2 2014 PYÖRÄILYKASVATUS VAUHTIIN SUOMESSAKIN PYÖRÄILYN EDISTÄMISTÄ LÄHIÖISSÄ WINNIPEGIN TALVIPYÖRÄILY- KONFERENSSI Poljin 2/2014 1
pääkirjoitus Pyöräilykunnan imago J yväskylän Pyöräilyseura JYPS adoptoi pari vuotta sitten Kööpenhaminassa suuren suosion saavuttaneen I cycle CPH -logon ja kampanjan. Kampanja on ollut Jyväskylässä huikea menestys. Pyöräily on saanut sen ansiosta paljon positiivista näkyvyyttä ja logon pohjalta suunnitellut pyörätarrat, t-paidat ja heijastimet on viety käsistä. Samalla JYPS on saanut satoja uusia jäseniä. Muutama muukin Euroopan kaupunki (esim. Lontoo) on Jyväskylän ohella ottanut esimerkistä vaarin. Kööpenhaminan innoittajana on puolestaan ollut I NY -logo, yksi maailman tunnetuimpia brändejä jo pelkästään miljoonien turistien t-paitojen välityksellä. Hyvät ideat ansaitsevat tulla mahdollisimman laajasti hyödynnetyksi ja siksi JYPS on yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston kanssa vapauttanut logon ilmaiseen ja yleishyödylliseen käyttöön. Logon käytön helpottamiseksi ja soveltamiseksi on avattu We Cycle Finland -sivut wecyclefinland.fi. Sieltä jokainen kunta tai muu pyöräilyä edistävä taho voi helposti muokata logon oman paikkakunnan tyyliin sopivaksi ja hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Pyöräilyn brändääminen ja pyöräilykaupungin imagon rakentaminen on tietysti muutakin kuin hauska logo ja siihen liittyviä tuotteita. Kööpenhaminassa tämä on sisäistetty harvinaisen hyvin. Pyöräilyn edistämisen kivijalkana ovat laadukkaat ja koko ajan kehittyvät olosuhteet, joiden entistä suurempaan käyttöön kannustetaan kekseliään kampanjoinnin avulla. Kaupungin tavoitteena onkin tehdä pyöräilystä yhtä luonteva ja normaali osa arkea kuin hampaiden harjaamisesta. Pyöräilyn edistäminen tarvitsee tuotteistamista ja laadukasta markkinointia siinä missä kaikki muutkin asiat, joilla halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja valintoihin. Siksi hyviä ja menestyksekkääksi osoittautuneita keinoja kannattaa hyödyntää. Parhaat kampanjat ovat strategisia ja yksityiskohtien kopioinnin sijasta kannattaakin ottaa oppia menestyskampanjoiden takana olevasta ajattelusta, kuten sivun 9 artikkelissa todetaan. Tärkein asia pyöräilykunnan imagon rakentamisessa on, että olosuhteiden kehittämistä tapahtuu koko ajan ja asukkaat myös huomaavat sen. Muuten kampanjoinnista tulee falskia ja hyvä imago jää kaukaiseksi haaveeksi. Matti Hirvonen päätoimittaja Poljin 2/2014 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kansikuva: Antero Aaltonen Seitsemästoista vuosikerta. ISSN 1796-6388 2 Poljin 2/2014 Päätoimittaja Matti Hirvonen matti.hirvonen@poljin.fi Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja 14 00530 Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 3/2014 ilmestyy toukokuussa viikolla 19. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 17.4.2014 mennessä. Sisällysluettelo: Pyöräilykasvatus vauhtiin Suomessakin...6 Think Bike -koulutus...8 Onnistuneen pyöräilykampanjan avaimet...9 Työmatkapyöräilystä liikuntaa Helsingissä...10 Pyöräilyn edistämistä lähiöissä...12 Pohjois-Amerikassa arvostetaan suomalaista talvipyöräilyosaamista...14 Poljin 2/2014 3
Lyhyesti Teksti: Mari Päätalo Kuva: Terttu Rönkkö Kävelyn ja pyöräilyn infotilaisuus keräsi salin täyteen Kangasalla Yleisötilaisuudessa yleisö osallistui aktiivisesti kyselemällä ja kommentoimalla. Ennen tilaisuutta kuntalaisilla oli mahdollisuutta tutustua erilaisiin pyöriin. Pyöräilyn valtatiet Kangasalan kirjastossa keskusteltiin tammikuisena iltana kävelystä ja pyöräilystä. Tilaisuus oli osa Oikeus liikkua omin jaloin -työtä, jolla halutaan lisätä kävelyn ja pyöräilyn osuutta arkimatkoilla. Ennen tilaisuutta yleisöllä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin pyöriin. Kiinnostusta herättivät esimerkiksi ovat esimerkiksi sähköavusteinen nojapyörä ja leveärenkainen paksupyörä. Tilaisuuden avasi Kangasalan tuore kunnanjohtaja Oskari Auvinen. Rakentamalla ja huolehtimalla kävelyn ja pyöräilyn väylistä voimme varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus työmatkojen kävelyyn ja pyöräilyyn totesi Auvinen. Näillä investoinneilla mahdollistamme, että kuntalaisilla on mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko kertoi, kuinka kävelyn ja pyöräi- lyn lisääminen tukevat koulun toimintaa. Lapsista kyllä huomaa, miten he ovat koulumatkansa tehneet, kertoi Saarikko. Jos koulumatka on tehty kävellen tai pyörällä, lapset ovat virkeämpiä ja tarkkaavaisempia, kuin takapenkillä tehdyn koulumatkan jälkeen. Yleisötilaisuudessa oli paikalla myös kunnan päättäjiä. Osana tilaisuutta järjestettiin paneelikeskustelu, jossa kunnan valtuutetut pohtivat kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tärkeyttä. Tilaisuus houkutteli paikalle paljon kuntalaisia. Kuntalaiset toivoivat parannuksia kunnan kävely ja pyöräily-yhteyksiin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toivottiin tavoittavan kaikenikäiset kuntalaiset. Lisäksi yleisökysymyksissä pohdittiin, kuinka kansantalouden kannalta hyödyllisiä investointeja voitaisiin nopeuttaa. Meppi Sari Essayah ECF:n haastattelussa Kun Sari Essayah ja hänen taustaryhmänsä EPP (Euroopan kansanpuolueen ryhmä, EP:n suurin ryhmä) kannattivat Europarlamentissa sekä pyöräilyä että EuroVeloa koskevien viittausten mukaan ottamista TEN-T -verkkoon (Trans-European Tranport Network), halusi ECF:n Ben McEldowney jutella hänen kanssaan arkipyöräilystä. BM: Kerro suhteestasi pyöräilyyn. SE: Pyöräilyllä on ollut suuri merkitys elämässäni niin pienestä kuin muistan. Meillä ei ollut autoa ja pyöräily oli meidän kulkutapamme 8 km päässä olevaan kaupunkiin, aluksi äidin kyydissä ja sitten omalla pikkupyörällä. Eräs onnellinen lapsuuden muistoni on pyöräretki eväineen 10 km päässä asuvan tädin luokse. Kun olin 12-vuotias sain 5-vaihteisen aikuisten Tunturi-pyörän, jota käytin siihen asti, kunnes mieheni 10 vuotta sitten halusi yllättää minut uudella pyörällä. Lapset nauroivat, kun ensimmäinen kysymykseni oli, että mitä teit vanhalle pyörälleni. Minulla oli ilmeisesti vahva tunneside siihen. Kun tulin valituksi Suomen Eduskuntaan, pyörä muodosti edelleen osan työmatkaani. BM: Eräs meitä hämmästyttänyt asia on, että niin monet suomalaiset pyöräilevät myös talvella. Kuulutko itse heihin? SE: Kyllä. Mutta tietysti tarvitset silloin nastarenkaat. Käytän talvella vanhempaa