Terve Kunta -verkstn timintakertmus 2016
2 Tausta ja timinta Terve Kunta -verkst kkaa yhteen kuntia, jtka haluavat timinnassaan painttaa hyvinvinnin ja terveyden edistämistä strategisena linjauksena ja timintaa hjaavana periaatteena. Terve Kunta -verkstssa kehitetään hyvinvinnin ja terveyden edistämisen strategista jhtamista, timintakäytäntöjä ja timinnan arviintia sekä vaihdetaan kkemuksia ja välitetään hyviä käytäntöjä. Sumen verkst n jäsen WHO Eurpean Healthy Cities -verkstssa. WHO:n Healthy Cities -timinta alki vunna 1987, ja Sumen Terve Kunta -verkst n perustettu vunna 1996. Terve Kunta -verkstn tehtävä n tukea jäsenkuntia hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä. Verkst selvittää ja jakaa tieta, miten verkstkunnissa ludaan edellytyksiä hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn parhaalla mahdllisella tavalla. Terve Kunta -verkst timii yhteistyössä STM:n ja muiden ministeriöiden, THL:n eri yksiköiden, hankkeiden ja asiantuntijiden, Sumen Kuntaliitn, Itämeren alueen Terveet kaupungit -yhdistyksen ja SOSTE ry:n sekä muiden relevanttien sidsryhmien kanssa. Terve Kunta -verkstn kunnilla n mahdllisuus sallistua kansainväliseen työskentelyyn WHO:n Healthy Cities -verkstn kautta ja sallistumalla WHO:n vusittaiseen Healthy Cities -knferenssiin. Timintaa hjaavat teemat Terve Kunta -verkstn timintaa hjaavat WHO Eurpean Healthy Cities -timinnan paintukset (Phase VI 2014-2018) sekä Sumen mat kansalliset paintukset. Läpileikkaavina teemina Healthy Cities Netwrks Phase VI:ssa vat kaikkien terveyden parantaminen ja terveyserjen kaventaminen (imprving health fr all and reducing health inequities) sekä jhtajuuden ja sallistavan hallinnn edistäminen terveydessä (imprving leadership and participatry gvernance fr health). Teemat n määritelty Healthy Cities Phase VI:ssa WHO:n Healthy Cities -verkstn pääteemiksi vusille 2014 2018. Lisäksi verkstn timinnassa humiidaan Eurpean Healthy Cities Phase VI:n erityiset pain-pisteet, jita vat: Terveyteen panstaminen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja ihmisten vimaannuttaminen Eurpan suurimpien tarttuvien ja elintapihin liittyvien tautien ehkäisy Asukaslähtöisten palveluiden kehittäminen, julkisen terveydenhulln kapasiteetti, katastrfivalmius ja seuranta Osallistavien, kannustavien ja justavien (resilient) yhteisöjen rakentaminen Sumen hyvinvinnin ja terveyden edistämisen kansalliset linjaukset krstavat myös ssieknmisten terveyserjen kaventamista. Lisäksi timintaa teemittavat hyvinvintiin ja terveyden edistämiseen liittyvät lait ja kansalliset hjelmat. Erityisesti humita n kiinnitetty terveydenhultlain mukaisen terveyden ja hyvinvinnin edistämisen sekä ssiaali- ja terveydenhulln palvelurakenneuudistuksen tukemiseen ja timeenpann verkstkunnissa.
3 Hallint Verkstn timintaa hjaa jhtryhmä ja krdininnista vastaa THL:n Terve Kunta -verkstn krdinaattri. Jäsenkuntien Terve Kunta -verkstn yhdyshenkilöt/krdinaattrit timivat linkkinä kunnan ja verkstn välillä. Timinnan rahitus Ssiaali- ja terveysministeriön myöntämällä timintarahalla katettiin Terve Kunta -verkstn timinnan kuluja, jtka pitivät sisällään seminaarien järjestämistä, WHO Healthy Cities timintaan sallistumisen, sekä materiaalikustannuksia. Jäsentaht sallistuivat timinnan rahitukseen kattamalla verkstn kkuksiin ja seminaareihin sallistuvien yhdyshenkilöidensä/työntekijöidensä matkakuluja. Jäsenkunnassa järjestettyjen Terve Kunta verkstn tilaisuuksien kustannuksiin sallistui sekä järjestävä tah, että Terve Kunta -verkst timintarahallaan. Vuden 2016 timinta Timintaympäristö Vuden 2016 aikana hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen vaikuttavia keskeisiä valtakunnallisia timintaympäristötekijöitä, jtka n humiitu verkstn timinnassa, vat lleet seuraavat asiat: Ste- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Kuntatalus ja siihen khdistuvat säästöt. Terveysert. Sumalaisten terveys ja hyvinvinti vat jatkuvasti khentuneet. Samanaikaisesti eri ssiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvintiert vat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jpa kasvaneet. Ssieknmisten terveys- ja hyvinvintierjen lisäksi erja ilmenee myös alueellisesti ja sukupulten välillä. Nurten syrjäytyminen ja sattmuus Väestön ikääntyminen Maahanmuutt ja ktuttaminen Timinnan teemat 2016 Terve Kunta -verkstn pääteema vusina 2013 2016 n terveyden tasa-arv kaikessa paikallisessa timinnassa. Verkstn vuden 2016 timinnan erityisiä painpistealueita livat: Maakuntien mudstumisen/ valmistelun vaikutukset kuntien hyvinvinnin ja terveyden edistämisen timintaan Terveydenhultlain mukainen hyvinvinnin ja terveyden edistämisen velvitteiden timeenpan Viestintä (viestinnän tehstaminen) Yhteistyö (yhteistyön vahvistaminen verkstn sisällä ja verkstn ulkpulelle)
4 PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET Itsehallintalueiden mudstumisen/ valmistelun vaikutukset kuntien hyvinvinnin ja terveyden edistämisen timintaan Tavite: Kehittää timinnan arviintia Terveydenhultlain mukainen hyvinvinnin ja terveyden edistämisen velvitteiden timeenpan Tavite: Kehittää hyvinvinnin ja terveyden edistämisen strategista jhtamista Tavite: Kehittää timintakäytäntöjä ja vahvistaa saamista Tavite: Vaihtaa kkemuksia ja välittää hyviä käytäntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti Viestintä ja markkininti Yhteistyö Aktiivisuuden lisääminen TOTEUTUNEET TOIMET Järjestettiin asiaa käsittelevä työpaja verkstlle Kukin verkstn jäsen käsitteli vuden aikana massa hyvinvintiryhmässään itsehallintalueiden mudstumiseen liittyviä ennakituja vaikutuksia kuntien terveyden ja hyvinvinnin edistämisen työlle. Jäsenet kirjasivat ennakituja vaikutuksia pöytäkirjaan sekä raprtivat niistä vuden 2016 lpussa. Käsiteltävät arviintikysymykset työstettiin yhteisesti 15.4. verkstkkuksessa. Jaettiin kkemuksia ste-uudistukseen valmistautumisesta. - Terve Kunta-verkstn jäsenkuntien krdinaattreita sallistui *Hyvinvintiklinikan tteuttamiseen mm. TERVE SOS- tapahtumassa välittäen mia kkemuksiaan tietlähteiden hyödyntämisestä. (*Hyvinvintiklinikka n tutteistettu kulutustilaisuus, jssa pastetaan THL:n ja muiden valtakunnallisten timijiden tietlähteiden, esim. TEAviisari, Hyvinvintikmpassi, hyödyntämiseen) Vaihdettiin kkemuksia hyvinvintikertmustyöstä ja sen valmistelusta, mm. miten hyvinvinti saadaan saksi kuntien talussuunnittelua ja strategiaa (kuntaesimerkit). - Havainnllistettiin eriarvisuutta kuntien päättäjille: tarjttiin hksausmenetelmiä kkeiltavaksi Terve Kunta -verkstn kuntien pliitikille. - Osallistuttiin kuntien terveyden edistämisen tukiaineistjen päivittämiseen (THL:n aihesivustt). - Havainnllistettiin eri sektreiden merkitystä hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä. - Pidettiin Tulevaisuus-työpaja, minkä phjalta perustettiin pienryhmiä sisältöasiiden, aktiivisuuden ja viestinnän tehstamiseksi. - Verkstn timintaa nstettiin esiin esim. HYTE-verkstkirjeissä ja tehtiin viestintäsuunnitelma. - Teetettiin Terve Kunta -verkstlle uusi lg ja rll up. - Otettiin käyttöön verkstn tilaisuuksien mainstaminen twitterissä ja lisättiin muutenkin twitterin käyttöä. MILLOIN Terve Kunta -päivät 14.-15.4.2016 HKI Terve Kunta -päivät 14.-15.4.2016 HK Terve Kunta -päivät 28.-29.9.2016 Kuvla TERVE SOS /Hyvinvintiklinikka 18. 19.5.2016 Lync-kkus (20.1.2016) Terve Kunta -päivät 14.-15.4.2016 HKI Terve Kunta -päivät 28.-29.9.2016 Kuvla Tulevaisuustyöpaja (Futures Wrkshp) 15.6.2016 Kupi Terve Kunta -päivät 28.-29.9.2016 Kuvla
