YLEISKAAVA 2035 RAKENNESUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Kaavoitusyksikkö PL 125 (Eteläinen Asemakatu 2), 11101 Riihimäki 11101 Riihimäki p. 019 758 4000 27.3.2015
SISÄLLYS Johdanto... 1 Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet... 2 Karttakysely verkossa... 4 Viheralueohjelma... 6 Asuinalueiden mitoitus... 8 Rakennesuunnitelma... 10 Asuminen... 13 Asemakaavojen toteutuminen... 14 Työpaikka-alueet... 15 Virkistysalueet... 16 Liikenne... 17 Valkoiset alueet... 19 Selvitysalueet... 19 Vaikutukset... 21 Suhde maakuntakaavaan... 21 Tavoitteet... 22 Vuorovaikutus... 25 Tarkistukset työohjelmaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma)... 25 LIITE 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta, 1. vaihemaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. LIITE 2 LIITE 3 Rakennesuunnitelman vaikutusten tunnistaminen Rakennesuunnitelma, kartta ja selite
Johdanto Yleiskaavatyö voidaan jakaa aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheisiin. Työn ohjelmointi on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Siinä todetaan, että aloitusvaiheessa laaditaan kaupunkirakennevaihtoehtoja, jonka jälkeen laaditaan ehdotus kaupunkirakennesuunnitelmaksi. Aloitusvaihe päättyy rakennesuunnitelman hyväksymiseen. Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmaehdotus on nyt valmistunut. Riihimäen yleiskaava 2010 on laadittu parikymmentä vuotta sitten ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vuonna 1997. Aluevaraukset ja yleiskaavan toteuttamisen tavoitevuosi oli 2010, jolloin kaupungin väkiluku oli 28 800. Yleiskaavan ennuste oli välillä 28 000-30 000. Työpaikkatavoite oli 12 700, kun toteutunut työpaikkamäärä oli 11 500. Yleiskaavatyöryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää väestöennusteen laatiminen vuoteen 2035 saakka omana tai konsulttityönä. Päädyttiin jälkimmäiseen. Ennuste valmistui vuoden 2015 tammikuussa. Kaupungin aikaisempi oma vuoteen 2021 ulottuva väestöennuste on kaupunginvaltuuston päätöksellä tarkistettu siten, että kasvu on 1 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen kesällä 2014 konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Työ on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville keväällä 2015. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain. Yleiskaavan tulee olla ajassa mukana oleva strategisen suunnittelun väline. Valtuustokausittain tarkistettavan yleiskaavan avulla voidaan tarttua ajankohtaisiin maankäytön suunnittelun haasteisiin, jotka vaativat strategista suunnitteluotetta. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta ja oikean käsittelytason löytäminen. Tätä suunnitelmaa tehdään vuonna 2015 talouden taantuman tilanteessa, jossa ollaan epävarmoja taantuman jatkumisesta ja tulevasta väestökehityksestä. Kuntarakenteen selvitystyö on käynnissä, mikä korostaa Riihimäen yleiskaavatyössä seututeeman tarkastelun merkitystä raja-alueilla. Rakennesuunnitelmassa on tarkoitus esittää vain Riihimäen alueen maankäyttöä. Vuoden alkupuolella käynnistyvässä seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa kytketään maankäytön suunnittelu kehäväylien tarkasteluun. Tätä ei ollut tehty aikaisemmissa suunnitelmissa. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan enemmän tiettyä tavoitesuuntaa kuin täsmällisesti määriteltyä lopputulosta. Seuraavissa suunnittelun vaiheissa nähdään, miten tavoiteltavat maankäytön 1 suunnittelun strategisuuden piirteet sopivat lakisääteiseen suunnittelujärjestelmään. Kuva 1. Yleiskaavaprosessi (vuosikello)
