oy:n kirjallista lupaa. Any reproduction of this document, either wholly or partially, is forbidden without the written consent of Vahanen Oy.