TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 Loppuraportti Koulutuspolitiikka Huhtikuu 2003
Esipuhe TT:n tulevaisuusluotaimen avulla on pyritty ennakoimaan, millaista henkilöstöä ja osaamista TT:n jäsenyrityksissä tarvitaan tulevaisuudessa. Määrien lisäksi on ennakoitu alakohtaisia osaamisprofiileja. Tässä loppuraportissa kerrataan lyhyesti hankkeen kulku ja tulokset sekä esitellään tulevaisuusluotaimen visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012. Vision pohjalta esitetään muutosehdotuksia koulutusjärjestelmään. Lisäksi tehdään ehdotus säännöllisen ja järjestelmällisen osaamisen ennakointijärjestelmän kehittämiseksi. Loppuraporttia on tarkoitus lukea ensimmäisen ja toisen väliraportin tukemana; väliraporteissa on käsitelty aihepiirejä laajemmin. TT koordinoi projektia. Osarahoituksesta on vastannut myös opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Tulevaisuusluotain-hankkeeseen osallistui noin 50 asiantuntijaa, jotka työskentelivät tietoverkossa ja koontuivat yhteisiin seminaareihin säännöllisin väliajoin. Asiantuntijaryhmän kouluttajina toimivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen edustajat. Näille kaikille haluan lausua parhaimmat kiitokset siitä yhteistyöstä ja asiantuntemuksesta, jonka avulla hanke toteutui. Loppuraportin ovat laatineet koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen. Helsingissä 1.4.2003 Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja Teollisuus ja Työnantajat 2003 3 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Tiivistelmä TT:ssä toteutettiin syksystä 2001 kevääseen 2003 osittain ESR-rahoitteinen hanke TT:n tulevaisuusluotain. Tavoitteena oli ennakoida millaista henkilöstöä ja osaamista elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa. Samalla pyrittiin vaikuttamaan suomalaiseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee. Projektissa luotiin visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012. Avainasemassa tässä visiossa on hyvä työllisyystilanne ja eri tahojen kiinteä yhteistyö. Verotus kannustaa tekemään työtä. Verkottuminen on laajaa. Osaamisresurssien määrä ja laatu arvioidaan realistisesti. Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia varten käytössä on tehokas järjestelmä. Vision mukaisessa Suomessa opetus on monimuotoista, toiminnallista ja integroitua. Teknologian opetusta tehostetaan laaja-alaisilla aihekokonaisuuksilla jo peruskoulussa. Opettajia on riittävästi ja heidän työtään arvostetaan. Opettajien osaaminen on hyvää ja työelämäyhteistyö tiivistä. Tulevaisuusluotaimen vision mukaan on mahdollista synnyttää uusia tieto- ja taitointensiivisiä aloja, menestysklustereita, vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettamme. Toimialat muuttuvat oppiviksi verkostoiksi. Menestysklustereita ovat SKIP-logiikkaan perustuva koneen- ja kojeenrakennus metsäklusteri rakennus-, infra- ja kiinteistöala hyvinvointiklusteri ICT-ala kemian- ja bioala. SKIP-logiikka on osaamis- ja teknologia-alueiden rajat ylittävä tapa tarkastella tuotantoprosessia ja kuvata sitä palvelu- ja tietointensiivisenä ratkaisujen rakentamisena asiakkaiden tarpeisiin. Aiempia ratkaisuja seurataan systemaattisesti ja niistä opitaan. Tässä hyödynnetään ICteknologiaa. SKIP-logiikan mukaan kaikkien tuotannollisten prosessien lopputuloksena syntyy tietointensiivisiä palveluja. SKIP-logiikan mukaisissa klustereissa teknologioiden hallinta yhdistyy ympäristömyönteisyyteen, palveluintensiivisyyteen ja asiakasosaamiseen. Teknologiset ratkaisut ovat sivutuotteita. Päätuote on asiakkaan tuotteesta saama lisäarvo ja asiakkaan prosessin parantaminen. SKIP-logiikkaa voidaan soveltaa monissa klus- TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 4 Teollisuus ja Työnantajat 2003
tereissa. Perinteisten toimialojen muuttuminen oppiviksi verkostoiksi vaikuttaa osaamistarpeisiin. Keskeisenä osaamistarpeisiin vaikuttavana tekijänä on poikkitieteellisyys. SKIP-logiikkaa hyödyntävissä klustereissa tarvitaan vahvaa kehittämisosaamista, mutta myös yhtä vahvaa käytännön testaus- ja toteutusosaamista. Avainammatteja ovat 1) NÄKIJÄT: tekniikan ja markkinoiden kehittäminen 2) SOVELTAJAT: tietointensiivinen testaus 3) TOTEUTTAJAT: kokoonpano, asennus, kunnossapito. Vision saavuttamiseksi tulevaisuusluotaimen työryhmissä esitettiin koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia. Yhteistyötä tulee lisätä kaikilla tahoilla; niin oppilaitosten kesken kuin oppilaitosten ja elinkeinoelämän välilläkin. Koulutustarjonnan pitää määräytyä työllistävyyden mukaan ja opetuksen tulee korostaa ongelmalähtöisyyttä kaikilla tasoilla. Tulevaisuudessakin tarvitsemme kehittäjien rinnalla toteuttajia. Erityishuomiota on kiinnitettävä toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen profiilit on selkiytettävä; ammattikorkeakoulut ovat työelämälähtöisiä ja yliopistot laajapohjaisen perustutkimuksen tekijöitä. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys korostuu ja työssäkäynnin ja opiskelun vuorottelu lisääntyy, joten koulutuksen ja työelämän yhteistyötä täytyy kehittää joustavaksi. Oppisopimus tulee nostaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi ammattiin johtavassa koulutuksessa. Se on hyödynnettävissä myös aikuisväestön koulutustason kohottamisessa. Tulevaisuusluotainta tarvitaan vastedeskin. Tulosten perusteella osaamistarpeita ja niiden muutosta pitäisi seurata järjestelmällisesti ja säännöllisesti. Verkostomainen sidosryhmäyhteistyö on mielekäs tapa tuottaa tietoa elinkeinojen ja toimialojen määrällisistä ja laadullisista osaamistarpeista. Kun aika ajoin selvitetään, millaista osaamista eri työtehtävissä tarvitaan, voidaan koulutusta suunnata näille tulevaisuuden menestysaloille. Tuotetun tiedon avulla turvataan teollisuuden kilpailukykyä ja sitä kautta yhteiskuntamme hyvinvointia. Teollisuus ja Työnantajat 2003 5 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Sisältö JOHDANTO 8 1 VISIO OSAAMISINTENSIIVISESTÄ SUOMESTA VUONNA 2012 10 1.1 Hyvä työllisyystilanne 10 1.2 Työhön kannustava verotus 12 1.3 Kiinteä yhteistyö eri tasoilla 12 1.4 Verkottuminen yleistä 14 1.5 Osaamisresurssien määrän ja laadun riittävyys arvioidaan realistisesti 14 1.6 Opetus monimuotoista, toiminnallista ja integroitua 15 1.7 Opettajien riittävyys, arvostus, osaaminen ja työelämäyhteistyö turvataan 15 1.8 Käytössä tehokas ennakointijärjestelmä 15 1.9 Menestysklusterit SKIP-logiikka 16 1.10 Teknologian opetusta tehostetaan 17 2 KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 19 2.1 Lukio 19 2.2 Toisen asteen ammatillinen koulutus 20 2.3 Ammattikorkeakoulut 20 2.4 Yliopistot 20 2.5 Oppisopimuskoulutus 21 2.6 Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen 22 3 OSAAMISEN ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄ 24 3.1 Tulevaisuusluotainta tarvitaan vastedeskin 24 3.2 Ehdotus osaamisen ennakoinniksi: Education Intelligence -järjestelmä 24 LIITTEET 26 Työryhmien työskentelyyn osallistuneet 26 Projektityöskentelyyn osallistuneet 27 Johto Koordinointi Ohjausryhmä Tulevaisuudentutkimuksen kouluttajat