Kuva 2. Yleiskaavaprosessi (teemat, vaiheet, vuorovaikutus) 2
Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet Keväällä 2014 valmistui seitsemän rakennemallia, joissa keskityttiin kaupunkirakentamisen teemoihin seutu, kaupunkirakenteen tiivistäminen, kehityskäytävät (yritysalueet), liikkuminen, vihreä kaupunki, asuminen ja visio vuodelle 2050 Rakennemallien nähtävillä olon jälkeen on valmisteltu vastineet saatuun palautteeseen ja laadittu ehdotus rakennesuunnitelmaksi, josta kaupunginvaltuusto päättää ja antaa ohjeet jatkosuunnittelulle Aloitusvaiheessa määritellään myös strategiset maankäytön tavoitteet. 3a 3b 3c 3d 3g 3e 3f 3 Kuva 3a Riihimäen seutu Kuva 3b Tiivistyvä kaupunki Kuva 3c Kehityskäytävä Kuva 3d Asumisen kaupunki Kuva 3e Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 3f Elävä vihreä kaupunki Kuva 3g Visio 2015
Lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty jatkosuunnittelun ohjeeksi huomioita ja tarkistamistarpeita. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat kaupunginhallituksen päätösesityksen liitteenä. Rakennesuunnitelmaan sisällytetään lausuntojen ja mielipiteiden johdosta mm. seuraavat tarkistukset: - Itäisen kehätien varrelta selvitetään jatkossa asumiselle sopivia alueita yhdessä Hausjärven kunnan kanssa, mutta tässä vaiheessa yleiskaava koskee vain Riihimäen kaupungin alueita. - Monnin tavoiteltavan aseman viereen voidaan esittää asumisen ja työpaikka alueita melualueen ulkopuolelta, mutta ei maakuntakaavassa esitetyn laajuisena hyvälle peltoalueelle. Alue esitetään selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. - Herajoen pohjaveden muodostumisalueelle ei esitetä työpaikka-aluetta eikä myymäläkeskittymän laajennusta pohjoiseen Merkoksen alueella. - Kehäteiden linjauksia ja niiden vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Väyliä suunnitellaan yhdessä maankäytön kanssa. - Lahdenradan eteläpuolella Peltosaaren pohjoisosan alueeseen voidaan sovittaa useita maankäyttömuotoja, kuten asumista, puistoja, työpaikkoja ja liikuntapalveluja. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kantatien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Karttakysely verkossa Kaupunkirakennemallien ollessa nähtävillä järjestettiin karttakysely verkossa. Kaupunkilaisille haluttiin tarjota uusi, näppärä tapa antaa palautetta nähtävillä olevasta aineistosta. Kyselyn avulla haluttiin vahvistaa vuorovaikutteista ja keskustelevaa suunnittelukulttuuria sekä kerätä suunnittelun tueksi asukkaiden kokemuksiin perustuvaa paikkatietoa. Kaupunkirakennemalleista järjestettyyn kyselyyn vastasi 163 kaupunkilaista, jotka tekivät rakennemallikartoille noin 360 paikannusta. Karttakyselyn merkinnät ovat paikkaan sidottuja ja ne tukevat paikkatietopohjaista yleiskaavasuunnittelua. Kyselyn avulla kerätty palaute on ollut avuksi yleiskaavan rakennesuunnitelmaa laadittaessa. 4
4a 4b 4c 4d 4e Kuvat 4a-e Kooste karttakyselyn avulla kerätyistä paikkaan sidotuista vastauksista. Kuva 4a. Asumisen kaupunki Kuva 4b. Tiivistyvä kaupunki Kuva 4c. Kehityskäytävät Kuva 4d. Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 4e. Elävä vihreä kaupunki 5
Viheralueohjelma Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen 9.6.2014 ja se laaditaan konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin sekä ylläpitävät ja säilyttävät palvelut. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Kuva 5. Ekosysteemipalvelut (Sovellettu lähteistä Suomen Ympäristökeskus 2012 ja 2008 FCG Oy mukaan, Viheralueohjelma 2015) Kuva 6. Vetovoimaiset virkistys- ja ulkoilualueet. Viheralueohjelma 2015 6 Kuva 7. Viheralueohjelman yhteydessä toteutetun karttakyselyn vastauksista laadittu karttakooste