leveärenkaista pyörää. Pyöräily lumella ei ole mikään ongelma. BM: EuroVelo reitti 10 menee Turun kautta. Tiesitkö siitä ennen kampanjaamme, ja onko se suosittu pyörämatkailureitti? SE: Saariston kautta menevä reitti on aina ollut suosittu. Pyörämatkailun edistämiseksi tehdään alueella hyvää työtä. Aika-ajoin on pyöräilijöitä jopa etukäteen varoitettu siitä milloin lauttayhteydet täyttyvät. Reittejä parantaa niiden sijoittaminen historiallisille tiepohjille ja kauniisiin maisemiin. Pyöräilyolosuhteissa on kuitenkin vielä paljon parantamista. BM: Voivatko pyöräily ja pyörämatkailu hyödyttää paikallista taloutta sellaisilla alueilla kuin Turun seutu? SE: Mielestäni pyörämatkailu voi olla taloudellisesti hyödyllistä. Saaristoakin enemmän potentiaalia on muualla Suomessa. Esimerkiksi EuroVelo -reitit 11 ja 13 kulkevat Pohjois-Suomessa harvaanasutuilla alueilla, jossa maatilamatkailu voi tarjota majoitusta. Taloudellisia etuja pyöräilystä on nähtävissä myös Helsingissä, esimerkiksi pyörälähetit, ja tietysti valtiolle tulee taloudellista hyötyä kaikista työmatkapyöräilijöistä. BM: Miksi sinä ja EPP ryhmä kannatitte pyöräilyviittauksien sisällyttämistä TEN-T ohjeisiin ja miksi eurooppalaista rahoitusta tulisi kohdistaa pyöräilyyn? SE: Jo taustastani johtuen pyöräily on minulle jokapäiväinen asia. Aivan kuten muillakin kulkumuodoilla tie-, raide- ja meriliikenteellä on paikkansa TEN-T verkossa, niin myös pyöräilyllä. On huomattava, että EPP on myös ilmastoystävällinen puolue. Investoinnit pyöräilyyn ovat ilmeisen tärkeää ilmastomuutoksen takia. Mutta olen huomannut, että useimmat ihmiset ovat huolissaan myös kaupunkien ilmanlaadusta ja investoimalla pyöräilyyn voidaan parantaa jokaisen elämänlaatua myös tältä osin. Jos ihminen ei ole tottunut pyöräilyyn arkiliikkumisen osana, hän helposti pitää sitä vain urheiluna tai vapaa-ajan harrastuksena. Minulle on kuitenkin aivan luonnollista, että pyöräily on erittäin hyvä tapa liikkua eri paikkoihin. Lähde ECF s Jan 31 Newsletter, www.ecf.com/news Vuonna 2009 Hollannin yhdyskunta- ja ympäristöministeriö julkisti ohjelman, jossa luodaan pyöräilyn supervaltateitä. Tarkoitus on tarjota mahdollisuus mukavaan, nopeaan ja turvalliseen työmatkapyöräilyyn. Ohjelma sisälsi rahallista tukea 18 yhteyden rakentamiseen sekä menetelmän kehittämisen niiden toteuttamiseksi. Päätavoite, joka on myös Hollannin liikenneministeriön tavoite, on vähentää päätieverkon ruuhkaisuutta kaupunkien ympäristöissä. Uusien superpyöräteiden tarkoitus on rohkaista autoilijoita siirtymään autoistaan pyöräilemään. Näiden hankkeiden hintahaarukka on 2-17 miljoonaa euroa ja ne sijaitsevat yleensä usean kunnan alueella. Tästä syystä menetelmässä suositellaan riippumattoman projektipäällikön nimeämistä kullekin hankkeelle. Lisäksi hankkeesta ja sen eri osatekijöistä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti poliittinen yksimielisyys. Koska pyöräilyinfrastruktuuri ei ole osa autoilijan mielen maisemaa, superpyöräteiden viestintästrategiaan sisältyi, että autoilijat saadaan huomaamaan parannettu pyöräreitti. Arnhemin ja Nijmegenin välillä on yksi tällainen superpyörätie. Kaupunkien välinen etäisyys on 16 kilometriä ja niissä on yhteensä yli 150 000 asukasta. Päistään haaroittuva reitti sisältää 20 kilometriä pyöräteitä ja pyöräkatuja. Kaupungit saivat kustannuksiin valtiolta avustusta 50 prosenttia. Reitin varrella olevat kaksi pienempää kuntaa saivat tukea peräti 90 prosenttia, koska ne joutuivat rakentamaan pidemmän matkan uutta infrastruktuuria. Autoilijat ja reitin varrella tai lähistöllä olevien työpaikkojen työntekijät kytkettiin mukaan hankkeeseen, pyrkien erityisesti vähentämään ruuhka-ajan autoilua. Viestintäsuunnitelma sisälsi myös perinteistä tiedotusta alueen asukkaille. Pyöräreitin valaistus suunniteltiin niin, että se näkyi moottoritielle. Aluksi reitin päissä oli oppaita, jotka jakoivat reitti-informaatiota. Myös kannustavaa ja rohkaisevaa informaatiota jaettiin, esimerkiksi viisi kertaa sateella pyöräilleet saivat ansiomerkin En ole tehty sokerista. Kun koko hanke tänä vuonna valmistuu, reitin varrella oleville teollisuuskiinteistöille kohdistetaan kampanja, joka sisältää muun muassa tietoa pyöräilyn fyysisistä ja taloudellisista eduista, sähköavusteisten pyörien markkinointia sekä auttamista pyöräilyyn liittyvien verotuksellisten etujen hankkimisessa. Infrastruktuuri reitillä on toteutettu itsensä selittäväksi siten, että uudetkin käyttäjät voivat seurata reittiä mahdollisimman vaivattomasti (kuten auton ajaminen moottoritiellä). Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine Pyöräilyn markkinointiviestien vaikutuksen mittaaminen Usein kampanjoinnissa pyritään yhdistämään sekä turvallisuus että pyöräilyn lisääminen. Pyöräilyn edistämiskampanjassa on kuitenkin tärkeätä arvioida, minkä verran kampanja voi sisältää turvallisuusviestejä ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti pyöräilymäärään. Tanskassa on pyritty mittaamaan suhtautumista tekstittömillä kuudella kuvalla (virkistyspyöräilijä, kypärätön ja kypärällinen pyöräilijä yksivärisellä taustalla, pyöräonnettomuus, autoilukuva ja liikenneruuhka) sekä yhdellä tyhjällä vertailukuvalla. Kullekin koehenkilölle, joita oli yhteensä 3500 eri kaupunkialueilta, näytettiin yhtä kuvaa. Keskeinen markkinointiin liittyvä näkemys on eri kulkumuotojen tuottamat elämykset. Tutkimuksessa pyöräily sai parhaat pisteet, joskin myös autoilu pärjäsi hyvin. Pyöräilylle toi autoilukuva yllättäen ja vapaa-aikapyöräilykuva odotetusti parhaat pisteet. Autoilukuvalla oli positiivinen vaikutus myös autoilukokemuksiin. Pyöräilyä lukuun ottamatta muille kulkumuodoille (ha, joukkoliikenne ym.) onnettomuuskuva ja kypäräkuva toivat parhaat pisteet eli viestit muista aina käyttää kypärää ja pyöräily on vaarallista näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti pyöräilyyn. Autolla kulkeminen sai katsojilta paremmat pisteet näiden nähtyä kypäräkuvan verrattuna autoilukuvaan. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka vastaajat sanoivat asenteensa kypärään olevan hyvin positiivinen, niin silti kypäräkuva motivoi heitä käyttämään muita kulkutapoja. Jos pyöräilyn edistämiskampanjassa on tarkoitus tuoda esiin myös turvallisuusasioita, niin ne pitäisi tutkimuksen mukaan keskittää yksilöön ja jättää pois yleiset viittaukset pyöräilyn vaarallisuudesta. Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine 4 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 5