Johdanto TT:n tulevaisuusluotaimen pilottivaihe käynnistyi syksyllä 2001 ja työskentely jatkui vuoden 2002 loppuun. Pilottivaiheessa testattiin miten asiantuntijaverkosto toimii työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin apuvälineenä ja mitä tuloksia asiantuntijaverkoston avulla voidaan saada aikaan. Haluttiin myös vaikuttaa opetusministeriössä meneillään olevaan Koulutustarjonta 2008 -hankkeeseen sekä uuteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 2003 2008. Tulevaisuusluotaimen 50 asiantuntijaa ovat työskennelleet tietoverkossa ja kokoontuneet kasvokkain säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimusja koulutusorganisaatioista. Asiantuntijaverkosto jakaantui viiteen työryhmään painopisteaiheittain. Aiheita olivat kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Työtä koordinoivat koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho ja tutkija Henni Timonen TT:stä. Projektin kouluttajina toimivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi tulevaisuudentutkimuksen menetelmin TT:n jäsenyrityksissä on tiedostettu jo pitkään, että osaava henkilöstö on keskeinen strateginen kilpailutekijä. Siksi tulevaisuusluotain pureutuu syvimmälle juuri osaamiseen. Ennakointimenetelmän avulla ennustetaan sekä osaajien tarvetta että osaamisprofiileja eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Tulevaisuusluotain pohjautuu visionääriseen ajatteluun. Projektiin osallistuneet asiantuntijat ovat visioineet menestyviä toimialoja ja niiden osaamistarpeita Suomessa kymmenen vuoden aikajänteellä, vuoteen 2012. Lisäksi he ovat kuvanneet sellaista koulutusjärjestelmää, jonka avulla elinkeinot menestyvät ja kansainvälinen kilpailukyky kasvaa. Visioinnissa otettiin huomioon seuraavat suomalaista yhteiskuntaa muovaavat megatrendit: globaali integraatio, osaaminen työn muovaajana, ympäristötietoisuus, teknologian muutosvoimat, palveluyhteiskunnan murros ja väestön ikääntyminen. Lisäksi hyödynnettiin jo olemassa olevia ennakointiraportteja. Asiantuntijoilta kerättiin tietoa projektin aikana toteutetun STEEP-analyysin, kahden delfoi-kyselyn ja skenaariotekniikan avulla. Toimintaympäristön muutoksia ennakoitiin seuraavilla aihealueilla: globalisaatio EU Suomi hyvinvointiyhteiskuntana työllisyys Suomessa, väestörakenne Suomen elinkeinorakenne. Toimintaympäristön mahdollisia kehityskulkuja hahmottamalla päästiin käsiksi kilpailukykyymme vaikuttaviin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Pohdittiin muutosten todennäköisyyttä, vaikuttavuutta ja syy-seuraus -ketjuja. Aihekokonaisuuksista laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota: trendien mukainen tulevaisuus, paluu menneeseen, uhkakuva ja muutoksentekijän eli mahdollisuuksien skenaario. Kaikki skenaariot yhdessä loivat pohjaa visiolle Suomesta vuonna 2012. Toukokuussa 2002 toteutettiin delfoi-kysely, jonka pohjalta visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 ja sen menestysklustereista täsmentyi. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 8 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 1. Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Delfoi I Vuosi 2002 Lähiopetuspäivät 31.1. 1.2.2002 Delfoi II Työryhmätapaamiset 8 9/2002 Lähiopetuspäivät 16. 17.5.2002 Kööpenhamina 12. 15.6.2002 Väliraportti 1 5/2002 Ensimmäinen väliraportti Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä toukokuussa 2002 julkaistussa väliraportissa Osaamistarpeita ja niiden taustaa Suomessa vuonna 2012 on esitetty tulevaisuusluotaimen tuottamia skenaarioita elinkeinoelämän toimintaympäristöstä ja tarvittavasta osaamisesta vuonna 2012. Skenaariot ovat syntyneet työryhmien työskentelyn tuloksena koulutuspäivillä ja koulutuspäiviä edeltävien toimintaympäristön muutostekijöitä hahmottavien STEEP-analyysin ja delfoi-kyselyiden tukemina. Sekä skenaarioiden luomisvaiheessa että valmiiden skenaarioiden testauksessa skenaarioita on verrattu muuhun ennakointimateriaaliin. On etsitty skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen tavoin ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin on pyydetty täsmennyksiä ja korjauksia tulevaisuusluotainverkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla. Toinen väliraportti Tulevaisuusluotaimen toinen väliraportti Osaamisintensiivinen Suomi 2012 menestysklustereita, osaamista ja koulutusinnovaatioita valmistui joulukuussa 2002. Toisessa väliraportissa esitetään skenaarioiden, niiden kriittisen tarkastelun ja toukokuussa 2002 toteutetun delfoi-kyselyn pohjalta laa- dittu visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 ja sen menestysklustereista. Menestysklustereita ovat metsä, ICT, rakennus-, infra- ja kiinteistöala, hyvinvointi, kemian- ja bioala ja SKIP-logiikkaan (Service and Knowledge Intensive Product) perustuva koneen- ja kojeenrakennus. Raportissa kuvataan menestysklustereissa olevia avainammatteja ja niissä vaadittavaa osaamista sekä pohditaan, millainen koulutusjärjestelmä tukee vaadittavaan osaamistasoon pääsyä. Loppuraportti Tässä loppuraportissa kerrataan lyhyesti hankkeen kulku ja tulokset. Esitellään tulevaisuusluotaimen visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012. Vision pohjalta esitetään muutosehdotuksia koulutusjärjestelmään. Lisäksi tehdään ehdotus säännöllisen ja järjestelmällisen osaamisen ennakointijärjestelmän kehittämiseksi. Projektin verkkosivut Hankkeesta on syntynyt ennakointitietoa kokoava verkkosivusto. Sivujen osoite on www.tt.fi/ tulevaisuusluotain. Sivustossa on esitelty projekti, siinä toimivat asiantuntijat ja projektin vaiheet aikatauluineen. Lisäksi verkkosivuilta löytyvät tuotetut väliraportit ja muuta työskentelyn tuloksena syntynyttä materiaalia. Sivuilla on myös laaja ennakoitiin keskittyvä linkkilista. Teollisuus ja Työnantajat 2003 9 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
