Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS JULKINEN Viite Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Malta Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiosihteeri Risto Artjoki. Järjestämättömät luotot Valtiovarainministereiden epävirallisen kokouksessa keskustellaan pankkien järjestämättömistä luotoista (NPLs), joiden taso on ongelmallisen korkea etenkin eräissä euromaissa. Nyt käytävän keskustelun tavoitteena on nostaa esille järjestämättömiin luottoihin liittyviä keskeisiä seikkoja ja sekä pyrkiä luomaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvittavaa poliittista tukea. Suomi katsoo, että vastuu järjestämättömien luottojen hoitamisesta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille pankeille ja korostaa pankkivalvojien ja euromaiden osalta yhteisen valvontamekanismin (SSM) roolia. Pankkien ongelmia ei tule eikä saa pyrkiä siirtämään veronmaksajien vastuulle. Pidemmällä tähtäimellä on tärkeää kehittää pankkien luotonantopolitiikkaa ja vahvistaa jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyskehikkojen toimivuutta, jotta vastaavanlaajuista järjestämättömien luottojen ongelmaa ei pääsisi syntymään. Yksityisten investointien vahvistaminen PohjoisAfrikassa ja laajemmin Valtiovarainministereiden on tarkoitus käydä keskustelua yksityisen sektorin sekä infrastruktuurin kehittämisestä PohjoisAfrikassa ja laajemmin sekä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten roolista tässä työssä. Suomi tukee aloitteita laajaalaisista kehitysohjelmista kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittämiseksi, joihin kaikkien kansainvälisten rahoituslaitosten, EUmaiden, EU:n ulkopuolisten G20 maiden ja muiden toimijoiden sekä itse kohdemaiden on määrä yhdessä sitoutua. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että kaikkien toimijoiden välisen koordinaation parantaminen on yksi hankkeiden ydintavoitteista. Verotuksen varmuus muuttuvassa ympäristössä Valtiovarainministerit keskustelevat myös verotuksen varmuudesta muuttuvassa ympäristössä. Puheenjohtajan mukaan EU on ollut keskeisessä asemassa kansainvälisen verojärjestelmän luomisessa ja jatkaa tässä roolissa. Nyt käytävässä keskustelussa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä kansainvälisen verojärjestelmän viime vuosikymmenen aikana läpikäymästä muutoksesta ja siitä, kuinka luodaan elinvoimaisempi ympäristö globaalille kasvulle. Keskustelussa on esillä, mitä verotuksen ennustettavuudella tarkoitetaan, sekä millaisia toimia sen edistämiseksi tarvitaan. Suomi pitää tärkeänä verolainsäädännön ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta, jotta verovelvollisen on mahdollista pitkäjänteisesti suunnitella toimintaansa. Toinen tärkeä aspekti liittyy Verohallinnon tehokkaan verovalvonnan toteutumisen turvaamiseen. Suomi kannattaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

2 Muut asiat 2(19) Epävirallisen valtiovarainministerikokouksen lounasaiheena on keskustelu talous ja rahaliiton tulevaisuudesta. Tavoitteena on antaa evästystä komissiolle kun se valmistelee toukokuun keskustelupaperiaan EMU:sta. Euroryhmä Perjantaina kokoontuvan euroryhmän aiheina ovat temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä (investoinnit), pankkiunioniasiat, Kreikan tilannekatsaus, Kyproksen ohjelman jälkiseuranta sekä valuuttakurssikehitys.

3 Asialista: 3(19) TYÖISTUNTO I Järjestämättömät luotot (NPLs) s. 4 TYÖISTUNTO II Yksityisten investointien vahvistaminen PohjoisAfrikassa ja laajemmin EUinstituutioiden rooli s. 9 TYÖISTUNTO III Verotuksen varmuus muuttuvassa ympäristössä s. 13