Väestöennuste Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Näkemystä tulevista muutossuunnista sekä ennusteita väestökehitystä tarvitaan sekä koko kaupungin ja seudun tasolla että asuinalueiden tasolla. Koko kaupungin /seudun tasolla väestöennusteita ja -projektioita käytetään strategioiden määrittelyssä, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Asuinalueiden tasolla tarpeet liittyvät palveluiden suunnitteluun, mm. päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, muut sosiaalipalvelut, liikenne ja perusrakenne. Väestökehityksen ja sen taustalla vaikuttavien asuntomarkkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on epävarmaa. Väestökehitystä ei voida ennustaa täydellä varmuudella. kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. Riihimäen väestöennusteen 2014 2035 laatiminen konsulttityönä käynnistyi kesäkuussa 2014 yleiskaavatyöryhmän antaman asuntotuotantoennusteen ja rakennemalleista saadun palautteen jälkeen ja se valmistui tammikuussa 2015. Ennusteessa Riihimäen väestöstä on tehty kaksi projektiota. Väestöprojektiot ovat laskelmia, jotka kuvaavat väestökehitystä, kun tehdyt oletukset toteutuvat. - Nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin 36 000 asukkaaseen vuonna 2035, noin 6 900 hengellä eli 24 %, keskimäärin 1 % vuodessa, kun lähtövuonna 2014 asukkaita oli n. 29 300. - Hitaassa vaihtoehdossa väestö olisi noin 31 000 vuonna 2035, lisäystä 1700, 5,8 % koko jaksolla ja 0,2 % vuodessa. Hidas vaihtoehto on määritelty nopean kasvun pohjalta siten, että kerros-talo ja rivitalotuotannosta on oletettu toteutuvan 80 % ja omakotituotannosta 50 %. Muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin ja seudun keskeisiin tehtäviin liittyy pitkä suunnitteluhorisontti, joka edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne ja siihen kuuluva perusrakenne kestävät vuosikymmeniä. Myös palveluverkostot ja niihin Kuva 8 Riihimäen väestö 1987 2013 (31.12.) ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2035 (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 7
Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisema väestöennuste on noin 35 000 henkeä vuonna 2035. Asuinalueiden mitoitus Rakennesuunnitelman mitoittaminen koskee pääasiassa kaupungin asuntotuotantoa. Kaupungilla ei ole suunnitetta yritysalueille eikä myöskään työpaikkatavoitetta. Työpaikka-alueiden laskennallinen mitoittaminen työpaikkojen määrän selvittämiseksi ei ole luotettavaa eri toimialojen tonttitehokkuuden ja työpaikkaväljyyden vaihdellessa merkittävästi. Toteutumattomia asemakaavoitettuja yksityisomistuksessa olevia asuntorakentamiseen tarkoitettuja asuntoja on laskelmassa seuraavasti: AK/AR/AO; 22/65/74. Asemakaavoitettujen yksityisten omistamien tonttien hankkimiseen kaupungille ei ole uusien alueiden mitoituksen perusteella tarvetta. Kaupungin yhdyskuntatalouden kannalta olisi kuitenkin edullista varmistaa rakentamattomien omakotitonttien toteutuminen. Kuva 9. Väestö vuonna 2014 (31.12.2013) ja vaihtoehdot v. 2035 projektioalueittain (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 8 Väestöennusteen nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin 36 000 asukkaaseen vuonna 2035, noin 6 900 hengellä, keskimäärin 1 % vuodessa. Kun otetaan huomioon, että asuntojen uustuotanto kompensoi vanhassa kannassa tapahtuvan väestön vähenemisen ja mahdollistaa väestön nettokasvun; - vuodesta 2014 alkaen rakennettavaan asuntokantaan tulee nopeassa vaihtoehdossa 8 960 asukasta - hitaassa vaihtoehdossa 5 650 asukasta.