1 Visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012 Tulevaisuusluotaimen vision mukaan menestyvän Suomen tulee olla vuonna 2012 globaalisti kilpailukykyinen, dynaaminen, oppiva hyvinvointiyhteiskunta, jossa suhtaudutaan myönteisesti yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Työn ilmapiiri on kannustava ja tasa-arvoinen iästä ja sukupuolesta riippumatta. Senioriteetti on kunniassa, ja työelämässä on mukana runsaasti kaikenikäisiä ja kaikenmaalaisia työntekijöitä. Menestyvä Suomi edellyttää, että koulutukseen panostaminen on valittu yhdeksi painopisteeksi Suomen kehittämisessä. Työn ja opiskelun vuorottelu on joustavasti mahdollista ja elinikäinen oppiminen ja ammattitaidon päivittäminen tavanomaista. Elinikäisen oppimisen tuottavimmat ja onnistuneimmat muodot ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. 1.1 Hyvä työllisyystilanne Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä väliraportissa ennakoidaan lähivuosina pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työministeriö julkaisi keväällä 2002 Työvoima 2020 -väliraportin. Väliraportin mukaan arvio uuden työvoiman (työllisten) tarpeesta saadaan laskemalla yhteen työllisyyden muutos ja poistumat ammattiryhmittäin. Selvityksen mukaan uuden työvoiman tarve vuosina 2000 2015 on yli 910 000 henkeä, mikä on 43 prosenttia vuoden 2000 työllisten määrästä (taulukko 1). Työvoimapula ehkäistään parhaiten työelämän tarpeisiin vastaavan perus- ja lisäkoulutuksen avulla. Tulevaisuusluotaimen vision mukaan vuonna 2012 koulutus liittyy kiinteästi työssäkäyntiin. Koulutusjärjestelmä tarjoaa laaja-alaisen perusvalmiuden, joka hioutuu huippuosaamiseksi työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa. Lisäksi hyvän työllisyystilanteen kannalta avaintekijöitä ovat tyky eli työvoiman työkyvyn ja työmarkkinakuntoisuuden ylläpitäminen, maahanmuuttopolitiikka ja eläkeratkaisut. Kuva 2. Vision elementit Hyvinvointivaltion rakenteet muokkaantuneet tarpeiden mukaan Myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen Yrittäjyyttä tukevia ratkaisuja Myönteinen suhtautuminen osaamisen kehittämiseen Kannustava ja tasa-arvoinen työilmapiiri Globaalisti toimivat menestysklusterit Hyvä työllisyystilanne, ei työvoimapulaa Tyky-panostukset ja jaksaminen Eläkeratkaisut Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Ratkaisuja rakennetyöttömyyteen Työvoimatarpeisiin vastaava, joustava koulutusjärjestelmä Vuonna 2012 Suomi on osaamisintensiivinen, kilpailukykyinen ja dynaaminen hyvinvointivaltio Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Elinikäinen oppiminen ja ammattitaidon päivittäminen arkipäivää Kannustava verotuksen rakenne Tehostunut koulutusjärjestelmä Vakiintunut työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä Opettajia riittävästi Opetus monimuotoista,toiminnallista ja integroitua Teknologian opetus Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys opetuksessa Verkottuminen Tieteiden välinen yhteistyö TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 10 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 3. Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä Kuva 4. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 80 000 70 000 60 000 50 000 Työmarkkinoilta poistuvat Työmarkkinoille tulevat Ruotsi 64 Tanska 63 Iso-Britannia 63 Espanja 61 Italia 60 Ranska 59 Hollanti 59 40 000 90 95 00 05 10 15 20 25 Suomi 59. 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Eläketurvakeskus Lähde: Helsingin Sanomat 16.8.2002 Kuva 5. Eläkkeellä olevat pohjoismaissa, ikäryhmittäin, % 100 80 55-59 v 60-64 v 60 40 20 Lähde: Central Pension Security Institute 0 Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Taulukko 1. Ammattirakenteen muutos vuosina 2000 2015 Lähde: Työvoima 2020 -väliraportti Ammattiryhmä Työllisyyden muutos Poistuma Uuden työvoiman tarve Maa- ja metsätaloustyö -26 800 61 400 34 600 Teollinen työ -23 500 165 100 141 600 Rakennustyö -17 400 40 500 23 100 Liikennetyö -2 300 36 200 33 900 Postityö -2 500 12 200 9 700 Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 18 800 72 800 91 600 Palvelutyö 14 800 137 800 152 600 Toimistotyö -38 400 90 000 51 600 Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö 38 300 69 100 107 400 Hoitotyö 57 800 124 700 182 500 Opetus- ja kulttuurityö 1 900 62 100 64 000 Suojelualan työ -2 600 22 700 20 100 Tuntematon -6 400 17 000 10 600 YHTEENSÄ 11 700 911 600 923 300 Teollisuus ja Työnantajat 2003 11 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Kuva 6. Tuloveroaste vuonna 2001, keskituloiset, % Tanska Belgia Saksa Alankomaat Suomi Ruotsi Norja Itävalta Italia Ranska Luxemburg Yhdysvallat Iso-Britannia Sveitsi Espanja Kreikka Irlanti Portugali Japani Lähde: OECD Kuva 7. Tuloveroprosentit tulotasoittain vuonna 2002, yksinäinen palkansaaja 50 40 30 20 Euroa/vuosi Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto Kuva 8. 40 35 30 25 20 Lähde: KPMG Wideri Suomi Euroopan 13 vertailumaan keskiarvo Kaikkien 17 vertailumaan keskiarvo Ero 2,3 %-yksikköä Nimellinen yhtiöverokanta Suomessa sekä keskimäärin EU-alueella ja OECD-maissa vuosina 1995 2003, % '95 18 000 '96 '97 27 500 '98 '99 42 000 '00 '01 90 000 '02 Yksinäinen Perhe Toinen vanhemmista kotona, 2 lasta 0 10 20 30 40 50 Ero 8,9 %-yks. '03 EU OECD Suomi 1.2 Työhön kannustava verotus Osaamisintensiivisessä Suomessa vuonna 2012 on torjuttu kansalaisten jakautuminen A- ja B- luokan osaajiin. Yhtenäinen peruskoulutus tarjotaan kaikille ja ammatillisen koulutuksen arvo on kunniassaan. Yhteiskunta kannustaa kaikkia kansalaisia työntekoon, ja oppiminen nähdään niin arvokkaana asiana, että siihen käytetään entistä enemmän myös omia varoja. Tulevaisuusluotaimen ensimmäisessä väliraportissa korostetaan, miten tärkeä Suomen kilpailukykyyn ja osaamisintensiivisyyteen vaikuttava tekijä verotus on. Liian kireä verotus olisi suuri uhka elinkeinoelämälle ja yritysten pysymiselle Suomessa. Vision mukaisessa Suomessa osaajien ja yritysten verotus on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja verotus yhdessä sosiaaliturvan kanssa kannustaa tekemään työtä. 1.3 Kiinteä yhteistyö eri tasoilla Vision mukaisessa Suomessa koulutus on kiinteässä yhteydessä työssäkäyntiin. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on tiivistä kaikilla koulutuksen tasoilla. Opettajille tarjotaan entistä enemmän työelämäjaksoja ja yrityksissä työskenteleville koulutusjaksoja. Vuonna 2012 yritysten edustajia toimii nykyistä enemmän oppilaitosten hallituksissa, ja yritykset ja oppilaitokset tuottavat yhteisiä visioita ja strategioita. Yritykset kehittävät omaa koulutusosaamistaan ja samalla oppilaitosten henkilöstölle tarjotaan valmennusta yrittäjyyteen ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Näin asiantuntijat levittävät osaamistaan. Yritykset rahoittavat tiettyjä koulutusohjelmia ja samalla valvovat, että näissä koulutuksissa otetaan huomioon yritysten toivomukset. Osaamisintensiivisessä Suomessa 2012 myös tieteiden välinen yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti nykyisestä. Tulevaisuusluotaimen toisessa väliraportissa käsitellään tätä yhteistyötä eri näkökulmista. Visiossa painottuu nykyisten, osin keinotekoisten raja-aitojen purkaminen. Se tapahtuu parhaiten kehittämällä yhteistyöfoorumeita, joissa asioita tarkastellaan laaja-alaisesti ja joilla on todella vaikutusta koulutuspolitiikkaan. Panostusta on lisätty tieteenalojen välisiin rajapintoihin, joissa syntyy uusia innovaatioita. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 12 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 9. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö kouluasteen mukaan, osuus yrityksistä, % Päiväkodit Ala-aste Yläaste Lukio Yliopistot/korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Ammatilliset oppilaitokset 0 20 40 60 80 100 n = 206 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Kuva 10. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyömuodot, osuus yrityksistä, % Vierailut TET-jaksot Luennot, opetus Lahjoitukset Harjoittelijat, kesätyönt. Opinnäytetyöt Kummitoiminta Yhteiset hankk. ja projektit Koulutuksen kehittäm. Tapahtumat Muut 0 20 40 60 80 100 n = 192 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Teollisuus ja Työnantajat 2003 13 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Kuva 11. Esimerkki verkottumisesta: hyvinvointiklusterin oppimiskeskus Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Ammattikorkeakoulut Tuotannon ja ylläpidon osaaminen Monialaisuus Vahva yritystuntemus 2. Asteen ammatillinen koulutus Bio-, ICT, palvelut -yhdistelmä Hyvinvointiklusterin oppimiskeskus Virtuaalinen oppilaitos, jossa mukana alan keskeiset toimittajat Tarjoaa perus- ja täydennyskoulutusta Ennakoi alan koulutustarpeita Toimii joustavasti Yliopistot Tieteellinen pohja Poikkitieteellisyys Kansainväliset yhteydet Yhteistyö huippujen kanssa Lukio Yleislukiot + erityistehtävän saaneet lukiot Peruskoulu innostaa luonnontieteisiin ja teknologiaan sekä oppimiseen yleensä 1.4 Verkottuminen yleistä Osaamisintensiivisessä Suomessa verkottumista on edistetty eri tasoilla. Oppilaitokset, elinkeinoelämä ja tutkimus toimivat yhteistyössä. Työnjaolla on aikaansaatu tehokkuutta ja laatua, sillä kaikessa koulutuksessa hyödynnetään tehokkaampaa tilojen, laitteiden ja muiden resurssien yhteiskäyttöä. Työnjakoa uudistamalla on saatu lisää erikoistumismahdollisuuksia, kun kaikki eivät opeta kaikkea. Oppilaitosverkkoa on tiivistetty pienenevien ikäluokkien tarvetta vastaavaksi. On muodostettu isompia, keskitettyjä yksiköitä ja näille toimipisteitä. On kehitetty eri koulutusasteet kattavia oppimiskeskuksia (kuva 11). Tietoverkkoa hyödynnetään opetuksessa ja opiskelussa. E-oppiminen oppimismenetelmänä sisältyy kaikkeen koulutukseen. 1.5 Osaamisresurssien määrän ja laadun riittävyys arvioidaan realistisesti Vision mukaisessa Suomessa otetaan huomioon realistisesti väestömäärältään pienen maamme osaamisresurssit. On pohdittu, miten ylläpidämme ja uudistamme vanhaa osaamispohjaa samalla kun kehitämme uusia huipputeknologioita. Elinkeinoelämän kivijalkojen tarpeet tulee ottaa huomioon, jotta kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa säilyy Suomessa. Erilaiset panostukset osaamiseen hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Toisen asteen ammatillinen koulutus on säilynyt merkittävänä väylänä ammattiin ja työhön. 1.6 Opetus monimuotoista, toiminnallista ja integroitua Vision mukaisessa Suomessa koulutus on yksilöllistä, eri moduuleista koostuva laaja-alainen kokonaisuus. Koulutus on monimuotoista ja keskustelevaa. On luovuttu massaluennoista ja siirrytty pienryhmä- ja projektioppimiseen. Alojen yhdistämismahdollisuuksia on lisätty ja poikkitieteellisyyttä kehitetty. Syvä- ja monialaosaamiseen kannustetaan ja yhteistyötaitojen ja kielitaidon kehittämiseen motivoidaan. Oppiaineet käsitellään aihekokonaisuuksissa. Aihekokonaisuudet rakentuvat sekä arkielämän että suurten yhteiskunnallisten haasteiden ympärille. Oppiminen on ongelmakeskeistä ja käytännönläheistä ja siinä korostetaan oppimaan oppimista ja yrittäjyyttä. Opettajakoulutusta on kehitetty, mikä luo edellytyksiä työtapojen muuttumiseen kouluissa toiminnallisemmiksi ja opettajien keskinäistä yhteistyötä suosiviksi. Yrittäjyys- ja teknologiaosaamista on sisällytetty opettajakoulutukseen. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 14 Teollisuus ja Työnantajat 2003
1.7 Opettajien riittävyys, arvostus, osaaminen ja työelämäyhteistyö turvataan Kuva 12. Rekrytoinnin koulutusrakenne TT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002 Vuonna 2012 Suomessa on riittävä määrä opettajia, ja opettajien työtä arvostetaan. Opettajankoulutuksen resursseja on lisätty, ja virtuaaliopetusta on sisällytetty opettajien perus- ja lisäkoulutukseen. Myös opettajien palkkausjärjestelmä on saatu kannustavaksi. Opettajien yritys- ja työelämätuntemusta on parannettu tarjoamalla opettajille yksilöllisiä ja alakohtaisia tutustumis- ja harjoittelujaksoja yrityksiin. Tämä on tapahtunut käynnistämällä alueellisia hankkeita yhteistoiminnassa oppilaitosten, opetusviranomaisten sekä yritysten kanssa. Opettajien parantuneen yritys- ja työelämätuntemuksen ansiosta oppilaiden työssäoppiminen, harjoittelu sekä oppisopimuskoulutus on kehittynyt ja lisääntynyt. 1.8 Käytössä tehokas ennakointijärjestelmä Ammattioppilaitos 42 % Ammattikorkeakoulu 25 % Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Kuva 13. Opettajien työharjoittelu, osuus yrityksistä, % Muut 11 % Yliopisto/ tiedekorkeakoulu 22 % Osaamisintensiivisessä Suomessa vuonna 2012 työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä on vakiintunut. Kaikki osapuolet (työelämä, koulutusjärjestelmä, hallinto) ovat mukana ennakoinnissa, ja vuorovaikutus on tehokasta, nopeaa ja joustavaa. Vakiintuneeseen järjestelmään on päästy tehostamalla työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia yhteistyössä yritysten kanssa. Osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan yhteys konkretisoituu. Voidaan ennakoida koulutusjärjestelmän muutostarpeita. Koulutusjärjestelmä on joustava ja se kykenee reagoimaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja työvoima- ja osaamistarpeisiin. On halua ottaa opettajia työharjoitteluun On resursseja ottaa opettajia työharjoitteluun 0 20 40 60 80 100 n = 207 Lähde: Henkilöstön kehittäminen ja osaamistarpeet teollisuudessa 1998 2002 Teollisuus ja Työnantajat 2003 15 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
