A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 23. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 137 TONTIN 1 JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SUURUSPÄÄNTIE KAAVATUNNUS 23 092 30.1.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos, joka koskee 23. kaupunginosan korttelin 137 tonttia 1 sekä liikennealuetta. Asemakaavan muutosalueella on voimassa aiemmin hyväksytty tonttijako. Kaavan nimi SUURUSPÄÄNTIE Kaavan tunnus 23:092 Kaavan päiväys 30.1.2008 Kaavan laatija Osoite Leila Strömberg Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto PL 193 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 625 089, 040 771 8867 Sähköposti leila.stromberg@jkl.fi Kaavan vireilletulo 19.2.2008 Hyväksymispäivämäärät Ltk 1.4.2008 KH KV Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena muuttaa tontin 137-1 käyttötarkoitus asuinrakentamiselle. Tavoitteena on korkeatasoisen asuinkerrostalon rakentaminen kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan, joka on tällä hetkellä rakentamaton. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös viereinen pysäköintitontti, joka säilyy yleisen pysäköinnin käytössä. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalassa Siltakadun ja n kiertoliittymän itäpuolella Survon kartanon vieressä noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 1
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 LIITTEET... 3 TIIVISTELMÄ... 4 1 LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö... 5 1.1.3 Yhdyskuntarakenne... 5 1.1.4 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.5 Väestö ja sosiaalinen ympäristö... 5 1.1.6 Liikenne... 6 1.1.7 Ulkoilu ja virkistys... 6 1.1.8 Palvelut... 6 1.1.9 Maanomistus... 6 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava... 6 1.2.2 Yleiskaavat... 6 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava... 7 1.2.4 Muut päätökset... 7 1.2.5 Tehdyt selvitykset... 8 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 8 2.1.1 Hakijan tavoitteet... 8 2.1.2 Kaupungin asettamat tavoitteet... 8 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 8 2.2.1 Osalliset... 8 2.2.2 Vireilletulo... 8 2.2.3 Kaavan luonnosvaihe ja nähtävillä olo... 9 2.2.6 Viranomaisyhteistyö... 9 2.3 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 9 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 3.1 KAAVAN RAKENNE... 9 3.1.1 Mitoitus... 9 3.1.2 Palvelut... 10 3.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 10 3.2 ALUEVARAUKSET... 10 3.2.1 Korttelialueet... 10 3.2.2 Muita määräyksiä... 10 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 11 3.3.2 Epävarmuustekijät... 11 3.3.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 3.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...12 3.3.6 Yhteenveto kaavan merkittävimmistä vaikutuksista... 12 2
4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 12 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 12 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 12 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaehdotus Asemakaavan seurantalomakkeet 3
TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Alueen suunnittelu on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta Kaavoitusohjeman 2008-2010 mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 18.10.2007 ja 8.2.2008. Kaavoituksen sisäinen aloituskokous on pidetty 1.11.2007. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Keskisuomalaisessa 19.2.2008. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 19.2.-4.3.2008. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyyn 1.4.2008. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen alustavasti Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti Kaupunginhallitus ehdotti kaupunginvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaavan sisältö Kaavamuutoksella tontin 137-1 käyttötarkoitus muutetaan liike- ja toimistorakentamisesta asuinkäyttöön. Asemakaava mahdollistaa asuinkerrostalon rakentamisen kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan Kuokkalan sisääntulotien kiertoliittymän ympäristöön. Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttamisesta ei ole päätöksiä. 4
1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalassa Siltakadun ja n kiertoliittymän itäpuolella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alue on rakentamaton pysäköintialuetta lukuunottamatta. Suunnittelualueen pinta-ala on 6 367 m 2. 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Alue on loivasti etelään nousevaa metsäistä rinnettä. Itäpuolella on laaja virkistysalue, joka ulottuu Jyväsjärveen saakka. 1.1.3 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen ympärille on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukolämpö. Suunnittelualue tukeutuu Jyväskylän keskustan ja Kuokkalan alueen palveluihin. 1.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen katujen risteyksessä. Länsipuolella sijaitsee Ainolanrannan ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asuinkerrostaloja ja pohjoispuolella Suuruspään asuinkerrostaloja. Lähiympäristön kerrostalot ovat viidestä kahdeksaan kerrosta korkeita. Eteläpuolella on 1800-luvulta peräisin oleva kulttuurihistoriallisesta ja maisemallisesti arvokas Survon kartanon pihapiiri ja rakennukset. Pysäköintialueelle on tehty sopimuksia lähialueen asunto-osakeyhtiölle. 1.1.5 Väestö ja sosiaalinen ympäristö 5