Viimeistään nyt on syytä havahtua siihen, että aikuisten valintojen seurauksena myös lapsemme istuvat entistä enemmän auton kyydissä. PYÖRÄILYKASVATUS VAUHTIIN SUOMESSAKIN Lasten pyöräilyn edistäminen edellyttää sekä pyöräilyolosuhteiden kehittämistä että pyöräilymyönteisen tahtotilan vahvistamista. Teksti: Sanna Ojajärvi Kuvat: Antero Aaltonen Pyöräilykuntien verkoston tuoreessa pyöräilykasvatushankkeessa puolustetaan lasten oikeutta pyöräillä ja kiinnitetään huomiota lasten pyöräilymahdollisuuksiin kaikilla rintamilla: kunnissa, kouluissa, päiväkodeissa ja perheissä. Lapsella on oikeus pyöräillä suomalainen pyöräilykasvatus vauhtiin -hanke käynnistyi Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella helmikuussa 2014. Tavoitteena on jatkaa vuoden 2013 pyöräilyviikon herättämää julkista keskustelua muun muassa koulumatkapyöräilystä ja kehittää suomalaiseen pyöräilykulttuuriin sopivia toimintamuotoja lasten pyöräilyn edistämiseksi. Miksi lasten pyöräilyä pitää edistää? Lasten pyöräilyn edistäminen on tärkeää ainakin kahdesta syystä. Perheiden kulkutapamuutokset ovat hälyttäviä. Koululaiset taittavat koulumatkansa yhä harvemmin pyörällä tai kävellen. Kouluun omin voimin kulkeminen on vähentynyt erityisesti pienillä paikkakunnilla. Myös harrastusmatkoilla lasten yleisin kulkutapa on auton kyydissä matkustaminen. Kehitys ei ole kestävää liikenteen eikä liikunnan näkökulmasta. Pyöräilyllä on kiistatta positiivisia terveys-, talous- ja ympäristövaikutuksia. Lasten koulumatkoihin vaikuttaminen nähdään tärkeänä etappina kohti tulevaisuuden liikkuvaa elämäntapaa. Suhtautuminen lasten pyöräilyyn on suomalaisessa kulttuurissa ristiriitaista. Lapset oppivat pyöräilemään aikaisin, mutta lasten pyöräilyssä tapahtuu notkahdus siirryttäessä esikoulusta kouluun. Koulumatkat ovatkin muodostuneet lasten pyöräilyn edistämisen pullonkaulaksi. Useissa kouluissa suositellaan, ettei koulumatkoja kuljettaisi pyörillä. Suositukset koskevat yleensä joko 1-.ja-2. -luokkalaisia tai pahimmassa tapauksessa kaikkia alakoululaisia. Viimeistään nyt on syytä havahtua siihen, että aikuisten valintojen seurauksena myös lapsemme istuvat entistä enemmän auton kyydissä. Lasten liikkumisen valintoja tehdään perheissä, kouluissa, päiväkodeissa, kunnissa. Lapsi pyöräilee, kun hänen annetaan pyöräillä. Itsenäinen liikkuminen: pyörällä ja kävellen kouluun (Göteborg, Ruotsi): hanke, jossa koululaisia kannustetaan itsenäiseen liikkumiseen ja jonka tavoitteena on integroida liikennekasvatus osaksi koulujen opetussuunnitelmaa Viisas liikkuminen kouluihin (Itävalta): kansallinen pilottihanke, jossa koululaisten, opettajien ja vanhempien viisasta liikkumista edistetään matkamittareiden käytöllä Muualla Euroopassa hyviksi havaittuja lasten ja perheiden pyöräilyä edistäviä käytäntöjä ei voi eikä kannata sovittaa Suomen oloihin sellaisenaan. Tarkoitus onkin tässä hankkeessa tuottaa suomalaisiin oloihin soveltuvia pyöräilykasvatuksen hyviä käytäntöjä ja juurruttaa niitä eri puolille Suomea. Suomalainen versio Pyöräilyn edistäminen tarkoittaa monenlaisia asioista. Pyöräilyn edistämistä on toimivien pyöräreittien suunnittelu osana uuden asuinalueen liikennesuunnittelua, kuten esimerkiksi Vuoreksen alueella Tampereella. Pyöräilyn edistäminen voi merkitä pyöräretkiä osana varhaiskasvatusta, kuten Luonnossa kotonaan päiväkodeissa, joissa ympäristötietoisuus ja kestävä liikkuminen on olennainen osa varhaiskasvatusta. Pyöräilyn edistämistä on vanhempien yhteistoiminta lasten koulumatkoilla. Esimerkkinä tällaisesta toimivat Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit eli käytäntö, jossa pienet koululaiset kulkevat koulumatkansa aikuisen johdolla ennalta suunniteltujen reittien ja aikataulujen mukaisesti. Pyöräilyn edistämistä on koululaisille kehitetty ja vastikään uusittu Pyöräilymerkki, jonka tarkoitus on vahvistaa lasten pyöräilytaitoja ja rakentaa pyöräilymyönteistä ilmapiiriä kouluissa ja perheissä. Lasten pyöräilyn edistämiseksi hankkeessa hyödynnetään ja laajennetaan jo olemassa olevia toimintatapoja sekä kehitetään uusia. Pyöräileviä koulu- ja harrastusbusseja sekä uudistettua koululaisten pyöräilymerkkiä markkinoidaan jatkossa myös esikouluryhmille ja päiväkodeille. Erillinen pyöräilykasvatuskokonaisuus on suunniteltu 11-vuotiaille pyöräilijöille, joiden asema liikenteessä muuttuu. Lainsäädännön mukaisesti 12-vuotiaat siirtyvät pyöräilemään pois jalkakäytävältä, jolloin sekä liikennesääntöjen että pyörän hallitseminen muodostuvat entistä olennaisemmiksi taidoiksi. Kuntayhteistyöllä puolestaan saatetaan keskeiset toimijat keskustelemaan pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä omilla alueillaan. Pyöräilyä ei voi edistää ainoastaan yhden tahon toimesta, vaan tahtotilan on läpäistävä kunnan organisaatio. Erityisen tärkeää on luoda yhteinen tahtotila lasten pyöräilyn edistämiseksi. Siksi hankkeessa lähestytään kuntia, kouluja, päiväkoteja ja näiden kautta perheitä. Pyöräilyn edistämisen haasteet liittyvät Suomessa asenneilmastoon ja liikennekulttuuriin sekä monin paikoin heikkoihin pyöräilyolosuhteisiin. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa pyöräilymyönteisen ilmapiirin syntymistä ja parantaa pyöräilyolosuhteita, jotta lasten olisi hyvä pyöräillä. Viestinnällä, koulutuksella ja räätälöidyillä toimintamuodoilla lisätään lasten pyöräilyä ja vähennetään vanhempien, opettajien ja varhaiskasvattajien vastustusta ja pelkoja. Hankkeen yhteistyötahoina ovat muun muassa Liikkuva koulu -ohjelma, Vihreä lippu -ohjelma ja Liikenneturva. Pohjoismaisia ja eurooppalaisia esikuvia Lasten pyöräilyn edistäminen on Suomessa vielä lapsenkengissä. Pyöräilykuntien verkoston edellinen, kolmivuotinen Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hanke on juurruttanut yhden käytännön toimintamallin lasten koulumatkaliikunnan edistämiseksi. Pyöräilevän koulubussin vahvistaminen osana suomalaista liikkumiskulttuuria jatkuu uuden hankkeen myötä. Lisäksi kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja kuntien, koulujen ja perheiden välille. Mallina toimivat muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toteutetut lasten koulumatkapyöräilyä edistävät ratkaisut, joita räätälöidään suomalaiseen pyöräilykulttuuriin sopiviksi. Esimerkkejä löytyy useita: Kaikki lapset pyöräilevät (Tanska): kansallinen koulumatkapyöräilyä edistävä hanke eri puolilla Tanskaa Pyörällä ja kävellen kouluun (Linköping, Ruotsi): Linköpingin kunnan 18 koulua osallistuivat hankkeeseen, jossa koululaiset pyöräilivät tai kävelivät kouluun 8 viikon ajan Koulujen liikennesuunnittelu (Glasgow, Skotlanti): koululaisten osallistaminen turvallisten reittien suunnitteluun (reittisuunnittelu osana opetusohjelmaa) 6 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 7