1.9 Menestysklusterit SKIP-logiikka Tulevaisuusluotaimen visiossa on mahdollista synnyttää uusia tieto- ja taitointensiivisiä aloja, menestysklustereita, vahvistamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettamme. Toimialat muuttuvat oppiviksi verkostoiksi. Vahvan ICTalan ja metsäklusterin rinnalle nousee uusia työllistäviä aloja, kuten kemian- ja bioala, ympäristötuotteet ja -järjestelmät, hyvinvointiklusteri, rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri ja SKIP-logiikkaan (Service and Knowledge Intensive Product) pohjautuva koneen- ja kojeenrakennus, johon sisältyy myös elektroniikka- ja informaatio- ja kommunikaatiotekniikka. Tulevaisuusluotaimen toisessa väliraportissa on esitelty projektissa kehitetty SKIP-logiikka. SKIP-logiikka on osaamis- ja teknologia-alueiden rajat ylittävä tapa tarkastella tuotantoprosessia ja kuvata sitä palvelu- ja tietointensiivisenä ratkaisujen rakentamisena asiakkaiden tarpeisiin. Aikaisemmin tuotettuja ratkaisuja seurataan systemaattisesti ja niistä opitaan. Tässä hyödynnetään IC-teknologiaa. SKIP-logiikan mukaan kaikkien tuotannollisten prosessien lopputuloksena syntyy tietointensiivisiä palveluja. SKIP-logiikan mukaisissa klustereissa teknologioiden hallinta yhdistyy ympäristömyönteisyyteen, palveluintensiivisyyteen ja asiakasosaamiseen. Teknologiset ratkaisut ovat sivutuotteita. Päätuote on asiakkaan tuotteesta saama lisäarvo ja asiakkaan prosessin parantaminen. SKIP-logiikkaa voidaan soveltaa monille klustereille. Perinteisten toimialojen muuttuminen oppiviksi verkostoiksi vaikuttaa osaamistarpeisiin. Keskeisenä osaamistarpeisiin vaikuttavana tekijänä on poikkitieteellisyys. SKIP-logiikkaa hyödyntävissä klustereissa tarvitaan vahvaa kehittämisosaamista, mutta myös yhtä vahvaa käytännön testaus- ja toteutusosaamista. Avainammatteja ovat 1) NÄKIJÄT: tekniikan ja markkinoiden kehittäminen 2) SOVELTAJAT: tietointensiivinen testaus 3) TOTEUTTAJAT: kokoonpano, asennus, kunnossapito. Kuva 14. Esimerkki SKIP-logiikan mukaisesta menestysklusterista Installed base tarkoittaa jo asennettujen, käytössä olevien samantapaisten laitteiden muodostamaa tietokantaa, josta kerätään tietoja laitteiden toiminnasta ja niiden toimivuudesta asiakkaan prosessissa. Biotieteet Elektroniikka ja mikromekaniikka Installed base Communication & data collection SKIP (Service and Knowledge Intensive Product) Koneen- ja kojeenrakennus Palvelu Ympäristöasiat Asiakasosaaminen Materiaaliteknologia TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 16 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Taulukko 2. Esimerkki SKIP-logiikan mukaisen koneen- ja kojeenrakennusklusterin osaamistarpeista Ammattiryhmä Yleisosaaminen Asiaosaaminen Asiakasosaaminen Strateginen osaaminen NÄKIJÄT: tekniikan ja markkinoiden kehittäminen toimittajaketjuosaaminen, liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden määrittely arvo-osaaminen sosiaaliset taidot, erityisesti kommunikaatio- ja kielitaidot elektroniikka ja mikromekaniikka koneenrakennus materiaaliteknologia muotoilu biotieteet ICT ohjelmisto-osaaminen projektiosaaminen järjestelmäintegraatio työnopastus laaja palveluosaaminen koskien koko toimittajaketjua asiakkaan prosessiosaaminen markkinaosaaminen, esimerkiksi segmentointi liiketoimintaosaaminen kyky kytkeä oma osaaminen muiden osaamiseen, kyky havaita oman tiedon puutteet, kyky hankkia puuttuvaa osaamista verkostosta oppimisprosessit SOVELTAJAT: tietointensiivinen testaus sosiaaliset taidot, erityisesti kommunikaatio- ja kielitaidot ohjelmointi käyttöliittymämukautuminen ICT järjestelmäintegraatio työnopastus vierihoito asiakkaan prosessiosaaminen implementation testing seuranta kyky havaita oman tiedon puutteet oppimisprosessit TOTEUTTAJAT: kokoonpano asennus kunnossapito sosiaaliset taidot, erityisesti kommunikaatio- ja kielitaidot ohjelmointi elektroniikan ja koneenrakennuksen perustaidot ICT-perusteet oman tuotteen erityisosaaminen työnopastus raportointi kyky havaita oman tiedon puutteet oppimisprosessit 1.10 Teknologian opetusta tehostetaan Tulevaisuusluotaimen visiossa teknologian merkitys korostuu. Se otetaan huomioon myös opetuksessa, joten teknologian opetuksen kehittämistä tulee jatkaa. Vuonna 2012 peruskoulun ja lukion matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajentamista ja syventämistä on lisätty luomalla ohjelmakokonaisuuksia teknologian opetukseen. Visiossa teknologian opetusta on integroitu eri aineiden opetussuunnitelmiin. Opetukseen annetaan riittävät valmiudet sekä luokka- että aineenopettajille. Tärkeää on ajattelun muuttuminen teknologiamyönteisemmäksi, resurssien lisääminen ja sisällön ja materiaalin tuottaminen. Asiaa on edistetty yhteistyöhankkeiden kautta. Kuva 15. Oppilaille tarkoitetut opetustunnit 12- ja 14-vuotiaana vuonna 2002, %-osuus pakollisista aineista Uusi-Seelanti Ranska Englanti Itävalta Belgia (Fr) Espanja Saksa Japani Australia Kreikka Italia Alankomaat Suomi Matematiikka Teknologia 0 5 10 15 20 Lähde: Education at a Glance, OECD Indicators 2002 Teollisuus ja Työnantajat 2003 17 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Tärkeitä teknologioita Tulevaisuusluotaimen toisessa väliraportissa on esitelty eri teknologioiden ja niihin liittyvien osaamisalueiden merkitystä menestysklustereissa. SKIP-LOGIIKKAAN PERUSTUVA KONEEN- JA KOJEENRAKENNUS Klusterin keskeiset teknologiaosaamisen osaalueet ovat seuraavat: koneen- ja kojeenrakennus elektroniikka ja mikromekaniikka materiaaliteknologia biotieteet ICT langattomat ja mobiilit tiedonsiirtoprosessit