Suunnittelualueen ympäristön kerrostalot ovat asunto-osakeyhtiöitä, VVO:n vuokrataloja ja opiskelija-asuntoja. Lähiympäristössä asuu noin tuhat asukasta, joista aika suuri osa opiskelijoita ja nuoria perheitä. 1.1.6 Liikenne Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Sieltä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet eri suuntiin kuten Jyväskylän ja Kuokkalan keskustoihin. 1.1.7 Ulkoilu ja virkistys 1.1.8 Palvelut Alueen ympäristössä on hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Itäpuolella on laaja virkistysalue, jolta on yhteys Rantaraitille ja Jyväsjärvelle. Kuokkalan keskustan julkiset ja yksityiset palvelut ovat monipuoliset ja ne sijaitsevat noin 300 m:n päässä suunnittelualueelta. Myös kaupungin keskustan palvelut ovat noin kilometrin päässä. 1.1.9 Maanomistus Alueen omistaa Jyväskylän kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava Seutukaavassa (vahvistettu 2.8.1999) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). 1.2.2 Yleiskaavat 6
Kuokkalan osayleiskaavassa vuodelta 1978 alue on merkitty virkistysalueeksi (V), jonka vieressä on hallinto- ja virastorakennusten alue (YH). Yleiskaavassa vuodelta 1982 alue on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (PY). 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavassa vuodelta 1993 korttelin 137 tontti 1 on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka vieressä on yleinen pysäköintialue (LP-1), jolle voidaan sijoittaa kortteleiden 136 ja 137 pysäköintiä. Tontin 137-1 rakennusoikeus on 1 800 k- m 2 ja kerrosluku IV. Koko suunnittelualueen pinta-ala on 6 367 m 2. Siltakadun puolella on ajoneuvoliittymäkielto. 1.2.4 Muut päätökset 7
Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.8.2000 ja se on tullut voimaan 15.10.2000. 1.2.5 Tehdyt selvitykset Suunnittelualueelle ei ole tehty erillisiä selvityksiä. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN 2.1.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kohde on Jyväskylän kaupungin Kaavoitusohjelmassa 2008-2010 asuin- ja pienkerrostalokohteena. 2.1.2 Kaupungin asettamat tavoitteet Kohde sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa Kuokkalan kiertoliittymän itäpuolella. Alue sijaitsee vilkasliikenteisen Siltakadun varrella; sen vuoksi melu tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ympäristökeskus Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen museo Järjestöt ja yhdistykset Kuokkalan Asukkaat ry 2.2.2 Vireilletulo 8
Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Keskisuomalaisessa 19.2.2008. 2.2.3 Kaavan luonnosvaihe ja nähtävillä olo Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on ilmoitettu Keskisuomalaisessa 19.2.2008 ja se on ollut nähtävillä 19.2.-4.3.2008. Keski-Suomen museon lausunnossa on pyydetty kiinnittämään huomiota, että tuleva rakentaminen ei heikentäisi kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan Survon kartanon arvoja. Jyväskylän Energia Oy/Vedellä, JE-Siirto Oy:llä eikä katu- ja puisto-osastolla ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavamuutosalueen asuinkerrostalotontti liittyy kiertoliittymän ympäristön kerrostalokokonaisuuteen. Tavoitteena on korkealaatuinen rakentaminen kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa. Survon kartanon tontin ja suunnittelualueen välissä on 20 m leveä lähivirkistysaluevyöhyke VL ja etäisyys Survon kartanon rakennuksiin on lyhimmillään 50 m. Koska Survon kartanon pihapiiri ja rakennukset ovat puuston ympäröimiä, ei tontin 137-1 rakentaminen tule vaikuttamaan epäsuotuisasti Survon kartanon arvoihin. 2.2.6 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos ei edellytä kaupunkisuunnitteluosaston ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken pidettävää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. 2.3 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Tontin suunnittelu käynnistyi syksyllä 2007, kun Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy:ltä tilattiin konsulttityönä tontinkäyttösuunnitelmia. Yhtä aikaa n tontin kanssa laadittiin alustavia suunnitelmia myös Sillankorvan alueelle. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Tontti 137-1 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jolle voidaan rakentaa 5-kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennus sijoitetaan yhtenäisenä Siltakadun varrelle siten, että piha-alue jää melulta suojaan. Viereinen tontti on esitetty yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), jonne voidaan sijoittaa kortteleiden 136 ja 137 pysäköintiä. 3.1.1 Mitoitus Tontin 137-1 asuinrakennusoikeus on 4200 k-m 2, josta 100 k-m 2 voidaan käyttää liike- ja toimistotilana tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomana työtilana. Tontille on esitetty 48 autopaikkaa, joista 17 on havainnekuvassa esitetty autokatoksiin. Viereiselle pysäköintialueelle (LP) mahtuu 42 autopaikkaa. 9