ThinkBike 2014 -koulutus liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille Kööpenhaminassa käytetään paljon resursseja turvallisten, toimivien ja laadukkaiden liittymien suunnitteluun. Edutech järjestää korkeatasoisen pyöräliikennekoulutuksen liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille touko kesäkuussa Tampereella. Pääkouluttajat ovat hollantilaisia asiantuntijoita. Hollannista ja Tanskasta löytyvät maailman parhaimmat pyöräilykaupungit kulkutapaosuuksina ja turvallisuuslukuina mitattuna. Yksi merkittävä syy siihen on pyöräily-ystävällinen liikenneinfrastruktuuri. Erityisesti Hollannin kaupungeissa liikennejärjestelmä ja -verkko on suunniteltu niin, että pyöräilyn kilpailukyky autoiluun nähden on todella hyvä. Pyöräilyverkko on selkeä ja jatkuva. Väylät ovat nopeita ja mukavia ajaa, liittymät ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia ja pyöräpysäköinnin laatuun on panostettu. Myös muissa maissa pyöräilyinfraa on kehitetty, mutta Hollanti ja Tanska ovat kaukana muita edellä, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen. Suunnittelukäytännöt ja -opit kannattaa hakea sieltä myös suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun, Mäntynen painottaa. ThinkBike 2014 -pyöräliikennekoulutus 19.-20.5. ja 9-10.6.2014 Edutech, Tampere Teoriasta käytäntöön Suomalaisille liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille tarjoutuu oiva mahdollisuus korkeatasoiseen pyöräilyn suunnittelukoulutukseen touko kesäkuussa. Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestää ThinkBike 2014 -koulutuksen Tampereella. Koulutuksessa on kaksi jaksoa: 19. 20.5. ja 9. 10.6., joissa syvennytään pyöräily-ystävällisen ympäristön suunnitteluun. Tavoitteena on saada Suomeen lisää konkreettista tietoa ja taitoa pyöräilyverkon ja -väylien suunnitteluun sekä pyöräilyn kilpailukyvyn parantamiseen jo kaava-tasolla, Mäntynen summaa. Koulutus ei ole pelkkää teoriaa, vaan siinä pyritään ratkaisemaan konkreettisia ongelmia. Osallistujat soveltavat opittua suoraan käytäntöön ja he voivat myös tuoda omia suunnitelmiaan asiantuntijoiden kommentoitavaksi. Pääkouluttajat ovat hollantilaisia suunnitteluasiantuntijoita maan johtavista konsulttitoimistoista Goudappel Coffengista ja Mobyconista. Heidän lisäkseen kouluttajina on suomalaisia liikenteen ja maankäytön suunnittelun asiantuntijoita. Koulutusohjelman johtajana on professori Jorma Mäntynen. Groningenissa liittymät suunnitellaan niin, että pyöräilijöiden tarve ylittää autokaistoja ryhmittymisalueella on mahdollisimman pieni. Värjätty pinta auttaa hahmottamisessa. Mukana mm.: Rico Andriesse (Goudappel Coffeng), Dick van Veen (Mobycon), Herbert Tiemens (Region of Utrecht), prof. Jorma Mäntynen (TTY), prof. Ari Hynynen (TTY), tutkija Kalle Vaismaa (TTY). Hinta on 1400 (+ alv). Ilmoittautumiset ja lisätietoa Edutechin internetsivuilla www.tut.fi/edutech. Ilmoittautumiset viimeistään 28.4.2014 mennessä. Koulutuspäällikkö Karri Inkinen, puh. 040 8490 482, karri.inkinen@tut.fi ONNISTUNEEN PYÖRÄILYKAMPANJAN avaimet Voita sydämet ja mielet Painota aina positiivisuutta. Pelottelutaktiikat lannistavat pyöräilyä eivätkä kannusta siihen. Pyöräily on huvi ja huvin vetovoima on suuri. Älä vain informoi yleisöä, vaan ota heidät mukaan työhön. Aktiivisuus on parempi kuin passiivisuus. Kertomukset kiinnittävät muistimme ja huomiomme luonnostaan puhuttuun asiaan kehitä kertomuksia ja tee yleisölle helpoksi samaistua toivottuihin rooleihin. Rinnakkaiset tapahtumat ja aloitteet voivat olla toisiaan tukevia. Kriittinen massa vaatii runsaasti osanottajia. Käytä aina faktatietoja perustelemaan kampanjasi yksityiskohdat, erityisesti kun olet tekemisessä kyynisen tai epäluuloisen median kanssa. Kööpenhaminassa tungos pyöräteillä on aiheuttanut ärtymystä ja vähentänyt toisten huomioon ottamista. Tämän johdosta Line Groot tiimeineen kehitti kampanjan Good Karma, jossa älä-kehotusten sijaan lähdettiin positiivisuudesta ja palkittiin hyvästä käytöksestä. Kampanja sisälsi muun muassa valokuvakilpailun Facebookiin täydellisestä pyöräilyhetkestä, painettuja pyöräilyn opinkappaleita (cycling dogmas), jotka kuvasivat hyvää pyöräilykäyttäytymistä, sekä pyöräklovneja, jotka aiheuttivat hyvää mieltä pyöräteillä ja liikennevaloissa. Positiivisuuden ja ilon korostaminen sekä yksinkertainen, värikäs, iloinen ja lapsenomainen lähestyminen julisteissa välittyi kampanjasta ja levisi ihmisten tietoisuuteen. Ensimmäisenä kampanjavuonna 2011 oli 39 prosenttia pyöräilijöistä huomannut kampanjan ja puolet heistä oli valmiita parantamaan käytöstään ja halukkaita jakamaan tuntemuksensa sosiaalisen median verkostojensa kautta. Pyöräilyn opinkappaleita piti 61 prosenttia hyvänä tapana viestiä pyöräilykäyttäytymisestä ja 33 prosenttia uskoi, että kampanja oli tehokkaasti parantanut pyöräilijöiden käyttäytymistä. Kampanjan kustannukset olivat 100 000 vuonna 2011 ja 50 000 vuonna 2012. Wienissä on tavoitteena viidessä vuodessa kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus viidestä kymmeneen prosenttiin. Strategisena tavoitteena on muuttaa satunnaispyöräilijät säännöllisiksi pyöräilijöiksi, koska siirtyminen satunnaispyöräilijästä tapapyöräilijäksi on pienempi kuin pyöräilemättömästä satunnaispyöräilijäksi. Wienin hyvän joukkoliikennejärjestelmän johdosta polkupyörän valitsemisen tärkeimpiä perusteluja olivat vapauden tunne, virkistys sekä pyöräily lisääntyvä muodikkuus. Iloa liikkumiseen valittiin kampanjan sloganiksi. Koska wieniläisten ei ole pakko pyöräillä päästäkseen eri paikkoihin, niin meidän tehtävämme on lisätä pyöräilyyn iloa ja osoittaa, että pyöräily ei ole vain älykästä vaan myös seksikästä, toteaa Wienin pyöräilyvastaava Martin Blum. Yritämme oppia autokaupan menestyksestä, jossa myydään yhtä paljon elämäntyyliä kuin itse tuotetta. Wienissä järjestettiin vuonna 2013 Pyöräilyvuosi, jossa