5 Verkstn jäsenet 2016 Kunnat: Jyväskylä Kauniainen Kerava Kittilä Kuvla Kupi (WHO:n nimeämä Healthy City) Liminka Luvia Merikarvia Pmarkku Pri Siikalatva Tampere Turku (WHO:n nimeämä Healthy City) Ulvila Utajärvi Vantaa Seutukunnat/kuntayhtymät: Järviseutu, krdinivana kuntana Lappajärvi (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Sini, Vimpeli) (seutukunta) Oulunkaaren kuntayhtymä, krdinivana kuntana Utajärvi (Ii, Pudasjärvi, Sim, Utajärvi ja Vaala) Ssiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi ja Pyhäntä.) (Siikalatva ernnut Helmestä, jatkaa itsenäisenä jäsenenä 2017 alusta) Perusturvayhtymä Akseli (Maskun, Mynämäen ja Nusiaisten kunnat) (kuntayhtymä) Maakunta: Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhm, Paltam, Pulanka, Ristijärvi, Stkam, Sumussalmi)
6 Jhtryhmän kknpan ja kkukset Terve Kunta -verkstn jhtryhmän jäsenet vunna 2016 livat: puheenjhtaja Ahpelt, Maire Kainuun ste maire.ahpelt@kainuu.fi varapuheenjhtaja Vähäkangas, Pekka Kupi pekka.vahakangas@kupi.fi sihteeri Ahnen, Sanna THL sanna.ahnen@thl.fi Hätönen, Heli STM heli.hatnen@stm.fi Kynäslahti, Sirpa Pri sirpa.kynaslahti@pri.fi Sartes, Minna Turku minna.sartes@turku.fi varajäsen Luukkaa, Maarit Turku maarit.luukkaa@turku.fi varajäsen Nrja, Heli Kupi heli.nrja@kupi.fi varajäsen Rytkönen, Säde Kupi sade.rytknen@kupi.fi Paahtama, Sile Kuntaliitt sile.paahtama@kuntaliitt.fi varajäsen Häkkinen, Hannele Kuntaliitt hannele.hakkinen@kuntaliitt.fi Reiman, Jhanna Itämeren alueen terveet kaupungit Ry jhanna.reiman@marebalticum.rg asiantuntijajäsen Savlainen, Nella THL nella.savlainen@thl.fi Vunna 2016 jhtryhmä kkntui kuusi kertaa: 13.1., 29.2., 15.4., 15.6., 29.9. ja 8.12. Kkuksiin li mahdllisuus sallistua myös etäyhteydellä. Hannele Häkkinen Kuntaliitsta ilmitettiin varajäseneksi Sile Paahtamalle.
7 Tapahtumat vunna 2016 WHO Eurpean Healthy Cities Netwrk, krdinaattreiden kkus, Kööpenhamina 4-6.4.2016 Terve Kunta -verkstn seminaari ja kkus, Helsinki 14.-15.4.2016 TERVE-SOS-tapahtuma, Seinäjki 18.-19.5.2016 Terve Kunta -verkstn Futures Wrkshp, Kupi 15.6.2016 Terveyden edistämisen seminaari, Kupi 16.6.2016 Terve Kunta -verkstn syyskkus, Kuvla 28.-29.9.2016. (Healthy Cities Annual Business Meeting & Cnference 2016 siirtyi vuden 2017 alkuun) Jäsenten timinta vunna 2016 Terve kunta -verkstn yhteyshenkilöille lähetettiin kysely vuden 2016 timinnasta, jssa li alla levat kysymykset. 1. Miten ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämiselle n käsitelty? Kuvaa myös minkälaiset asiat vat nusseet tärkeimmiksi käsittelyssä ja miten niitä n pyritty ratkaisemaan. 2. Miten kunnassasi valmistaudutaan siihen, että kunnalla n jatkssakin vastuu terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä? Miten tämä näkyy kunnan timinnassa (strategiatyö, rganisaati, jne.)? 3. Mihin kunnassasi erityisesti tivttaisiin tukea Terve Kunta -verkstlta vuden 2017 aikana? 4. Miten kuntasi aik sallistua Terve Kunta -verkstn timintaan vunna 2017?
8 Kste vastauksista (liitteessä 4. n jäsenten vastaukset kknaisuudessaan): Kysymys 1. Miten ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämiselle n käsitelty? Kuvaa myös minkälaiset asiat vat nusseet tärkeimmiksi käsittelyssä ja miten niitä n pyritty ratkaisemaan. 13/ 14 vastauksissa n käsitelty jllain taslla: Kunnan hyvinvintityöryhmä tai vastaava (5), kunnanhallitus tai kaupungin jhtryhmä (3), kunnassa, ei tarkennettu (1), hyvinvinnin palvelualueen jhtryhmä (1), alueellinen järjestämissuunnitelman hyte-työryhmä (2), seudullinen verkstkkus (1). Useissa vastauksissa nstettiin seuraavat asiat tärkeimmiksi: yhteinen suunta, tavitteet ja yhteistyö maakunnan ja kunnan välillä, rlit, vastuut, saaminen, rganisituminen ja rakenteet, järjestöyhteistyö, ennaltaehkäisy, jhdn situtuminen, taluteen liittyvät kysymykset, asiakaslähtöisyys, tiednkulku, aiempien kkemusten hyödyntäminen. Nstja vastauksista: Yhteinen suunta, tavitteet ja yhteistyö maakunnan ja kunnan välillä Vantaalla työryhmä selvitti tulevan lainsäädännön vaatimuksia kunnan hyvinvintityöhön sekä kunnan ja maakunnan välistä suhdetta. Erityishumi: kriittiset yhteistyöalueet mm. varhaiskasvatus, peruspetus ja nuristimen yhteistyö ste-alueen kanssa. Organisaatirakenne suunnitellaan tarkituksenmukaiseksi kun/js maakuntahallint tteutuu, mm. hyvinvinnin edistämisen kknaisvaltainen hjaus, hyvinvinnin kytkeminen saksi kunnan elinviman edistämistä. Kauniaisissa n arviitu hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. Asiaa n käsitelty kaupungin jhtryhmässä ja jhtamisrakenteeseen tehdään jitakin muutksia kevään aikana. Tärkeimmäksi asiaksi n vuden aikana nussut sten ja sivistystimen mnialaisen yhteistyön jatkamiseksi tarvittavat rakenteet. Lisäksi n phdittu kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin sijittuvan terveysliikunnan ja sten yhteistyömutja ja rlia ste-uudistuksen jälkeen. Nuristakuun ja vanhuspalvelujen salta maakunnan ja kunnan yhteistyön jatkuminen ja kehittäminen ketaan tärkeäksi. Varsinais-Sumessa n timinut järjestämissuunnitelmatyöhön liittyvä hyte-työryhmä, jssa n llut edustajia laajasti alueen kunnista, puheenjhtajuus Turulla. Työryhmä n timinut valmistelevana elimenä myös maakuntauudistuksessa. Järjestämissuunnitelmaan hyväksynyt painpisteet vat linjassa Turun strategisen hyvinvintihjelman Hyvinvinti ja aktiivisuus -hjelman kanssa. Järjestämissuunnitelman painpisteiksi valittiin yhteisöllisyyden ja sallisuuden lisääminen, liikkumattmuuden ja ylipainn vähentäminen sekä päihteiden käytön vähentäminen. Perusturvakuntayhtymä Akseli: Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpisteet Varsinais- Sumessa alueellisen järjestämissuunnitelman mukaisesti. Jkaiseen painpisteeseen määriteltiin väestöryhmittäiset alatavitteet. Alatavitteisiin liittyen kuvattiin hyvät käytänteet ja ti-