Alueen asukasmääräksi on arvioitu n. 90 henkilöä. 3.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole omia palveluita. 3.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen viereiset kadut, vesi- ja jätehuoltoverkosto sekä energiaverkosto on toteutettu. Yhdyskuntatekninen huolto on siten helposti saavutettavissa. 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet AK-tontti 137-1 Tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jonka kerrosluku on viisi. Rakennus tulee rakentaa yhtäjaksoisena Siltakadun suuntaisesti Siltakadun puoleiseen tontinrajaan kiinni. Rakennus tulee rakentaa Siltakadun ja n kulman ympäri. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee olla vaalea rappaus. Parvekkeen taustaseinässä voi olla poikkeava materiaali ja sävy. Parvekkeet tulee lasittaa. Autopaikkoja on rakennettava väh. 1 ap/85 k-m 2 tai 1 ap/asunto. Liike- ja toimistotiloja kohti on rakennettava väh. 1 ap/50 k-m 2. Osa autopaikoista voidaan toteuttaa autokatoksina. LP-tontti Pysäköintialue varataan yleiselle pysäköinnille, jonne on osoitettu kortteleiden 136 ja 137 pysäköintiä. 3.2.2 Muita määräyksiä Siltakadun puolelle on esitetty ajoneuvoliittymäkielto. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa porrashuone- ja sisääntuloaulojen yhteyteen 15 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 10
3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia ja vaikutusten arviointia on käsitelty kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä kokouksissa ja neuvotteluissa. Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusprosessi-oppaan muistilistan avulla. 3.3.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen, jolloin alueen maisema- ja kaupunkikuva eivät parane toivotussa aikataulussa. 3.3.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset viher- ja virkistysalueisiin Kaavamuutos ei muuta korttelialueiden ympärillä olevien lähivirkistysalueiden käyttöä tai saavutettavuutta nykyiseen voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan Alueen käyttötarkoitus muuttuu yleisten rakennusten korttelialueesta asumiseen, jolloin myös kaupunki- ja maisemakuva muuttuvat. Muutosta voidaan pitää myönteisenä, koska kaavamuutoksen yhteydessä voidaan rakentamiselle osoittaa korkeampia laatutavoitteita kuin mitä voimassa oleva asemakaava olisi ohjannut. Tavoitteena on korkeatasoisen asuinympäristön toteuttaminen kaupunkikuvallisesti tärkeälle paikalle. Läheisyydessä sijaitsevan Survon kartanon kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot eivät kaavamuutoksen myötä heikenny. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asuinkerrostalon rakentaminen eheyttää ympäristöä ja yhdyskuntarakenne tehostuu. Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Alueelle tulee lisää asukkaita, jolloin liikenne lisääntyy nykyisestä. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä. Vaikutukset väestörakenteeseen Ei merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset palveluihin Ei merkittäviä vaikutuksia. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos lisää alueella asumisen vaihtoehtoja ja sen seurauksena alueelle muuttaa noin 90 uutta asukasta. Liikenteen lisääntyminen on vähäistä, joten liikenteen haitat ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, varsinkin kun alueelle on jo toteutettu hyvät ajoneuvo- ja kevyen liikenteen väylät. 11
3.3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei vaikutuksia. 3.3.6 Yhteenveto kaavan merkittävimmistä vaikutuksista Alueen käyttötarkoitus muuttuu yleisestä rakentamisesta asumiseen, jolloin alueen kaupunki- ja maisemakuva muuttuvat. Keskeneräinen ympäristö eheytyy rakentamisen myötä. Alueelle tulee lisää asukkaita ja liikennemäärät kasvavat. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmassa 2008-2017 n korttelin rakentamisen aloitus on suunniteltu alustavasti alkavan vuonna 2013. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf on laatinut tontinkäyttösuunnitelman kaavoituksen pohjaksi. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 12
Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaosaston, katu- ja puisto-osaston sekä tonttiosaston kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. 13