oli laaja ohjelma ja rahaakin käytössä 1,5 miljoonaan euroa. Asiayhteys on kuningas, kontakti kuningatar Tunnista kohdeyleisösi ja sen käyttämä kieli, sekä kirjoitettu että visuaalinen, joka ilmaisee heidän tarpeensa ja toiveensa. Opi keneltä tahansa vastustajalta, jonka havaitset. Koe ja ratkaise ongelmat paikanpäällä kadulla. Tapaa ja puhu ihmisten kanssa. Näytä esimerkkiä. Tee yhteistyötä viranomaisten ja yhdistysten kanssa. Käytä yhteistyötä muuttaaksesi mahdolliset vastustajat liittolaisiksi. Solothurn on 16 000 asukkaan pikkukaupunki Sveitsissä, jossa ei ollut erityistä osaamista pyöräilyn edistämiseksi. Solothurnin liikenneinsinööri Julian Baker onnistui kokoamaan 78 000 euron vuotuisen määrärahan 54 kunnan ja 95 000 asukkaan alueelta. Hän nimesi kuntiin pyöräilykoordinaattorit, koulutti viranomaisia, kehitti avainprojekteja ja järjesti yleisötilaisuuksia pyöräilystä. Baker pyrki juurruttamaan pyöräilyn elinvoimaisena kulkumuotona kaikenikäisten kansalaisten mieliin. Hän organisoi vanhemmalle väelle pyöräretkiä ja hankki niitä vetämään paikallisen vanhemman tohtorin tietäen, että tämän sana painaisi enemmän kuin jonkun insinöörin. Baker totesi pian, että muutamilla hyvin toteutetuilla avainprojekteilla oli suurempi vaikutus kuin tusinalla puolinaista hanketta. Yleinen toteamus oli, että kampanjoita ei voi suoraan kopioida, koska lähtökohdat eri kaupungeissa ovat erilaiset. Paras kampanja on strateginen ja yksityiskohtien sijasta olisi parempi jäljitellä menestyvien kampanjoiden takana olevaa ajattelua. Alla kampanjavastaavien kokoamia kokemuksia. Infrastruktuuriin liittyvä viestintä Hyvät sanat vaativat hyviä tekoja. Kampanjan viestinnässä annetut lupaukset täytyy välittyä pyöräilyn ruohonjuuritason kokemuksissa. Markkinointi maksaa, mutta sen ei tarvitse räjäyttää pankkia. Kampanjointi maksaa tyypillisesti 10-15 % kaupungin vuotuisesta pyöräilybudjetista. Viestinnän täytyy olla johdonmukaista ollakseen tehokasta. Ole konkreettinen kehotuksissasi kohderyhmällesi ja huolehdi, että infrastruktuuri ja palvelut tekevät toiveidesi noudattamisen helpoksi ja nautittavaksi. Kun inspiraatio tökkii, mene pyöräilemään. Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine 8 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 9
TYÖMATKALIIKENTEESTÄ LIIKUNTAA HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoista lähes puolet on samalla terveyttä edistävää liikuntaa. Potentiaalia työmatkaliikunnan lisäämiseen on kuitenkin vielä runsaasti. Tämä ilmenee keväällä 2013 tehdystä koko kaupungin henkilöstön kattavasta työmatkaliikenteen kartoituksesta. Helsingin kaupunki käynnisti keväällä 2013 Kilsat kasaan kampanjan työmatkaliikunnan edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kaupungin henkilöstön liikuntaa ja samalla vähentää työmatkojen ympäristökuormitusta. Kampanjaa on toteutettu poikkihallinnollisena liikunnan, liikenteen ja ympäristön yhteistyönä Henkilöstökeskuksen, Liikuntaviraston, Kaupunkisuunnitteluviraston, Ympäristökeskuksen, Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) ohjelman sekä Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n kanssa. Suuren joukon tietoisuuteen Kampanja lanseerattiin Mobinet Oy:n toteuttamalla työmatkaliikenteen henkilöstökyselyllä huhtikuun lopussa, johon vastasi yli 6 000 henkilöä kaupungin 40 000 työntekijästä. Helsingin kaupungin liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen on tyytyväinen kyselyn suureen vastausmäärään. Se kertoo henkilöstön kiinnostuksesta asiaan. Pelkästään kyselyn avulla olemme onnistuneet kasvattamaan tietoisuutta työmatkaliikkumisen vaihtoehdoista todella isolle joukolle. Puolet työmatkoista liikuntaa Tietoisuuden kasvattamisen lisäksi kyselyllä haettiin mitattua tietoa työmatkaliikkumisen määrästä. Selvisi, että lähes puolet Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoista on samalla terveyttä edistävää liikuntaa. Osuus on laskettu viikon todellisista kodin ja työpaikan välisistä matkoista huhtikuun 2013 lopussa. Työmatkaliikunnaksi on katsottu kaikki kävely- ja pyöräilymatkat sekä joukkoliikennematkat, joilla kävellään yli 15 minuuttia. Nykyisen työmatkakävelyn ja pyöräilyn yhteiskunnallinen hyöty on 22 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty on laskettu WHO:n kehittämällä HEAT-menetelmällä, jolla arvioidaan väestön ennenaikaisen kuoleman vähenemisestä koituvat säästöt säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn seurauksena. Mahdollista yli kaksinkertaistaa Vaikka kävelyn ja pyöräilyn osuus Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoilla on jo nyt yllättävän suuri, kävely- ja pyöräilysuorite voisi silti jopa yli kaksinkertaistua. Arvio perustuu siihen, kuinka hyvin työntekijät ovat itse arvioineet voivansa kävellä tai pyöräillä työmatkansa. Jos henkilö on esimerkiksi ilmoittanut, että työmatkojen pyöräily olisi vaikeaa, häntä ei ole laskettu potentiaaliseksi pyöräilijäksi, vaikka matka olisi kuinka lyhyt ja sopiva pyöräilyyn, kertoo arviointimenetelmän kehittänyt Ville Voltti Mobinetista. Työmatkat ovat kuitenkin varsin lyhyitä: puolella henkilökunnasta työmatka on alle 10 km. Jos oletetaan, että työmatkakävelyja pyöräilypotentiaali toteutuu 10 vuoden kuluessa, sen keskimääräinen yhteiskunnallinen hyöty HEAT-menetelmällä arvioiden olisi 12 miljoonaa euroa vuosittain tällä aikajaksolla. Terveydelliset vaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti vuonna 2028, jolloin potentiaalinen työmatkakävely ja pyöräily alentaisivat ennenaikaista kuolleisuutta lisää jopa 33 miljoonan euron arvosta. Päästöjen vähentäminen kolmannekseen Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen vähentäisi kaupungin henkilöstön työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä noin 10 prosenttia. Kaikkiaan työmatkojen hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä jopa kolmanneksen, jos työmatkoja käveltäisiin ja pyöräiltäisiin enemmän, kuljettaisiin entistä enemmän joukkoliikenteellä ja kimppakyydeillä sekä tehtäisiin enemmän etätöitä ja opeteltaisiin taloudellista ajotapaa. Tämäkin perustuu työntekijöiden omiin arvioihin eri vaihtoehtojen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta. Kannustamista kaivataan Puolet henkilöstöstä ilmoitti, ettei heillä ole varsinaisia esteitä työmatkaliikunnalle. Työntekijät kaipaavatkin ennen kaikkea kannustusta ja tukea työmatkaliikunnan aloittamiseen. Henkilöstö on myös lähes yksimielisiä siitä, että työnantajan tulisi tukea ja edistää ympäristöystävällistä liikkumista. Kaikkein eniten toivottiin erilaisia pyöräilyyn liittyviä palveluja, kuten parempia sosiaalitiloja, mahdollisuutta varusteiden kuivaukseen ja säilytykseen, pyörän huoltopalveluja ja virkapyöriä käytettäväksi työasiointiin. Olisin valmis kulkemaan kesäisin työmatkaa polkupyörällä, jos työpaikalla olisi asianmukaiset suihku- ja kuivaustilat. Jos saisin aikaiseksi huollattaa pyöräni, voisin kokeilla työmatkapyöräilyä. Kilsat kasaan kampanjassa olemme kannustaneet henkilöstöä osallistumaan tapahtumiin ja leikkimielisiin kisailuihin, järjestäneet luentoja, tuottaneet työmatkaliikkumiseen kannustavaa materiaalia sekä jakaneet muun muassa heijastinliivejä, kertoo Pilvi Heinonen. Uusia toimintamalleja terveyden edistämiseen Haluamme, että tämän kampanjan ja kyselyn myötä liikunta nähdään laaja-alaisemmin, kuten lisäämällä arkeen aktiivisuutta, ja että liikkua voi muutenkin kuin ohjatulla liikuntatunnilla, Pilvi Heinonen sanoo. Motivointikeinona kyselyssä pyydettiin henkilöstöä ideoimaan, miten he itse voisivat lisätä omaa työmatkaliikuntaansa. Vastauksissa korostuivat ehdotukset siitä, kuinka liikuntaa voisi lisätä työmatkoilla edes silloin tällöin tai osan matkaa. Uudet tavat kehittyvät juuri pienin askelin, vahvistaa myös kaupungin liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen. Kotiin mennessä voisin jäädä aikaisemmilla pysäkeillä pois ja jatkaa kävellen. Pyörällä voisin käydä töissä muutamana päivänä viikossa, kun ei tarvitse aamulla ennen kahdeksaa olla työmaalla tai lähteä kesken päivän työkokouksiin muualle. Tiedosta toimintaan Kyselyn tuloksista on laadittu virastokohtaisia analyysejä ja Mobinet Oy on vetänyt työpajoja erilaisille ryhmille. Myös HSL on hyödyntänyt tuloksia omassa työssään. Yhden kyselyn tulokset ovat auttaneet kymmeniä tahoja liikunnan ja viisaan liikkumisen edistämisessä. Kaupungin henkilöstö on niin iso massa, että pienilläkin toimilla voi olla suuret yhteiskunnalliset vaikutukset, Pilvi Heinonen miettii. Kilsat kasaan kampanja jatkuu vuoden 2014 loppuun, mutta hyviä käytäntöjä halutaan jatkaa myös sen jälkeen. Vuoden aikana kampanja muun muassa jalkautuu virastoihin ja toimipaikkoihin erilaisilla tempauksilla. Syksyllä 2014 toteutetaan seurantakysely. Nyt kun kysely on tuottanut työmatkaliikkumiselle mittarit, voimme seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta, toteaa Eeva-Liisa Rautiainen. Muista organisaatioista onkin saatu varsin rohkaisevia tuloksia. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksessa yksin autoilu työmatkoilla on vähentynyt kolmanneksella kahdessa vuodessa ja pyöräilyn määrä on kasvanut 9 prosentista 14 prosenttiin. Kuinkahan käy Helsingissä? Teksti: Johanna Taskinen, Mobinet Oy Kuva: Antero Aaltonen 10 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 11
Pyöräilykuntien verkoston käynnistämän Pyöräilevät kaupunginosat -hankkeen tavoitteena on aktivoida asukkaita vaikuttamaan pyöräilyn edistämiseksi asuinalueiden ja taloyhtiöiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tarkoitus on saada kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä ottamaan pyöräilyn edistäminen pysyväksi osaksi toimintaansa. Tavoitteena on, että kaupunginosiin perustetaan pysyvät pyöräily- tai liikenneryhmät. Kaupunginosatoimintaan yhdistyvä pyöräilyn edistämisen konsepti on kehitetty Helsingin Polkupyöräilijöiden pilottihankkeessa. HePo:n suunnittelema Helsingin pyöräilevät kaupunginosat -hanke oli viime vuonna yksi kymmenestä Helsingin demokratiapilotista ja hanke jatkuu tänäkin vuonna. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa HePossa päätettiin, että Pyöräilykuntien verkosto pyrkii jatkossa levittämään toimintamallia muualle Suomeen. Verkosto tarttui toimeen ja sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä pienen rahoituksen valtakunnalliselle Pyöräilevät kaupunginosat -hankkeelle. Hankkeen konkreettinen tavoite on, että viidessä kaupungissa (pois lukien Helsinki) vähintään kolmekymmentä kaupunginosa- ja asukasyhdistystä sekä maahanmuuttajajärjestöä eri puolelta Suomea vakiinnuttaa pyöräilyn pysyväksi toimintamuodokseen. Hankkeen toteuttaminen kaupungin tasolla edellyttää jonkin verran palkatun työvoiman käyttämistä toiminnan koordinoimiseen, mutta paikallisten pyöräilyjärjestöjen- ja aktiivien vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli toiminnan toteuttamisessa kaupunginosien tasolla. Konkreettinen organisointitapa ja toteutetut toimintamuodot voivat vaihdella eri paikkakunnilla. Hankkeella tähdätään siihen, että jatkossa kaupunginosaja asukasyhdistykset sekä maahanmuuttajayhteisöt pyörittävät itse pyöräilytoimintaa ja Pyöräilykuntien verkosto, kau- Pyöräilyn edistämistä LÄHIÖISSÄ Teksti: Petteri Nisula Kuva: Outi Rissanen Kun kaupunginosien pyöräilijät saadaan verkostoitumaan keskenään ja toimimaan yhdessä asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa, pyöräilyn tarpeet tulevat paremmin huomioiduksi kaikessa alueiden kehittämisessä. pungin organisaatio ja paikalliset pyöräilyjärjestöt toimivat lähinnä taustatukena. Samalla kiinnitetään kaupunginosa- ja asukasyhdistyksen huomio arkiliikkumista suosivan liikennesuunnittelun edistämiseen. Tiedon keräämistä ja työmatkabusseja Projektissa kerätään asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa kaupunginosien asukkailta ja yhdistyksiltä tietoa muun muassa siitä, millaiset arkiseen liikkumiseen liittyvät ongelmat asukkaita askarruttavat eri kaupunginosissa. Tiedonkeruussa pyritään hyödyntämään olemassa olevia nettisovelluksia, esimerkiksi Helsingissä käytetään kaupungin Kerro kartalla -sovellusta. Tarkoituksena on kohdentaa toimintaa niille alueille ja toimintamuotoihin, joista saadaan eniten hyvinvointivaikutuksia. Helsingin Roihuvuoressa ideoitu pyöräilevä työmatkabussi on mainio esimerkki siitä, miten asukkaiden oma aktiivisuus on luonut helpon tavan edistää arkipyöräilyä. Pyöräilevä työmatkabussi syntyy, kun joku tai jotkut työmatkansa pyöräilevät tiedottavat mahdollisuudesta polkea matka yhdessä ja ilmoittavat lähtöpaikan ja ajan. Usein työmatkabussi on myös aikataulutettu olemaan määrätyissä reittipisteissä, eli 'pysäkeillä' tiettynä kellonlyömänä, jolloin siihen voi liittyä mukaan kesken matkan. Roihuvuoressa työmatkabussin lähtöpaikkana on toiminut väliaikainen kylätalo, jossa on keitetty kahvit, annettu huoltoapua ja keskusteltu uusimmista pyöräilyuutisista. Tiedotus on Roihuvuoressa hoidettu Facebookissa, mutta HePo on kehittänyt myös yksinkertaisen karttasovelluksen, josta voi tarkistaa kaikki reitit ja aikataulut. Hankkeessa toteutetaan myös perhepyöräretkiä ja pyöränhuollon opastustapahtumia. Perhepyöräretket ovat helppo tapa osoittaa pyöräilyn hyviä puolia ja kannustaa perheitä pyöräilemään myös arkimatkoja. Perhepyöräretki on noin 10 kilometriä pitkä retki, joka ajetaan retkenvetäjän johdolla hyvin rauhallisella vauhdilla. Retken varrella on kulttuurija luonnonkohteita, joihin pysähdytään tutustumaan. Huolto-opastukset voidaan järjestää esimerkiksi kyläjuhlien tai vastaavien kaupunginosatapahtumien yhteydessä. Huolto-opastuksissa neuvotaan pyörän perushuoltotoimenpiteiden tekeminen ja niihin on mahdollista tuoda omia pyöriä tarkastettavaksi ja huollettavaksi. Pyöräilyopetusta maahanmuuttajille Pyöräilyyn kannustavina toimintamuotoina ovat myös aikuisten maahanmuuttajien pyöräilyopetus. Tavoitteena on opettaa pyöräilyn perustaitoja maahanmuuttajille, joiden kotimaissa pyöräily ei ole yleistä. Erityisesti monet maahanmuuttajanaiset ovat jääneet vaille pyöräilyn opetusta. Pyöräily laajentaa liikkumisen piiriä ja edistää monella tapaa kotoutumista. Aikuisten maahanmuuttajien pyöräilyopetuksen järjestämisessä yhteistyötä voidaan tehdä kaupunkien maahanmuuttajatyön koordinaattoreiden ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Viime elokuussa Helsingissä järjestetty, maahanmuuttajanaisille järjestetty kurssi keräsi paljon kiitosta. Kaavakoulu Koulutustapahtumien sisältönä ovat myös kaavoitukseen vaikuttaminen sekä taloyhtiöiden ja yritysten pyöräilynedistämistoimet. Kaavakoulua toteutetaan kaupunginosissa pyöräillen tehtävänä liikenneolosuhteiden katselmuksena ja sen perään toteutettuna ohjattuna keskusteluna kaavoituksen periaatteista. Suunnitteluprosessin tuntemus ja taito kaavojen lukemiseen ja tukevat paitsi asukkaiden osallistumismahdollisuuksia, johtavat myös laadullisesti parempaan palautteeseen. Suunnitteluprosessin jatkon kannalta tästä on merkittävää hyötyä kaikille osapuolille. Taloyhtiöille neuvontaa Taloyhtiöiden hallituksien jäsenille ja isännöitsijöille järjestetään koulutusta asuintalojen pyöränsäilytysjärjestelyjen parantamiseksi. Esimerkiksi putkiremonttien yhteydessä toteutetaan usein yhteisten tilojen kunnostuksia ja uudelleen järjestelyjä, joilla voidaan olennaisesti parantaa pyörien säilytysmahdollisuuksia. Taloyhtiöiden hallituksien jäsenille, kiinnostuneille asukkaille ja isännöitsijöille järjestetään koulutusta siitä, mitä pyöränsäilytystiloja ja muita taloyhtiöiden pyöräilyjärjestelyjä uudistettaessa kannattaa huomioida sekä ohjeistetaan hylättyjen pyörien poistamisen oikea menettely. Tavoitteena on laatia myös asiointireittikarttoja, joihin merkitään alueiden palvelut ja keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit. Tiedot alueen palveluista kerätään kaupunginosiin perustettavien liikenneryhmien, yritysten ja kaupungin palvelupisteiden yhteistyönä. Palveluiden lisäksi karttaan merkitään keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit ja niillä on oma täydentävä roolinsa mahdollisesti olemassa oleviin palvelukarttoihin nähden. Kirjoittaja on Pyöräilykuntien verkoston projektipäällikkö ja Helsingin Polkupyöräilijöiden hankesuunnittelija. Kiinnostuitko hankkeesta? Ota yhteyttä projektipäällikkö Petteri Nisulaan, petteri.nisula@poljin.fi, puh. 044 550 1445 Ed. sivu: Maahanmuuttajanaisten pyöräilyopetusta Helsingissä syksyllä 2013. Kuvakaappaus Roihuvuoren pyöräilyolosuhteita käsittelevästä Kerro kartalla -kyselystä. 12 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 13
Teksti ja kuvat: Kalle Vaismaa Terveisiä Winnipegin kansainvälisestä talvipyöräilykonferenssista Pohjois-Amerikassa arvostetaan suomalaista talvipyöräilyosaamista Winnipegissä tehtiin historiaa. Pohjois-Amerikassa oltiin ensimmäistä kertaa yhteisesti koolla talvipyöräilyn edistämiseksi. Tietoa ja kokemuksia jaettiin monipuolisesti. Navico Oy:n toimitusjohtaja Timo Perälä sai pari vuotta sitten kuningasajatuksen: maailmassa tarvitaan talvipyöräilykonferenssi. Idea realisoitui vuosi sitten Oulussa, minne kokoontui talvipyöräilystä innostuneita ihmisiä eri puolilta maailmaa. Innostus levisi Atlantin taakse ja helmikuun puolivälissä järjestettiin järjestyksessään toinen konferenssi Kanadan Winnipegissä. Osallistujia oli yli 200 henkilöä, pääosin Pohjois-Amerikasta. Ensimmäistä kertaa historiassa yliopistojen, kaupunkien ja yritysten edustajat kokoontuivat pohtimaan talvipyöräilyn edistämistä Pohjois-Amerikassa. Olen varma, että jokainen sai tärkeitä ajatuksia vietäväksi eteenpäin. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua saamme nauttia hedelmistä, totesi konferenssin johtaja Anders Swanson. Swanson oli iloinen, että tapahtuma järjestettiin hänen kotikaupungissaan Winnipegissä. Kaupungin edustajat saivat reilun annoksen uutta tietoa ja yhteyksiä eri puolille maailmaa. Winnipegille oli rohkaisevaa nähdä, että se ei ole yksin haasteidensa ja unelmiensa kanssa. Maailmassa on monta kaupunkia, joissa talvipyöräily ei ole vain mahdollista vaan normaalia. Kaupungissa konferenssi otettiin avoimesti vastaan kaupungin johtotasolla. Pormestari Sam Katz toi positiivisen tervehdyksensä ja kauppakamarin johtaja Dave Angus oli mukana paneelikeskustelussa. Myös Manitoban yliopistolla järjestettiin keskustelutilaisuus opiskelijoille. Suomalainen tuote arvossaan Konferenssin sisältö yllätti laadullaan ja monipuolisuudellaan. Ohjelmassa esiteltiin muun muassa uusia tutkimustuloksia talvihoitoon liittyen, innovaatioita talvipyöräilymatkailuun ja -muotiin sekä henkilökohtaisia kertomuksia talvipyöräilyn mahdollisuuksista. Todettava kuitenkin on, että parhaat menetelmälliset luennot olivat eurooppalaisten pitämiä. Pohjois-Amerikassa arvostetaan erityisesti suomalaista ja ruotsalaista talvihoito-osaamista, mikä kävi ilmi useassa luennossa sekä kommenttipuheenvuorossa. Maamme maine vain kasvoi Timo Perälän sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkijan Kaisa Karhulan esitysten myötä. Ne saivat erittäin hyvän vastaanoton, ja myös Kanadan valtakunnallinen mediakanava CBC haastatteli heitä sekä radioon että televisioon. On tärkeää, että pohjoisamerikkalaisissa kaupungeissa pyöräily nähdään ympärivuotisena liikkumismahdollisuutena eikä vain hauskana harrastuksena, jota voi tehdä silloin tällöin kesäviikonloppuisin. Siksi on hyvä kuulla kokemuksia ja uutta tietoa esimerkiksi Oulusta, Swanson pohtii. Laakereille ei voi jäädä Winnipegissä on kehitetty tempaus Winter Bike to Work Day, jonka tarkoituksena on haastaa ihmiset pyöräilemään töihin myös talvella. Tänä vuonna teemapäivää vietettiin helmikuun 14. päivä, ja myös oululaisia haastettiin mukaan Oulun Polkupyöräilijät ry:n (OUPO) toimesta. Viime vuonna Winnipeg voitti tempauksen ja pyrki myös tänä vuonna haastamaan Oulun. Silmämääräisesti voi todeta, että Winnipegillä on vielä pitkä matka Oulun tasolle talvipyöräilykaupunkina. Infrapuutteet ovat mittavia, minkä vuoksi kaupungissa ei toistaiseksi ole kovin miellyttävää ja turvallista pyöräillä edes kesällä. Suomalaisten ei silti pidä lepäillä laakereilla. Meillä on reilusti kehitettävää pyöräväylien talvihoitokäytännöissä ja -prosesseissa, kuten vastavalmistuneessa, Pykälä II -projektin tuloksena syntyneessä kirjassa Vaihdetta isommalle käy ilmi. Myös Anders Swanson lähettää terveisiä Suomeen. Suomessa pyöräilyn osuus on ollut hienoisessa laskussa. Myös teidän täytyy oppia laajasti maailmalta sekä analysoida tarkasti omaa tekemistänne. Oik. Kävely sujuu Winnipegissä hoidetuilla jalkakäytävillä, mutta pyöräilijöiden täytyy ajaa huonokuntoisilla ajoradoilla. Montaa pyöräilijää ei kaupungissa näkynyt. Vas. Winnipegin konferenssin johtaja Anders Swanson (vas.) ja talvipyöräilykonferenssin idean isä Timo Perälä nauttivat tapahtumasta. Alh. Näillä pyöräilykintailla eivät kädet jäädy edes Winnipegin -40 asteen pakkasissa. 14 Poljin 2/2014 Poljin 2/2014 15
Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. www.poljin.fi www.kulkulaari.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Heli Laine 040 335 3273 heli.laine@akaa.fi ESPOO Petri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fi FORSSA Tero Tiensuu (03) 4141 5602 tero.tiensuu@forssa.fi HANKO Hannu Simelius 040 581 5065 hannu.simelius@hanko.fi HELSINKI Marek Salermo (09) 3103 7123 marek.salermo@hel.fi HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) 621 2318 hannu.sainio@hameenlinna.fi JANAKKALA Juha Prittinen (03) 680 1311 juha.prittinen@janakkala.fi JOENSUU Jarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINA Jyrki Lappi (02) 588 4800 jyrki.lappi@kaarina.fi KANGASALA Markku Lahtinen (03) 3777 349 markku.lahtinen@kangasala.fi KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fi 16 Poljin 2/2014 KAUNIAINEN Lennart Långström (09) 505 6387 lennart.langstrom@kauniainen.fi KOKKOLA Carita Laitala 044 780 9300 carita.laitala@kokkola.fi KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) 8343 405 kaisa.karlström@kronoby.fi LAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 matti.hoikkanen@lahti.fi LAPPEENRANTA Mauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fi LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fi LIEKSA Jarmo Honkanen 040 104 4113 jarmo.honkanen@lieksa.fi LIETO Mika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fi LOHJA Timo Mäkinen (019) 369 4435 timo.makinen@lohja.fi LOVIISA Markus Lindroos 050 382 7550 markus.lindroos@loviisa.fi NURMIJÄRVI Pia Korteniemi 040 317 2311 pia.korteniemi@nurmijarvi.fi OULU Jorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fi PARAINEN Martti Nilsson 040 537 9000 martti.nilsson@parainen.fi PERHO Jukka Hillukkala 040 051 7380 jukka.hillukkala@perho.com PIRKKALA Tero Vesanto 050 304 6390 tero.vesanto@pirkkala.fi PIETARSAARI Ben Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fi PORI Sanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fi PORVOO Hanna Linna-Varis (019) 5202 814 hanna.linna-varis@porvoo.fi ORIVESI Päivi Valkama 050 329 5303 paivi.valkama@orivesi.fi RAASEPORI Jan Gröndahl 040 5320392 jan.grondahl@raasepori.fi RAISIO Marja Uusitalo (02) 434 3401 marja.uusitalo@raisio.fi RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fi RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) 758 4926 aili.tuppurainen@riihimaki.fi SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) 416 2230 keijo.kaistila@seinajoki.fi TAMPERE Timo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fi TURKU Harry Jakkola 050 558 9234 harry.jaakkola@turku.fi TUUSULA Juha Jokela 040 838 9014 juha.jokela@turku.fi UUSIKAUPUNKI Atso Vainio (02) 845 151 atso.vainio@uusikaupunki.fi UTAJÄRVI Hannele Karhu 0500 584 506 hannele.karhu@utajarvi.fi VAASA Siri Gröndahl (06) 3254 214 siri.grondahl@vaasa.fi VANTAA Timo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRI Mikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fi YLÖJÄRVI Arto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fi ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) 422 4002 erika.helin@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä 050 511 5940 petri.sipila@hepo.fi HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela 040 196 8715 helena.suomela@hsl.fi KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen 0400 428 325 hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fi LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius 040 754 7371 leo.stranius@luontoliitto.fi MOTIVA OY Sara Lukkarinen 040 672 1284 sara.lukkarinen@motiva.fi NAVICO OY Timo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fi OVELLA OY Mika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fi RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fi SITO OY Jussi Nykänen (020) 747 6149 jussi.nykanen@sito.fi STRAFICA OY Juha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fi SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Otto Bruun 050 345 4411 otto.bruun@sll.fi SUOMEN SÄHKÖPYÖRÄYHDISTYS RY Juha Tarvainen 044 062 1963 info@efillari.com TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Matti Koistinen 044 279 5588 pj@tarakka.fi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa 040 849 0224 kalle.vaismaa@tut.fi TRAFIX OY Leena Gruzdaitis 040 778 6714 leena.gruzdaitis@trafix.fi TURVATEC OY Raine Anttonen (03) 7819 969 raine.anttonen@turvatec.fi VALPASTIN OY Mari Päätalo 040 720 2872 mari.paatalo@valpastin.fi VELOCRAFT Pieter Deleu 040 701 4664 info@velocraft.fi WSP FINLAND OY Minna Raatikka 040 518 0511 minna.raatikka@wspgroup.fi