9 menpiteet, jilla tavitteiden tteutumista tulisi edistää sekä seurantamittarit, jiden kautta tavitteiden etenemistä vidaan arviida. Lisäksi määriteltiin asian jatkvalmistelu. Jhdn situtuminen Kupissa hyvinvintiryhmä käsitteli ste- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia. Yksi tärkeistä asiista n kunnanjhtajan ja tulsaluejhtajien situtuminen hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvinnin edistäminen n kunnan tärkein tehtävä; kunnanjhtajalle ja palvelualuejhtajille hyvinvinnin jhtamisen rli. Mahdllisuus lla lähempänä kuntalaisia. Kuntalaisten rli vahvistuu. Rlit, vastuu, saaminen Keravalla ste- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia n käsitelty kaupungin jhtryhmässä. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rlin muuts n tiedstettu; kunnat vastaavat asukkaiden terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä entistä vahvemmin sen jälkeen kun ste- ja maakuntauudistus n astunut vimaan, ja siihen n varauduttu esimerkiksi rganisaatimuutksella. Lisäksi Vapaa-ajan timiala muutetaan nimeltään Vapaa-ajan ja hyvinvinnin timialaksi. Terveyden- ja hyvinvinnin edistäminen n llut ste vetista työtä, mutta nyt linjattu, että terveyden ja hyvinvinnin krdinintityö n siirrätettävä vahvemmin saksi kaupungin strategista jhtamista. Vapaa-aika, kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, yhteisöllisyyden ja sallisuuden edistäminen, petus ja varhaiskasvatus vat keskeisessä rlissa. Järjestöjen, muiden 3. sektrin ja yhteistyökumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä tullaan tiivistämään kk kaupungin taslla. Utajärvellä ste-palvelut n 7 vuden ajan stettu Oulunkaaren kuntayhtymältä. Kunnan hyvinvinnin edistämistyössä tärkeimmiksi nusseet: kunnan hyvinvinnin edistämisen määrittely; mitä sillä tarkitetaan meidän kunnassa), kumppanuus - yhteinen työ sten kanssa erityisen tärkeää jillakin timinta-alueilla, yhteistyötahjen ja -tarpeiden määrittely (liikuntaneuvnta, etäpainnhallinta, työllisyysasiat, etsivä nuristyö, maahanmuuttajatyö, kuluterveydenhult, jne...), hyvinvinnin jhtamisen vastuiden määrittely, kunnassa ja myös maakunnan alueella svittava yhteiset pysyvät rakenteet ja käytännöt, timintaan jätettävä alueelliset timintatavat; saamisen ja hyvät käytännöt mahdllistava pelivara, hyödynnettävä aiempia kkemuksia kuntien/alueiden yhteistyöstä, ste-saamista tarvitaan myös kunnan pulelle?, ennakiva hyvinvintityö kunnissa aidsti kuntn ja kunniaan, mniammatillisia ryhmiä pitää perustaa. Kysymys 2. Miten kunnassasi valmistaudutaan siihen, että kunnalla n jatkssakin vastuu terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä? Miten tämä näkyy kunnan timinnassa (strategiatyö, rganisaati, jne.)? Vastauksissa painttuivat eniten: kytketään vahvasti kunnan strategiaan, jhdn situtuminen, pikkihallinnllisuus, hyvinvintikertmus, maakunnalliseen hyte-ryhmään sallistuminen. Nstja vastauksista:
10 Tampereella kaupungin rganisaatita uudistetaan parhaillaan samalla valmistautuen uuteen ste-rganisaatin. Hyvinvinnin ja terveyden edistämistä vahvistetaan uudistuksen aikana khdistamalla resursseja hyte-krdinaatin. Uuden kaupunkistrategian laatimisessa hyödynnetään henkilöstön saamista ja keväällä valmistuvaa hyvinvintikertmusta. Keravalla hyvinvintijhtamisen mallia työstetään kaupunginjhtajan ja jhtryhmän kanssa vunna 2017. Tarkitus, että hyvinvinnin ja terveyden edistämisen krdinintityö siirtyisi vahvemmin kunnan keskushallintn. Tavitteena, että hyvinvintikertmus timisi jatkssa yhä vahvemmin kunnan hyvinvintijhtamisen työvälineenä, vutuisen seurannan välineenä. Hyvinvintikertmuksen tulisi lla vahvasti linkitetty kuntastrategiaan. Kunnilla Haapavesi ja Pyhäntä n käytössä sähköinen hyvinvintikertmus, jnka hyvinvintisuunnitelman painpisteet vat kuntastrategiiden mukaisia ja yhteydessä kuntien talus- ja timintasuunnitelmiin. Kuntien muut hyvinvinnin edistämistä tukevat hjelmat tai suunnitelmat vat linjassa hyvinvintisuunnitelman kanssa. Strategisessa hyvinvinnin edistämisessä vielä kehitettävää. Oulunkaaren kuntayhtymässä vastuu hyte-työstä n llut tähänkin asti kunnilla vaikka ste sieltä n pissa. Kunnat laativat hyvinvintikertmuksen ja valmistelutyöhön sallistuu Oulunkaaren kuntayhtymän jäseniä sten salta. Kertmus tehdään siis yhteistyönä, mutta rganisinti ja vetvastuu n kunnalla. Siikalatvan kunta menetti hyvinvintikrdinaattrin 1.1.2017 sten ulkistaessaan. Tehtävä siirtyi jhtavalle ssiaalityöntekijälle ja myös kunnanjhtaja tti itselleen suria vastuita. Jht n nyt paremmin situtunut hyteen kuin aiemmin tehtävän kuuluessa hyvinvintikrdinaattrille. Prissa hyvinvinnin edistäminen ja elinviman vahvistaminen n nstettu keskeisiksi kaupungin tehtäviksi. Tämä näkyy strategiapäivityksessä ja tulevassa uudessa rganisaatissa. Hyvinvinnin edistämisen krdininti n knsernihallinnssa, hyvinvintityöryhmä n mnialainen ja situtunut tehtäväänsä. Luvia n yhdistynyt Eurajkeen 2017 alussa. Organisaatimuuts kuntaliitksen myötä letettavasti mahdllistaa resurssit hyvinvinnin ja terveyden edistämistyöhön. Seudullisissa verkstkkuksissa nusseita teemja: syrjäytyminen, liikkumattmuus lapsilla ja aikuisilla. Ratkaisuina mm. erilaisten timintaympäristöjen khentaminen Kuvlassa kaupungin mnialainen HYTE-työryhmä jatkaa edelleen timintaansa. "Hyvinviva Kuvla -hjelma" tteuttaa kaupunkistrategian päämääriä ja niv pikkihallinnllisen yhteistyön entistä tiiviimmäksi. Kymenlaaksn maakunnallinen hyte-ryhmä n alittanut työskentelyn. Edustettuina kaikki maakunnan kunnat, sairaanhitpiiri, Kymijen työterveys ja järjestöjen edustajana
11 Kymenlaaksn liikunta. Ryhmän tehtävänä n selvittää ja tehdä muutssuunnitelma yhdyspintapalveluiden ja yhteistyön rakenteesta ja timinnasta maakunnan, kuntien ja muiden timijiden välillä ste- ja maakuntauudistuksessa. Kysymys 3. Mihin kunnassasi erityisesti tivttaisiin tukea Terve Kunta -verkstlta vuden 2017 aikana? Ste uudistus Uusi kunta: Kiinnstava yhteinen työn khde n ajatukset uudesta kunnasta ja hyten rlista siinä. Hyte-kerrin ja kannustimet terveyden ja hyvinvinnin edistämiseen Hyvinvintikertmus Kulutusta uusille timijille verkstssa EVA - vaikutusten ennakkarviinti Etäyhteysmahdllisuus Terve Kunta-verkstn kkntumisajankhdat lisivat tiedssa hyvissä ajin Kkemusten vaihtaminen Kysymys 4. Miten kuntasi aik sallistua Terve Kunta -verkstn timintaan vunna 2017? Terve kunta -verkstn jryn jäsenenä sen timintaan (mm. TEA-viisarin kehittäminen) Verkstn kehittämisen pienryhmissä: sisällölliset asiat ja jäsenten aktiivisuuden kehittäminen. Osallistumalla aktiivisesti kkuksiin ja esittelemällä hyviä käytäntöjä. WHO terveisten välittäminen. Mielellään sallistutaan myös kansainväliseen timintaan mahdllisuuksien mukaan. Uudelle mtivaatilla ja ylimmän jhdn vahvalla panksella ja sallistumisella. Inta saattaa lla enemmän kuin saamista. Väki n vaihtunut lähes kknaan. Kunnan timintasuunnitelmissa humiidaan Terve Kunta-verkstn tavitteet vudelle 2017 Puheenjhtajuudella ja järjestämällä yhteistyössä seminaarin.
12 V. 2017 tulee lemaan mnella tavalla työntäyteinen, siksi timintaan sallistutaan resurssien mukaan. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, muutkseen sisältyvien riskien tunnistamisessa ja hyvien timintamallien kehittämisessä n kiinnstavaa lla mukana.
13 Liite 1. Verkstn kuuluvien kuntien yhdyshenkilöt Karhu, Hannele hannele.karhu@utajarvi.fi Karjalainen, Kirsi-Marja kirsi-marja.karjalainen@kuvla.fi Hantula, Ritva ritva.hantula@haapavesi.fi Piipp, Terttu terttu.piipp@haapavesi.fi Kauppinen-Rivainen, Paula paula.kauppinen-rivainen@siikalatva.fi (yhteyshenkilö) Kskensal-Kleemla, Heini heini.kskensal-kleemla@vantaa.fi Kynäslahti, Sirpa sirpa.kynaslahti@pri.fi Luet-Similä, Kaisa kaisa.luet@siikalatva.fi (lutt.henkilö) Luukkaa, Maarit maarit.luukkaa@turku.fi Krpela, Kaisu kaisu.krpela@luvia.fi Pikkarainen, Saara saara.pikkarainen@kainuu.fi Rytkönen, Säde sade.rytknen@kupi.fi Rajala, Olli lli.rajala@merikarvia.fi Reiman Jhanna jhanna.reiman@marebalticum.rg Riippi, Jhanna* jhanna.riippi@tampere.fi *(muissa tehtävissä 2017 lppuun asti, sijainen Leena-Kaisa nikkarinen) Leena-Kaisa Nikkarinen leena-kaisa.nikkarinen@tampere.fi Savla, Raine raine.savla@lappajarvi.fi Slankalli-Vahteri, Tytti tytti.slankalli-vahteri@jkl.fi Takalkastari, Eija eija.takalkastari@kittila.fi Tikkanen, Ulla ulla.tikkanen@kauniainen.fi Tivanen, Irma irma.tivanen@liminka.fi Tlppanen, Tim tim.tlppanen@steakseli.fi (hum. vaihtuu 2017 alussa) Turkka, Satu satu.turkka@ulunkaari.cm Veikklainen, Marja marja.veikklainen@kerava.fi
14 Liite 2. Liittymisen kriteerit (päivitetty 9/2014) Jäsenkunnan ja kuntayhtymän situtuminen Terve Kunta -verkstn Terveyden edistämisen vastuu kuuluu kunnassa ylimmälle jhdlle. Verkstn liittymisestä n ylimmän viranhaltija- ja luttamushenkilöjhdn hyväksyminen: - valtuustn tai hallituksen päätös ja kuntayhtymiltä lisäksi kuntayhtymän hallituksen tai vastaavan päätös. Kunta situtuu - verkstn yhteisesti spimiin tehtäviin - valmistelemaan ja järjestämään vurllaan Terve Kunta -verkstn kkuksia. Hallinnlliset järjestelyt kunnassa Kunnassa n eri hallinnnaljen edustajista kstuva Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen jhtryhmä tai hjausryhmä. Kunnassa n nimetty terveyden edistämisen krdinaattri tai vastaava yhdyshenkilö. Terve Kunta -timintaan n nimetty vastuullinen luttamushenkilö. Terve Kunta -timinnalle n sitettu riittävät resurssit Timinta kunnassa 1. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen strategia n valmisteltu useiden hallinnnaljen yhteistyönä. Strategian timinnalliset tavitteet ja tunnusluvut vat sa kunnan timinta- ja talussuunnitelmaa. 2. Kunnassa n kunnan maa Terve Kunta -timintaa hjaava timintasuunnitelma, jnka tteutumisesta raprtidaan kansalliselle verkstlle vusittain. 3. Hyvinvinnin ja terveyden edistämistimintaa seurataan ja arviidaan kansallisessa verkstssa svitulla tavalla. Kansallisessa verkstssa timiminen 1. Kunta sallistuu kansallisen verkstn työkkuksiin, myös etäyhteydellä n mahdllista sallistua 2. Kunnan nettisivuille n laadittu verkstn timinnasta kertvat, säännöllisesti päivitettävät Terve Kunta -ktisivut.
15 Liite 3. Kysely vuden 2016 timinnasta Kysely Terve Kunta -verkstn jäsenille vuden 2016 timinnasta Yhtenä painpistealueena Terve Kunta -verkstn vuden 2016 timinnassa li ste- ja maakuntauudistuksen ennakidut vaikutukset kuntien hyvinvinnin ja terveyden edistämisen timintaan. Painpistealueeseen liittyen kullakin jäsenkunnalla li tehtävänä käsitellä vuden aikana massa hyvinvintiryhmässään (tai vastaavassa) maakuntien mudstumiseen liittyviä ennakituja vaikutuksia kuntien terveyden ja hyvinvinnin edistämisen työlle sekä raprtida niistä vuden 2016 lpussa. Kysymyksiä työstettiin yhteisesti 15.4. verkstkkuksessa (Työpajan tutkset Innkylässä). Terve Kunta -verkstn jäsenkuntien/ -kuntayhtymien/ -seutukuntien yhdyshenkilöiden tivtaan vastaavan seuraaviin kysymyksiin. Lähetäthän vastauksesi 31.1.2017 mennessä. 1. Miten ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämiselle n käsitelty? Kuvaa myös minkälaiset asiat vat nusseet tärkeimmiksi käsittelyssä ja miten niitä n pyritty ratkaisemaan. 2. Miten kunnassasi valmistaudutaan siihen, että kunnalla n jatkssakin vastuu terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä? Miten tämä näkyy kunnan timinnassa (strategiatyö, rganisaati, jne.)? 3. Mihin kunnassasi erityisesti tivttaisiin tukea Terve Kunta -verkstlta vuden 2017 aikana? 4. Miten kuntasi aik sallistua Terve Kunta -verkstn timintaan vunna 2017?
16 Liite 4. Jäsenten vastaukset Jäsenkuntien vastaukset vuden 2016 timintaa kuvaavaan kyselyyn Kysely Terve Kunta -verkstn jäsenille vuden 2016 timinnasta Kunta/ Kuntaytymä/ Seutukunta: Vastaajien määrä: 14 Vastaukset Vantaa Kuvla Siikalatva Ssiaali- ja terveyspiiri Helmi, Haapavesi (krdiniva kunta) ja Pyhäntä Pri Kupi Kauniainen Luvia Kerava Oulunkaaren kuntayhtymä Tampereen kaupunki Utajärvi Turun kaupunki Perusturvakuntayhtymä Akseli
17 1. Miten ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämiselle n käsitelty? Kuvaa myös minkälaiset asiat vat nusseet tärkeimmiksi käsittelyssä ja miten niitä n pyritty ratkaisemaan. Vastaukset Vantaa Vantaalla timii timialjen yhteinen hyvinvintiryhmä HYRY, jka n käsitellyt vunna 2016 hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rganisintia ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä. HYRY-ryhmä, jnka puheenjhtajana timi vunna 2016 ssiaali- ja terveystimen apulaiskaupunginjhtaja Jukka T. Salminen, asetti työryhmän jnka puheenjhtaja timi vanhus- ja vammaispalvelujen jhtaja Tim Arnkytö. Työryhmä selvitti tulevassa lainsäädössä esitettyjä vaatimuksia kunnan hyvinvintityön rganisitumisesta, tavitteista ja vaadittavasta yhteistyöstä kunnan eri timijiden välillä sekä kunnan ja maakunnan välistä suhdetta. Erityistä humita n kiinnitettiin kriittisiin yhteistyöalueisiin jita livat mm. varhaiskasvatuksen, peruspetuksen ja nuristimen yhteistyö ste-alueen kanssa. Työryhmä esitti, että Kaupungin rganisaatirakenne suunnitellaan tarkituksenmukaisesti kun/ js maakuntahallint tteutuu - Hyvinvinnin edistäminen vitaisiin kytkeä Vantaan rganisaatissa kunnan uudenlaiseen - rliin elinviman edistämisessä. - Vantaa vastaa saltaan alueensa/kuntalaistensa hyvinvinnista, yhteistyö maakunnan - kanssa n rganisitava - Vantaan edunvalvnta suhteessa maakuntaan krstuu - Vantaan rganisaatirakennetta suunniteltaessa n humiitava hyvinvinnin edistämisen - kknaisvaltainen hjaus ja tteuttaminen - HYRY:n timinta nykymudssaan lppuu 31.12.2018 Työryhmän raprttia esiteltiin sekä kunnan jhtryhmässä että pääkaupunkiseudun ssiaali- ja terveystimen ja sivistystimen yhteisessä kkuksessa 15.12.2016. Terveyden edistäminen humiidaan laajasti ja krdinidusti kaikkien eri hallinnnaljen timissa. Kuvla Kuvlan kaupungin pikkihallinnllinen eri timialjen jhdsta kstuva hyte-ryhmä n kkuksessaan 12.10.2016 käsitellyt asiaa. Seuraavat asiat nstettiin esille: Js kustannukset menevät maakuntaan, mikä mtivi peruskuntaa/hyvinvintiryhmän timintaa? - mikä n prkkana, että sen eteen tehdään töitä - raha mtivi kannustimet? - nk rahaa ennaltaehkäisyyn? Onk humiitu? - tavitteiden ymmärtäminen, yhteisen työn tekeminen
18 Yhteinen suunta ja yhteistyö maakunnan ja kuntien välillä hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä, miten varmistetaan timivat yhteistyömudt, timintatavat ja timintamallit? Pikkihallinnllinen yhteistyö, kaikkien hallinnnaljen yhteistyö: - tulee vaatimaan laajaa pikkihallinnllista yhteistyötä: timintamalli, situtuminen, nykytila/haasteet, nykytilasta jhdetut timenpiteet - hyvinvintiryhmät pikkihallinnllisesti, maakunta/kunta - hyvinvinnin ja terveyden edistäminen käsitettävä laajasti - järjestöyhteistyön merkitys kasvaa -> ssiaalinen hyvinvinti ja sallisuus - tiednkulku Rlit, vastuut, saaminen: - ategia? - ennen hyvinvinnin edistäminen li kunnan tehtävä, vastuu ja ammattihenkilöt kunnalla ->maakunta? - esimerkiksi ehkäisevä päihdetyö: yhteistyö timijiden välillä säilyttävä edelleen, valmistelutyössä hulehdittava siitä ettei siiluduta -> valmisteltava timintamalli Mitä saamista kuntaan jää? - lähipalveluiden merkitys: tarkitus edistää hyvinvintia - - mniammatillisuus hyvinvinnin edistämisessä - - yhteinen suunta ja yhteistyö - hyte-krdinaattri, hyvinvintiryhmä? Miten rahaliikennettä hjataan ja kntrllidaan? - rahituksesta ei le tehty päätöstä Mitä maakunta tulee tekemään hyvinvinnin ja terveyden edistämiseksi? - rajapinnat: palveluketjujen ltava timivia - saamisesta hulehtiminen? - faktatieta hyvinvinnin tilasta ->seuranta alueellisesti/kunnassa Esille nusi seuraavat vaikutukset: Rajapinnat Järjestöyhteistyö Osaaminen Tahttila hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä, mikä mtivi? Siikalatva Siikalatvan kunta ulkisti Sten kknaisulkistuksella Mehiläinen ryhmittymälle 1.1.2017 alkaen. Pnnistus n llut niin suuri, että pienessä kunnassa ei le vielä juurikaan päästy phtimaan 1.1.2019 alittavaksi
19 suunniteltua maakuntauudistusta. Kunnan jht ja asiantuntijat vat tiiviisti mukana ste-ja maakuntauudistusta suunnittelevissa työryhmissä maakunnallisella taslla. Näistä työryhmistä kertyneitä raprtteja ja tietja n käsitelty kunnanhallituksen kkuksissa ja Terve kunta -jhtryhmässä. Tiet n vielä saksi keskeneräistä ja muuttuvaa. Tärkeiksi asiiksi n nussut henkilökunnan siirtyminen maakunnan palvelukseen ja taluden näkymät. Phdittu n myös kunnan rlia hytessä sten siirryttyä maakunnalle. Ssiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäntä) Kunnissa (Haapavesi, Pyhäntä) n keskusteltu maakunnan ja kunnan rleista terveyden ja hyvinvinnin edistämisessä jatkssa. Asia n phdittu mm. hyvinvintikertmuksen laatimisen kannalta ja kuntalaisten hyvinvinnin edistämisen ja siihen liittyvien vastuiden jakautumisen näkökulmasta. Kuntien hyvinvinnin edistämistä tukevien rakenteiden tulee lla kunnssa, jtta kunnilla n valmius tehdä maakunnan kanssa timivaa yhteistyötä. Hyvä yhteistyö maakunnan ja kuntien välillä mahdllistaa asiiden sujuvan hitamisen, kuntalaisten hyvinvinnin lisäämisen ja palvelutarvetta vastaavien asiakaslähtöisien palvelujen kehittämisen. Kunnissa n jatkssakin krdinitava kunnan pikkihallinnllista ja mnialaista hyvinvinnin edistämistyötä ja järjestettävä saltaan timivat yhteistyömahdllisuudet maakuntaan. Pri Ste- ja maakuntauudistuksen ennakituja vaikutuksia hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen n käsitelty useaan tteeseen kaupungin hyvinvintityöryhmässä. On phdittu mitkä vat vaikutukset Prin kaupungille, mitkä asiat tulee erityisesti ttaa humin, miten hulehditaan että hyviä timivia käytäntöjä ei pureta, ketkä ikeastaan vat Prin yhteistyökumppaneita uudistuksen jälkeen. Hyvinvintityöryhmä laati Prin man listan j keväällä. Lista esiteltiin Terve Kunta -verksttapaamisessa. Prin kannalta tärkeimmät kysymykset/paintukset keväällä 2016: - Kunnan ja maakunnan rli: järjestämisvastuun rajapinnat - Ennaltaehkäisevän työn resursinti - Asiakaslähtöisyys - Alueellinen varautuminen - Talus, miten jakautuu? - Tiednkulku: mm. kuntalaiset, asiakasprsessi Ratkaisuja n phdittu ja phditaan edelleen useilla frumeilla, erityisesti hyvinvintityöryhmässä ja Satasten hyvinvinnin edistämisen työryhmässä. Kupi Alla Kupin hyvinvintiryhmän vastaukset 19.9.2016 käsiteltäessä Terve Kunta verkstlta saatuja kysymyksiä:
20 1. Kunnanjhtajan ja tulsaluejhtajien situtuminen, haaste ja mahdllisuus - Hyvinvinnin edistäminen kunnan tärkein tehtävä - Kunnanjhtajalle ja palvelualuejhtajille hyvinvinnin jhtamisen rli - haasteena mtivituminen hyvinvinnin edistämiseen -> suurin hyöty ste maakuntahallinnlle, eurt eivät palaudu - mahdllisuus lla lähempänä kuntalaisia. Kuntalaisten rli vahvistuu. - Tämä hyte- tavitteellisuus ja tietisuus n kunnan pääasiallinen tehtävä! Jht ei le tehtäviensä tasalla jllei tätä hulehdi. - Haaste: ennakiva työ budjettiin vaikuttamisessa tärkeä - ennaltaehkäisevään työhön budjettia + asenne + näkemys ltava - kaikkien nähtävä asianaan terveyden ja hyvinvinnin edistäminen 2. Yhteinen suunta ja yhteistyö maakunnan ja kuntien välillä hyvinvinnin ja terveyden edistämisessä, miten varmistetaan timivat yhteistyömudt, timintatavat ja timintamallit? a. Pikkihallinnllinen yhteistyö, kaikkien hallinnnaljen yhteistyö, esim. työllisyydessä, ktuttamisessa - Tiedn kulku varmistettava. Työvälineet (Lych). Yhteisten tavitteiden lisäksi päivittäinen yhdessä tekeminen tärkeää! Mahdlliset paintukset/erikistumiset. - spimukset - yhteisiä viranhaltijita (yhteiset työtä hjaavat asiakirjat) - Työllisyyden salta esim. ppispimuskulutus, kesäharjittelupaikat - yhteys kk maakunnan kuntiin - pikkihallinnllinen yhteistyö, kaikkien hallinnnaljen + kaupunkiyhtiöiden esim. työllisyydessä, ktuttamisessa, tuetussa asumisessa ja asunttutannssa, ppilashullssa - kumppanuudet, yhteinen ymmärrys, luttamus, rlitukset ja timintatavat - jhtaminen (verkstjhtajuus) - -> teemittain, aiheittain työryhmät jissa edustus maakunnasta + kunnasta esmi. työllisyys, päihdetyö b. Mniammatillisen hyvinvinti- ja terveydenedistämistyöryhmän timinnan turvaaminen - Tätä varten situttava valmisteluryhmä. Mitä tehtäviä, millä vimavarilla? Mikä status tulevassa hallinnssa? - hyvinvintiryhmät kuntiin ja maakuntiin - hyvinvintikrdinaattrit kuntiin ja maakuntiin - kuntien ja maakunnan yhteinen hyvinvinti- ja terveyden edistäminen? krdinaattrien yhteistyön rakenne spimuksin - uusi työryhmätyöskentely maakuntataslla, kunnat mukana - tai maakuntataslla ma hyvinvintiryhmä, jka tu kunnille tiedn maakuntatasn tavitteista ja suunnitelmista kunnissa yhteen svitetaan - tai kuntataslla hyvinvintiryhmä jssa maakuntaedustus - humi ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa -> tarkituksenmukainen rakenne ja timijuudet em. mukaisesti - Kupin hyvinvintiryhmä + maakunnasta edustaja - keskustelu kunnan tekemän hyvinvintikertmuksen ja maakunnan välillä - terveyden ja hyvinvinnin edistäminen ltava rakenteissa/ rganisaatissa c. Ehkäisevän päihdetyön rli, kunnan ja sten yhteistyö - Päävastuu stelle?
21 - Kunnalle krdinaatitehtävä. - Pitäisikö kunnalla edelleen lla rlia esim. ryhmätiminnan salta? - uuden kunnan yksi krdinaattri steen ja järjestöihin = krdinaati - rli d. Tiednkulun varmistaminen työryhmissä, vertaistuki, käytännön työ ja yhdessä tekeminen - Nykyaikaiset työvälineet käyttöön (Lynch, videneuvttelu jne.) - Ensin uusi kunta krdini timinnan ja tavitteet. Lbbari maakuntaan VAHVA. Maakunnassa myös selkeä yhdyshenkilö kunnille. 3. Asiakaslähtöisyys; kunnassa ja ste-alueilla yhteisiä asiakkaita ja asukkaita, tarvitaan yhteisesti tutettua tieta, muistettava ydintehtävä - Raprtintijärjestelmät -> tiednkulku eri tasilla - Yhteisen tavitteen mudstamisen haaste - Asiakkaan näkökulmasta hänen ei tarvitse tietää nk kunnan vai maakunnan timintaa -> tavite timivat palvelu. Riski: vielä nyt keskitetty vain rganisaatiihin, ja asiakkaiden ikeuksiin. Palveluiden kknaisuus ydin. 4. Ssiaalinen hyvinvinti ja sallisuus, esim. lasten ssiaalinen hyvinvinti - timeentul -> ssiaalinen hyvinvinti - tasa-arv -> ssiaalinen hyvinvinti - sallisuuden ulttuvuudet - turvallisuus/ turvattmuuden tunne - SHP:n brändi? ->tutteeseen - KYS -> elinvima ja vetvimaelementti - alueen itsehallint/ väestön sallisuus? vik vaikuttaa - Vertaiskehittämisen mahdllisuus Kauniainen Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden arviinti. Asiaa n käsitelty kaupungin jhtryhmässä ja jhtamisrakenteeseen tehdään jitakin muutksia kevään aikana. Kauniaisissa n llut vudesta 2004 alkaen hyvinvinnin ja terveyden edistämisen jhtryhmä (TEJOryhmä), jka n pikkihallinnllinen eri timialjen välistä ja mnialaista yhteistyötä tukeva rakenne. Tejryhmä vastaa mm. laajan valtuustkausittaisen ja vusittain tehtävän suppean hyvinvintikertmuksen valmisteluprsessista ja tietjen tulkinnasta. Tämä rakenne n edelleen timiva, mutta n suunnitteilla, että vastuu sen vetämisestä siirretään v. 2018 stesta muulle timialalle. Järjestämme myös kulutusta v. 2017 aikana. Tärkeimmäksi asiaksi n vuden aikana nussut sten ja sivistystimen mnialaisen yhteistyön jatkamiseksi tarvittavat rakenteet. Sen lisäksi n phdittu kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin sijittuvan terveysliikunnan ja sten yhteistyömutja ja rlia ste-uudistuksen jälkeen. Sekä nuristakuun että vanhuspalvelujen yhteydessä maakunnan ja kunnan välisen yhteistyön jatkuminen ketaan tärkeäksi ja timintaa halutaan kehittää yhteistyön jatkumisen varmistamiseksi.
22 Luvia Seudullisissa verkstkkuksissa puntaritu mahdllisia syitä esim syrjäytymiselle sekä tarvittavia timia ehkäisyyn. Syrjäytyminen, liikkumattmuus lapsilla ja aikuisilla. ratkaisuina esim erilaisten timintaympäristöjen khentaminen. Kerava Kaupungin jhtryhmän taslla ste- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista n keskusteltu mnella eri taslla. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen rlin muuts n tiedstettu, ja siihen n varauduttu esimerkiksi rganisaatimuutksella. Lisäksi Vapaa-ajan timiala muutetaan nimeltään vapaa-ajan ja hyvinvinnin timialaksi. Kunnassa n tiedstettu, että kunnat vastaavat asukkaiden terveyden- ja hyvinvinnin edistämisestä entistä vahvemmin sen jälkeen kun ste- ja maakuntauudistus n astunut vimaan. Terveyden- ja hyvinvinnin edistäminen n llut hyvin paljn ssiaali- ja terveyspalveluiden timiala vetista työtä, mutta nyt n linjattu, että terveyden ja hyvinvinnin krdinintityö n siirrätettävä vahvemmin saksi kaupungin strategista jhtamista. Vapaa-aika, kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, yhteisöllisyyden ja sallisuuden edistäminen, petus ja varhaiskasvatus vat keskeisessä rlissa kuntalaisten hyvinvinnin ja terveydenedistämistä. Kaupungin hallituksessa ja valtuustssa tullaan helmi-maaliskuussa käsittelemään suppeaa hyvinvintikertmusta 2016 ja siinä yhteydessä keskusteluun varmasti nusee myös ste- ja maakuntauudistuksen vaikutukset hyvinvinnin ja terveyden edistämistyöhön. Järjestöjen, muiden 3. sektrin ja yhteistyökumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä tullaan tiivistämään kk kaupungin taslla. Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä ei tee maa hyvinvintikertmusta vaan meiltä sallistutaan kuntien hyvinvintikertmusten laadintaan kuntakhtaisesti. Iissä asiaa ei nstettu vielä esille vaan tehtiin kertmus nykyisellä timinnalla kuiten ennekin. Pudasjärvellä hyvinvintikertmuksen laadinta n vielä kesken ja siinä myös keskitytty tähän tilanteeseen. Vaalassa kertmus hyväksymisvaiheessa, eikä sielläkään maakunnan tuln le tässä asiassa valmistuttu. Utajärvellä en le itse llut mukana kertmuksen laadinnassa. Simssa kertmus n myös laadittu nykyisillä timinnilla ja hyväksytty Tampere Hyvinvintiryhmässä ei le käsitelty vunna 2016. Hyvinvinnin palvelualueen jhtryhmässä n käsitelty mm. tehtävien rganisintia ja rahitusta tulevan maakunnan ja kunnan yhteistyönä. Myös järjestöjen rlia tulevassa rganisaatissa n phdittu. Tampereen kaupungilla n menssa rganisaatimuuts, jnka yhteydessä asiita käsitellään ja viedään eteenpäin.
23 Utajärvi Utajärvi n järjestänyt ste-palvelut j 1.1.2010 alkaen Paras-lain mukaisesti stamalla ne Oulunkaaren kuntayhtymältä. Olemme päässeet 7 vuden ajan kkeilemaan, mitä kunnan hyvinvinnin edistämistyö n, kun ste-palvelujen tuttamisvastuu n tisella rganisaatilla. Ennakituja vaikutuksia n työstetty vuden 2016 aikana pikkihallinnllisessa Hyvinvinnin edistämisen työryhmässä. Tärkeimmiksi asiiksi vat nusseet: 1. Kunnan hyvinvinnin edistämisen määrittely, yhteinen käsitys, mitä sillä tarkitetaan meidän kunnassa 2. Yhteinen työ sten kanssa erityisen tärkeää jillakin timinta-alueilla sten saamista ja kumppanuutta tarvitaan! 3. Yhteistyötahjen ja -tarpeiden määrittely (esim. seuraavien palvelujen suunnittelun ja järjestämisen nnistuneeseen yhteistyöhön tarvitaan sekä sten ja kunnan työntekijöiden saamista: liikuntaneuvnta, etäpainnhallinta, työllisyysasiat, etsivä nuristyö, maahanmuuttajatyö, kuluterveydenhult, jne...) 4. Hyvinvinnin jhtamisen vastuiden määrittely. Svittava, kuka jhtaa kunnan ja maakunnan hyte-työtä. Kunnassa nimetty vastuuhenkilö ja maakunnassa samin. 5.Kunnassa ja myös maakunnan alueella svittava yhteiset pysyvät rakenteet ja käytännöt (jka kunnissa ma hyte-ryhmä?, mniammatillisuus - ketkä kuuluvat ryhmään, työajan käyttö, stettavien palvelujen kuten työterveyshulln työajan käyttö, jne ). Tästä svittava kirjallisesti, selkeät käytännöt (kuka kutsuu klle, kuinka usein kkntuu, missä, ryhmän tehtävä ja yhteiset tavitteet, jne ). Kkntumisten lisäksi tarvitaan jatkuvaa tiivistä yhteistyötä. 6.Timintaan jätettävä kuitenkin alueelliset timintatavat, saamisen ja hyvät käytännöt mahdllistava pelivara. Rakennettava siis hyvä timiva sabluuna, jnka sisällä justa ja pelivaraa reagida tarvittaessa npeasti. 7. Hyödynnettävä niiden kuntien/alueiden kkemuksia yhteistyöstä, missä n j usean vuden ajan järjestetty ste-palvelut Paras-lainsäädännön mukaisesti (min. 20 000 asukkaan väestöphjalla, kuten Oulunkaaren alue). 8. Ste-saamista tarvitaan myös kunnan pulelle? 9. Ennakiva hyvinvintityö kunnissa aidsti kuntn ja kunniaan! 10. Muitakin mniammatillisia ryhmiä pitää perustaa - näissä lisi hyvä lla yhteys hyte-työryhmiin: Nurten hjaus- ja palveluverkst (lakisääteinen), työllisyysryhmä, ennaltaehkäisevän päihdetyön ryhmä, maahanmuuttryhmä, turvallisuustyöryhmä, jne Mietittävä ryhmien resurssinti etukäteen.
24 Olemme pyrkineet ratkaisemaan näitä asiita j aiemmin näiden vusien aikana. Tällä hetkellä kuvaamme timintajärjestelmämme ja palvelujamme sähköiselle alustalle ja työstämme ratkaisuja samalla kun kuvausten tekeminen etenee. Turku Varsinais-Sumessa n timinut järjestämissuunnitelmatyöhön liittyvä hyte-työryhmä, jssa n llut edustajia laajasti alueen kunnista. Työryhmän puheenjhtajuus n llut Turulla. Työryhmä n timinut valmistelevana elimenä myös maakuntauudistuksesta. Ryhmä n hakenut linjauksia ja raprtinut Turun hyvinvinnin hjausryhmälle. Järjestämissuunnitelmatyöryhmän spimat, ja järjestämissuunnitelmaan hyväksynyt painpisteet vat hyvin linjassa Turun strategisen hyvinvintihjelman Hyvinvinti ja aktiivisuus hjelman kanssa. Järjestämissuunnitelman painpisteiksi valittiin yhteisöllisyyden ja sallisuuden lisääminen, liikkumattmuuden ja ylipainn vähentäminen sekä päihteiden käytön vähentäminen. Turun kaupunki laati lausunnn maakuntauudistuksen hyteen liittyviin lakiehdtuksiin. Lausunnn valmistelussa li mukana järjestämissuunnitelman hyte-työryhmän puheenjhtaja. Ste-uudistuksen muutsjhtaja lähetti Turun lausunnn hyödynnettäväksi mallina Varsinais-Sumen alueen kuntien lausunttyössä. Tämähän li phjana myös TerveKunta verkstn lausunnssa hyten humiimiseksi kuntienkin näkökulmasta. Hyte-näkökulmaa n aktiivisesti pyritty nstamaan esille alueen maakuntavalmistelussa mm keskusteluin muutsjhtajien kanssa. Nykyisellään hyte-teema n vielä hut, mutta muutsjhtajat vat luvanneet, että hytestä tehdään virallinen valmistelutyöryhmä muiden uudistustyöryhmien rinnalle. Lisäksi kaupungin edustajia n sallistunut STMn krdinimaan hyte-valmistelutyöhön asiantuntijana. Keskeisiä asiita esim. -rahitus ja kuntien/maakuntien/palvelututtajien insentiivi työhön -palveluketjut ja yhdyspinnan rganisinti -järjestöjen rli ja timinnan rahitus Valmiita ratkaisuja ei vielä le, täytyy työstää uudistuksen valmistelun yhteydessä. Perusturvakuntayhtymä Akseli Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpisteet Varsinais-Sumessa alueellisen järjestämissuunnitelman mukaisesti: Painpisteiden valintaa sekä alueellista timenpidehjelmaa hyvinvinnin ja terveyden edistämiseksi n valmisteltu vuden 2016 tammikuussa timintansa alittaneessa järjestämissuunnitelman terveyden ja hyvinvinnin alatyöryhmässä. Alueellisten painpisteitä valinnassa taustamateriaalina hyödynnettiin alueen väestön hyvinvinnin ja ter-
25 veyden tilaa kuvaavia materiaaleja ja aineistja. Keskeisimmät taustamateriaalit livat Lunais-Sumen alueen hyvinvintikertmus vudelta 2015 sekä Turun kaupungissa vuden 2015 lpussa tehty laaja STevalmistautumiseen liittyvä hyvinvinnin ja terveyden edistämisen selvitys. Painpisteiden valinnan kriteerinä käytettiin sitä, että tavitteilla ja timenpiteillä tulee lla mittava vaikutus asukkaiden tuleviin (krjaavat Ste-palvelut) palvelutarpeisiin. Alueellisiksi hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpisteiksi valittiin: 1) Yhteisöllisyyden ja sallisuuden lisääminen 2) Päihteiden käytön vähentäminen 3) Ylipainn ja liikkumattmuuden vähentäminen Jkaiseen painpisteeseen määriteltiin väestöryhmittäiset alatavitteet. Alatavitteisiin liittyen kuvattiin hyvät käytänteet ja timenpiteet, jilla tavitteiden tteutumista tulisi edistää sekä seurantamittarit, jiden kautta tavitteiden etenemistä vidaan arviida. Lisäksi määriteltiin asian jatkvalmistelu. Jatkvalmistelun timenpiteet n jaettu klmeen eri kategriaan sisältöjensä phjalta: Asiakategria 1: STe-pulen sisällöt, jtka viedään eteenpäin sana järjestämissuunnitelmaa. Asiakategria 2: Kuntien vastuulle jäävät tehtävät, jihin halutaan susituksilla vaikuttaa, kska sisällöillä n vaikutusta STe-palvelujen tarpeeseen. Asiakategria 3: Rajapintakysymykset, jtka vaativat yhteistyörakenteiden työstämistä sana STevalmistautumista. Jatkvalmistelun varmistamiseksi n laaditussa timenpidehjelmassa määritelty kullekin asiakknaisuudelle vastuutah. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen alatyöryhmä n vastuuttanut san timenpiteistä itselleen, kska hyte-teemaa ei ainakaan tistaiseksi le mana kknaisuutenaan STevalmistautumisessa. Työryhmän esittämät painpisteet, alatavitteet, timenpiteet, seurantamittarit sekä jatkvalmistelu ja sen vastuutaht mudstavat yhdessä heisen hyvinvinnin ja terveyden edistämisen alueellisen timenpidehjelman. Timenpidehjelma mudstaa samalla kehitysphjan sille, kuinka tuleva rakenne hyvinvinnin ja terveyden edistämisen jakautuessa kahdelle keskeiselle timijatahlle tulee jatkssa timimaan. 2. Miten kunnassasi valmistaudutaan siihen, että kunnalla n jatkssakin vastuu terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä? Miten tämä näkyy kunnan timinnassa (strategiatyö, rganisaati, jne.)? Vastaukset Vantaa Vunna 2016 HYRY-ryhmä asetti myös tisen työryhmän jnka tehtävänä li phtia kunnan hyvinvintihjelmien uudistamista. Työryhmän puheenjhtajana timi sivistystimen hallintjhtaja Eila Tanninen. Työryhmä esitti että kaupungin hyvinvintihjelman yhdistetään strategiseksi hyvinvintihjelmaksi. Hyvin-
26 vintihjelma kstuu ikäryhmittäisistä hyvinvintisuunnitelmista. Uutta hyvinvintihjelmaa alitetaan laatimaan tämän valtuustkauden lpulla niin että uusi valtuust sallistuu sen laadintaan ja hyväksyy sen vuden 2018 keväällä. Kuvla Kaupungin HYTE-työryhmä jatkaa edelleen timintaansa. Edustettuina vat knsernipalvelut, tekniikka ja ympäristöpalvelut ja hyvinvintipalvelut (sis. sivistys ja ste). Mnialainen hyte- yhteistyö jatkuu. Kuvlan hyvinvintihjelma "Hyvinviva Kuvla -hjelma" tteuttaa kaupunkistrategian päämääriä ja niv pikkihallinnllisen yhteistyön entistä tiiviimmäksi. Hyvinviva Kuvla -työryhmä timii hjelman maastuttajan ja krdini työtä. Työtyhmässä timijat edustavat eri timialja ja ryhmässä n myös pliittinen edustus. Hyvinvintikertmus timii edelleen hyvänä keskustelunkin välineenä ja knkretisi mnialaista työtä. Hyvinvintikertmuksessa esille nstetut asiat vat usein mnialista yhteistyötä vaativia. Henkilöstöresurssikysymykset muistettava myös, että riittävää saamista jää kuntaan. Kaupungin uudessa strategiavalmistelussa n humiitu hyvinvinnin ja terveyden edistäminen. Strategiavalmistelu alkamassa. Kymenlaaksn maakunnallinen hyte-ryhmä n alittanut työskentelyn sana ste- ja maakuntauudistusta. Työryhmässä n edustettuina kaikki maakunnan kunnat, sairaanhitpiiri, Kymijen työterveys ja järjestöjen edustajana Kymenlaaksn liikunta. Ryhmän tehtävänä n selvittää ja tehdä muutssuunnitelma yhdyspintapalveluiden ja yhteistyön rakenteesta ja timinnasta maakunnan, kuntien ja muiden timijiden välillä ste- ja maakuntauudistuksessa. Siikalatva Kunta menetti hyvinvintikrdinaattrin 1.1.2017 sten ulkistaessaan. Tehtävä siirtyi jhtavalle ssiaalityöntekijälle ja myös kunnanjhtaja tti itselleen suria vastuita. Jht n nyt paremmin situtunut hyteen kuin aiemmin tehtävän kuuluessa hyvinvintikrdinaattrille. Ssiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäntä) Yhteistiminta-alueen kunnissa (Haapavesi, Pyhäntä) n hyvinvintiryhmät, jihin kuuluu kunnan jhtryhmän jäseniä, hyvinvintikrdinaattri, sekä kunnan luttamushenkilöjäseniä. Puheenjhtajina ryhmissä timii kunnan jhtajat. Lisäksi hyvinvintiryhmän kkuksiin kutsutaan käsiteltävien asiiden mukaan tarvittaessa muita sallistujia, esimerkiksi erilaisia asiantuntijita, hankkeiden, järjestöjen tai seurakunnan edustajia. Hyvinvintikrdinaattri n kuntien yhteinen ja työskentelee yhteistiminta-alueen stepalveluissa. Jatkssa n mietittävä hyvinvintikrdinaattrin sijittuminen rganisaatissa. Kunnilla (Haapavesi, Pyhäntä) n käytössä sähköinen hyvinvintikertmus, jnka hyvinvintisuunnitelman painpisteet vat kuntastrategiiden mukaisia ja yhteydessä kuntien talus- ja timintasuunnitelmiin. Kuntien muut hyvinvinnin edistämistä tukevat hjelmat tai suunnitelmat vat linjassa hyvinvintisuunnitelman kanssa. Strategisessa hyvinvinnin edistämisessä n kuitenkin vielä kehitettävää. Hyvinvintiryhmien
27 lisäksi kunnissa timii useita mnialaisia hyvinvintia edistäviä työryhmiä, kuten lapsi- ja perhepalveluiden muutshjelman ja ehkäisevään päihdetyön ryhmät ja nurten palvelu- ja hjausryhmät. Osa ryhmistä n yhteistiminta-alueen yhteisiä ryhmiä ja sa n kuntien mia. Pri Hyvinvinnin edistäminen ja elinviman vahvistaminen n nstettu keskeisiksi kaupungin tehtäviksi. Tämä näkyy strategiapäivityksessä ja tulevassa uudessa rganisaatissa. Hyvinvinnin edistämisen krdininti n knsernihallinnssa, hyvinvintityöryhmä n mnialainen ja situtunut tehtäväänsä. Kupi Vudesta 2011 n llut kunnassa hyvinvinnin edistämisen palvelualue jka vastaa erityisesti terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä kunnassa. Myös strategiassamme n vahvasti terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät palvelut. Kauniainen Kauniaisissa hyvinvinnin ja terveyden edistäminen n llut sa kuntastrategiaa vudesta 2005. Käytäntö n vakiintunut ja pikkihallinnllinen yhteistyö näkyy sekä strategiassa, tavitteissa että timenpiteissä. Kaupunginjhtaja n vastannut hyvinvinnin terveyden edistämisestä ja tekee niin jatkssakin. Kaupunginjhtryhmä saa tukea Tej (hyvinvinnin ja terveyden edistämisen) - työryhmältä, jnka puheenjhtaja n kaupungin jhtryhmän jäsen. Kunnan sekä virkamiehet että luttamushenkilöt vat situtuneet j nyt hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. Luvia Organisaatimuuts kuntaliitksen myötä letettavasti mahdllistaa resurssit. Kerava Hyvinvintijhtamisen mallia työstetään kaupunginjhtajan ja jhtryhmän kanssa vunna 2017. Tarkitus, että hyvinvinnin ja terveydenedistämisen krdinintityö siirtyisi vahvemmin kunnan keskushallintn. Tavitteena, että hyvinvintikertmus timisi jatkssa yhä vahvemmin kunnan hyvinvintijhtamisen työvälineenä, vutuisen seurannan välineenä. Hyvinvintikertmuksen tulisi lla vahvasti linkitetty kuntastrategiaan. Oulunkaaren kuntayhtymä Vastuu hyte-työstä n llut tähänkin asti kunnilla vaikka ste sieltä n pissa. Kunnat laatii hyvinvintikertmuksen ja valmistelutyöhön sallistuu Oulunkaaren kuntayhtymän jäseniänsten salta. Kertmus tehdään siis yhteistyöstä, mutta rganisinti ja vetvastuu n kunnalla Näin timitaan jkaisessa kunnassa ja tämä jatkunee.