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Knuutinen Jyrki(VM) JULKINEN 4(19) Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Malta; TYÖISTUNTO I: Järjestämättömät luotot (NPLs) Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisen Ecofinin ensimmäisessä työistunnossa keskustellaan pankkien järjestämättömistä luotoista (nonperforming loans, NPLs). Järjestämättömien luottojen taso on ongelmallisen korkea etenkin eräissä euromaissa. Epävirallisen Ecofinkeskustelun tavoitteena on nostaa esille järjestämättömiin luottoihin liittyviä keskeisiä seikkoja ja sekä pyrkiä luomaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvittavaa poliittista tukea. Malta puheenjohtajavaltiona on laatinut keskustelua varten lyhyehkön taustaasiakirjan, joka sisältää neljä yleisluontoista järjestämättömiin luottoihin liittyvää kysymystä. Suomen kanta Vastuu järjestämättömien luottojen hoitamisesta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille pankeille. Suomi korostaa pankkivalvojien ja euromaiden osalta yhteisen valvontamekanismin (SSM) roolia sekä toimenpiteitä järjestämättömiin luottoihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Voimassa olevan pankkisääntelyn ja valvonta sekä kriisinhallintamekanismin johdosta toimivaltaisilla viranomaisilla pitäisi olla riittävät työkalut ongelmien hoitamiseen. Valvojien valtuuksia ja työkaluja tulee tarvittaessa pyrkiä vahventamaan tulossa olevissa EUsääntelyn uudelleentarkasteluissa. Järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden kehittäminen on tärkeää mutta samalla hankalaa, kun otetaan huomioon niiden jälkimarkkinoille siirtämiseen liittyvät oikeudelliset ja toiminnalliset haasteet. Lisäksi suuri määrä järjestämättömistä luotoista on pienten ja keskisuurten yhtiöiden, joiden luotoille jälkimarkkinoiden luominen on erityisen vaikeaa. Järjestämättömien luottojen siirtäminen omaisuudenhoitoyhtiöihin (asset management company, AMC) ei ole aitoa jälkimarkkinoiden luomista. Omaisuudenyhtiöillä voi olla kuitenkin rooli osana järjestämättömiä luottoja koskevia kokonaisratkaisuja.

5 5(19) Erityisen kielteisesti Suomi suhtautuu ajatukseen EU:n yhteisestä julkisesta omaisuudenhoitoyhtiöstä. Mielestämme tällainen omaisuudenhoitoyhtiö (bad bank) olisi sekä pankkisääntelyn että pankkiunionin periaatteiden ja tavoitteiden vastainen. Pankkien ongelmia ei tule eikä saa pyrkiä siirtämään veronmaksajien vastuulle. Lisäksi järjestämättömät luotot ovat paljolti yksittäisten pankkien tai jäsenvaltioiden pankkien ongelma eikä todellinen EUtasoinen ongelma, vaikka niillä onkin heijastusvaikutuksia. Euromaiden pankkien järjestämättömät luotot ovat käytännössä paljolti vanhaa taakkaa (niin sanottu legacy issue), joka olisi pitänyt hoitaa pankkiunionin siirtymisvaiheessa. Pankkien rakenteelliset ratkaisut ja uudistukset ovat tärkeitä EU:n pankkisektorin tervehdyttämiseksi. Pankkisektorin rakenteelliset uudistukset eivät saa kuitenkaan johtaa millään tavalla elinkelvottomien tai jopa maksukyvyttömien pankkien tukemiseen. Suomi painottaa, että EUsääntelyä ja erityisesti BRRDsääntelyä (luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys ja kriisinratkaisukehystä koskeva direktiivi) mukaan lukien bailinvaatimuksia tulee tarkasti noudattaa kaikissa järjestämättömiin luottoihin liittyvissä toimenpiteissä. Järjestämättömien luottojen hoitamismalleja pohdittaessa on syytä huolellisesti tarkastella toimenpiteitä niissä jäsenvaltioissa, joissa järjestämättömien luottojen määrää on menestyksellisesti pystytty alentamaan. Pidemmällä tähtäimellä on tärkeää kehittää pankkien luotonantopolitiikkaa ja vahvistaa jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyskehikkojen toimivuutta, jotta vastaavanlaajuista järjestämättömien luottojen ongelmaa ei pääsisi syntymään. Pääomamarkkinoita kehittämällä ja pääomamarkkinaunionin luomisen avulla voidaan edistää ja monipuolistaa markkinaehtoista rahoitusta sekä osaltaan siirtää riskejä pois pankkijärjestelmästä. Pääasiallinen sisältö Pankkien järjestämättömien luottojen määrä EU:ssa on yhteensä miljardia euroa (keskimäärin 5 % kaikista luotoista). Järjestämättömien luottojen korkeaa tasoa etenkin eräissä euromaissa (Kreikka, Kypros, Portugali, Italia, Slovenia) voidaan pitää suurimpana tämänhetkisenä pankkeihin liittyvänä ongelmana. Järjestämättömien luottojen määrä on kuitenkin viime vuosina kääntynyt jossain määrin laskuun. Järjestämättömät luotot EU:ssa; Lähde: Bruegel ja EKP, huippu Q2/2016 asti:

6 6(19) Järjestämättömiä luottoja ei pystytä hoitamaan tulevaa ja mahdollista talouskasvua odottamalla. EU:ssa ja erityisesti euroalueella ei finanssikriisin alkamisen jälkeen ole alaskirjattu järjestämättömiä luottoja samassa laajuudessa kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Järjestämättömien luottojen suuri kanta rasittaa euromaiden pankkeja sekä samalla sitoo pääomia ja estää tulevan kasvun rahoittamista. Kärjistäen järjestämättömien luottojen hoitamatta jättäminen synnyttää tilanteen, jossa niin sanottujen zombiepankkien taseissa on runsaasti zombieyhtiöiden luottoja, joita ei kuitenkaan voida tai haluta alaskirjata. Valtiovarainministereiden keskustelua varten puheenjohtajavaltion taustaasiakirjassa esitetään seuraavat kysymykset: 1. Kuinka merkittävästi järjestämättömiä luottoja omaavia pankkeja voidaan rohkaista alaskirjaamaan tai uudelleenjärjestelmään huonot luottonsa kohtuullisessa ajassa? Tulisiko valvojien työkaluja vahventaa tässä suhteessa? 2. Mitä voidaan tehdä jälkimarkkinoiden kehittymisen esteenä oleville seikoille? Voidaanko omaisuudenhoitoyhtiöt nähdä keskeisenä toimintamallina jälkimarkkinoiden kehittämiseksi ja yksittäisten pankkien sekä pankkisektorin uudelleenjärjestelemiseksi? 3. Kuinka pankkisektorin rakenteellisia uudistuksia voidaan edistää, jotta järjestämättömien luottojen hoitamiseen olisi paremmat valmiudet? 4. Kun nykyisen järjestämättömien luottojen korkean tason taustalla on ennen kaikkea koettu finanssikriisi, niin millaisilla politiikkatoimien vaiheistuksella tilanteesta päästään eteenpäin ja estetään sen toistuminen? Neuvoston rahoituspalvelukomitea (FSC) on kesällä 2016 perustanut järjestämättömien luottojen alatyöryhmän, joka on syksyllä 2016 laatinut järjestämättömiä luottoja koskevan tilannearvion ja väliraportin. Alatyöryhmän politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia sisältävän loppuraportin on määrä valmistua kevään aikana.

7 7(19) Alatyöryhmän puheenjohtaja Corso Bavagnoli (Ranska) osallistuu Ecofinkeskusteluun. Rahoituspalvelukomitean alatyöryhmän toimeksianto ja selvitykset ovat osittain rinnakkaisia Euroopan keskuspankin (EKP) yhteisessä valvontamekanismissa ja Euroopan pankkiviranomaisessa (EBA) vireillä oleville järjestämättömiä luottoja koskeville toimille ja selvitystyölle. EKP:n pankkivalvonnan järjestämättömiä luottoja koskeva ohjeistus pankeille julkistettiin maaliskuussa EKP:n pankkivalvonta on loppuvuodesta 2016 alkaen jossain määrin terävöittänyt toimiaan järjestämättömiin luottoihin liittyen. Rahoituspalvelukomitean alatyöryhmän loppuraportin on määrä sisältää järjestämättömiin luottoihin liittyviä politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia. Toimenpideehdotukset tulevat koskemaan valvontatoimia, maksukyvyttömyyskehikkoja ja oikeusjärjestelmien toimivuutta, järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden edistämistä ja pankkisektorin rakenteellisia muutoksia. Järjestämättömien luottojen alatyöryhmän loppuraportin hyväksyntä menee alkukesälle 2017, jolloin järjestämättömien luottojen tilanne ja päällimmäiset ongelmat saattavat ainakin yksittäisten pankkien osalta olla jossain määrin ratkaistu tai toistaiseksi hoidettu jollain muulla tavalla yhteisen pankkivalvontamekanismin ja komission hyväksymillä toimilla. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan parhaillaan etsitään ratkaisua Italian kolmanneksi suurimman pankin Banca Monte dei Paschi di Sienan (MPS) ennakolliseen julkiseen pääomittamiseen (BRRD 32 artikla). Tästä maailman vanhimmasta ja pitkäaikaisesta ongelmapankista on jossain määrin muodostunut eräänlainen EU:n pitkittyvän pankkikriisin tunnusmerkki. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

8 8(19) Asiakirjat Nonperforming Loans, Presidency Issues Note, Informal EU Finance Ministers Meeting, 78 April 2017, Valletta Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssineuvos Jyrki Knuutinen, , EUTORItunnus EU/2017/0258 Liitteet Viite

9 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (19) KVR Jaakkola Miia(VM), af Ursin Anne(VM), Tikkanen Joanna(VM), Huopaniemi Jussi JULKINEN Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Malta; TYÖISTUNTO II: Yksityisten investointien vahvistaminen PohjoisAfrikassa ja laajemmin EUinstituutioiden rooli Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministereiden on tarkoitus käydä keskustelua yksityisen sektorin sekä infrastruktuurin kehittämisestä PohjoisAfrikassa ja laajemmin sekä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten roolista tässä työssä. Suomi tukee aloitteita laajaalaisista kehitysohjelmista kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittämiseksi, joihin kaikkien kansainvälisten rahoituslaitosten, EUmaiden, EU:n ulkopuolisten G20 maiden ja muiden toimijoiden sekä itse kohdemaiden on määrä yhdessä sitoutua. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että kaikkien toimijoiden välisen koordinaation parantaminen on yksi hankkeiden ydintavoitteista. Afrikan asema Euroopan maantieteellisenä naapurina on edelleen korostunut maastamuuttokriisin myötä. Afrikan väestönkasvu on arvioitu kaksinkertaistuvan nykyisestä 1,2 miljardista vuoteen 2050 mennessä. Afrikan väestöstä noin puolet on alle 25vuotiaita. Vuositasolla uusia työpaikkoja tulisi luoda noin 20 miljoonaa vuoteen 2035 mennessä, ja yhä enemmän huomioita tulisi kiinnittää nuorten työllistymismahdollisuuksiin virallisilla työmarkkinoilla. Talouskasvun, yhteiskunnan rakenteiden ja elinkeinoelämän vahvistamisen lisäksi tulee myös vahvistaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, rauhaa sekä laillisuusperiaatetta. PohjoisAfrikassa väestön arvioidaan kasvavan hieman muuta Afrikkaa hitaammin noin 100 miljoonalla seuraavien 35 vuoden aikana. Keskeinen haaste talouskasvun vahvistamisessa PohjoisAfrikan maissa on yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistaminen. Esimerkiksi yritysten toimintaympäristö on nykyisellään sangen vaatimattomalla tasolla kansainvälisessä vertailussa. Lisäksi hyvän hallinnon, kilpailuolosuhteiden ja laillisuusperiaatteen osalta edistys on ollut vaatimatonta.

10 10(19) Poliittiset levottomuudet, keskinäisten taloudellisten kytkösten vähäisyys sekä laaja nuorisotyöttömyys ovat leimanneet PohjoisAfrikan maiden kehitystä ja asettavat merkittäviä haasteita tulevaisuudelle. Maastamuutto PohjoisAfrikasta Eurooppaan on ollut laskussa, kun taas koko Afrikan osalta noin puoli miljoonaa afrikkalaista muuttaa Eurooppaan vuosittain. Euroopan investointipankki (EIB, European Investment Bank) on toiminut Pohjois Afrikan alueella vuosikymmeniä. EIB:n kokonaislainoitus FEMIPmaissa (Tunisia, Marokko, Egypti, Jordania ja Israel) on vuodesta 2007 lähtien noin 14.6 miljardia euroa. Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankki EBRD (European Bank for Reconstruction and Development) laajensi toimintansa alueelle vuonna 2012 ja keskittyy pääosin yksinomaan yksityisen sektorin hankkeiden rahoitukseen. Vuosien aikana EBRD rahoitti yli 5 miljardin euron arvosta erinäisiä hankkeita esimerkiksi Egyptissä, Jordaniassa, Marokossa ja Tunisiassa. Lisäksi vuoden 2017 aikana alueen rahoitusta pyritään lisäämään Euroopan kestävän kehityksen rahaston toimesta. Myös Maailmanpankkiryhmä on toiminut jo pitkään alueella. Maailmanpankkiryhmän yksityistä sektoria rahoittavan IFC:n (International Finance Corporation) MENAalueen ulkona oleva rahoitus on vuoden 2016 lopulla noin 5,7 miljardia dollaria. IFC:n toiminnassa painottuu liiketoimintaympäristön kehittäminen, mukaan lukien rahoituksen saatavuuden parantaminen erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, infrastruktuurin kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen jotta ne kohtaisivat paremmin työmarkkinatarpeita. IBRD:n (International Bank for Reconstruction and Development) julkisen sektorin rahoitusosuus on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2016 lopulla IBRD/IDA:lla on ulkona rahoitusta 14,7 miljardia dollaria MENAalueella. Näkökohtia EU:n osallistumisesta Bruegel esittää laatimassaan taustaasiakirjassa, että talouskasvu edellyttää sekä yksityisiä että julkisia investointeja. Julkiset investoinnit tulisi kohdistaa esimerkiksi infrastruktuurin ja koulutuksen sekä terveyspalvelujen kehittämiseen, mutta keskeinen kysymys on miten parantaa yksityisten investointien edellytyksiä. EU:n näkökulmasta keskeiset politiikkaalueet ovat Bruegelin mukaan ainakin seuraavat: (i) poliittinen vakaus sekä turvallisuus, (ii) markkinoillepääsyn edellytysten parantaminen, (iii) hyvän hallinnon parantaminen, (iv) koulutusjärjestelmän uudistaminen ja nuorisotyöttömyyden kitkeminen, ja (i) yhteistyön tekeminen Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta lähtöisin olevan muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Bruegel arvioi myös, että erityisesti EIB:n, EBRD:n ja Maailmanpankin lainapohjaisen rahoituksen lisäksi ko. instituutioiden tarjoama tekninen apu on avainasemassa tärkeiden reformien aikaansaamiseksi. Myös IMF:n ohjelmat Egyptissä, Marokossa ja Tunisiassa ovat tärkeitä. Laajempana poliittisena kysymyksenä Bruegel esittää, että kehityspoliittisten ja yksityisen sektorin toimien lisäksi EU arvioisi mahdollisuutta kehittää esimerkiksi maahanmuuttoa koskevia kumppanuusohjelmia PohjoisAfrikan valtioiden kanssa. G20ryhmän Afrikkaa ja investointeja koskeva aloite Afrikkaa koskevia korkean tason aloitteita on tällä hetkellä vireillä useita. Saksa on valinnut Afrikan yhdeksi pääprioriteetikseen kuluvalla G20puheenjohtajuuskaudellaan ja sen johdolla G20 on lanseerannut Compact with Africa aloitteen, jonka tarkoitus on lisätä investointeja Afrikassa yhdessä kumppanuusmaiden sekä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Aloitteen perustavana ajatuksena on, että eri toimijoiden keskinäistä koordinaatiota voidaan ja tulee tehostaa yksityisten investointien

