P69). W-maksimi peltolaaksossa, ympärillä KGN. Kalistenojankallion

Samankaltaiset tiedostot
- havaintonumerot: vuonna 1989 alueella liikkui. - ilmansuunnat englantilaisten lyhenteiden mukaan. - paikannimet: ensin karttalehden nimi, sitten

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

nr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

M 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

LOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 1(12) 020, 015/ /UMV/ KAIVOSTEOLLISUUS. OKME, Outokumpu, 2 kpl UMV

. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

Kivilaj ien kuvaukset

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

LOHKARE-ETSINNAST~ KIIHTELY SVAARASSA 1 974

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

OUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

/q8j. Jorma Suvanto Martti Tumanto RAPORTTI RISTIINAN SAPAROISEN ALUEEN KENTTÄTÖISTÄ. Helsinki

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KENTTARAPORTTI. Kannus, Antinoja , 03, 05 ja 06. E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

a.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'

Kairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

TUTKIMUKSET AINEISTON KASITTELY TUTKIMUSKOHTEET

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Q 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander

1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUT.KIMUSRAPORTT1 RUUKKI, Relletti ,

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v ja 2000

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Tarkempien maaritysten tekemiseksi on t'eetetty 5 kpl ohuthieita ( ks. nayteluettelo ). Paakivilajimuodostumassa ( TR-GRDR ) tavataan yleisesti

Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

OUTOKUMPU OY aikana laajoilla alueilla Haukiveden 0 # MALMINETSINTX LOHKARE-ETSINTA VARKAUDEN KARTTALEHDELLA V.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS

- - ~UTOKL'%?U F~NNM!N~ gy MALMINETSINTA. NIVALAN MAKOLAN YMPÄRISTÖN KAIRAUKSET 1993 Sijainti 1: TUTKIMUSRAPORTTI 030/ /JAK/1996

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Rautavaara Karttalehti OUTOKUEIPU OY Malmine tsintä TUTKIMUSSELOSTUS

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

KTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X Malmitutkimukset Haukiputaalla v Alkulause

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Transkriptio:

Kesällä 1991 selvitimme Huittisten ja Vanttilan karttalehtien magneettisia anomalioita uuden 1990 julkaistun matalalentoaineiston perusteella. Kenttätöihin osallistuivat Jyrki Liimatainen (JTL) ja Mika Kemppainen (MJK) tehden kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää seka ajoittain Jarmo Lempiäinen (JML) ja Erkki Salmi (EKS) tehden lohkare-etsintää ja magneettisia profiilimittauksia valittujen anomalioiden poikki. Anomalia-alueiden kartoituksen perusteella muokkasimme GTK:n kallioperakarttaa uusien paljastumien osalta. Vanttilan lehdellä käytettävissä oli lisäksi P. Hakasen ja H. Pankan havainnot vuodelta 1971. Kartoitusaluetta luonnehtii sedimenttiperaisten kivilajien runsaus, jotka esiintyvät synformialueilla erilaisina migmatiitteina ja antiformialueilla GRDRGN:eina. GRDRGN on siis koostumukseltaan GRDR, mutta siinä on liuskeisuuden suunnassa selviä KGN-jäänteitä, kartalla ne luetaan KGN:ksi. Syväkivi-GRDR:t ovat karkeampia ja usein niissä on PL-porfyyreja. Alkuperän maaritys oli usein hankalaa. Alueen S-osaa vallitsevat emaksiset vulkaniitit ja kiillegneissit. Kallioperakartan KVDR- ja DR-alueet osoit- tautuivat 05 ja 08 - lehdillä osin GRDR:ksi tai T0:ksi. Emaksisia kiviä on pääasiassa Punovuoren ja Vanttilan valisellä alueella melko pieninä osueina. KOHTEET 2112 05 HUITTINEN Punovuori X=6785.580 Y=437.680 Kaksiosainen magneettinen anomalia tunnetun PRD-paljastuman ympärillä. Anomalioiden poikki mitattu N-S ja E-W -suuntaiset profiilit. Itse paljastuma paremminkin MPYR, jossa vähän FEK ja CUK. Aiempien analyysien perusteella Ni ja Cu -pitoisuudet jäävät alle 0,05 %:n ja silikaattien Ni-pitoisuus alhaiseksi (M 13150). Lohkareiden perusteella muodostuma voi olla suurempi, tosin kivilaji ei paljoa parane (BTHBL-MPYR), eikä kiisumaara sanottavasti kasva. Lohkareista ovat kiinnostavia L11-JTL, joka on lähes kiisuton, vulkaniittimainen SPPRD ja L104-MJK, joka on FEK ja CUK -1aiskainen MPYR. Nämä karttalehden E-reunan lohkareet voivat osin olla myös Isomäen anomaliasta. Jatkotoimina profiilien tulkinta ja mahdollisesti kevyt näytteenotto.

Isomäki X=6784.800 Y=438.500 Anomalianauhan W-kyljellä oleva magneettinen anomalia, joka mittausten perusteella voimakas, mutta melko pieni. Sen poikki mitattu E-W -suuntainen profiili. Alue paljastumatonta moreenikumpareikkoa, anomalianauhan E- puolella KGN-GRDRGN paljastumia ja pieniä, lähinnä KVDRmaisia osueita, jotka voivat olla karkeutuneita SVGN:ja. Lohkarehavainnot käsitelty jo edella, lisänä isot GBlohkareet Paterin tien varrella (L10-JTL ja L32-34-VOP- 70), jotka heikosti magneettisia. Jatkotoimina profiilin tulkinta ja mahdollisesti kevyt naytteenotto. Kirkkokallio X=6784.350 Y=437.300 Magneettinen anomalia pääosin Kirkkokallion alueella, jolta tavattiin pienialaisia magneettisia häiriöitä. Magneettisuuden näyttäisi aiheuttavan pienet rikkoutuneet AFB-osueet, joissa magnetiittia ja paikoin magneettikiisua. P17:lla Gefinexhairiö, jonka aiheuttaa kapea rikki- ja magneettikiisupitoinen kerros. Ei jatkotoimia. Käenkorpi E-anomalia X=6787.000 Y=437.300 Pieni magneettinen anomalia, johon ei liity sähköistä komponenttia laajalla sekavalla anomalia-alueella. Maasto soistunutta metsää, E-puolella kohoavat paljastumat KGN ja P23 magnetoitumaton AFB-SVGN. Paijastumat eivat selvita anomaliaa, minkä vuoksi mitattu N-Ssuuntainen profiili. SE-puolella muutamia lohkareita, jotka voivat liittyä myös muihin alueen anomalioihin. L7 on PYGB, jossa hienorakeinen FEK-pirote ja L8-9 ovat AF-valtaisia MPRD, joissa joitakin FEK-rakeita. Jatkotoimina profiilin tulkinta ja sen perusteella ehka kevyt naytteenotto. Kaenkorpi W-anomalia X=6787.150 Y=436.700 Vahva magneettinen anomalia, jonka maksimi soistuneella alueella P29:n W-puolella. Paljastumat ovat KGN, eivat selvita anomaliaa. Lohkareita huonosti, edella kuvatut L7-9 sopivat myös tähän anomaliaan. Mitattu E-W -suuntainen profiili, jonka tulkinnan perusteella ehka kevyt naytteenotto. Kuusisto Xz6787.660 Y=437.100 Pieni magneettinen anomalia soistuneella alueella Kuusiston talon S-puolella. N- ja W-puolen pal jastumat KGN, SE-puolella vähän lohkareita. Anomalian poikki mitattu E-W -suuntainen profiili. Jatkotoimet profiilin tulkinnan ja alueen muiden anomalioiden tutkimusten mukaan. Mäenpäänkorpi X=6787.850 Yz437.800 Kapea melko voimakas anomalianauha, jonka alueella ei ole pal jastumia. Aiheuttaja luultavasti GRFKGN. Ei aihetta jatkotoimiin. Kuusenoja X=6786.350 Yz437.700 Kuusenojan talon E-puolen pelloilla oleva magneettinen anomalia, joka vaikuttaa kapealta katkeilleelta N-Ssuuntaiselta kerrokselta. Pellon reunoilla GRFKGN-

lohkareita, samoin kauempana SE-puolella. aiheuttaja lienee GRFKGN. Anomalian Lehtela X-6787.450 Yz435.750 Lehtelan talon NW-puolen pelloilla oleva magneettinen anomalia. Alueella ei ole paljastumia, SE-puolella lisää savikkopeltoja. Lähimmät lohkarehavainnot Kaenmäelta (kts Käenkorpi E). Jatkotoimina viljankorjuun jälkeen E-W -suuntainen profiili, tulkinta ja mahdollisesti kevyt naytteenotto. Talon väestä kannattaa ottaa selvää, JML voi kertoa enemmän. Lörö X-6788.550 Y-435.250 Vahvan magneettisen ja sähköisen anomalianauhan reunalla oleva magneettinen anomalia pellon mutkassa. Melko pienialainen ja SVGN-paljastumien ympäröimä. SVGN paikoin karkeutunut KVDR:maiseksi, KGN-jaanteet kuitenkin kertovat sedimenttialkuperasta. Jatkotoimina N-Ssuuntaisen profiilin tulkinta ja mahdollisesti kevyt näytteenotto. II 1k:n kohde. Rinteenmaa X-6786.400 Y=439.350 Sekavan magneettisen anomalian N-kärkeä, melko hyvin paljastumien rajaama alue, jolla pienialaisia maksimeja. Ympäristössä KGN, liuskeisuus melko vakaa. Anomalian aiheuttaja luultavasti liuskeisuuden mukainen magnetoitunut kerros, esim GRFKGN tai AFB, joita tavattiin anomalian S-osista. Ei jatkotoimia. Kalistenojankallio ja -aukee X=6784.050 Y=439.650 ja X=6783.900 Yz438.800 Sekavan magneettisen anomalia-alueen maksimeja. E - maksimi soistuneella alueella, mutta s-puolen paljastumissa pienialaisia GRF-FEK -pitoisia KGN-osueita (P66 ja P69). W-maksimi peltolaaksossa, ympärillä KGN. Kalistenojankallion S-puolelta löytyi pieni EVULK-alue, jossa paikoin GRF ja FEK (P76). N-osan paljastumassa P93 KGN:ssa FEK ja GRF. Anomalia ilmeisesti GRFKGN:ien aiheuttama. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Maurun tienhaara X=6782.100 Y=433.200 Pieni E-puolen voimakkaasta magneettisesta anomaliasta erillään oleva anomalia. SE-puolelta Heinosen tien varresta tunnetaan L6-VOP-70: PRD, jossa 0,25-0,35 % Ni ja 0,l % Cu. Aluetta ympäröi uudelleen kiteytyneet KGN:t (GRDRGN, tässä keski-hienorakeisia GRDR-koostumuksisia kiviä, jossa sedimenttialkuperästa kertovat KGNraidat ja -jäänteet). Anomalian yli mitattu E-W -suuntainen profiili. SE-puolelta tavattiin lohkareet L19 ja L106, joista ensimmäinen PL-pitoinen HBL-SVGB ja jalkimmainen SV-porfyyrinen HBL, molemmissa vähän FEK ja ne ovat heikosti magneettisia. Jatkotoimina profiilin tulkinta (vrt lohkareiden suskis) ja harkittava naytteenottoa. II 1k:n kohde (pieni koko). Janeso ja X-6781.800 Y=433.850 ja Heinola X=6781.350 Yz433.150 Janesoja on kapea voimakas nauhamainen anomalia, joka jatkuu VT 2:n poikki kohti etelää, mahdollisesti aina Heinolan talon peltojen SE-reunalle. VT:n varren pal-

jastumissa GRFKGN, joka voimakkaasti rapautunut, mutta tämä kerros ei selitä anomaliaa, joka kulkee tämän P113:n SE-puolelta. Heinolan päässä tavattiin magnetoitunut AFB-kerros (P116), jollainen voisi selittää koko kapean mutkittelevan anomalian. Laaja voimakas anomalia-alue ilmeisesti magnetiittipitoisten EVULK:ien aiheuttama, paikoin myös karsia (P132 ja 36-VOP-70). Ei tarvetta jatkotutkimuksiin. Kiimahohkansuo Xz6780.350 Y-434.350 Pieni anomalia paljastumattomalla ojitetulla suolla. SW-puolella KGN-paljastumia (GTK:n kartta). Ei jatkotutkimuksia. Vuolteensuon NW-puoli X-6782.350 Y=430.900 Saarikonsuo X=6781.300 Y-431.300 Pitkulaisia anomalioita paljastumattomalla soistuneella alueella, joiden aiheuttaja luultavasti sama kivilajiyksikkö. Saarikonsuon SE-puolella joitakin GB- ja EVULK-lohkareita, jotka heikosti magneettisia. P128:n MGB kuivanoloinen. A-lehden S-osalta löytyy sieltä täältä magnetiittipitoisia GR-lohkareita, joihin Gefinex reagoi (Mauru, Kuusilinna, Kaharila ja Vuolteensuo), tulleet ilmeisesti 2112 02-lehden puolelta. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Huhtala Xz6782.450 Y-435.450 Huhtalan talon N-puolella oleva magneettinen anomalia. Yllättävän pienialainen anomalia sijaitsee pellon reunalla. Alueella ei ole paljastumia eikä SE-puolelta löytynyt magneettisia lohkareita. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Mikkola X=6784.050 Y-433.900 Kaltevalta vaikuttava magneettinen anomalia paljastumattomalla alueella. Ei tavattu magneettisia lohkareita, S-puolella kulotusalueella muutamia suuria GBBR-lohkareita, joissa ei kiisuja. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Kuusilinna X=6783.050 Y-432.200 VOP-70 19.6:tta tekemän lohkarehavainnon tarkistuksessa löytyi pellonraivauksessa kasattuja FEK-pirotteisia kiviä aivan VT 2:n varresta. Kivilajiltaan GB-HBL:ja. Lisäksi löytyi suuntautunut GR-TO, jossa liuskeisuutta vastaan kohtisuoria ASK-rakojuonia (ainakin 3 kpl). Jatko analyysien perusteella.

2112 08 VANTTILA Mustissuo X26789.760 Y-440.750 Jo 1966 tunnettu moroutunut iso lohkare, josta analysoitu jopa 0,5 % Ni ja 0,45 % Cu, mutta jauhenäytteissä molemmat alle 0,l %. Kaivurilla varmistettiin, että kyseessä on lohkare. Monttu tehtiin lohkareen "läpi" rapautumattomien osien irtoillessa kymmeniä senttejä vahvoja kiillesaumoja pitkin. Alla oli tiukkaa harmaata pienikivistä pohjamoreenia. Rapautumattomasta osasta otettiin muutamia näytteitä, joissa oli epätasaista FEKpirotetta. Kivilaji oli lähinnä MPRD. Kaskenkallio X=6783.450 Y=441.400 Pieni magneettinen anomalia varsin hyvin rajatulla alueella. Liuskeisuus melko vakaa, N-puolen paljastumissa tosin sekalaisia pieniä MGB-HBL -osueita, joissa ei kiisuja. Anomalian aiheuttaa luultavasti L110-tyyppinen KGN:n FEK-pitoinen välikerros. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Koppelonvuori X=6784.800 Y=441.000 Kapea magneettinen anomalia Koppelonvuoren S-puolella. Paljastumissa 157, 158 ja 161 GRF ja paikoin FEM, joten anomalian aiheuttaa magneettinen GRFKGN. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Vaala X=6783.300 Y=440.400 Vaalan autiomökin N-puolella oleva pitkulainen magneettinen anomalia, sekä havainnot 31-VOP-70: PRD-kallio, 29 ja 30-VOP-70 FEK-pirotteisia GB:ja. Lohkareita ei enää löytynyt, kallio oli outo BTHBL-kumpu (P227-JTL-91), joka voi olla kallio tai jättilohkare. Siinä oli paikoin hieman FEK-pirotetta. Jatkotoimet analyysin perusteella. Ritalhonkallio X=6784.400 Y=441.550 Magneettinen anomalia lähes paljaaksi hakatulla lohkareisella mäellä. Pieni E-puolen anomalia paljastumien ympäröimä. Ison anomalian poikki mitattu N-S -suuntainen profiili. W-puolella heterogeenisia KGN: ja, E- puolella sedimenttiperaisiä GRDRGN:jä (karkeutuneita KGN) ja lähimpänä anomaliaa P181:n W-reunalla rikkonaista MGB:a, joka kiisuton ja magnetoitumaton. Lohkareista EKS:n lohkareet tulevat osin anomalian päälle, SE-puolella L111-MKS, joka kiisuton magneettinen PRD, jossa selvästi erottuva PY. Jatkotoimina profiilin tulkinta, jonka perusteella kevyt näytteenotto. Mahdollisuus pieneen PRD-puhkeamaan, maasto helppo, maksimi tien vieressä. Pykälakallio/Vanttila X=6782.450 Y-443.100 Voimakas magneettinen anomalia, jonka W- ja E-reunoilla ilmeisesti erittäin kapeat, mutta voimakkaat minimit. Anomalia P185:n ja P186:n (KGN) N-puolella ja P184:n E- puolella hakkuualueen N-reunalla. P184:n W-reunalla pienialainen voimakas minimi. N-puolella heikompi magneettinen anomalia, jonka S-reunalla PYGB-paljastuma P189 ja N-reunalla KV-pitoiset GB-paljastumat P195 ja P196. Anomalioiden poikki mitattu N-S ja E-W -suuntai-

set profiilit. Alueelta tunnetaan GB-lohkarehavaintoja (25-VOP-70 ja Kaupin kansannäytteitä 72484 ja 8010140) sekä GB-paljastumahavainnot 27 ja 28-VOP-70. Havaintoa 28 ei onnistuttu löytämään uudelleen, mahdollisesti kyseessä L26-JTL-91 (kaksi GB-MZ siirtolohkaretta). P189:ssä paikoin FEK-läiskiä, joiden yhteydessä CUK ja joskus NIP. Paljastuman N-puolelta löytyi L27-JTL-91, joka FEK-pirotteinen GB. L112-MJK-91 on vähän PL:a sisältävä MPYR-PYGB, jossa vahan FEK. Jatkotoimina profiilien tulkinta ja sen perusteella kevyt näytteenotto. Analysoituja näytteitä: Cu Ni Co Fe S Ni(SF) %... L25-VOP-70 0,07 0,15 0,007 L 72484 0,07 0,11 0,006 O,7O (5,7) L 8010140 0,20 0,27 0,018 4,95 233 (3,9) P189-1-91 0,14 0,35 1,2 10,s P189-2-91 0,15 0,36 1,8 7,5 L27-JTL-91 0,04 0,11 1,0 4,l Aukeakallio X=6783.700 Yz442.950 Erittäin pienialainen magneettinen anomalia P215:n ja P216:n välissä. P213 ja P215 tummia hienorakeisia EVULK, jotka paikoin heikosti magneettisia ja joissa paikoin vahan FEK-pirotetta. Anomalian aiheuttaa luultavasti EVULK:n ja sedimenttiperäisen karkeutuneen GRDRGN:n magnetiittipitoisuus. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Takahaankallio X=6783.900 Y=443.650 Erittain pienialainen magneettinen anomalia paljastumien välissä. Ympäristön liuskeisuus vakaa. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Haapali X=6783.750 Y=444.400 Haapalin talon N-puolella oleva magneettinen anomalia paljastumattomaila alueella. EKS ei tavannut kiinnostavia lohkareita. Ei liene aihetta jatkotutkimuksiin. Vilpola X=6782.050 Y=445.300 Erittain pienialainen magneettinen anomalia GRDRGNalueella. Ei liene aihetta jatkotutkimuksiin. 1110 X=6790.000 Y-447.000 Osin 09-karttalehdelle jatkuva ilmeisesti GRFKGN:n kyljellä oleva magneettinen anomalia, johon ei liity sähköistä anomaliaa (kts. oheiset liitekuvat 1 ja II). Anomalian poikki mitattu E-W ja N-S -suuntaiset profiilit. Ympäristön paljastumat KGN, paitsi P236, joka on hienorakeinen 1-EVULK. SE-puolelta, Hongistonkulman tien ympäristöstä löytyi muutama lohkare: L29, joka kiisuton magneettinen MPYR ja L113, joka BT-täpläinen HBL, jossa satunnaista FEK-pirotetta. Samanlaisia BTtäplä HBL:eja oli pellon reunalla useampia. EKS ja JML jatkanevat lohkare-etsintää Illon alueella pururadalta kohti Sammunjokea. Jatkotoimina profiilien tulkinta ja harkinnan mukaan kevyt näytteenotto.

Mustatkivet X-6783.800 Y=448.650 Toinen Mustistakivistä iso kiisuton MPYR-lohkare, jonka ympärillä useita vastaavia pieniä lohkareita. NW-puolelta ei tavattu uusia lohkareita eikä emäksisiä paljastumia. SE-puolen soramontusta tunnetaan löytöhistorialtaan monimutkainen kansannäyte 8612204, jossa 2,4 % Ni ja 4,l % Cu. Tutkimuksia tulisi jatkaa. ANALYSOITAVAT / SAILYTETTAVAT NAYTTEET Lohkareet: - L6 DITREKA: A0R:n vallassa - L7-9 Kaenmäki NO ja 2 kpl MPYR, 7 ja 8 kiinnostavia - L11 ja L104 Punovuoren SE-puoli: L11 mahd. SPPRD, voisi varmistaa, L104 analyysiin - L16-18 Kuusilinna, FEK-pirotteisia, analyysiin: L107 ASK-rakojuoni, onko kultaa? - L23 moroutunut, sahataan, onko kiisuja? - L29 ja LI13 1110, säilytetään, suskis apuna tulkintaan? - LI11 MPRD, Ritalhonkallio, suskis apuna tulkintaan? - L112 Pykälakallio, analysoidaan Pal jastumat : - Pykaläkallio P189 näytteet 1-7 analyysiin, vertailun vuoksi voisi säilyttää naytteet P195 ja 196 sekä L26. MITATUT PROFIILIT Karttalehdiltä mitatut profiilit tärkeysjärjestyksessä A- sondi näytteenottoa ajatellen. 1 luokka - Pykäläkallio (N-s ja 2 E-W) i r / a ~ Y~rAic': d ~ ~ ~ 4&:Lq) - 1110 (N-S ja E-W) - Punovuori (N-S ja E-W) - b'ritalhonkallio (N-S) - ' Isomäki (E-W) - Käenkorpi E ja W (N-S ja E-W) II luokka - Kuusisto (E-W) - Lehtela (E-W) - L Lörö (N-S) - Maurun tienhaara (E-W)