ohjelmistot. RAKENNUS-, INFRA- JA KIINTEISTÖALA Klusterille on tarjolla liiketoimintaa tulevaisuudessa ulkomailla ja kotimaassa muun muassa seuraavien ympäristöteknologioiden alueilta: bioteknologia; vesien puhdistus, saastuneen maan puhdistus kemian teknologia; sivutuotteiden käyttö tuotantoteknologia; resurssien käytön vähentäminen, ympäristövaikutusten hallinta materiaaliteknologia; ei emissiota, ei säteilyä, ei myrkyllisiä aineita uudelleenkäyttö ja kierrätys energiateknologia; matalaenergiarakentaminen. HYVINVOINTIKLUSTERI Hyvinvointiklusteriin liittyvät läheisesti seuraavat teknologian osaamisalueet, joiden osaamista tulee vahvistaa Suomessa: IC-teknologia bioteknologia farmasiateknologia elintarviketeknologia ihmisen fysiologia allergiaosaaminen sisäilma- ja materiaalitietämys anturiteknologia. ICT-ALA Seuraavat teknologiset koulutusalat ja osaaminen korostuvat ICT-alalla: ohjelmistotekniikka elektroniikka sähkötekniikka tietoliikennetekniikka automaatio tietotekniikka multimediadesign. KEMIAN- JA BIOALA Seuraavien teknologioiden hyödyntäminen korostuu kemian- ja bioalalla: materiaaliteknologia bioteknologia nanoteknologia kierrätysteknologiat prosessien valvontateknologiat vahva luonnontieteellinen perusosaaminen. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 18 Teollisuus ja Työnantajat 2003
2 Koulutusjärjestelmän kehittämisehdotuksia Tulevaisuusluotaimen työryhmissä pohdittiin koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita, kun otetaan huomioon visio osaamisintensiivisestä Suomesta vuonna 2012. Koulutusastekohtaisen tarkastelun ohella todettiin, että rakenteelliset muutokset koulutusjärjestelmässä voivat olla tarpeen. Esimerkiksi visiossa tavoiteltava koulutuksen koostuminen moduuleista kyseenalaistaa osittain koko koulutusasteajattelun tarpeellisuuden. Koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita on käsitelty toimialoittain tulevaisuusluotaimen toisessa väliraportissa. Tässä loppuraportissa ehdotukset on koottu yhteen koulutusasteittain nykyisten rakenteiden mukaisesti. Monet esitetyt osaamisalueet, esimerkiksi yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen lisääminen, koskevat kaikkia koulutusasteita, mutta tässä yhteydessä tietyt osaamisalueet on nostettu esille vain niillä koulutusasteilla, joilla niiden kehittäminen nähdään erityisen tärkeäksi. 2.1 Lukio Tason nostaminen Lukion tasoa tulee nostaa. Lukio tulee saada vaativammaksi ja sisäänottoa täytyy kohdentaa paremmin. Sisäänpääsy voisi määräytyä esimerkiksi peruskoulun teoreettisissa opinnoissa menestymisen mukaan. Integrointi ja monitieteisyys Oppimisen tulisi olla ongelmakeskeistä ja käytännönläheistä ja opetuksen pitäisi valmentaa ryhmä- ja yhteistyöhön. Osa opetuksesta voisi olla tietoverkossa. Ongelmanratkaisun pohjalle tulee luoda vankka teoreettinen osaaminen esimerkiksi matematiikassa ja luonnontieteissä. Opetussuunnitelmien perusteiden tulisi pohjautua myös monesta eri oppiaineesta integroituihin aihekokonaisuuksiin. Oppiaineiden integroiminen ja työtapojen kehittäminen lähtee opettajankoulutuksesta. Kuva 16. Koulutuksen kysyntä vuonna 2001 Peruskoulun 9. luokkalaisia 64 000 Ylioppilastutkinnon suorittaneita 35 500 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2002 Lukiot 54 % Ammatillinen koulutus 36 % Siirtyi peruskoulun 10. luokalle 3 % Ei jatkanut opiskelua välittömästi 7 % Ammatillinen koulutus 4 % Ammattikorkeakoulut 12 % Yliopistot 19 % Ei jatkanut opiskelua välittömästi 65 % Erityistehtävän saaneita lukioita pitäisi olla nykyistä enemmän erityisesti teknologian ja matemaattisluonnontieteen alueilta. Yhteistyö yritysten ja yliopistojen kanssa Lukioiden välisen yhteistyön ja yritys- ja yliopistoyhteistyön lisäämistä tulee edistää. Yrityksillä voisi olla nykyistä enemmän kummiluokkia. Lukioiden ja yliopistojen yhteistyön seurauksena alan tutkimustoiminta saataisiin jo varhaisessa vaiheessa tutuksi. Teollisuus ja Työnantajat 2003 19 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
2.2 Toisen asteen ammatillinen koulutus 2.3 Ammattikorkeakoulut Vetovoiman parantaminen Koulutustarjontaa tulisi suunnata työllistäville aloille. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pitäisi mennä vähintään 40 prosenttia ikäluokasta. Hakijoiden lisääntyessä laatu ja tehokkuus paranenisivat ja keskeyttäminen pienenisi. Tavoitteena on, että toisen asteen ammatillinen koulutus tarjoaa korkeatasoisen työelämälähtöisen koulutusvaihtoehdon. Oppilaitosten rooli on tärkeä. Vetovoimaa parannetaan tehostamalla opettajankoulutusta ja opinto-ohjausta, lisäämällä opettajien ja oppilaiden harjoittelua yrityksissä sekä laajentamalla oppisopimuskoulutusta. Lisää yhdistämismahdollisuuksia Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia: yksikkökokoja täytyy suurentaa ja oppilaitosten välisiä yhteistyömahdollisuuksia tulee korostaa. Lisäresursseja tarvitaan konekannan uusimiseen. Eri alojen yhdistämismahdollisuuksia on tarpeen lisätä (mm. tietotekniikka, sosiaali- ja terveysala, sähkö- ja koneenasennus ja palveluala). Moniulotteista ongelmanratkaisua pitäisi olla nykyistä enemmän. Kaksi linjaa? Koulutuksessa voisi olla kahdenlaisia linjoja: käytäntöpainotteiset linjat ja teoreettispainotteiset linjat. Käytäntöpainotteiset linjat olisivat kaksivuotisia, teoreettisissa opiskelu kestäisi kolme vuotta. Käytäntöpainotteiset linjat antaisivat valmiudet käytännönläheisiin mutta taidollisesti vaativiin tehtäviin, joita on tarjolla myös tulevaisuuden menestysklustereissa. Teoreettisesti painottuneet linjat valmentaisivat aloittamaan vaativammat ammattityöt. Useimpiin vaativiin ammatteihin ei voida kuitenkaan valmistua suoraan koulusta. Niihin kehitytään työssä ja työn ohessa suoritettavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla. Työelämälähtöisyys Ammattikorkeakoulujen yliopistoista eroava profiili tulee selkiyttää. Ammattikorkeakoulujen merkitys korostuu työvoimatarpeiden nopeasti muuttuessa ja uusien ammattien asettaessa haasteita. Opetusohjelmien muokkaamisen tulee tapahtua joustavammin ja nopeammin kuin tiedekorkeakouluissa. Koulutusvaihtoehtojen välille on kuitenkin luotava toimivia yhteyksiä ja jatkomahdollisuuksia ammattikorkeakouluista yliopistoihin. Koulutustarjonnan tulisi määräytyä työllistävyyden mukaan. Teknikkokoulutuksen poistuttua on syntynyt osaamistarpeita, joita nykyinen ammattikorkeakoulutus ei täysin täytä. Tilanne täytyy korjata. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ja erikoisammattitutkinnot paikkaavat vain osaltaan tätä tarvetta. Yritysyhteistyö Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäämisen ohella elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. Opettajien työelämäyhteistyö tulee saada kannustavaksi. Yritykset voisivat olla mukana luomassa koulutusohjelmia. Opetuksen tulisi korostaa ongelmalähtöisyyttä, ja projektit pitäisi saada alan yrityksistä. Eri alojen yhdistämismahdollisuuksia on tarpeen lisätä. 2.4 Yliopistot Selkeän profiilin säilyttäminen, kansainvälisyyden lisääminen Tiedekorkeakoulujen selkeää profiilia laajapohjaisen perustutkimuksen tekijänä on vahvistettava. Korkeatasoinen opetus on säilytettävä. Laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pääsykokeilla on mitattava ongelmanratkaisukykyä TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 20 Teollisuus ja Työnantajat 2003
ja soveltuvuutta alalle ulkoaoppimisen sijaan. Opiskeluaikoja täytyy lyhentää. Opiskelijoille pitäisi olla tarjolla enemmän kansainvälistä koulutusta ja sitä tulisi markkinoida nykyistä tehokkaammin. Tämänhetkinen järjestelmä lepää liikaa opiskelijoiden oman aktiivisuuden varassa. Tieteiden ja teknologioiden raja-aitojen kaataminen Tieteiden ja teknologioiden raja-aitojen kaataminen ja poikkitieteellisyyden vahvistaminen on tärkeää. Perinteisiä kapea-alaisia tutkintoja tulee laajentaa. Opetusta olisi suunnattava mm. fysiikan, kemian ja biologian raja-alueille. Opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus yhdistellä joustavasti opintoja eri tiedekunnista. Liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyttä tulee sisällyttää opetukseen kaikilla aloilla. Kuva 17. Odotettavissa oleva koulutusaika (2000), vuosia Australia Iso-Britannia Ruotsi Suomi Belgia Norja Espanja Alankomaat Portugali Irlanti Yhdysvallat Tanska Saksa Kanada Ranska Italia Itävalta Sveitsi 0 5 10 15 20 25 Kouluaste Keskiaste Korkea-aste Huom. Lukuvuoden pituudet eri maissa voivat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Lähde: Education at a Glance, OECD Indicators 2002 2.5 Oppisopimuskoulutus Tasavertaiseksi vaihtoehdoksi Oppisopimuskoulutus tulee nostaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi ammattiin johtavassa koulutuksessa. Kiintiöitä pitäisi poistaa ja koulutuksen laatua tulisi nostaa houkuttelevuuden lisäämiseksi. Yrityksiä tulee tukea siten, että asetetaan kriteerit ja luodaan edellytyksiä oppisopimuskoulutuksen antamiselle. Erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen käytäntöpainotteisten linjojen perustutkintoja pitäisi keskittää oppisopimuksiin. Soveltuu hyvin aikuisten pätevöitymiskoulutukseen Oppisopimuskoulutusta olisi sovellettava aikuisväestön joustavana pätevöitymiskoulutuksena. Eri ammattiryhmien pätevyyden toteamiseksi tulisi kehittää uusia ammattitutkintoja ja oppisopimuskoulutusta eri koulutustasoille. Oppisopimuskoulutukseen pääsystä on tehtävä aikuisille helppoa ja joustavaa. Kuva 18. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet vuonna 2001 Osallistuneet yhteensä Erikoisammattitutkinto Ammattitutkinto Ammatillinen peruskoulutus.. 6 093 16 227 16 643 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2002 38 963 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Teollisuus ja Työnantajat 2003 21 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
2.6 Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen Osaamis- ja koulutusvaranto uusiutuu nuorten voimin hitaasti. Siksi aikuisväestön osaamistason ylläpitämiseen ja kehittämiseen on panostettava. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen opiskelun mahdollisuuksia tulee lisätä ja edistää, jotta tarjonta on laadukasta ja riittävää. Yksi kehittämiskeino on aikuisväestön koulutustason kohottamisohjelma eli noste-ohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamismahdollisuuksia. Oppisopimus- ja muu sentyyppinen koulutus soveltuu useimmissa tapauksissa parhaiten koulutustason kohottamisohjelman mukaisten tutkintojen suorittamiseen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä kehitettävä Työssäkäynnin ja opiskelun vuorottelu lisääntyy. Yrityksissä näkyy selvä tarve antaa henkilöstölle tutkintoon tähtäävää lisäkoulutusta. Työnantajia ja henkilöstöä tulee kannustaa tähän. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on kehitettävä, jotta lisääntyvä työssäkäynnin ja opiskelun vuorottelu ja työssä tapahtuva oppiminen olisi joustavaa. Oleellista on koko henkilöstön osaamisen ylläpitäminen. Tulisi pyrkiä luomaan uusia ja joustavia koulutusväyliä ja -mahdollisuuksia. On löydettävä uusia malleja motivoida työssäkäyviä tutkintojen suorittamiseen kuten esimerkiksi ilta- ja viikonloppuopetus, osa-aikainen opiskelu ja uuden tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen. Aikuiskoulutus voisi olla eri moduuleista koostuvaa. E-oppiminen opetusmenetelmänä sopii hyvin aikuisväestön kouluttamiseen. Aikuiskoulutusta tulee kehittää yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevaksi. Näytöt, oppisopimus ja työssäoppiminen on sisällytettävä kaikkeen koulutukseen, ja aikuiskoulutusmuotona niitä on lisättävä. Näyttötutkintojärjestelmää kehittämällä pidetään tutkintovaatimukset ajan tasalla. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen merkitys kasvaa voimakkaasti. Perustaidot saadaan oppilaitoksessa, ja oppiminen jatkuu työelämässä. Henkilöstöä olisi kannustettava pitämään huolta omasta osaamisestaan. Työnantajia ja henkilöstöä tulee tukea oppimisverstasverkoston avulla. Oppimisverstailla tarkoitetaan keskitettyjä yksiköitä, joissa on mukana alueen eri asteiden oppilaitosten lisäksi myös yrityksiä. Oppimisverstaat antavat eri asteiden opiskelijoille mahdollisuuden yhdessä syventää taitoja yhteisten projektitöiden tai työssäoppimisen avulla. Oppimisverstaissa voidaan järjestää myös yritysten henkilöstölle lisäkoulutusta sekä perehdyttämisjaksoja opettajille tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville. Henkilöstökoulutusta tulee tukea myös e- oppimisympäristöillä. Henkilöstökoulutuksessa kiinnittyminen työhön ja työn ohessa opiskelu edellyttää, että tietoverkkoon tuotetaan sähköistä oppimateriaalia ja oppisisältöjä. Osana ammattitaitovaatimuksia tulisi korostaa yksilöiden tietoisuutta oman osaamisensa puutteista ja erilaisten oppimisprosessien tuntemista. Tärkeää on, että oppija itse ymmärtää, miksi hän on oppimassa asioita. Työntekijöille on hyvä luoda osaamisprofiilit visioiden ja strategian pohjalta. Kehityskeskusteluissa osaamisprofiileja hyödynnetään henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimisessa. Työvoimapoliittinen koulutus Työvoimapoliittisen koulutuksen tehtävänä on luoda ja kehittää osaamista koulutuksen keinoin, jotta pystytään hoitamaan nykyiset ja tulevat tehtävät. Työvoimapoliittisen koulutuksen painopisteen tulee olla työvoimakapeikkojen täyttämisessä. Sillä korjataan muutostarpeet, joita ei ole osattu ennustaa. Lisäksi työvoimapoliittista koulutusta tulee uudistaa siten, että yritykset osallistuvat entistä enemmän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työvoimapoliittinen koulutus tulee kytkeä henkilöstökoulutukseen, jolloin ne tukevat toisiaan ja muodostavat jatkumon. Tärkeää on systemaattisen ennakointijärjestelmän luominen. On tunnistettava osaamisen pullonkaulat ja luotava koulutusta, jolla on todellista kysyntää työmarkkinoilla. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 22 Teollisuus ja Työnantajat 2003
Kuva 19. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneet vuonna 2001 Kuva 20. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ammattiluokittain, % Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 142 839 Teoll. ja liikealojen omat oppilaitokset Ammatilliset oppilaitokset Korkeakoulut Ammattikorkeakoulut Muut oppilaitokset yhteensä. 109 459 96 188 32 449 160 617 308 118 0 50000100 000150000200 000250000300 000350000 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja erityisasiantuntijat Tekniset asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Muut työntekijät. 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa, opetusministeriö 2002 Kuva 21. Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneet 25 64 -vuotiaasta väestöstä pohjakoulutuksen asteen mukaan Suomessa ja eräissä OECD-maissa, % 100 80 Korkea-aste Keskiaste Perusaste Yhteensä 60 Lähde: Kansainvälinen aikuisten lukutaitotutkimus 1994 1998 (International Adult Literacy Survey IALS) Kuva 22. Henkilöstökoulutukseen osallistunut henkilöstö vuosina 1993 2003 40 20 0 Suomi Tanska Ruotsi Norja Uusi-Seelanti Iso-Britannia Yhdysvallat Sveitsi Alankomaat Slovakia Turkki Belgia (Flaami) Irlanti Chile Unkari Puola Portugali Kuva 23. Henkilöstön kehittämisen rahoitus vuonna 2001. 100 89 80 60 63 66 69 68 75 Yhteiskunta 6,8 % 40 20 Yritykset 93,2 % 0 1992 1996 1998 2001 2002 2003. Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Lähde: Osaamistarveluotain 2002 Teollisuus ja Työnantajat 2003 23 TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012
3 Osaamisen ennakointijärjestelmä 3.1 Tulevaisuusluotainta tarvitaan vastedeskin TT:n tulevaisuusluotan -projektissa oli koko työskentelyn ajan taustalla kysymys, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi vastedes seurata ja miten luotaisiin säännöllinen osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä. TT:llä on osaamistarveluotain-niminen yrityskysely, jota halutaan kehittää. Pohdittiin, miten yrityskyselyitä ja verkkotyöskentelyä voitaisiin yhdistää ja miten elinkeinoelämän oma ennakointiverkosto voisi toimia vastaisuudessa. Projektin neljänsillä koulutuspäivillä lokakuussa 2002 osaamistarpeiden muutosten seurantajärjestelmää ryhdyttiin suunnittelemaan konkreettisesti. Työryhmien tehtävänä oli pohtia tulevaisuuden ennakointijärjestelmän sisältöä ja konkretisointia: teemoja, aiheita, kysymyksiä, kriteerejä ja indikaattoreita. Koulutuspäivillä esitetyn mukaisesti myöhemminkin tarvitaan tulevaisuusluotain, joka tuottaa osaamistarveluotainta pitemmälle tulevaisuuteen luotaavaa tietoa. Yhteistyötä on hyvä jatkaa, ja työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa tuleekin tuottaa verkoston avulla. Verkostossa tulisi olla edustus mm. TT:stä, toimialojen liitoista, opetushallinnosta, työhallinnosta, TEkeskuksista, yliopistoista/korkeakouluista ja elinkeinoelämän omista oppilaitoksista. 3.2 Ehdotus osaamisen ennakoinniksi: Education Intelligence -järjestelmä Tulevaisuusluotaimen pilottivaiheen perusteella TT asetti tavoitteekseen Education Intelligence -järjestelmän kehittämisen. Se on työelämän muuttuvista tarpeista lähtevä työvoima- ja osaamistarpeiden jatkuva seurantajärjestelmä. Seurantajärjestelmän rakentamiseksi opetusministeriö on myöntänyt osarahoitusta uudelle kolmivuotiselle hankkeelle. Hankkeessa ennakoidaan valtakunnallisesti elinkeinoelämän tulevaisuuden menestysalojen avainammatteja ja osaamistarpeita vuoteen 2015. Ennakoidaan elinkeinoelämän menestysalojen, oppivien verkostojen, osaamistarpeita Toimintaympäristön, toimialojen ja yritysten muutosta koskevan analyysin perusteella selvitetään osaamistarpeita ja niiden muutosta tulevaisuuden menestysaloilla. Menestysalat pohjautuvat tulevaisuusluotaimen tuloksiin, joiden mukaan perinteiset elinkeinoelämän toimialat muuttuvat oppiviksi verkostoiksi. Menestysaloja ovat mm. ICT-ala, metsäklusteri, hyvinvointiklusteri, kemian- ja bioala, rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri, ympäristöklusteri ja SKIP-logiikkaan (Service and Knowledge Intensive Product) perustuva koneen- ja kojeenrakennus. Asiantuntijaverkosto jatkaa ennakointiyhteistyötä Ennakointia varten kootaan kattava asiantuntijaverkosto, johon tulee edustus niin TT:n jäsenliitoista, yrityksistä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioista kuin opetus-, työ- ja aluehallinnostakin. Sidosryhmäyhteistyö on mielekäs ja konkreettinen tapa tuottaa tietoa elinkeinojen ja toimialojen määrällisistä ja sisällöllisistä osaamistarpeista. Ennakoinnissa uskotaan verkostomaiseen toimintatapaan menestysaloilla, joten verkostomainen työskentelytapa soveltuu luontevasti myös ennakointityöskentelyyn. Sen ansiosta oppiminen toinen toiselta korostuu. Verkostolle luodaan väline ennakointivuoropuheluun ja visionääriseen ajatteluun. Asiantuntijaverkosto kokoontuu säännöllisesti. Ennakoinnin tehostamiseksi järjestetään vuosittain kaksi seminaaria, joita edeltävät delfoikyselyt verkossa. Lisäksi eri tahojen tekemiä tutkimusraportteja analysoidaan. Erityisesti perehdytään OECD:n ja EU:n tuottamaan ennakointiaineistoon. Hyödynnettäväksi tulee myös ryhmään kumuloituva työmarkkina-, talous- ja osaamistarvetieto. TT:n tulevaisuusluotain Osaamisintensiivinen Suomi 2012 24 Teollisuus ja Työnantajat 2003