11 11(19) vauhdittamiseksi. Afrikan kehityspankki, Maailmanpankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto ovat G20ryhmän pyynnöstä laatineet yhteisraportin, joka toimitettiin G20ryhmän valtiovarainministereille ja keskuspankkien pääjohtajille kokouksessaan BadenBadenissa maaliskuuta Aloitteen keskiössä on ajatus, että Afrikan maat valitsevat itse omat prioriteettinsa talouden kehittämiseksi kolmelta ydinalueelta: (i) makrotalouden tasapaino, julkiset investoinnit ja velkakestävyys (ii) elinkeinoelämän toimintaedellytykset; hyvä hallinto ja yritysten toimintaympäristön parantaminen sekä (iii) rahoituksen saatavuus. Raportissa käsitellään hyvin seikkaperäisesti yllä mainitun kolmen alueen keskeisiä haasteita ja toimintaehdotuksia. Kun Afrikan maat sitoutuvat uudistusohjelmiin, kansainväliset rahoittajat puolestaan lupaavat lisää rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen. Aloitteeseen on jo ehtinyt sitoutua viisi afrikkalaista maata: Norsunluurannikko, Marokko, Ruanda, Senegal ja Tunisia. Saksan laatimassa Marshall Plan for Africa suunnitelmassa Saksa ehdottaa Afrikkakomissaariviran perustamista EUkomissioon, ja että nykyisiä eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja hyödynnettäisiin yhä enemmän Afrikassa. Suunnitelman tarkoitus on vastata Afrikan moniin rakenteellisiin ongelmiin. Kehitysohjelma on laajaalainen ja se sisältää paljon konkreettisia ehdotuksia. Saksa nostaa esiin myös koulutuksen merkityksen väestönkasvuun liittyvissä kysymyksissä. Jos Afrikka sitoutuu keskeisiin uudistuksiin, Saksa sitoutuu lisäämään rahoitusta näihin hankkeisiin sekä kannustaa myös saksalaisia yrityksiä lisäämään investointeja Afrikkaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

12 12(19) Asiakirjat Bruegel, Boosting private investment in North Africa and beyond: what role for European institutions? Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, Finanssineuvos Anne af Ursin, p VM/KVR, Neuvotteleva virkamies Joanna Tikkanen, p VM/KVR, Ylitarkastaja Miia Jaakkola, p VM/KO, Neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi, p EUTORItunnus EU/2017/0300 Liitteet Viite

13 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Upola Minna(VM) JULKINEN 13(19) Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Malta; TYÖISTUNTO III: Verotuksen varmuus muuttuvassa ympäristössä Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajavaltio Malta on lisännyt asialistalle asiakohdan Verotuksen varmuus muuttuvassa ympäristössä. Puheenjohtajan mukaan EU on ollut keskeisessä asemassa kansainvälisen verojärjestelmän luomisessa sekä jatkaa tässä roolissa. OECD:n ja IMF:n tekemässä työssä verotuksen ennustettavuuden parantamiseksi on tärkeää, että EU pysyy kehityksen mukana sekä varmistaa omien verojärjestelmiensä kelpoisuuden houkutella investointeja ja kaupankäyntiä. Puheenjohtajan mukaan on tarpeen keskustella kansainvälisen verojärjestelmän viime vuosikymmenen aikana läpikäymästä muutoksesta ja siitä, kuinka luodaan elinvoimaisempi ympäristö globaalille kasvulle. Keskustelussa haetaan yhteisymmärrystä sille, mitä verotuksen ennustettavuudella tarkoitetaan, sekä millaisia toimia sen edistämiseksi tarvitaan. Suomi pitää verotuksen ennustettavuutta sekä sen edistämistä tärkeänä. Suomi on valmis keskustelemaan ja selvittämään keinoja, joilla verotuksen ennustettavuutta ja taloudellista kasvua voitaisiin edistää. Ennakoitavuuden edistämisessä tärkeää on verolainsäädännön ennustettavuus ja johdonmukaisuus, jotta verovelvollisen on mahdollista pitkäjänteisesti suunnitella toimintaansa. Toinen tärkeä aspekti liittyy Verohallinnon tehokkaan verovalvonnan toteutumisen turvaamiseen. Tehokkaan verovalvonnan toteuttaminen edellyttää tietynasteista vähimmäisvelvollisuutta tietojen antamisen suhteen. Suomi kannattaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ennakoitavuuden lisääminen edellyttää Verohallinnoilta uusia hallinnollisia järjestelyjä. Lisääntyvän hallinnollisen taakan tulee olla oikeassa suhteessa siitä sekä verovelvollisille että verohallinnoille koituvaan hyötyyn nähden.

14 Pääasiallinen sisältö 14(19) Tarvittavien toimenpiteiden sekä niiden edellyttämien yksittäisten säädösmuutosten merkitys ja vaikutukset voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun konkreettinen muutosehdotus on tehty. Verotuksen ennustettavuudesta keskusteltiin Slovakian puheenjohtajuuskaudella Bratislavassa pidetyssä epävirallisessa Ecofinissä. Esillä olivat BEPS:n (Base Erosion and Profit Shifting) vastainen työ sekä taistelu verorikoksia ja terrorismia vastaan. Uutena asiana pöydällä oli oikeusvarmuuden parantaminen: ennustettavuuden lisääminen, epävarmuuden poistaminen sekä jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä aiheutuvan kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Kokouksessa korostettiin tuolloin tarvetta yksille standardeille ja säännöille. Yleisesti kannatettiin toimia, joilla vähennetään veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja sekä taistellaan verorikoksia vastaan. Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille myös ALV:sta aiheutuvat verotulomenetykset. Myös ennustettavuuden parantaminen ja paremmat riitojenratkaisumenetelmät olivat esillä. Puheenjohtajavaltio Malta viittaa OECD:n ja IMF:n piirissä verotuksen ennustettavuuden osalta tehtyyn ja tehtävään työhön. OECD:n sihteeristö on yhdessä IMF:n kanssa laatinut raportin verotuksen ennustettavuudesta G20maiden maaliskuussa 2017 Baden Badenissa pidettävää kokousta varten. Puheenjohtaja haluaa epävirallisessa valtiovarainministereiden kokouksessa ottaa esille tapoja, joilla voitaisiin edistää verotuksen ennustettavuutta ja EU:n houkuttelevuutta liiketoimintaympäristönä. Puheenjohtaja tuo tässä yhteydessä esiin, että lainsäädäntötyötä on sen kaudella jatkettu riitojenratkaisumekanismien, hybridijärjestelyiden sekä EU:n yhteisen, yritysveropohjan (CCTB) osalta, jotka kaikki tavalla tai toisella puheenjohtajan mielestä edistävät verotuksen ennustettavuutta. Puheenjohtajan mielestä tulisi saavuttaa oikea tasapaino toisaalta veronkiertoa torjuvien toimenpiteiden ja toisaalta verotuksen ennustettavuuden välillä. Verotuksen ennustettavuuden määrittämiseksi puheenjohtaja nostaa esille seuraavia teemoja: 1) Verotuksen ennustettavuus ei tarkoita täyttä asioiden muuttumattomuutta verotuksen alalla eikä kaikkien mahdollisten transaktioiden tai vaikutussuhteiden tarkastelua. Muutosten verotuksen alalla tulisi kuitenkin tapahtua kohtuullisella tahdilla. 2) Verolain tulee olla ymmärrettävä ja tehokas. Verovelvollisten oikeudet tulee turvata. Menneisyydessä tapahtuneet asiat tulevat olla lainvoiman piirissä, samalla kun tulevaisuuden oikeusvaikutukset tulevat olla ennakoitavissa. 3) Verotuksen ennustettavuudella on suora vaikutus kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin sekä kansainväliseen kauppaan. 4) Yksilöltä voidaan edellyttää vastuuta veronkierrosta ja rajoituksettomasta verosuunnittelusta. Veronkierron ja rajoituksettoman verosuunnittelun vaikutusten ja kustannusten vuoksi verotuksen ennustettavuus ei voi olla itseisarvo. 5) Globalisaation ja digitalisaation myötä tapahtuvan kansainvälisen taloudellisen muutoksen seurauksena määrätty määrä verotuksen ennustamattomuutta on väistämätöntä. 6) Useiden verolainsäädännön osien samanaikainen, nopea muutostahti voi merkitä oikeudellista epävarmuutta niiden tulkinnasta ja soveltamisesta. 7) Verotuksen läpinäkyvyyttä koskevien standardien käyttöönotto suo veroviranomaisille lisää tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä lisää verotarkastuksia.

15 15(19) Tämä voi johtaa lisääntyneisiin veroriitoihin verohallintojen kesken. Siten tehokas riitojenratkaisumenetelmä on puheenjohtajan mielestä tarpeen. 8) Veronkierrossa pyritään hyödyntämään kansainvälisen verotuksen monitulkintaisuutta, mitä puolestaan pyritään hillitsemään uusilla veronkiertosäännöksillä. Tämä kierre tulisi jossain vaiheessa katkaista, jotta voidaan edistää verotuksen ennakoitavuutta. 9) Epäselvä verolain kirjain johtaa tarpeeseen saada verolaista lainkäyttöelimen tulkinta, mikä on kallista ja lisää poikkeavien oikeudellisten tulkintojen myötä verotuksen ennustamattomuutta. 10) Yksilön oikeudet sekä verotuksen merkitystä valtion kannalta sääntelevät säännökset tulisi ottaa huomioon verolakia kirjoitettaessa, erityisesti verojärjestelmän muutosten aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. 11) Sekä verovelvollisen että veroviranomaisen tulisi pyrkiä oikeaan verokohteluun. Jos näin ei toimita, verotuksen ennustettavuus kärsii. Puheenjohtajan mukaan verotuksen ennustettavuutta voitaisiin lisätä muun muassa seuraavilla toimilla: 1) Toimenpiteitä tulee kohdistaa potentiaalisten veroriitojen vähentämiseksi, esimerkiksi tehostettujen ja läpinäkyvien verotuksen ennakkoratkaisujen avulla, mukaan lukien siirtohinnoittelua koskevat ennakkoratkaisut (nk. APA). Tältä osin EUtasolla on tehty jo toimia. 2) EU:n verolainsäädännön sisältöä, implementointia ja noudattamista tulisi parantaa. 3) OECD:n BEPSprojektin toimenpiteiden yhdenmukaista ja koordinoitua toimeenpanoa sekä hallinnointia tulisi edistää sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla. 4) Verohallintojen sekä verovelvollisten suhteita tulisi parantaa esimerkiksi erilaisilla yhteistyöohjelmilla. 5) Tiedonvaihtoa koskevien toimintaohjeet tulisi koota sekä antaa verovelvollisille tietoa siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä verotusta koskevia toimintamalleja. Tiedonantovelvollisuuden asettaminen aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien palveluiden tarjoajille koskien verosuunnittelurakenteita voisi palvella tätä tarkoitusta. 6) Pakolliset riitojen ratkaisumekanismit tulisi ottaa käyttöön. 7) Verohallintojen tasoa tulisi parantaa veroviranomaisten, riitojenratkaisumekanismia koskevan koulutuksen avulla. 8) Tuomareita ja muita sovittelijoita tulisi kouluttaa rajat ylittävien veroriitojen käsittelyn osalta. 9) Kansainväliset verostandardit tulee ottaa käyttöön globaalisti tasapuolisen pelikentän takaamiseksi. Tämän edistämiseksi puheenjohtaja on edistänyt eiyhteistyöhaluisista kolmansista maista muodostettavan EUlistan käyttöönottoa. Tätä työtä tulee jatkaa ottaen huomioon OECD:n BEPS Inclusive Frameworkohjelman sekä Global Forum on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes elimen yhteydessä tehtävä työ. 10) EU:n ulkopuolelta peräisin oleviin muutoksiin kansainvälisen verotuksen alalla tulisi suhtautua yhteneväisesti ja koordinoidusti, jotta voidaan parantaa verotuksen ennustettavuutta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

16 Käsittely Euroopan parlamentissa 16(19) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta ke Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, neuvotteleva virkamies Minna Upola, , EUTORItunnus EU/2017/0262 Liitteet Viite

17 VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, KRY, BO, KO, RMO 17(19) EURORYHMÄ , Malta Euroryhmän Vallettassa 7.4. pidettävässä kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: investoinnit (yhteiset periaatteet) Euroryhmässä käydään temaattinen keskustelu investoinneista komission valmisteleman muistion pohjalta. Muistiossa investointien kolmeksi periaatteeksi on tunnistettu seuraavat: 1. Yrityksiin, sektorikohtaiseen, työmarkkinoihin ja julkiseen hallinnon kohdistuvien uudistusten tulisi edistää resurssien tehokasta kohdentumista o liiketoimintaympäristön kehittämiseen o julkisen hallinnon laadun parantamiseen o toimialakohtaisten esteiden korjaamiseen o työmarkkinoiden reagointikyvyn edistämiseen 2. Julkisissa investoinneissa tulee priorisoida korkean laadun hankkeita, jotka edistävät kasvua lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä 3. Yritysten markkinaehtoisia rahoitusvaihtoehtoja tulee kehittää edelleen. Näiden suoraan investointeihin vaikuttavien toimien lisäksi tulee priorisoida myös epäsuorasti, mm. kannusteiden välityksellä, vaikuttavia toimia, joita ovat toimiva oikeusjärjestelmä, korruption kitkeminen ja läpinäkyvien, tehokkaiden ja avoimien julkisten hankintojen tekeminen. Periaatteita olisi kuitenkin hyvä konkretisoida enemmän, ennen kuin edetään maiden väliseen vertailuun Pankkiunioni Pankkiunioniin liittyen euroryhmä kuulee viidettä kertaa Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtaja Danièle Nouy ta sekä saa selvityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston viimeaikaisesta toiminnasta. Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä saa instituutioilta (komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Euroopan vakausmekanismi EVM sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) katsauksen Kreikasta ja sen toisen väliarvion tilanteesta. Instituutioiden ja Kreikan väliset neuvottelut jatkuivat useita päiviä Brysselissä maaliskuun euroryhmän kokouksen jälkeen. Neuvotteluissa on tapahtunut jonkinasteista edistystä. Väliarvion keskeisiä kysymyksiä ovat mm. verouudistuksen ja eläkejärjestelmän edelleen uudistamisen jatkaminen. Lisäksi energiamarkkinoiden avaaminen ja siihen liittyen valtion energiayhtiön osittainen yksityistäminen ovat nousseet neuvotteluissa keskeiseen asemaan. Väliarvion loppuunsaattamiseen liittyvä epävarmuus on alkuvuoden aikana varjostanut Kreikan talouden toipumista. Epävarmuus on alkanut heijastumaan reaalitalouteen ja hidastanut mm.

18 18(19) investointeja. Komission ennuste Kreikan talouskasvuksi tänä vuonna on +2,7%. Julkisen talouden kehitys on ollut positiivista ja Kreikan ennustetaan saavuttavan ja ylittävän sille ohjelmassa asetetut perusylijäämätavoitteet tänä ja ensi vuonna. Huhtikuun euroryhmästä ei odoteta päätöksiä väliarvion hyväksymisestä. Kreikan odotetaan selviävän rahoitustarpeistaan heinäkuun loppupuolen merkittäviin maksutarpeisiin asti. Suomi voi hyväksyä toisen väliarvion, kun komissio, EVM ja EKP ovat antaneet myönteisen arvion ohjelman ehtojen toteutumisesta ja väliarviota koskevat asiakirjat ovat valmistuneet. Kypros ohjelman jälkeinen seuranta toinen arvio Euroryhmä saa suullisen tilannekatsauksen Kyproksen ohjelman jälkeisen toisen valvontakäynnin tuloksista. Raportin odotetaan valmistuvan kesäkuuksi. Rahoitustukea saanut maa on ohjelman jälkeisessä valvonnassa, kunnes 75 % euromaiden sille myöntämästä rahoitustukilainasta on maksettu takaisin. Valvontakäynnit toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. EUkomission tuoreessa talousennusteessa arvioidaan Kyproksen jatkavan taloudellista toipumistaan. Kuluvan vuoden talouskasvuksi arvioidaan 2,5 ja ensi vuodelle 2,3 prosentin kasvua. Työttömyys laskee tänä vuonna 12 ja ensi vuonna 11 prosenttiin. Velan arvioidaan putoavan alle 100 prosentin rajan Inflaatio pysyy lähivuodet reilun prosentin tasolla. BKT:n kasvu on perustunut ennen muuta yksityiseen kulutukseen ja ennätyslukuja tehtailleen matkailun menestykseen. Kansainvälisiin kokouksiin valmistautuminen valuuttakurssikehitys Viimeisten kolmen kuukauden ajan euro on pysynyt jokseenkin ennallaan nimellisillä efektiivisillä kursseilla mitattuna, vaikka kahdenvälisissä valuuttakursseissa olikin suuria heilahteluja. Yhdysvaltain dollarin pidempään jatkunut vahvistuminen suhteessa euroon näyttää taittuneen alkuvuoden kuluessa. Englannin punta on melko volatiili, johtuen pitkälti Brexitiin liittyvästä epävarmuudesta. Rahapolitiikan normalisoituminen Yhdysvalloissa ja Kiinan talouden suorituskyky pysyvät edelleen merkittävinä kehittyvien talouksien valuuttojen ajureina. Muut asiat Ei tiedossa olevia muita asioita.

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi