Valtiovarainministeriö MINVA VM201700415 EUS 03.07.2017 JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto 11.7.2017, Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Verosuunnittelujärjestelmien pakollista ilmoittamista koskevat säännöt Komissio esittelee 21.6.2017 antamansa direktiiviehdotuksen. Ehdotuksen tavoitteena on säätää verosuunnittelun alalla toimiville välittäjille ja toissijaisesti verovelvollisille pakollinen etukäteinen ilmoittamisvelvollisuus koskien järjestelyjä, jotka hyödyntävät aggressiivisen verosuunnittelun keinoja. Samalla säädettäisiin kyseisten tietojen automaattisesta tietojenvaihdosta EUvaltioiden veroviranomaisten välillä. Ehdotuksella täydennetään aiemmin toteutettuja toimia, joilla on lisätty verotuksen läpinäkyvyyttä ja pyritty torjumaan veronkiertoa ja veron välttämistä. Rajat ylittävän aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisessä keskeistä on kansainvälinen yhteistoiminta, johon Suomi on osallistunut aktiivisesti OECD:ssä ja EU:ssa. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tietojenvaihdon ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen on tärkeässä asemassa. Tässä on edistytty merkittävästi viimeisen parin vuoden sisällä ja ehdotetuilla säännöksillä voidaan vahvistaa aiempia toimia. Suomi kannattaa direktiiviehdotusta. Ehdotuksen yksityiskohtaiseen sisältöön otetaan kantaa myöhemmässä vaiheessa. Järjestämättömät luotot Ecofinneuvosto keskustelee pankkien järjestämättömistä luotoista ja antaa niiden hoitamiseen liittyvät neuvoston päätelmät. Päätelmät pohjautuvat rahoituspalvelukomitean järjestämättömien luottojen alaryhmän politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia sisältävään loppuraporttiin. Toimenpideehdotukset koskevat mm. valvontatoimia, maksukyvyttömyyskehikkoja ja oikeusjärjestelmien toimivuutta. Suomi painottaa mm. että vastuu järjestämättömien luottojen hoitamisesta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille pankeille. Korostamme myös pankkivalvojien ja pankkiunionin osalta yhteisen valvontamekanismin roolia. Neuvoston päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä. Muut asiat Ecofinneuvostossa Viro esittelee myös alkavan puheenjohtajuuskautensa keskeiset asiat ja neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät pääomamarkkinaunionia koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka komissio esitteli kesäkuun Ecofinneuvostossa. Päätelmäluonnokset ovat Suomelle ongelmattomat. Ecofinaamiaisella on esillä finanssipoliittisen sopimuksen kansallinen toimeenpano.
Euroryhmä 10.7. 2(21) Ecofinneuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän alustavalla asialistalla on temaattinen keskustelu maksukyvyttömyyskehikoista, ajankohtaiset tapahtumat pankkisektorilla, Irlannin ohjelmanjälkeinen seuranta, euroalueen finanssipoliittinen tilanne, sekä seurantakohtana talous ja rahaliiton syventäminen.
Asialista: 3(21) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen 3. Muut asiat 4. Verosuunnittelujärjestelmien pakollista ilmoittamista koskevat säännöt s. 4 = Komission esittely Eilainsäädäntöasiat 5. Viron puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely s. 10 = näkemysten vaihto 6. Akohtien luettelon hyväksyminen 7. Pääomamarkkinaunioni : väliarvio s. 13 = luonnos neuvoston päätelmiksi 8. Järjestämättömät luotot s. 16 Rahoituspalvelukomitean (FSC) alatyöryhmän raportti = näkemysten vaihto = luonnos neuvoston päätelmiksi Maanantai 10.7. 15:00 Euroryhmä s. 19 Tiistai 11.7. 09:00 Ecofinaamiainen 10:00 Ecofinneuvosto
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700412 VO Rajamäki Anu(VM) 28.06.2017 JULKINEN 4(21) Asia ECOFINneuvosto 11.7.2017, Bryssel; 4. Ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 11.07.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio esittelee 21.6.2017 antamaansa direktiiviehdotusta, jolla säädettäisiin verosuunnittelun alalla toimiville välittäjille ja toissijaisesti verovelvollisille velvollisuus ilmoittaa veroviranomaisille tietoja järjestelyistä, joilla hyödynnetään aggressiivisen verosuunnittelun keinoja sekä kyseisten tietojen automaattisesta tietojenvaihdosta EUvaltioiden välillä. Ehdotuksella täydennetään aiemmin toteutettuja toimia, joilla on lisätty verotuksen läpinäkyvyyttä ja pyritty torjumaan veronkiertoa ja veron välttämistä. Ecofinneuvostossa on tarkoitus alustavasti vaihtaa näkemyksiä asiasta. Direktiiviehdotuksen tekninen käsittely aloitetaan neuvoston työryhmän kokouksessa 14.7.2017. Suomen kanta Suomi pitää verotuksen läpinäkyvyyttä ja veronkierron vastaisia toimia EUtasolla tärkeinä. Rajat ylittävän aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisessä keskeistä on kansainvälinen yhteistoiminta, johon Suomi on osallistunut aktiivisesti OECD:ssä ja EU:ssa. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tietojenvaihdon ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen on tärkeässä asemassa. Tässä on edistytty merkittävästi viimeisen parin vuoden sisällä ja ehdotetuilla säännöksillä voidaan vahvistaa aiempia toimia. Suomi kannattaa direktiiviehdotusta. Otamme tarkemmin kantaa ehdotuksen yksityiskohtaiseen sisältöön myöhemmässä vaiheessa.
5(21) Pääasiallinen sisältö Yleistä Direktiiviehdotuksessa säädetään pakollinen etukäteinen ilmoittamisvelvollisuus koskien järjestelyjä, jotka mahdollisesti hyödyntävät aggressiivisen verosuunnittelun keinoja. Lisäksi säädetään, että kyseiset tiedot sisällytetään EUmaiden veroviranomaisten välisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaan. Ehdotetuilla muutoksilla laajennetaan EUvaltioiden veroviranomaisten välistä yhteistyötä koskevan ns. virkaapudirektiivin soveltamisalaa ja täydennetään näin muita aloitteita, joilla on jo aiemmin pyritty lisäämään avoimuutta ja oikean tiedon saatavuutta verotuksessa. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on, että viranomaiset pystyisivät tekemään lyhyemmässä ajassa parempia riskinarviointeja ja oikeaaikaisia päätöksiä verotulojen turvaamisesta. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on viime kädessä luoda järjestelmä, joka ennaltaehkäisevään vaikutukseen perustuen saa välittäjät luopumaan kyseisten järjestelyjen suunnittelusta ja edistämisestä. Direktiiviehdotuksen tausta Direktiiviehdotus on jatkoa komission viime vuosina esittämille oikeudenmukaisemman verojärjestelmän edistämistä koskeville aloitteille. Viimeaikaiset tietovuodot, kuten nk. Panamapaperit, ovat antaneet viitteitä siitä, että verovelvollisia on aktiivisesti autettu aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntämisessä ja näin pienennetty verovelvollisten verotaakkaa ja piilotettu varoja. Veron kiertämisen ja verovilpin torjunnalla tavoitellaan syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja jäsenvaltioiden verotulojen vähenemisen ehkäisemistä. Direktiiviehdotus on seurausta G20ryhmän ja Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön, OECD:n, veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämistä koskevan hankkeen, Base Erosion and Profit Shifting (BEPS) loppuun saattamiselle sekä Euroopan parlamentin peräänkuuluttamalle tarpeelle kohdistaa tiukempia toimia sellaisia välittäjiä vastaan, jotka avustavat asiakkaitaan verovilppiin liittyvien järjestelyjen hyödyntämisessä. Myös Ecofinneuvosto pyysi toukokuussa 2016 antamiensa päätelmien yhteydessä komissiota harkitsemaan lainsäädäntöaloitteita OECD:n BEPStoimintasuunnitelman toimenpiteeseen 12 perustuvista ilmoittamisvelvollisuutta koskevista säännöistä koskien välittäjiä, jotka toimivat avustajina verovilppiin ja veron kiertämiseen liittyvissä järjestelyissä. Sisältö pääkohdittain Soveltamisala Direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluisivat sekä luonnollisten henkilöiden että yritysten välittömät verot. Ilmoittamisvelvollisuus koskisi vain rajatylittäviä järjestelyjä eli järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa, joka koskisi joko useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai jäsenvaltiota ja kolmatta valtiota.
Ilmoittamisvelvollisuus koskisi järjestelyjä, jotka täyttäisivät ainakin yhden direktiiviehdotuksen liitteessä esitetyistä tunnusmerkeistä. Ilmoittamisvelvollisuuden edellytyksenä on, että järjestelyn tai järjestelyjen sarjan pääasiallisena hyötynä on verotuksellisen edun saaminen. Ilmoitettavia järjestelyjä olisivat esimerkiksi sellaiset, joista välittäjällä on oikeus saada maksu verotuksellisen edun määrän perusteella tai järjestelyt, joissa verovelvollinen käyttää tappioita vähentääkseen verotaakkaansa tai joilla tuloja muunnetaan alhaisemman verotuksen kohteena oleviksi tulovirroiksi. Ilmoittamisvelvollisuus kuuluisi ensisijaisesti välittäjälle. Mikäli järjestelyssä ei olisi osallisena välittäjää, tietojen toimittaminen olisi ehdotuksen mukaan verovelvollisen vastuulla. Välittäjänä pidettäisiin unionin alueelle sijoittautunutta henkilöä, jolla olisi verovelvolliseen nähden vastuu raportoitavan järjestelyn verotuksellisten näkökohtien toteuttamisen suunnittelusta, edistämisestä, organisoinnista tai hallinnoinnista verotukseen liittyvien palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Välittäjällä tarkoitettaisiin myös kaikkia henkilöitä, jotka antavat joko suoraan tai välillisesti aineellista apua, tukea tai neuvontaa verotuksellisten näkökohtien suunnittelussa, edistämisessä, organisoinnissa tai hallinnoinnissa. Välittäjä voitaisiin vapauttaa tietojen toimittamisesta, mikäli välittäjä olisi jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla oikeutettu asianajosalaisuuteen. Vastuu ilmoittamisesta siirtyisi tällöin verovelvollisille. Ilmoitus raportoitavasta järjestelystä olisi tehtävä viiden työpäivän kuluttua siitä päivästä, jona välittäjä antaisi raportoitavan järjestelyn tai järjestelyjen sarjan verovelvollisen käyttöön toteuttamista varten. Raportoitavat tiedot sisältäisivät muun muassa välittäjien ja verovelvollisten tunnistetiedot, yksityiskohtaiset tiedot järjestelyyn soveltuvista tunnusmerkeistä, tiivistelmän raportoitavan järjestelyn sisällöstä ja sellaisen yleisen kuvauksen olennaisista liiketoimista tai järjestelyistä, joka ei johtaisi esimerkiksi liike, elinkeino tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen, kaavaillun toteutuspäivämäärän ja liiketoimen arvon. Lisäksi tulisi yksilöidä ne muut mahdolliset jäsenvaltiot sekä ne muissa jäsenvaltioissa mahdollisesti olevat henkilöt, joita järjestely todennäköisesti koskisi. Menettely Direktiiviehdotus ei sisällä tarkempia säännöksiä siitä, kuinka välittäjien tai verovelvollisten ilmoittamisvelvollisuus jäsenvaltioille käytännössä täytettäisiin. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita aiheutuisi tähän direktiiviin perustuvien kansallisten sääntöjen rikkomisesta. Jäsenvaltioiden olisi neljännesvuosittain vaihdettava keskenään direktiivin mukaan ilmoitettavat tiedot automaattista tietojenvaihtoa käyttäen. Tietojenvaihdon yhteisenä välineenä käytettäisiin yhteistä tietoliikenneverkkoa (Common Communication Network, CCN). Komissiolle annettaisiin pääsy tiettyyn määrään tietoja. Delegointi 6(21) Komissiolle delegoitaisiin valtuus antaa säädöksiä direktiivin liitteessä olevan tunnusmerkkien luettelon päivittämiseksi.
7(21) Säännösten voimaantulo ja rajoitettu takautuva soveltaminen Jäsenvaltioiden olisi saatettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Jäsenvaltioiden olisi myös velvoitettava välittäjät ja verovelvolliset toimittamaan tiedot raportoitavista järjestelyistä, jotka toteutettiin sen jälkeen, kun poliittinen yhteisymmärrys direktiivistä saavutettiin, mutta ennen säännösten voimaantuloa 31 päivä joulukuuta 2018. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklaan, joten ehdotuksen hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Direktiiviehdotuksen säännöksillä pyritään ehkäisemään veron kiertämistä varmistamalla, että veroviranomaiset saavat hyvissä ajoin tiedon mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä järjestelyistä, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Ehdotuksen mukaan tällaisia tavoitteita ei pystytä saavuttamaan riittävällä tavalla jäsenvaltioiden yksipuolisin toimin. EU:n yhteisillä toimilla voidaan täydentää aiempia tämän alan aloitteita, koska aiemmat kansallisen tason aloitteet ovat onnistuneet lisäämään avoimuutta ainoastaan osittain. Ilmoittamisvelvollisuuden kohteena olisivat järjestelyt, joiden vaikutus ei rajoitu yhteen ainoaan lainkäyttöalueeseen ja joka voi vääristää sisämarkkinoiden toimintaa, minkä vuoksi EUtason aloite on tarpeellinen yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden omaaloitteisesti toteuttamat koordinoimattomat toimenpiteet loisivat monia hajanaisia ilmoittamisvelvollisuutta koskevia sääntöjä, mikä voisi johtaa jäsenvaltioiden välisen epäoikeudenmukaisen verokilpailun jatkumiseen. Komission näkemystä toissijaisuudesta voidaan pitää oikeana. Direktiiviehdotuksen mukaan suunnitellut toimenpiteet eivät mene pidemmälle kuin on tarpeen suojan vähimmäistason varmistamiseksi sisämarkkinoille. Direktiiviehdotuksessa on keskitetty yhteiset säännöt koskemaan rajatylittäviä tilanteita ja ovat näin ollen oikeasuhteisin ratkaisu mainittuihin ongelmiin. Ehdotus ei mene pidemmälle kuin mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden ja ilman vääristymiä toimivien sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. Komission näkemystä suhteellisuusperiaatteesta voidaan pitää oikeana. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti ja Euroopan talous ja sosiaalikomitea eivät ole vielä antaneet lausuntojaan. Valtiovarainministeriö EU9jaosto kirjallinen kuuleminen EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 3.5.7.2017
Eduskuntakäsittely 8(21) Suuri valiokunta 5.7.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 5 kohdan mukaan Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat kunnalle tulevaa veroa. Ahvenanmaalle rekisteröidyt yhteisöt maksavat valtakunnalle yhteisöveron valtionosuuden, mutta kuntien osuuden suuruudesta säätää maakuntapäivät. Koska direktiiviehdotus ei sisällä verokantoja koskevia säännöksiä, ehdotuksella ei olisi välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Voimaan tulleessaan direktiivin säännökset on implementoitava verotuksen menettelyjä koskevaan lainsäädäntöön mukaan lukien kansallinen veroalan hallinnollista yhteistyötä koskeva sääntely. Direktiiviehdotukseen ei sisälly arviota taloudellisista vaikutuksista Euroopan unionissa kokonaisuudessaan tai jäsenvaltiossa. Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle ei ole mahdollista arvioida euromääräisesti, koska ehdotuksessa on kyse uudesta verotuottoihin liittyvän riskienhallinnan arviointia parantavasta sääntelystä, jonka tarkoituksena on toimia ennaltaehkäisevästi. Ehdotuksen toteuttaminen lisäisi tietoa mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä järjestelyistä, joilla voi olla vaikutuksia verotukseen Suomessa ja tämän myötä ehdotuksella voi olla jonkin verran positiivisia vaikutuksia verotuottoihin. Direktiivin johdosta syntyvien taloudellisten vaikutusten kannalta merkitystä on verovelvollisten käyttäytymisen muutoksilla. Komissio on arvioinut eri toimintavaihtoehtoja tehokkuuden, vaikuttavuuden ja yhdenmukaisuuden kriteerien avulla (SWD(2017) 236). Direktiiviehdotus sisältää parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon, jonka arvioidaan lisäävän välittäjiin ja verovelvollisiin kohdistuvaa painetta pidättäytyä suunnittelemasta, edistämästä ja toteuttamasta aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjä. Pakollinen ilmoittamisvelvoite voisi myös antaa veroveroviranomaisille ajoissa sellaista tietoa, jonka nojalla ne voivat ryhtyä nopeasti operatiivisiin toimenpiteisiin tai toteuttaa lainsäädännöllisiä tai siihen liittyviä mukautuksia. Tietoja voitaisiin käyttää myös riskinarvioinnissa ja tarkastuksissa. Näiden tuettaisiin jäsenvaltioita veropohjien suojelussa ja verotulojen keräämisessä. Pakollinen ilmoittamisjärjestelmä auttaa myös parantamaan yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä, koska suuryritykset käyttävät tällaisia järjestelyjä verojen kiertämiseksi todennäköisemmin kuin pkyritykset. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Direktiiviehdotus COM(2017) 335 ja ehdotuksen liite 1 Commission staff working document, impact assessment SWD(2017) 236 final
Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 9(21) VM/VO erityisasiantuntija Anu Rajamäki, p. 0295530398, anu.rajamaki@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/1104 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700414 EUS Järvenpää Soila 30.06.2017 JULKINEN 10(21) Asia ECOFIN neuvosto 11.7.2017, Bryssel; 5. Viron puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 11.07.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Viro esittelee puheenjohtajuuskautensa ohjelman heinäjoulukuulle 2017. Suomi ottaa asian tiedoksi. Viron ensimmäinen puheenjohtajuuskausi alkoi heinäkuun alussa. Maa on ensimmäinen Bulgarian ja Itävallan kanssa muodostamastaan 18 kuukauden puheenjohtajuuskolmikosta. Viro katsoo, että EU:lla on edessä ennenäkemättömiä haasteita sekä globaalilla että Euroopan tasolla, mutta uskoo, että Euroopassa on riittävästi yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä ratkaista ongelmat dynaamisesti. Yksi näistä haasteista on Brexit ja EU:n tulevaisuus sen jälkeen, johon Viro suhtautuu toiveikkaasti. Viron puheenjohtajakauden painopisteet perustuvat Eurooppaneuvoston strategiseen agendaan ja yhteisiin tavoitteisiin, jotka laadittiin Roomassa keväällä. Viron puheenjohtajuuskauden prioriteetit ovat 1) Avoin ja innovatiivinen eurooppalainen talous, 2) Turvallinen Eurooppa, 3) Digitaalinen Eurooppa ja tiedon vapaa liikkuvuus, sekä 4) Osallistava ja kestävä Eurooppa. Viro pitää tärkeänä sekä yksityisten että julkisen sektorin investointien kasvua ja pyrkii varmistamaan Euroopan strategisten investointien rahaston mandaatin jatkon. Viro pyrkii luomaan optimaaliset olosuhteet kestävälle talouskasvulle ja euroalueelle, joka olisi vastustuskykyinen shokeille. Vaikka Euroopan talous ja rahaliiton vahvistamiseksi on tehty paljon viime vuosina, lukuisia hankkeita on vielä meneillään. Viro pyrkii mm. edistämään pankkiunionin viimeistelyä ja nopeuttamaan pääomamarkkinaunionin toteuttamista. Heti Viron pjkauden alussa neuvostossa on hyväksyttävänä päätelmät liittyen pääomamarkkinaunionin väliarvioon. Verotuksen osalta Viro on sitoutunut torjumaan veropetoksia ja varmistamaan oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotuksen. Puheenjohtaja jatkaa mm. sähköistä kauppaa
11(21) koskeva ALVjärjestelmän valmistelua, pyrkii saattamaan päätökseen sähköisten julkaisujen ALVkantoja koskevat keskustelut ja aloittaa syksyllä annettavan lopullista ALVjärjestelmää koskevan ehdotuksen käsittelyn. Yhteisen yhteisöverojärjestelmän ehdotuksen (CCTB) puitteissa puheenjohtaja keskittyy digitaalitalouden haasteisiin. Viro myös aloittaa kaudellaan komission juuri julkaiseman verosuunnittelujärjestelmien pakollista ilmoittamista koskevan säädösehdotuksen käsittelyn. Viro pyrkii saavuttamaan poliittisen sovun neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä EU:n vuoden 2018 budjetista sekä jatkaa neuvotteluja varainhoitoasetuksen ja siihen liittyvien asetusten (ns. omnibus Regulation) osalta siten, että ne voitaisiin toimeenpanna vuoden 2018 alusta. Viron kaudella on myös mahdollista aloittaa keskustelu seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Epävirallinen Ecofin järjestetään Tallinnassa 15.16.9.2017. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 3.4.7.2017 Suuri valiokunta 5.7.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Programme of the Estonian Presidency of the Council of the European Union, http://www.eu2017.ee/en 18 kuukauden ohjelma Taking forward the Stategic Agenda 18 month Programme of the Council (1 July 2017 31 December 2018) asiak. 9934/17
Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 12(21) VM/EUS, vanhempi finanssisihteeri Soila Järvenpää, p. 02955 30161 soila.jarvenpaa@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/0698 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700401 RMO Knuutinen Jyrki(VM) 30.06.2017 JULKINEN 13(21) Asia ECOFIN neuvosto 11.7.2017, Bryssel; 7. Komission väliarviointi pääomamarkkinaunionia koskevasta toimintasuunnitelmasta Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 11.07.2017 U/E/UTPtunnus E 72/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ecofin antaa neuvoston päätelmät pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista. Komissio esitteli 8.6.2017 julkaistun pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman väliarvion 16.6.2017 pidetyssä Ecofinneuvoston kokouksessa. Neuvoston päätelmiä on valmisteltu rahoituspalvelukomiteassa sekä talous ja rahoituskomiteassa. Suomi suhtautuu myönteisesti pääomamarkkinaunionin luomiseen ja tukee tämän tavoitteita sekä rahoitusmarkkinoiden monipuolistamista ja toimivuuden kehittämistä. Suomen kannalta pääomamarkkinaunionin luomisen yhteydessä keskeisin päämäärä on markkinaehtoisen yritysrahoituksen lisääminen ja monipuolistaminen sekä samalla suomalaisten pienten ja keskisuurten (pk) yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen sekä oman pääoman aseman vahvistaminen. Mielestämme on tärkeää, että pääomamarkkinaunionin väliarviointia koskevissa päätelmissä korostetaan yksittäisten hankkeiden ja ehdotusten sijaan enemmänkin pääomamarkkinaunionin luomiseen liittyviä päätavoitteita. Neuvoston päätelmäluonnos on Suomen hyväksyttävissä. Neuvoston päätelmäluonnoksessa annetaan yleinen tuki pääomamarkkinaunionin rakentamiselle ja viitataan erityisesti Ecofinneuvoston aiempiin 10.11.2015 antamiin päätelmiin sekä uudistetaan siinä mainittuja keskeisiä seikkoja.
14(21) Pääomamarkkinaunionin päätavoitteina nostetaan esille kasvun vahventaminen, työpaikkojen luominen ja sijoitusten sekä luovuuden edistäminen. Pääomamarkkinaunionihankkeen yhteydessä korostetaan toissijaisuus ja suhteellisuusperiaatetta, paremman sääntelyn periaatteita sekä rahoitusvakauden turvaamista ja sijoittajansuojan kunnioittamista. Lisäksi todetaan pääoman vapaata liikkuvuutta rajoittavien perusteettomien kansallisten esteiden poistaminen ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden tehokkuuden vahvistaminen. Päätelmissä mainitaan pkyritysten rahoituslähteiden vahvistaminen sekä näiden julkisille markkinapaikoille tapahtuvan listautumisten edistäminen ja toisaalta sijoitusmahdollisuuksien lisääminen sekä yksityis että institutionaalisille sijoittajille. Päätelmissä käydään lävitse pääomamarkkinaunioniin liittyviä komission ehdotuksia, joista on saavutettu poliittinen sopu Euroopan parlamentin kanssa. Tällaisia ovat arvopaperistamiseen ja pääomarahastoihin liittyvät sääntelyehdotukset sekä esiteasetus. Päätelmissä todetaan tulossa olevia komission sääntelyehdotuksia ja sääntelyalueita. Sääntelyehdotusten osalta nostetaan esille Euroopan finanssimarkkinoiden valvontaviranomaisia koskevien asetusten muutokset, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn ja katettuja lainoja koskevan sääntelyn muutokset, finanssiteknologian (fintech) sääntelyyn liittyvä arviointi, vastuulliseen rahoitukseen liittyvät suositukset ja aloitteet sekä pitkäaikaisen sijoittamisen edistämiseen liittyvät ehdotukset mukaan lukien yleiseurooppalaisia henkilökohtaisia eläketuotteita koskeva sääntelyehdotus. Lisäksi päätelmissä mainitaan EU:n sisäiset sijoitukset. Pääomamarkkina ja pankkiunionin viimeistely on osa talous ja rahaliiton (EMU) syventämistä, mutta neuvoston päätelmissä tätä seikkaa ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita. Jatkossakin Ecofinneuvostolle raportoidaan säännöllisesti pääomamarkkinaunionihankkeen edistymisestä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 20.11.2015, 9.6.2017 ja kirjallinen menettely 3.5.7.2017 E 72/2015 vp, TaVL 19/2015 vp, 11.12.2015, SuVP 412015 vp, 16.12.2015, 14.6.2017, 5.7.2017 Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman väliarviosta laaditaan eduskunnalle yksilöity selvitys (Ekirjelmä) kesän 2017 aikana.
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 15(21) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista (COM(2017 292), 8.6.2017 Neuvoston päätelmäluonnos (englanniksi) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssineuvos Jyrki Knuutinen, 02955 30103, etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/1054 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700405 RMO Knuutinen Jyrki(VM) 28.06.2017 JULKINEN 16(21) Asia ECOFIN neuvosto 11.7.2017, Bryssel; 8. Järjestämättömät luotot Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 11.07.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ecofinneuvosto keskustelee pankkien järjestämättömistä luotoista (nonperforming loans) ja antaa järjestämättömien luottojen hoitamiseen liittyvät neuvoston päätelmät. Keskustelu siirrettiin kesäkuun Ecofinneuvostosta heinäkuun kokoukseen, koska päätelmien luonnoksesta ei tällöin ollut riittävää sopua. Epävirallisen Ecofinneuvoston keskusteluissa 7.4.2017 nostettiin ministeritasolle järjestämättömiin luottoihin liittyviä keskeisiä seikkoja ja pyrittiin luomaan tilanteen ratkaisemiseksi poliittista tukea. Neuvoston päätelmät pohjautuvat rahoituspalvelukomitean järjestämättömien luottojen alaryhmän politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia sisältävään loppuraporttiin. Neuvoston päätelmien luonnoksia on valmisteltu rahoituspalvelukomiteassa ja ne on tavoite viimeistellä talous ja rahoituskomitean 29.6.2017 pidettävässä kokouksessa. Järjestämättömiä luottoja koskeva loppuraportti voidaan kokonaisuutena katsoa oikeansuuntaiseksi. Järjestämättömien luottojen hoitamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys ja laajasti erityyppisiä toimia. Valmisteltavat neuvoston päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä, kunhan niissä pidetään mukana meidän kannalta keskeisimmät seikat. Suomi painottaa, että vastuu järjestämättömien luottojen hoitamisesta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille pankeille. Korostamme pankkivalvojien ja pankkiunionin osalta yhteisen valvontamekanismin (SSM) roolia sekä toimenpiteitä järjestämättömiin luottoihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Voimassa olevan pankkisääntelyn ja valvonta sekä kriisinhallintamekanismin johdosta toimivaltaisilla viranomaisilla tulisi olla riittävät työkalut ongelmien hoitamiseen. Valvojien valtuuksia ja työkaluja tulee tarvittaessa vahventaa komission
Pääasiallinen sisältö 17(21) tulkintakannanotoilla ja EUsääntelyn uudelleentarkasteluilla, jotta pankeilta vaaditaan riittävät luottotappiovaraukset ja arvonalennukset. Järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden kehittäminen on tärkeää mutta samalla hankalaa, kun otetaan huomioon niiden jälkimarkkinoille siirtämiseen liittyvät oikeudelliset ja toiminnalliset haasteet. Kansallisilla omaisuudenhoitoyhtiöillä voi olla rooli osana järjestämättömiä luottoja koskevia kokonaisratkaisuja. Järjestämättömät luotot ovat paljolti yksittäisten pankkien tai jäsenvaltioiden pankkien ongelma eikä varsinainen EUtasoinen ongelma, vaikka niillä onkin laajempia heijastusvaikutuksia. Euromaiden pankkien järjestämättömät luotot ovat paljolti vanhaa taakkaa, joka olisi pitänyt hoitaa pankkiunioniin siirryttäessä. Pankkien rakenteelliset ratkaisut ja uudistukset ovat tärkeitä EU:n pankkisektorin tervehdyttämiseksi. Pankkien uudelleenjärjestelyt ja rakenneuudistukset eivät saa kuitenkaan johtaa elinkelvottomien tai maksukyvyttömien pankkien tukemiseen eikä pankkisääntelyn ja pankkiunionin periaatteiden vastaisiin ratkaisuihin. Pankkien ongelmaluottoja ei saisi siirtää veronmaksajien vastuulle. Järjestämättömien luottojen hoitamismalleja pohdittaessa on syytä tarkastella toimenpiteitä niissä jäsenvaltioissa, joissa järjestämättömien luottojen määrää on menestyksellisesti pystytty aidosti alentamaan. Kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelmien vertaamisen avulla voidaan asettaa vertaispainetta niille jäsenvaltioille, joiden maksukyvyttömyysjärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Kansallisten maksukyvyttömyyskehikkojen ja vakuuksien realisointijärjestelmiin on kiinnitetty huomiota komission antamissa maakohtaisissa suosituksissa. Neuvoston rahoituspalvelukomitea perusti kesällä 2016 järjestämättömien luottojen alaryhmän, jonka järjestämättömiä luottoja koskeva tilannearvion ja toimenpideehdotuksia sisältävä loppuraportti on valmistunut toukokuussa 2017. Loppuraportti sisältää järjestämättömiin luottoihin liittyviä politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia. Toimenpideehdotukset koskevat valvontatoimia, maksukyvyttömyyskehikkoja ja oikeusjärjestelmien toimivuutta, järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden edistämistä ja pankkisektorin rakenteellisia uudistuksia. Ehdotettavilla toimenpiteillä puututtaisiin sekä tämänhetkiseen järjestämättömään lainakantaan että estettäisiin uusien lainakantojen muodostuminen. Neuvoston päätelmät on laadittu paljolti alaryhmän raportin suositusten pohjalta. Rahoituspalvelukomitean alaryhmän toimeksianto ja selvitykset ovat osittain rinnakkaisia Euroopan keskuspankin (EKP) yhteisessä valvontamekanismissa ja Euroopan pankkiviranomaisessa (EBA) vireillä oleville järjestämättömiä luottoja koskeville toimille ja selvitystyölle. EKP:n pankkivalvonnan järjestämättömiä luottoja koskeva ohjeistus pankeille julkistettiin maaliskuussa 2017. EKP:n pankkivalvonta on loppuvuodesta 2016 alkaen jossain määrin terävöittänyt toimiaan järjestämättömiin luottoihin liittyen. Julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä etenkin kolmea Italian pankkia koskevat ratkaisut. Komissio on kesäkuussa 2017 tiedottanut sekä Italian kolmanneksi suurinta
18(21) pankkia Banca Monte dei Paschi di Sienan (MPS) pääomittamista ja uudelleenjärjestelyä koskevan periaateratkaisun saavuttamisesta Italian valtiovarainministeriön kanssa että kahden alueellisen pankin eli Banca Popolare di Vicenzan ja Venoto Bancan konkursseista ja näihin menettelyihin liittyvistä Italian myöntämistä valtiontuista. Näitä ratkaisumalleja ei voida aidosti pitää sijoittajanvastuuta korostavina. Pääomamarkkinoita kehittämällä ja pääomamarkkinaunionin luomisen avulla voidaan edistää sekä monipuolistaa markkinaehtoista rahoitusta ja osaltaan siirtää riskejä pois pankkijärjestelmästä. Pääomamarkkinaunioni ja järjestämättömät luotot nousevat esille komission 31.5.2017 julkistamassa talous ja rahaliiton (EMU) syventämistä koskevassa pohdintaasiakirjassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 35.4.2017, 9.6.2017 ja kirjallinen menettely 3.5.7.2017 Suuri valiokunta 5.4.2017, 14.6.2017, 5.7.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ecofinneuvoston päätelmien luonnos (englanniksi) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssineuvos Jyrki Knuutinen, 02955 30103, etunimi.sukunimi@vm.fi; EUTORItunnus EU/2017/0258 Liitteet Viite
19(21) VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, RMO, KVR, KO 3.7.2017 EURORYHMÄ 10.7.2017, Bryssel Euroryhmän kokouksissa 15.6.2017 käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kansalliset maksukyvyttömyyskehikot järjestämättömiä luottoja koskevat valvontakäytännöt ja oikeudelliset kehikot Euroryhmässä käydään temaattista keskustelua jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyskehikoista. Asiakohta liittyy euroryhmän yleisiin kasvua ja työllisyyttä koskeviin teemakeskusteluihin, joita on käyty muutaman kerran parin viime vuoden aikana. Keskustelujen taustalla ovat euroalueelle ja tietyille euromaille annetut maakohtaiset suositukset maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuuden parantamisesta. Tällä kertaa keskustellaan järjestämättömiin luottoihin liittyvistä pankkien valvontakäytännöistä ja kansallisista oikeuskehikoista Euroopan keskuspankin yhteisen valvontamekanismin (SSM) laatiman laajan ja kaikki 19 euromaata kattavan raportin pohjalta. Järjestämättömiin luottoihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa Suomi korostaa pankkivalvojien ja pankkiunionin osalta SSM:n roolia ja toimenpiteitä. Valvojien ja yhteisen valvontamekanismin riittävät toimet ovat mielestämme erityisen välttämättömiä niissä jäsenvaltioissa, joissa järjestämättömien luottojen taso on korkea. Raportti nimeää tällaisiksi euromaiksi Kyproksen, Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin, Slovenian ja Espanjan. Pankkisektorin viimeaikainen kehitys Euroryhmä saa tiedoksi tilannekatsauksen viimeaikaisista tapahtumista euroalueen pankkisektorilla. Päähuomio kohdistunee Italiaan, jossa EKP toimivaltaisena pankkivalvojana totesi kahden pankin menettäneen taloudelliset toimintaedellytyksensä. EU:n pankkikriisinratkaisuviranomainen katsoi tämän jälkeen, että julkinen etu ei edellytä kyseistä pankkien asettamista kriisihallintoon, vaan ne voidaan purkaa tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Italian hallitus on kuitenkin päättänyt osallistua näihin menettelyihin valtion varoin siten, että merkittävä osa pankkien velkojista ja kaikki tallettajat suojataan tappioilta. Nämä ratkaisut, yhdessä aiemmin kesäkuussa julkistetun Italian suurinta pankkia koskevan julkisen pääomituksen kanssa ovat herättäneet keskustelua uuden kriisinratkaisulainsäädännön uskottavuudesta. Irlanti suullinen informointi ohjelman jälkeisen 7. valvontakäynnin tuloksista Euroryhmä saa tilannekatsauksen Irlannin ohjelman jälkeisen seitsemännen valvontakäynnin tuloksista. Komissio ja Euroopan keskuspankki suorittivat valvontakäynnin Irlantiin 16. 19.5.2017. Euroopan vakausmekanismi osallistui tarkkailijana käyntiin. Rahoitustukea saanut maa on ohjelman jälkeisessä valvonnassa, kunnes 75 % euromaiden sille myöntämästä rahoitustukilainasta on maksettu takaisin. Valvontakäynnit toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.
20(21) Irlannin talousnäkymät ovat hyvät. Tulevaisuutta varjostavat ensisijaisesti ulkoiset uhat eli epävarmuus Britannian EUeron vaikutuksista ja mahdollisista muutoksista niin kansainvälisissä verotuskäytännöissä kuin kauppapoliittisissa ratkaisuissakin. Järjestämättömien saatavien määrä on laskenut, mutta niiden taso on edelleen korkea. Pankkien luotonanto on piristymään päin, joskin toistaiseksi lähinnä vain tietyillä kapeilla kiinteistö ja yrityslainasektoreilla. Asuntomarkkinoilla haasteena on asuntojen riittämätön tarjonta ja Irlannin asuntomarkkinoiden kehitystä on seurattava tarkasti. Euroalueen finanssipolitiikan viritys Euroryhmä keskustelee euroalueen finanssipolitiikan virityksestä vuonna 2018. Keskustelu pohjustaa jäsenmaiden vuotuista alustavien talousarviosuunnitelmien laadintaa. Komission näkemyksen mukaan kokonaisuutena tarkasteltuna euroalueen finanssipolitiikan virityksen tulisi olla neutraali vuonna 2018. Euroalueen tasolla neutraali finanssipolitiikan viritys on mahdollista saavuttaa siten, että maat, joilla on liikkumavaraa vakaus ja kasvusopimuksen puitteissa harjoittavat elvyttävää finanssipolitiikkaa samalla kun toiset maat jatkavat EUsääntöjen edellyttämiä sopeutustoimia. EMUn syventäminen seuranta Euroryhmässä käydään seurantakeskustelu talous ja rahaliiton syventämisestä. Keskustelua varten ei ole taustapaperia. Jatkona komission valkoiselle kirjalle Euroopan tulevaisuudesta komissio julkaisi toukokuun lopussa keskustelupaperin talous ja rahaliiton kehittämisestä. Keskustelupaperi pohjautuu pitkälti viiden puheenjohtajan kesällä 2015 julkaisemaan raporttiin Euroopan talous ja rahaliiton viimeistely ja siinä esitettyihin lyhyemmän ja pidemmän aikavälin ehdotuksiin. Toukokuun keskustelupaperi ei ole pohjana EMU:n syventämisen jatkovalmisteluille neuvostossa. Tällä hetkellä on epäselvää miten ja millä aikataululla EMU:n kehittämisessä voidaan edetä. Koko EU:ta koskettavat laajemmat kysymykset, kuten maahanmuutto sekä ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat viime vuosina vaatineet enemmän huomiota kuin talous ja rahaliiton syventäminen. Viron puheenjohtajuuskaudella EMU:n syventäminen on esillä epävirallisessa Ecofinneuvostossa syyskuussa ja jatkovalmistelua linjaavia päätöksiä tehdään mahdollisesti joulukuun Eurooppaneuvostossa. Suomi katsoo, että on tärkeää jatkaa jo sovittujen uudistusten, kuten pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni, valmistelua. Suomi on talous ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan sekä vastuu omista veloistaan. EMU:a ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajenemiseen.
21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi