Anu Valtari Tuomo Lähdeniemi 25.9.2013. VANTAAN KAUPUNKI SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS Nuorten sujuva arki perusopetuksen kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
VANTAAN KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI, SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS Lasten ja nuorten sujuva arki perusopetuksen kehittäminen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?


Huoltajakysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Kuusiston koulu (Kaarina)

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Huoltajakysely2017 Jynkänlahden koulu

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

Kysely huoltajille ja oppilaille

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Anu Valtari PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1

TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS kevät 2017 Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely

Varhaiskasvatussuunnitelma

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetushenkilöstö Punkaharju

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Hyvinvointi ja liikkuminen

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Lapset puheeksi -menetelmä

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, LK

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Jokaisen vastaajaryhmän kysely oli erilainen, vaikka niistä löytyi myös yhteisiä kysymyksiä tai teemoja.

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Transkriptio:

Anu Valtari Tuomo Lähdeniemi 25.9.2013 VANTAAN KAUPUNKI SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS Nuorten sujuva arki perusopetuksen kehittäminen

Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Prosessi kutsusta tuloksiin 4 Osallistujat 5 Tulokset lyhyesti 6 Lasten ja nuorten ajatuksia oman arkensa sujumisesta 21 Aikuisten ajatuksia lasten ja nuorten arjen sujumisesta 30 Liitteet 42

Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli selvittää Vantaan perusopetuksen työntekijöiltä, huoltajilta sekä lapsilta ja nuorilta itseltään, mitä asioita pitäisi arkipäivässä toteutua, että lapset ja nuoret voivat hyvin. Tulosten pohjalta suunnitellaan Vantaan perusopetusta tulevaisuuden tarpeisiin. Kutsuminen Osallistumiset Käytetty aika Ideat Aukioloaika Wilman kautta 1865 Keskimäärin 8-15 min / käynti 5715 22.8. 15.9.2013

Prosessi kutsusta tuloksiin 1 Kutsu sähköpostitse 2 Taustatiedot 3 Ideointi: Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? / Mikä saa arkesi sujumaan? 4 Arviointi: Tärkeää lapsen ja nuoren hyvinvoinnille / Tärkeää hyvinvoinnilleni 5 Mitä asioille pitäisi käytännössä tehdä? 6 Raportointi Raportti 25.9.2013 4

Osallistumisia yhteensä 1865 LAPSIA JA NUORIA YHTEENSÄ 634 Tyttöjä / nuoria naisia 338 Poikia / nuoria miehiä 296 Alle 13-vuotiaita 172 13 18-vuotiaita 457 Yli 18-vuotiaita 5 AIKUISIA YHTEENSÄ 1231 Perusopetuksen työntekijöitä 328 Huoltajia 850 Muita aikuisia 53 25.9.2013 5

Tulokset lyhyesti

Mikä saa arkesi sujumaan? Lapset ja nuoret puhuvat eniten kavereista, ruoka ja lepo kuitenkin tärkeintä arjessa Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=1266) 25.9.2013 7

Mikä saa arkesi sujumaan? Välituntien tärkeys jakaa lasten ja nuorten mielipiteet voimakkaimmin Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. 25.9.2013 8

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Turvallisuus puhututtaa aikuisia, työrauha ja lepo koetaan tärkeimmiksi Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=2545) 25.9.2013 9

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aikuiset erimielisiä opetusvälineiden merkityksestä Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaakaakseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. 25.9.2013 10

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? AIKUISTEN MUKAAN: Työrauha koululuokissa Riittävä lepo Turvallinen elinympäristö: rutiinit, säännöllisyys, rajat ja säännöt Aikuisen läsnäolo ja välittäminen Kannustus, arvostus ja hyväksyntä LASTEN JA NUORTEN MIELESTÄ: Riittävä määrä hyvää ruokaa Hyvät yöunet Perhe ja kaverit Turvallinen kouluympäristö Mukavat harrastukset 25.9.2013 11

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Taustaryhmäkohtaisia eroja Ravinnolla sekä rutiineilla ja aikataululla on suurempi merkitys yli 13-vuotiaiden kuin heitä nuorempien arjessa nuoremmat taas pitävät tärkeämpänä turvallista kouluympäristöä, välitunteja ja työrauhaa Liikunnan harrastaminen sekä rutiinit ja aikataulut ovat pojille sujuvan arjen kannalta tärkeämpiä kuin tytöille Huoltajat korostavat työntekijöitä enemmän turvallisen elinympäristön merkitystä, työntekijät arvostusta ja hyväksyntää 25.9.2013 12

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? TURVALLISEN KODIN TOTEUTUMISEKSI: Lapsiperheiden tukimuodot: neuvolat, kotipalvelu, lastensuojelu ja psykiatriset palvelut Hyvän vanhemmuuden ja lasten kumppanuuden käsikirja Mielenterveys- ja päihdepalvelut vanhemmille Vertaisryhmät vanhemmille Kampanjointia ja asiantuntijaluentoja vanhemmille turvallisen kodin sisällöstä 25.9.2013 13

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? TURVALLISEN KOULUN TOTEUTUMISEKSI: Selkeät toimintamallit siitä, kenen puoleen kääntyä koulussa missäkin ongelmatilanteessa Teiden, valaistuksen, koulupihojen ja koulurakennusten kunnossapito, turvalliset liikennejärjestelyt koulun lähettyvillä Esim. kävelybussit ja lollipop-ladies Päättäjien vierailut kouluihin turvallisuustilanteen kartoittamiseksi Opettajille laajemmat valtuudet puuttua häiriöihin Opettajille vakituiset työsuhteet Lasten oikeuksien viikolla lapsille vaikuttamismahdollisuuksia Oma lukujärjestykseen sijoitettu luokanvalvojan tunti 25.9.2013 14

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? TURVALLISEN KOULUN TOTEUTUMISEKSI: Opettajien työnohjaus kuntoon Kouluille selvät säännöt, mitä tehdään missäkin ongelmatilanteessa, opettajille koulutusta ratkaista niitä ja puuttua kiusaamistapauksiin Kouluille tuntiresursseja käsitellä ongelmatilanteita oppilaiden ja vanhempien kanssa Hyviä käytäntöjä esim. KiVa Koulu, välituntitiimin toiminta ja rankaisemisen portaat Välitunneille lisää valvojia, esim. vapaaehtoisia ylemmiltä luokka-asteilta ja pienimmille koulupihoille oma turva-alue Koulujen tehokas yhteistyö ja tiedonkulku koulupsykologien, poliisien, lääkäreiden ja järjestöjen kanssa 25.9.2013 15

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? OPPITUNTIEN TYÖRAUHAN TOTEUTUMISEKSI: Pienemmät opetusryhmät Taso- ja erityisryhmät käyttöön Tuntihäiriköille turvallinen rauhoittumistila Opettajille enemmän keinoja puuttua oppilaiden häiritsevään käytökseen 25.9.2013 16

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? KAVEREIDEN SAAMISEN JA YSTÄVYSTYMISEN TUKEMISEKSI: Kaverukset mahdollisuuksien mukaan samalla luokalla alakoulusta eteenpäin Lapsille ja nuorille sosiaalisten taitojen opettelua: vuorovaikutusta, toimimista ristiriitatilanteissa, tutustumista ja toimeen tulemista Lapsille ja nuorille kykyä ymmärtää erilaisuutta Esim. eri kulttuurien tuntemuksen kautta Ohjattua kerho- ja harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen Yhteisöllisyyttä tapahtumilla ja tempauksilla yhteisissä tiloissa 25.9.2013 17

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? AIKUISEN LÄSNÄOLON TUKEMISEKSI: Ohjattua kerho- ja harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen Vanhemmat tutustumaan lastensa koulupäivään ja harrastuksiin Vanhempien joustavat työajat, mahdollisuus osa-aika- ja etätöihin Mainoskampanjointia ja julkista keskustelua aikuisen läsnäolon merkityksestä lapsen elämässä Wilman käytön tehostaminen ja monipuolistaminen: lapsen kuulumisten vaihto esim. viikoittain 25.9.2013 18

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? AIKUISEN LÄSNÄOLON TUKEMISEKSI: Vanhempainvartit tarvittaessa pidemmiksi keskustelutuokioiksi Opettajille mahdollisuus hoitaa yhteydenpitoa myös tarvittaessa ilta-aikaan Opettajille työmatkapuhelimet Sosiaalikasvattajat avuksi koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön Koulun kautta tuleva tukiehdotus sujuvammin kotiin 25.9.2013 19

Mitä pitää tehdä lasten ja nuorten sujuvan arjen toteutumiseksi? RIITTÄVÄN LEVON JA RAVINNON TOTEUTUMISEKSI Vanhemmille esimerkkivuorokausi levon ja ravinnon sopivasta aikatauluttamisesta Kouluruoan suunnittelu yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa Keskustelua myös energiajuomista, roskaruoasta ja karkeista Perheillä yhtenäiset kotiintuloajat ikäryhmittäin Välipalatarjoilut koulussa Myöhäisempi koulupäivän alku Koulun tilat vuokrauskieltoon lapsi- ja nuorisoryhmille klo 20 jälkeen 25.9.2013 20

Lasten ja nuorten ajatuksia oman arkensa sujumisesta Tulosten esittely teemoittain

Mikä saa arkesi sujumaan? Lähipiiri: kaverit ja perhe Kaverit seurana, piristyksenä ja apuna koulussa, harrastuksissa ja muutenkin vapaa-ajalla. Myös perheen kanssa vietetään mielellään vapaa-aikaa, ja sen tukeen voi aina luottaa. 25.9.2013 22

Mikä saa arkesi sujumaan? Lähipiiri: kaverit ja perhe Poimintoja vastauksista Kaverit. Kaverit ovat hyvin tärkeä osa joka saa arkeni sujumaan, ilman kavereita ei olisi mitään. Koulunkäyntikin sujuu paremmin kavereiden avulla. Oma perhe. On kiva kun näkee joka päivä omaa perhettään, joka toivottaa hyvää koulupäivää. Kaverit piristävät. Jos on huono päivä, kaverit piristävät. Perhe ymmärtää. Perhe ymmärtää minua ja tukee minua kaikessa. Pystyn huoletta luottamaan salaisuuksiani heille. 25.9.2013 23

Mikä saa arkesi sujumaan? Rutiinit ja aikataulut arjen tekemiselle Säännöllinen liikunta, hyvä ruoka, riittävä lepo sekä mukavat harrastukset auttavat jaksamaan ja pysymään terveenä. Aikataulujen ja rutiinien ansiosta on helpompi valmistautua päivään. 25.9.2013 24

Mikä saa arkesi sujumaan? Rutiinit ja aikataulut arjen tekemiselle Poimintoja vastauksista Rutiinit. Se, että minulla on tietty aika herätä ja mennä nukkumaan. Rutiineihin kuuluu myös kotityöt ja kaverit ja läksyt. Hyvä terveys. Minulle on erittäin tärkeää arjessa, että pysyisin suhteellisen terveenä. Harrastukseni auttavat siinä sekä hyvä, terveellinen ruoka ja riittävä määrä unta. Saa harrastaa sitä mikä kiinnostaa. Voi itse valita mitä vapaaajalla tekee. 25.9.2013 25

Mikä saa arkesi sujumaan? Rutiinit ja aikataulut arjen tekemiselle Poimintoja vastauksista Riittävä uni. Riittävällä unella jaksaa keskittyä koulussa, eikä väsytä koko ajan. Terveellinen elämä. Riittävä uni on todella tärkeää aivoille ja sille että jaksaa opiskella koulussa. Urheilu on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa ja sen avulla saa ystäviä ja lisää energiaa. Koulun aikataulut. Että oppitunnilla opiskellaan tiettyjä asioita tietyssä järjestyksessä. 25.9.2013 26

Mikä saa arkesi sujumaan? Oppimista edistävät asiat Mukavat, kekseliäät ja asiansa osaavat opettajat edistävät oppimista, ja luokan työrauha helpottaa keskittymistä koulutehtäviin. Rauhalliset välitunnit sekä viihtyisä ja hyväkuntoinen koulurakennus auttavat jaksamaan. Turvallisessa koulussa ei kiusata, ja ongelmatilanteisiin puututaan heti. 25.9.2013 27

Mikä saa arkesi sujumaan? Oppimista edistävät asiat Poimintoja vastauksista Koulukiusaamiseen pitää puuttua. Minusta opettajien tulisi puuttua koulukiusaamiseen enemmän eikä olettaa että ongelmat hoituvat itsestään. Hyvät opettajat. On tärkeää että opettajat osaavat asiansa eli opettamisen niin että kaikki oppivat Välitunneilla virkistyy. Välitunneilla voi viettää aikaa esim. kavereiden kanssa, saada raikasta ilmaa ulkona ja antaa minulle voimia jaksamaan seuraavaa tuntia. 25.9.2013 28

Mikä saa arkesi sujumaan? Oppimista edistävät asiat Poimintoja vastauksista Työrauha tunneilla. Pitää olla hyvä työrauha jotta pystyy keskittymään tehtäviin. En haasta itse riitaa kenenkään kanssa. Ja yritän olla kaveri kaikille. Tästä ei yleensä koidu tappeluita yms. vihaa. Hyvä koulurakennuksen kunto. Koulumme sisäilmasto on kamalan tunkkainen ja homeinen. Monet kärsivät koulumme sisäilmaongelmista ja hakevat lääkkeitä oireisiin terveydenhoitajalta.--- 25.9.2013 29

Aikuisten näkemyksiä lasten ja nuorten arjen sujumisesta Tulosten esittely teemoittain

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Oppimisen puitteet kunnossa Tarpeeksi pienet opetusryhmät edistävät luokkien työrauhaa ja mahdollistavat opetuksen yksilöllistämisen. Opettajat ja huoltajat vaihtavat lapsen / nuoren hyvät ja huonot kuulumiset säännöllisesti Wilman välityksellä, mutta myös kasvokkain, ja mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan yhdessä. Hyväkuntoinen koulu ja nykyaikaiset opetusvälineet motivoivat oppimaan. 25.9.2013 31

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Oppimisen puitteet kunnossa Poimintoja vastauksista Työrauha oppilaille ja opettajille. Hälinä pois tunnilta. Opettajalle apua luokkaan häiriköiden hillitsemiseksi tai häiriköt eri opetusmuotoon. Opettajan toissijaiset työt, esim. puhelinkeskustelut ja opettajien Sopiva ryhmäkoko. Nykyisin huoneessa käynti pois oppituntien kouluissa on aivan liian suuret ajaksi. ryhmät, kun seassa on erityisen tuen lapsia. Koskaan 25-vuotisen opettajanurani aikana ei ole ollut näin suuria alkavia 7-luokkalaisten ryhmiä. Opetuksesta ei kerta kaikkiaan tule mitään, kun oppilasaines on heterogeenistä ja liian monta lasta per ryhmä. Koulusta kerrotaan miten menee. Vanhempainilta ja palautekeskustelu on, mutta koulusta voisi tulla wilman kautta enemmänkin tietoa, lapsi ei välttämättä asioista kerro kotona. Ei tarvitse olla mikään iso kriisi, jotain positiivistakin voi lyhyellä viestillä pistää. 25.9.2013 32

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Oppimisen puitteet kunnossa Poimintoja vastauksista Kaikille lapsille tulee taata samat mahdollisuudet oppia ja kasvaa. Koulu voi olla lapselle ainoa paikka, jossa hänet nähdään arvokkaana yksilönä, tasa-arvoisena ikätovereihinsa nähden. Ketään ei pidä jättää joukosta, vaan kaikkien lasten tarpeita tulee huomioida mahdollisuuksien rajoissa.--- Lasten erilaisuus huomioitava. Jokainen lapsi erilainen. Lapsen tulee tuntea että onnistuu tekemisissään. Erilaisuus huomioitava erityisesti liikunnassa, jotta siitä ei tulisi painajaista. Opetusvälineet ovat ehjiä. Ei rikkinäisiä kirjoja. Opetushaluja ei lisää se, että kierrätyskirjat ovat täynnä sotkua (alleviivattuja) ja rikkinäisiä. Kaikissa kouluissa pitäisi olla samat resurssit opetusvälineille. 25.9.2013 33

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Arjen kokeminen turvalliseksi Rutiinit ja elämän säännöllisyys sekä rajat ja säännöt luovat lapsille ja nuorille turvallisuuden tunnetta, samoin ystäväpiiri. Turvallisessa elinympäristössä kotona, koulussa, harrastuksissa ja siirtymisissä paikasta toiseen ketään ei kiusata eikä uhata väkivallalla. Aikuiset ovat luotettavia ja johdonmukaisia sekä puuttuvat ongelmatapauksiin välittömästi. 25.9.2013 34

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Arjen kokeminen turvalliseksi Poimintoja vastauksista Turvallisuuden tunne. Lapsen pitää tuntea olonsa turvalliseksi erityisesti kotona, mutta myös koulussa. Hänen pitää saada hyväksyntää ja tukea, mutta myös selkeät rajat. Rajoistakin pitää pystyä keskustelemaan puolin ja toisin, mikäli korjaamisen tarvetta ilmenee.--- Lapsella on toimivat kaverisuhteet. Kaverisuhteet toimivat tasavertaisesti, ei ole kiusaamista ja jos on, aikuiset puuttuvat siihen. Säännöllisyys ja selkeys. Sopivan säännöllinen rytmi, niin poikkeuksetkin sujuvat. Selkeät ohjeet ja neuvot aikuisilta sekä toiminnan tavoitteen selittäminen. Aikuisten johdonmukainen ja turvallinen toiminta. Lapset kaipaavat aikuisilta johdonmukaista ja turvallista käyttäytymistä. Sitä että oppilaat voivat luottaa aikuisiin, toimintatapoihin ja sääntöjen pysyvyyteen koulussa. 25.9.2013 35

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aktiviteetteja mutta myös lepoa Lapsen ja nuoren hyvinvointia tukee aktiviteettien ja levon sopiva suhde, monipuolinen ja säännöllinen ruoka niin kotona kuin koulussakin sekä liikunnan harrastaminen. 25.9.2013 36

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aktiviteetteja mutta myös lepoa Poimintoja vastauksista Vapaa-ajan toimintaa. Lapsille ja nuorille olisi tarjottava riittävästi heitä kiinnostavia ja heille merkityksellisiä vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten kerhoja, harrastusmahdollisuuksia ja harrastetiloja. Näihin pitäisi päästä osallistumaan kaikkien lasten, perheen varallisuudesta riippumatta. Riittävä yöuni. Lapset riittävän ajoissa nukkumaan. Koulupäivän aloittamisen siirtäminen myöhemmäksi ei mielestäni tuo ratkaisua lasten ja nuorten väsymykseen. Mitä myöhempää koulupäivä alkaa, sitä myöhempään voi edellisiltana valvoa. Aikaa puuhailulle ja leikkimiselle. Lapsella tulee olla koulun ja harrastusten jälkeen aikaa vain olla ja puuhata mitä mieleen juolahtaa. Kehittää luovuutta ja kykyä keksiä itse mielekästä tekemistä ja rentouttaa. 25.9.2013 37

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aktiviteetteja mutta myös lepoa Poimintoja vastauksista Liikunta ja terveelliset elämäntavat. Liikunta, kunnollinen ravinto, säännöllisyys - eipä arkeen paljon muuta tarvita. Motivoiva ja liikuntaan innostava ympäristö. Lapsen mielelle on luonto, raitis ilma ja liikunta tärkeitä asioita. Ne ohjaavat lasta tuleviin harrastuksiin ja suuntaavat elämää "oikeille urille". Hyvä harrastus. Harrastusmahdollisuudet lähellä kotia ovat ensiarvoisen tärkeät koko perheen hyvinvoinnin kannalta. 25.9.2013 38

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aikuiset läsnä lapsen ja nuoren arjessa Aikuiset ovat läsnä lapsen ja nuoren elämässä, osoittavat arvostusta ja hyväksyntää, kannustavat eteenpäin ja antavat palautetta rakentavasti. Lasta / nuorta kuunnellaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon päätöksenteossa. 25.9.2013 39

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aikuiset läsnä lapsen ja nuoren arjessa Poimintoja vastauksista Riittävästi välittäviä, kannustavia ja ohjaavia aikuisia lapsen ympärillä. Vanhemmat tietävät miten koulu sujuu. Vanhempien ollessa perillä kouluasioista, tuntee lapsi/nuori olevansa huomioitu sekä vanhempiensa kiinnostuksen kohde. Positiivinen palaute. Palautteen pitää olla aitoa, positiivisen kautta tai rakentavaa kritiikkiä antaen tarpeen mukaan. Kaikki lapset haluavat onnistua ja oppia. 25.9.2013 40

Mikä saa lapsen ja nuoren arjen sujumaan? Aikuiset läsnä lapsen ja nuoren arjessa Poimintoja vastauksista Kannustus. Oppimisen innon säilyttäminen edellyttää kannustusta. Ketään oppilasta ei erikseen nosteta jalustalle vaan jokaista kehutaan ja kannustetaan tasavertaisesti oppilaan omissa vahvuuksissa. Oppilaiden osallisuus. Kun oppilaat huomaavat, että heitä kuunnellaan, he voivat vaikuttaa asioihin ja osallistua, oppimisen into nousee. Jokainen ihminen ja erityisesti lapsi on arvokas omana itsenään. Meidän tulee arvostaa kaikkia ja kaikenlaisia ihmisiä. Arvostusta voi osoittaa tukemalla, olemalla kiinnostunut lapsen asioista, luottamalla lapsiin ja antamalla positiivista palautetta. Jokaisessa meissä on hyviä ominaisuuksia. 25.9.2013 41

Liitteet

Tyttöjen näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 43

Poikien näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 44

Alle 13-vuotiaiden näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 45

13-vuotiaiden ja vanhempien näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 46

Huoltajien näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 47

Perusopetuksen työntekijöiden näkemys sujuvasta arjesta 25.9.2013 48