Asuntotuotannon täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet mitoitetaan nopean vaihtoehdon asukasmäärän kasvulle. Väestöennustelaskelmaan liittyvässä kaupungin asuntotuotantoennusteessa on ajoitettu väestön kasvuun liittyvä asuntotuotanto, jolloin on arvioitu - nykyisin voimassa olevien asemakaavojen toteutuminen 2014 2019 - mahdolliset yhdyskuntarakenteen täydennyskohteet 2018 2035, - asemakaavojen muutoskohteet ja - yhdyskuntarakenteen laajentamiskohteet. Asuntotyyppijakauma jatkaa viime vuosien trendiä: - kerrostaloasunnot 30 % - rivitaloasunnot 25 % - omakotiasunnot 45 %. Asumisväljyys- ja aluetehokkuuslukujen avulla on alueiden kapasiteettia muunnettu asukasmääriksi ja asunnoiksi. Asuntotuotantotarpeeksi 2014 2035 on arvioitu 3 160 asuntoa, joista kerrostaloissa 950, rivitaloissa 790 ja omakotitaloissa 1 420. Hidas vaihtoehto määritellään nopean kasvun pohjalta siten, että se on kerrostalopainotteisempi kuin nopean vaihtoehdon asuntotyyppijakauma. Hitaassa vaihtoehdossa asuntorakentamisen toteutuminen oletetaan tapahtuvan aluevarauksia muuttamatta, mutta pitemmällä ajanjaksolla kuin nopeassa vaihtoehtoehdossa. Kuva 10: Seudun väestökehityksen riippuvuudet (Seppo Laakso 2014) 9
Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma koostuu vastaavista teemoista kuin rakennemallit: - Riihimäen seutu (kuva 11) - asumisen täydennysrakentaminen (kuva 15) - yritysalueet (kuva 12) - liikenne (kuva 13) - viherrakenne (kuva 14) - asumisen laajenemisalueet (kuva 16). Rakennesuunnitelmakartta on näiden yhdistelmä. Uusien alueiden tai väylien esittäminen kartalla johtaa helposti ajattelemaan, että kyseessä on todelliset aluevaraukset tai teiden linjaukset maastossa, mutta tarkoituksena on esittää jatkosuunnittelulle kaupunkirakentamisen periaatteet. Teemakarttojen yhteyteen on kirjattu tavoitteita. Rakennesuunnitelmakartassa on esitetty ne tavoitteet, joiden toteutuminen on kaupungin kehityksen kannalta tärkeää. Yleiskaavan luonnosvaiheessa maankäytön suunnitelmaa ja tarvittaessa tavoitteita täsmennetään. Kuva 11. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta seutu 10
Kuva 12. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta yritysalueet Kuva 13. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta liikenne 11
Kuva 14. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta viherrakenne Kuva 15. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen täydennysrakentaminen 12
Asuminen Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailussa v. 2005 vertailtiin kolmea asuntoalueeksi sopivaa aluetta Riuttan, Kalmun ja Arolammin alueilla. Alueita vertailtiin rakentamiskelpoisuuden, kustannusten, liikenteellisten olojen, palveluiden saavutettavuuden, ympäristön häiriötekijöiden, viihtyisyyden, kaupunkikuvan sekä virkistys- ja suojeluarvojen suhteen. Johtopäätöksen mukaisesti Kalmun alueen osayleiskaavoituksesta päätettiin 2006 ja Riuttan osayleiskaavasta 2012. Viimeksi mainittua työtä ei ole kuitenkaan aloitettu. Kalmun osayleiskaavasta tehdyt valitukset hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tammikuussa 2015. Rakennesuunnitelmassa esitetään uutena kasvusuuntana Varuskunta-Kokko- Taipaleen alueita. Puolustusvoimat ovat luopuneet varuskunnan ampumaradasta v. 2014 lopussa ja alueen omistajat haluavat kehittää aluetta taajamatyyppisesti. Ammunnan jatkamista ovat toivoneet useat yhdistykset, mutta kaupunginhallitus on alueen kehittämisen kannalla. Kuva 16. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen laajenemisalueet 13 Väestönkasvusta johdetun asuntotuotantolaskelman mukaan kaikkia rakennesuunnitelmassa esitettyjä uusia asuinalueita ei ole tarvetta ottaa käyttöön, jos keskustaalueen täydennysrakentamisessa ja esitetyissä kaavamuutoksissa ja Varuskunta- Kokko-Taipale alueen sekä yksityisten omakotitonttien toteutumisessa onnistutaan. Toiseksi voidaan nähdä, että asumisen uusia alueita ei ole tarvetta varata asuntokerrostaloja varten, koska asemakaavoitetut alueet ja esitetyt asemakaavo-
jen muutos- ja täydennysalueet riittävät. Arvioinnissa olevat kohteet ovat kaupungin omistuksessa. Lisäksi on huomattava määrä yksityisten omistamia asuinkerrostalotontteja. Väestön kasvu, josta johdetaan asuntotuotanto, on 8 960 asukasta (uusien asukkaiden lisäksi laskelmaan on lisättävä vanhan kannan väheneminen). Asuntotuotanto jakautuu kerros-, rivi- ja omakotitaloihin suhteessa 30 %, 25 % ja 45 %. Asuntotuotannon kokonaistarve 2014 2035 on noin 3160 asuntoa, joka jakautuu em. suhteessa kerros-, rivi- ja omakotitaloihin 950/ 790/ 1420. Alustavan asuntotuotantolaskelman mukaan asuntojen määrä uusilla alueilla on 1 700 ja asuntotyyppijakauma on rivi- ja omakotitaloissa 32 % ja 68 %. - Kalmu rivitaloasunnot 130 omakotiasunnot 470 - Riutta rivitaloasunnot - omakotiasunnot 460 - Varuskunta-Kokko-Taipale rivitaloasunnot 240 omakotiasunnot 240 Uusien asuinalueiden raakamaa-aluetarve on 180 hehtaaria. Asukasmäärän kasvu vaatii uutta asuin- ja palvelurakentamista. Asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja selvitetään. Asemakaavojen toteutuminen Kaavoitusyksikössä on laadittu selvitykset omakotirakentamisen täydennysmahdollisuuksista taajama-alueella v. 2011 ja kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuudet v. 2009. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - asemakaavan mukaiset kaupungin omistamat rakentamattomat asuintontit - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet asuntorakentamista varten - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta on selvitetty nykyisten asemakaavojen asumisen alueiden kaikki varannot ja erikseen kaupungin omistamilla alueilla. Teeman perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä nykyisen rakenteen täydennysrakentamisesta. Kaupungin omistamat rakentamattomat pientalotontit sijaitsevat pääasiassa Metsäkorven, Vahteriston ja Korttionmäen alueilla ja kerrostalotontit Suokylän, Peltokylän, Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Rakentamattomia omakotitontteja on n. 90, rivitalotontteja on kahdeksan ja kerrostalotontteja 11. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijaitsevat Peltosaaren, Suokylän, Kirjauksen, Suojalan, Juppalan, Jokikylän ja Herajoen keskustan kaupunginosissa. Näille alueille on mahdollista osoittaa asemakaavoissa omakotitontteja n. 40, rivitaloasuntoja n. 280 ja kerrostaloasuntoja n. 1 220. 14 Asemakaavan muutos- tai laajennusalueita, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja, on Peltosaaren, Pohjois-Peltosaaren, Veturitallien ja Jokikylän alueilla. Asuntoja näille alueille voidaan arvioida sijoittuvan n. 900. Laskelman mukaan asuntojen määrä kaupungin omistamilla asemakaava-alueilla on 480 ja asuntotyyppijakauma on kerros-, rivi- ja omakotitaloissa 320/70/90. Lisäksi vuosina 2014 15 valmistuu n. 290 asuntoa. Asemakaavojen muutos- ja täydennysalueilla asuntoja tarvitaan laskelman mukaan 700 ja asuntotyyppijakauma on 430/ 240/ 30. Yksityisten omistamia rakentamattomia kerrostalotontteja on 16, joissa arviolta 420 asuntoa. Rivitalotontteja on 12, joissa arviolta 100 asuntoa. Omakotitontteja on n. 100.
Työpaikka-alueet Riihimäki sijaitsee Helsinki-Hämeenlinna- Tampere kasvukäytävällä (valtatie 3 ja päärata). Itä-länsisuuntainen Tammela- Hollolla väylä (kantatie 54) on tärkein yhteys Riihimäen seudulta Forssan ja Lahden seuduille. Kantatie tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Länsi-Suomesta Lahteen ja laajalti Itä-Suomeen. Liikenteelliset yhteydet ovat useille yritystoiminnan alueille tärkeitä. Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä sekä alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin yritysten kilpailukyky. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella kaaviolla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kuvioon on sisällytetty infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuinja elinympäristön laatu sekä eri ominaisuuksista muodostuva alueen imago. Yritysten kannalta tärkeää on myös alueen kasvuhakuisuus. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä kaksi nousee yleensä yli muiden: logistinen sijainti ja koulutetun työvoiman saatavuus. Liikenneväylien ja järjestelmien kehittäminen lisää alueen kilpailukykyä ja helpottaa yritysten henkilöstön liikkumista. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa kaupan merkinnät eivät vahvistuneet, joten vanha, vuoden 2006 maakuntakaava on niiltä osin voimassa. Kaavassa ei ole erikoiskaupan merkintää Mattilantien liittymän luoteispuolella. Maakuntakaavan kauppakeskusten alueella/ vähittäiskaupan suuryksikkö (KM) ei myöskään ole rajoitusta kaupan kerrosalan enimmäismäärästä. Liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikka-alueet. Kehäteiden varsille on tulevaisuudessa mahdollista sijoittaa liikennehakuista teollista toimintaa. Trendinä on, että keskustassa sijaitseva raskas teollisuus siirtyy pitkällä aikavälillä reuna-alueille. Uusia työpaikka-alueita on mahdollista varata kehäteiden varsilta, mutta niitä ei ole esitetty rakennesuunnitelmassa. Tammikuussa 2015 käynnisty- 15 Kuva 17. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1999; Sotarauta 2001)
neessä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on mahdollista tarkastella laajemmin näiden seututeiden suhdetta maankäyttöön. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - uudet yritysalueet - uudet yritysalueet, joihin on yhdistetty myös uutta asumista - olemassa olevat ja/tai kaavoitetut yritysalueet - liikekeskusta Yritysalueita on profiloitu kaupungin elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä: - Haapahuhta erikoislogistiikka, ympäristö - Riihimäen Portti logistiikkakeskus, datakeskus - Herajoki elintarvikeala, maahantuonti/ logistiikka - Asemanseutu toimistotilat, osaamistoiminnot, päivittäistavara- ja erikoiskauppa, viihdepalvelut - Liikekeskusta palvelut, kivijalkakaupat, pt-kauppa - Merkos päivittäistavara- ja erikoiskauppa - Mattilan teollisuusalue erityisesti paikallisille asiakkaille suunnattu tilaa vievä palvelu - Etelä-Mattila kaupalliset ja muut palvelut kuluttajille ja yrityksille, ajoneuvoala - Eteläisen liittymän luoteisosa logistiikkakeskus - Arolammin liittymä logistiikkakeskus, liikenneasema Pääradan itäpuolelle on suunniteltu Etelä- Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksessa yhdistettyjen rautatieja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Tulevaisuuden kehittämiskohteena voisi olla Etelä-Vahteriston raideliikenteeseen tukeutuva elinkeinoalue ja sen vaatimat liikennejärjestelyt. Riihimäen kaupungin hallinnassa olevien pistoraiteiden hyödyntäminen antaa mahdollisuuden useampien kuljetusmuotojen käyttöön. Veturitallien alueella tulee koko alueen asemakaava uudistaa. Veturitallien alue voisi parhaimmillaan toimia osana keskustaa, linkkinä aseman ja vanhan keskustan välillä, jos jalankulkuvirtoja voisi ohjata alueen läpi. Rakennesuunnitelmassa on esitetty uusia työpaikka-alueita 480 hehtaaria. Virkistysalueet Yleiskaavassa 2035 määritellään Riihimäen kaupungin viheralueverkoston ja ekologisen verkoston perusrakenne. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvitys Riihimäen ekologisesta verkostosta. Siinä on määritelty muun muassa luonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet sekä uusien yhteyksien tarve niin seudullisella kuin paikallisellakin tasolla. Lisäksi on määritelty monimuotoisuusytimet eli alueet, joilla on erityisiä luontoarvoja, sekä maankäytön aiheuttamat estevaikutukset. 16 Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Viheralueohjelma tuottaa virkistysaluejärjestelmän: ulkoilualueet, keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot ja lähipuistot. Kaupungin kehittämisessä korostetaan ekologista kestävyyttä. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään sekä alueellista merkitystä vahvistetaan. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Ekosysteemipalvelunäkökulma auttaa tunnistamaan viheralueisiin liittyviä arvoja. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - kehitettävä virkistysalueverkoston perusrakenne: Urheilupuisto-Riutta; Hatlamminsuo-Peltosaaren liikuntakeskus- Vahteristo; Urheilupuisto-Juppala- Sammalistonsuo-Puujoen suunta; Peltosaari-Pohjankorpi-Vantaankylä (Hausjärvi) - luonnon ydinalueet - ekologisen verkoston yhteystarve Järvialue-vt3-Arolampi-Erkylä (Hausjärvi) ja samalla seudullinen ulkoilureitti Usmi-
Arolammi pitää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentaa: - neljä ulkoilun ja virkistyksen ydinaluetta: Riutta, Vahteristo, Hatlamminsuo ja Sammalistonsuo - ulkoilureittien ulkokehä (seudullisia yhteyksiä ei ole esitetty naapurikuntien alueilla) - kuudessa kohdassa on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve tai yhteys joko ulkoilu- ja virkistysalueiden saavutettavuuden vuoksi tai kevytliikenteen yhteytenä palveluihin: Riutta-Merkoksen kauppakeskus, Urheilupuistovaruskunta-alue, Taipaleen kaupunginosa-jukolan koulu, Korttionmäki- Vahteristo ja Kalmu-Herajoen koulu Vantaanjoki on merkitty kehitettäväksi kaupunkistrategian mukaisesti houkuttelevaksi ympäristöelementiksi. Pintavesiin Epranoja, Herajoki, Punkanjoki ja Riihiviidanoja sekä pohjavesialueisiin kohdistuu erilaisia kehittämisajatuksia, joiden perusteema on veden kierto, luonnon suojeleminen ja toisaalta virkistyskäyttö. Vantaanjoki kuuluu samaan kategoriaan, mutta Arolammilta pohjoiseen ulottuvalla tulvavaaraalueella tulviin varautuminen on esitetty ELY-keskuksen laatimassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Kuva 18. Nettikyselyn palautteesta laadittu karttakooste Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään yleiskaavassa kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot siten, että ne palvelevat sekä asukkaita että elinkeinoelämää. Samalla selvitetään asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja, liikenneturvallisuushankkeita ja asuinalueiden liikennesaneerauskohteita. Rakennesuunnitelmassa 17 kevytliikenteestä esitetään vain yhteystarpeita. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Paikallisliikenteen järjestelyjä tarkistetaan ja tavoitteeksi asetetaan linjaston tehostaminen sekä uusien asuinalueiden että nykyisten linjojen osalta. Nykyinen reitistö on luonteeltaan palveluliikennemäinen eli kävelymatkat on pyritty minimoimaan ja linjoilla on monia eri vuorokohtaisia reittivariaatioita. Rakennesuunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä joukkoliikenteen kehittämiskohteita. Seudun kuntiin on v. 2014 laadittu turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa on esitetty mm. pääpyöräilyverkko. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta on määritelty pitkän aikavälin visioksi: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Rakennesuunnitelmassa esitetään kevytliikenteen kehittämiskohteita siinä tapauksessa, että ne liittyvät asuinalueiden lähipalveluiden saavutettavuuteen. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kehittämismerkinässä esitetään Riihimäen läntisen kehätien ympäristön maankäytön selvitysalueesta (se-4): Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on myös
suunnittelusuositus: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille tulisi laatia seudun kuntien yhteinen yleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vasta yleissuunnitelmatasoisen liikenteen ja maankäytön suunnitelman perusteella voidaan arvioida ympäristö- ja muita vaikutuksia riittävän luotettavasti. Yhdyskuntarakenteessa uloimpien kehäteiden periaatteena on ohjata seudullista liikennettä keskustan ohi. Kehätien varrelle voidaan osoittaa soveltuvaa uutta maankäyttöä. Aikaisempiin suunnitelmiin ei ole sisällytetty tällaista maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormitusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edellinen selvitys Riihimäen kehätien (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) osalta vuonna 2007 laadittiin yhdessä Hausjärven kunnan kanssa Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Riihimäen kaupunginhallitus on v. 2006 tehnyt kaavoituspäätöksen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin osayleiskaavan laatimisesta. Arolammin orren linjausvaihtoehtoja on selvitetty v. 2008 ja samana vuonna kaupunginhallitus on valinnut radan alittavan vaihtoehdon. Pääradan itäpuolelle on suunniteltu yhdistettyjen rautatie- ja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Arolamminorren ja logistiikka-alueen suunnittelun johdosta Museovirasto on laatinut tutkimusohjelmat muinaisjärven kivikauden muinaisjäännösten arkeologisia selvityksiä varten. Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet 2007 2008. Arolammin kehätien ympäristövaikutuksia on selvitetty vuosina 2007 2008 rajatulta Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelta. Muita vaikutusselvityksiä ei ole tehty. Rakennesuunnitelmassa kehäteillä on merkintänä uusi tieyhteys, seututie. Ne eivät kuvaa tielinjauksia, vaan tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tulisi tarkentaa aikaisempien suunnitelmien ja uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Tämä tulisi tehdä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Rakennesuunnitelmassa on toinen uusi tieyhteysmerkintä, jolla tarkoitetaan katuverkon yhteystarpeita. Liikenneverkon hierarkiassa ne toimivat pääasiassa korkealuokkaisen väylän rinnakkaistienä. Varuskunta-Kokko-Taipale alueen saavutettavuuden parantamiseksi rakennesuunnitelmassa on esitetty Oravankadun jatke Uudelle Karhintielle. Tämän johdosta liikennemäärät kantatien Oravankadun liittymässä kasvavat, josta syystä liittymän kehittämiseksi esitetään eritasoliittymää tai muuta kantatien tulevaisuuden standardiin soveltuvaa ratkaisua. Toinen vastaava kehittämiskohde on Hämeenlinnantien Mattilantien liittymä, jonka välityskyky heikkenee tulevaisuudessa. 18 Keskustaa kiertää kehätie Kirjauksentie- Sakonkatu-Kulmalan puistokatu-siltakatu- V.I. Oksasen katu-uusi Karhintie-Kokonkatu-Kontiontie, jonka sisällä keskustaaluetta tulisi kehittää entistä jalankulkupainotteisemmaksi rajoittamalla tarpeeton autoliikenne ydinkeskustasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koko alueen maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämissuunnitelma kannattaa valmistella samanaikaisesti laajassa yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Rakennesuunnitelmassa on esitetty päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi asemaa. Arolammin alueen kehittämisessä asemalla on suuri merkitys. Lisäksi Hausjärven Monnin asema on merkitty Monnin taajaman osayleiskaavaluonnoksen osoittamaan paikkaan. Rautatiealueeseen liittyvää kehittämistä on esitetty yritysalueiden teemassa.