JUUPAJOKI HULIPAS OSA TILASTA MOISIO 177-405-2-117 Hulipas ja Pikku-Liesi MOISION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 22.6.2015
Tämä kaavaselostus koskee 22.6.2015 päivättyä Moision tilan ranta-asemakaavan kaavakarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Moision tilan ranta-asemakaava Kunta: Juupajoki (177) Kylä: Hulipas (405) Tilat: osa tilasta Moisio 177-405-2-117 Kaavan laadituttaja ja maanomistaja: Pekka Rae, Hulippaantie 90, 35530 Lyly Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa, yhteyshenkilö Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA arto.remes@ymparisto.inet.fi puh. 040-162 9193, 03-687 2008 Vireille tulo: Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 21.1.2015. Kaava-alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnan pohjoisosan Hulippaan kylässä, Hulipas ja Pikku-Liesi -järvien ranta-alueilla. Ranta-asemakaava laaditaan tilan Moisio RN:o 2:117 ranta-alueille. Ranta-asemakaava-alue JUUPAJOKI Kaavan nimi ja tarkoitus: Moision tilan ranta-asemakaavan tarkoituksena on selvittää tilan rantarakennusoikeuden määrä ja sijoittuminen perustuen tasapuolisesti Juupajoen kunnan nykyiseen rantasuunnittelu- ja mitoituskäytäntöön. Tavoitteena on muodostaa kaavalla yksi vakituisen asumisen rakennuspaikka Hulipas ja Pikku-Liesi -järvien väliselle kannakselle. Muu rantarakennusoikeus osoitetaan tavanomaisena lomarakentamisen rakennusoikeutena. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Juupajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan..2015. Voimaantulo:
SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 2 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA... 3 2.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 9 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireille tulo... 10 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 10 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 10 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 JUUPAJOEN RANTAYLEISKAAVAN SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 12 5.2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 13 5.2.1 Lähtökohdat... 13 5.2.2 Emätilaperiaate... 13 5.2.3 Rantaviivan pituus ja muunto... 13 5.2.4 Mitoitus ja rakennusoikeus... 14 5.3 KAAVAN RAKENNE... 14 5.4 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 5.5 ALUEVARAUKSET... 15 5.5.1 Korttelialueet... 15 5.5.2 Muut alueet ja kulkuyhteydet... 16 5.6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.6.1 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen huomioiminen... 16 5.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 5.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.6.4 Sosiaaliset vaikutukset... 18 5.6.5 Yhdyskuntarakenne ja yhtenäiset rakentamisesta vapaat rannat... 18 5.6.6 Taloudelliset vaikutukset... 19 5.6.7 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu... 19 5.7 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 5.8 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 20 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 LIITTEET 1. Luontoselvitys 2. Liitekartta: Hulippaan kylän vakituisen asutuksen sijoittuminen 3. Liitekartta: Mahdollisen ulkoilureitin sijoittuminen alueelle 4. Viranomaisneuvottelun 2.12.2014 muistio 5. Asemakaavan seurantalomake (puuttuu) 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta kesällä 2014. Luontoselvitys laadittiin kesällä 2014 (biologi Niina Järvensivu). 2.12.2014 järjestettiin Pirkanmaan ELY-keskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ). Läsnä olivat Pirkanmaan ELYkeskuksen, Juupajoen kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) Kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta kuulutettiin 21.1.2015. Naapurikiinteistöjen maanomistajille lähetettiin kaavan vireille tulosta tiedotuskirje. OAS pidettiin yleisesti nähtävillä 28.1. 27.2.2015. OAS:sta ei annettu osallispalautetta. Juupajoen kunta pyysi viranomaisten lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausuntonsa antoi Pirkanmaan liitto, jonka mukaan suunnitelman mukaista rantaasemakaavaa laadittaessa tulee huomioida maakuntakaavan ulkoilureitin toteuttamisedellytysten säilyminen ja geologinen arvoalue. Valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Kaava-alueelle laadittiin pohjakartta (Ympäristönsuunnittelu Oy, hyväksytty xx.x.2015). Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos käsiteltiin Juupajoen kunnanhallituksen kokouksessa 21.4.2015 ( 58). Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä 29.4. 29.5.2015. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistoista. Lausuntonsa jättivät Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Oriveden kaupungin ympäristölautakunta. Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa kaavaan, mutta Pirkanmaan ELYkeskus piti kuitenkin AO-korttelin 1 tontin enimmäiskerrosalan määrää (450 k-m 2 ) korkeana verrattuna tavanomaiseen kerrosalan määrään ranta-alueilla. ELY- keskuksen lausunnon johdosta AO-korttelin 1 tontin rakennusoikeuden määrää laskettiin kaavaehdotuksessa 400 k-m 2 :iin ja tontin rakentamisen ohjausta täsmennettiin seuraavasti ; - Vanha talousrakennus osoitettiin nykyisen kerrosalan mukaisesti rakennusalana (t/1/63), jolle saa sijoittaa yhden, kerrosalaltaan enintään 63 m 2 :n talousrakennuksen - Rantasaunojen rakentamisen ohjausta täsmennettiin osoittamalla rakennusala (sa/2/40), jolle saa sijoittaa enintään kaksi saunarakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 m 2. Kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m ja kerrosalaltaan yli 25 m 2 saunarakennus vähintään 20 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. - Asuinrakennuksen ja uusien talousrakennusten rakentamisen ohjausta täsmennettiin osoittamalla rakennusala (as/t/297), jolle saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen ja talousrakennuksia. Asuinrakennuksen rakennusala saa olla enintään 210 m 2 ja rakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 297 m 2. Pirkanmaan liiton ja Oriveden ympäristölautakunnan lausuntojen perusteella kaavaluonnosta ei ollut tarpeen muuttaa. 2
Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineistot pidetään yleisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot kaavaehdotusaineistoista ja osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Juupajoen kunnan pohjoisosan Hulippaan kylässä, Hulipas ja Pikku-Liesi -järvien ranta-alueilla. Ranta-asemakaava laaditaan tilan Moisio RN:o 2:117 ranta-alueille. Ranta-asemakaavalla muodostuu yksi erillispientalon rakennuspaikka (AO) Pikku- Liesin rannalle ja yksi loma-asunnon rakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. Muutoin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaava toteutuu maanomistajan hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueen toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu Hulipas ja Pikku-Liesi -järvien välisellä kannaksella sijaitsevan tilan Moisio (RN:o 2:117) ranta-alueista. Suunnittelualue rajataan alueella voimassa olevan rantayleiskaavaan mukaisesti. Alueelta on matkaa Juupajoen kuntakeskukseen Korkeakoskelle n. 13 km lounaaseen. Moision tilan pinta-ala on n. 19,1 ha ja siihen kuuluu n. 410 m Hulippaan rantaa ja n. 350 m Pikku-Liesin rantaa. Kuva 1. Moision tilan rajaus on esitetty punaisella. 3
3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2014 (biologi Niina Järvensivu). Selvityksessä (Liite 1) todetaan alueesta mm. seuraavaa: Moision tila sijoittuu Hulippaan, Pikku-Liesin ja Tuulenhuhdanmäen väliselle alueelle. Tilan pohjoisraja seuraa Pikku-Liesistä Hulipas -järveen laskevaa laskupuroa. Suurin osa tilasta on talousmetsää, jossa on tehty hakkuut vuosina 2007 ja 2013. Hakkuiden ulkopuolelle on jätetty Pajavuoren rinteet ja jyrkänteet, järvien rannat sekä puronvarsi. Suunnittelualueen maastoa on myös muokattu paikoin voimakkaasti ja tilalla kulkee monia metsäteitä (Kuva 2). Kuva 2. Suunnittelualueen ilmakuva. Hulipasjärven rantametsiköt ovat MT-pohjaista sekametsää. Hakkuun jälkeen eteläisen rannan ja maantien väliselle alueelle on istutettu kuusentaimia. Lahden perukka ja pohjoisranta on jätetty uudistamatta ja on osittain puutarhakäytössä. Metsälauha (Deschampsia flexuosa) hallitsee uudistamatonta aluetta. Hulipasjärven rantaan on jätetty kapea hakkaamaton maisemakaistale, jossa kasvaa muutamia järeytyviä haapoja. Eteläisellä rannalla on kapea rantakivikkovyöhyke, jonka kasvillisuus on niukkaa. Lahdelmassa on hiekkaranta, joka on luontaisesti muodostunut. Pohjoinen ranta on vähemmän kivikkoista kuin eteläranta, ja sen kasvillisuus on rehevämpää. Pikku Liesistä Hulipasjärveen laskeva puro ei ole luonnontilainen. Puron uomaa on muokattu läheltä Hulipasjärveä siellä aikoinaan sijainnutta myllyä varten. Myllystä ei ole enää jäljellä mitään rakenteita. Nykyinen maanomistaja on kaivanut puron varteen kaksi kala-allasta; toinen Hulipasjärven rantaan ja toinen puron puoliväliin. Puron yläjuoksulla on myös jäänteet vanhasta Metsähallituksen kalaportista; puron pohjassa betoninen kynnys. Yläjuoksu on kivikkoinen ja puroa on osittain perattu kivistä. Pienvesistönä puro on paikallisesti arvokas ja monimuotoisuuden kannalta tilan arvokkain kohde. Merkittävimmät alueet ovat alajuoksun saniaisvaltainen kasvusto ja hieman ylempänä luhtainen ranta- ja metsävyöhyke. Pikku Liesin etelä- ja itäranta ovat karumpia kuin Hulipasjärven ranta. Itäranta vaihettuu kasvillisuudeltaan suomaiseksi. Rantapuusto on MT-pohjaista sekametsää, jossa on joukossa tervaleppää. Eteläranta on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Etelärannassa on rehevämpi notkelma, joka on vanhaa ojitettua pellonpohjaa. Siellä kasvaa tiheä sekapuusto, jossa on joukossa hieman lahopuuta ja riukuuntunutta kuusikkoa. 4
Hulipasjärven ja Pikku-Liesin linnusto on hyvin tyypillistä tälle seudulle. Samoin aluetta ympäröivien metsien nisäkäslajisto. Metsäinen puronvarsi antaa eläimille suojaisan kulkuväylän. Suunnittelualueella ei esiinny uhanalaista eläin- tai kasvilajistoa. Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Alueella ei myöskään ole kaavan luontoselvityksen perusteella luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Maisema Suunnittelualueen maisemallisesti arvokkain alue sijoittuu Hulipasjärven rannasta kohoavan Pajavuoren rinteille ja jyrkänteille (kaavan luontoselvitys 2014). Alue on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa Pylkinvuori-Tuulenhuhdanmäen arvokkaaksi kallioalueeksi (ge2-012), jonka arvoluokka on 3 (hyvin arvokas kallioalue). Maisemallisesti arvokasta kallioaluetta reunustavat osittain järvialtaat. Pylkinvuoren ja Pajavuoren luoteissivut ovat viisto- ja porrasjyrkänteitä sisältäviä kalliorinteitä, joiden korkeus on parhaimmillaan 50 metriä. Viistojyrkänteisillä osilla on melko laajoja ja edustavia jäätikön hiomia kalliopintoja. Korkein huippu on Pajavuori, jonka suhteellinen korkeus Hulipasjärvestä on 73 metriä. Pajavuoren edustava jyrkänne erottuu kauniina järven vastarannalle ja myös parhaat näköalat avautuvat sieltä. (Hämeen läänin arvokkaat kallioalueet) Vesistö Virkistys Suunnittelualue sijaitsee Hulipas (69,79 ha) ja Pikku-Liesi -järvien (5,92 ha) rannoilla (JärviWiki). Järvillä on laaja ja metsäinen valuma-alue, jolla sijaitsee runsaasti pieniä järviä. Hulipas laskee eteläosastaan Sahajoen ja monien pikkujärvien kautta Längelmävedelle. Järvet kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry on luokitellut vuonna 2013 Hulippaan ekologiseltaan tilaltaan hyväksi vesistöksi. Suunnittelualueen rannoilla ei ole huomioitavaa merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta, koska alueella ei ole erityisiä yleiseen virkistyskäyttöön houkuttelevia kohteita (esim. luonnonsatamat, avokallioalueet). Alueen virkistyskäyttö perustuu lähinnä jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen sekä maanomistajan omaan virkistyskäyttöön. Lähistöllä on virkistys- ja retkeilykohteita mm. Juupavaaran vapaa-ajankeskuksessa ja monilla vesistöillä. Reittimäiset vesistöt tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet mm. melontaan ja Sahajoen-Juupajoen reitti onkin osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa melontareitiksi. Suunnittelualueelle on myös osoitettu ulkoilureitti, joka tulee Kopsamon suunnasta ja haarautuu Juupavaaralle ja Lylyyn. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Järvien väliselle alueelle on rakennettu omakotitalon pohja ja metsätaloutta palveleva talousrakennus (63 m 2 ) Pikku-Liesin puolelle. Alueelle on rakentunut myös kattava tieverkosto. Hulipas-järven ranta-alueilla sijaitsee runsaasti loma-asuntoja, ja myös yksittäisiä asuinrakennuksia. Pikku-Liesille on rakentunut kaksi loma-asuntoa ja lisäksi takamaaston rakennuspaikoilla on järvellä laitureita. Pikku-Liesin ympäristössä on myös monia vakituisia asuinpaikkoja mm. Moision tilan pohjoispuolella sijaitseva maatilan talouskeskus. 5
Hulippaan kylälle sijoittuu nykyisellään yli 10 vakituista asuinrakennuspaikkaa. Hulippaan kylän vakituisen asuinrakentamisen sijoittumista on kuvattu liitekartalla 2. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen peruspalvelut löytyvät Juupajoen kuntakeskuksesta Korkeakoskelta, jonne on matkaa noin 13 km lounaaseen. Lähin kauppa on Lylyn kylällä. Lisäksi Juupavaaran vapaa-ajankeskus sijaitsee alueelta n. 2,5 km itään. Juupavaarassa on hiihtokeskuksen palveluita ja lisäksi caravan-alueen palvelut käytössä ympäri vuoden. Lähistöllä harjoitetaan elinkeinona pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Juupavaaran matkailutoiminnot tuovat alueelle myös muuta yritystoimintaa sekä esim. lomamökkien vuokrausta. Liikenne Suunnittelualueella harjoitetaan lähinnä metsätalouselinkeinoa. Alueella on tehty suurempia metsänhakkuita vuosina 2007 ja 2013. Suunnittelualueelle on hyvät kulkuyhteydet. Alueelle kuljetaan Oriveden ja Keuruun väliseltä kantatie 58:lta, jolta on n. 3 km matkaa Juupavaarantietä (3421) pitkin suunnittelualueelle. Juupavaarantieltä erkanee Hulippaantie kohti etelää. Suunnittelualueelle on myös rakentunut kattava tieverkosto. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Lähistöltä ei ole myöskään tiedossa arvokkaita rakennuskohteita. Suunnittelualueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta alueen arkeologista perintöä ei ole aikaisemmin inventoitu kaavan suunnittelutasoa ja selvitysten nykyvaatimuksia vastaavalla tarkkuudella. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo teki alueelle tarkastuskäynnin 16.12.2014. Tarkastuksessa alue todettiin erittäin kivikkoiseksi ja jo osittain rakennetuksi. Merkkejä muinaisjäännöksistä ei todettu, joten kaavahankkeelle ei ole muinaismuistolain mukaista estettä. Tekninen huolto Suunnittelualue kuulu kunnallisen vesi- ja viemärihuollon piiriin. Hulipas- ja Pikku Liesin vesistöjen väliselle kannakselle suunniteltua asuinrakennuspaikkaa varten on jo tehty vesi- ja viemärihuollon liittymäsopimukset. Alueella on jakelujännitteinen sähköverkosto. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.1.4 Maanomistus Tilan Moisio 177-405-2-117 omistaa Pekka Rae. Osoite: Hulippaantie 90, 35530 Lyly. 6
3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityistavoitteita. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Pirkanmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkartta on esitetty kuvassa 3. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: - arvokas kallioalue ge2-012 (Pylkinvuori-Tuulenhuhdanmäki, arvoluokka 3) Alueen käyttö on suunniteltava siten, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia haitallisia vaikutuksia luonnolle. - ulkoilureitti Suunnittelussa on turvatta ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa tulee kiinnittää huomioita olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksiin sekä luonnon arvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.1.2013. Vaihemaakuntakaava ei kohdistu suunnittelualueeseen. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Kaavaan on sisällytetty mm. valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset. Kaava sai lainvoiman 28.12.2013. Vaihemaakuntakaava ei kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen on käynnistetty vuonna 2011. Kaavaluonnos on valmistunut ja se pidettiin nähtävillä 5.3. 10.4.2015. Suunnittelualuetta koskevilta osin maakuntakaavaluonnoksessa on täsmennetty voimassa olevan maakuntakaavan ulkoilureittimerkintöjä. Kuvat 3 ja 4. Otteet Pirkanmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä ja maakuntakaavan 2040 luonnoksesta. Suunnittelualue on rajattu kaavoihin likimääräisesti punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Juupajoen kunnanvaltuuston 24.4.1996 hyväksymä oikeusvaikutteinen Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoimain 7
16.6.2000 (Kuva 5). Alueelle on aiemmin laadittu Juupajoen kunnanvaltuuston 3.9.1990 hyväksymä Koillisten alueiden osayleiskaava. Tämä lähinnä Juupavaaran laskettelukeskuksen maankäyttöä järjestelemään laadittu kaava on Juupajoen kaikkien järvien osayleiskaavassa nyt kaavoituksen kohteena olevan tilan osalta kumoutunut. Suunnittelualueelle on osoitettu Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavassa yksi lomarakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. Muutoin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kuva 5. Ote Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavasta (suunnittelualue rajattu punaisella). Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Juupajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 16.12.2002. Pohjakartta Kaavamuutoksen pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista Ympäristönsuunnittelu Oy:n laatimaa pohjakarttaa, joka on hyväksytty kaavan pohjakartaksi xx.xx.2015. Päätökset KHO:n päätös 13.9.2013 (Diaarinumero 818/1/12) - KHO piti päätöksellään voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 7.2.2012 kumota Juupajoen teknisen lautakunnan 30.3.2011 myöntämä poikkeamislupa. Tekninen lautakunta oli myöntänyt luvan poiketa alueella voimassa olevasta rantayleiskaavasta niin, että rantayleiskaavassa Moision tilalle osoitetun lomarakennuspaikan käyttötarkoitus muutetaan ympärivuotisen asunnon rakennuspaikaksi ja rakennuspaikka siirretään rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle Hulipas- ja Pikku-Liesi - järvien väliselle kannakselle. 8
Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Ylönen-Peltonen, R. Juupajoen muinaisjäännösinventointi, Pirkanmaan alta arkeologisia tutkimuksia. Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö. Tampere, 1999. Juupajoen historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Täydennys inventointiin. Arkeologikonsultti Mikroliitti Oy. Tampereen museot, 2003. - Aineistoissa ei ole mainintaa suunnittelualueesta. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013-14. Pirkanmaan ELY-keskus, Koski, K. 2014. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. Pirkanmaan liitto, Koski, K. 2013. Hämeen läänin arvokkaat kallioalueet osa 1. Suomen ympäristökeskus 1996. Arvokkaat luontokohteet, Juupajoki. Julkaisu D 39. Pirkanmaan liitto, Juupajoen kunta. Tampere, 1995. Juupajoen, Längelmäen ja Oriveden luontokohdeselvitys. Julkaisu D 79. Pirkanmaan liitto. Orivesi, 2004 Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavan selvitykset Pirkanmaan maakuntakaavojen selvitykset Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset Luontoselvitys (Niina Järvensivu, kesä 2014) Arkeologinen tarkistus (Pirkanmaan maakuntamuseo, 16.12.2014) Emätilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelmat (Ympäristönsuunnittelu Oy) - esitetään kaavaselostuksessa 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Alueella on voimassa Juupajoen rantayleiskaava, jonka mukaisen lomarakennuspaikan siirtoon ja käyttötarkoituksen muutokseen vakituiseen asumiseen maanomistaja on hakenut poikkeamislupaa Juupajoen kunnasta. Juupajoen tekninen lautakunta myönsikin poikkeamisluvan, mutta hallinto-oikeus ja edelleen KHO kumosivat luvan ELYkeskuksen valituksen johdosta. Poikkeamisluvalla tavoiteltu omakotitalon rakentaminen Hulipas- ja Pikku-Liesi -järvien väliselle kannakselle on nyt tarkoitus mahdollistaa rantayleiskaavan muutoksella. Samalla on tarkoitus selvittää Moision tilan rantarakennusoikeuden määrä ja sijoittuminen kokonaisuutena uudelleen, koska näyttää siltä, että Moision tilalle ei ole osoitettu rantayleiskaavassa sen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaista määrää rakennusoikeutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta vuonna 2014. Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77 ) järjestettiin 2.12.2014 Pirkanmaan ELY-keskuksessa. 9
Juupajoen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.2015 ( 4) Moision tilan rantaasemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päätti asettaa sen yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen ja Pikku-Liesin rantojen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaiset - Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan pelastuslaitos - Juupajoen kunnan hallintokunnat: kunnanhallitus 4.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin Oriveden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla 21.1.2015. 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Ajankohta Suunnitteluvaihe 20.1.2015 Juupajoen kunnanhallitus hyväksyi Moision tilan ranta-asemakaavan OAS:n ja päätti asettaa sen yleisesti nähtäville sekä tiedottaa kaavan vireilletulosta ( 4). 21.4.2015 Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos käsiteltiin Juupajoen kunnanhallituksen kokouksessa ( 58). 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 21.1.2015 Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 28.1. 27.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. - OAS:sta ei annettu osallispalautetta. 29.4. 29.5.2015 Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavan valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. xx.x. xx.x.2015 Osallisilla on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutuksensa kaavaehdotuksesta. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 2.12.2014 Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat 10
ja tavoitteet, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. Neuvotteluun osallistuivat Pirkanmaan ELY-keskuksen, Juupajoen kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Liitto ja Maakuntamuseo lähettivät kommenttinsa neuvotteluun sähköpostilla. Neuvottelumuistio on selostuksen liitteenä 4. 16.12.2014 Pirkanmaan maakuntamuseo teki suunnittelualueelle virkatyönä arkeologisen tarkastuskäynnin. Tarkastuksessa alue todettiin erittäin kivikkoiseksi ja jo osittain rakennetuksi. Merkkejä muinaisjäännöksistä ei todettu, joten kaavahankkeelle ei ole Maakuntamuseon mukaan muinaismuistolain mukaista estettä. 28.1. 27.2.2015 Viranomaisilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausuntonsa antoi Pirkanmaan liitto. - Liiton mukaan suunnitelman mukaista ranta-asemakaavaa laadittaessa tulee huomioida maakuntakaavan ulkoilureitin toteuttamisedellytysten säilyminen ja geologinen arvoalue. 29.4. 29.5.2015 Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavan valmisteluaineistosta. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Oriveden kaupungin ympäristölautakunta antoivat lausuntonsa. Viranomaisilla ei ollut erityistä huomautettavaa kaavaan, mutta Pirkanmaan ELY-keskus piti kuitenkin AO-korttelin 1 tontin enimmäiskerrosalan määrää (450 k-m 2 ) korkeana verrattuna tavanomaiseen kerrosalan määrään ranta-alueilla. ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaavaluonnosta muutettiin siten, että AO-tontin kokonaiskerrosala lasketaan 400 m 2 :iin ja rakentamisen ohjausta täsmennettiin yksityiskohtaisemmilla rakennusaloilla seuraavasti: - Vanha talousrakennus osoitettiin nykyisen kerrosalan mukaisesti rakennusalana (t/1/63), jolle saa sijoittaa yhden, kerrosalaltaan enintään 63 m 2 :n talousrakennuksen. - Rantasaunojen rakentamisen ohjausta täsmennettiin osoittamalla rakennusala (sa/2/40), jolle saa sijoittaa enintään kaksi saunarakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 m 2. Kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m ja kerrosalaltaan yli 25 m 2 saunarakennus vähintään 20 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. - Asuinrakennuksen ja uusien talousrakennusten rakentamisen ohjausta täsmennettiin osoittamalla rakennusala (as/t/297), jolle saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen ja talousrakennuksia. Asuinrakennuksen rakennusala saa olla enintään 210 m 2 ja rakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 297 m 2. xx.x. xx.x.2015 Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotusaineistoista. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan laatimisen tavoitteena on suunnitella Moision tilan ranta-alueiden maankäyttö. Ranta-asemakaavalla selvitetään tilan rantarakennusoikeuden määrä ja sijoittuminen perustuen tasapuolisesti Juupajoen kunnan nykyiseen rantasuunnittelu- ja mitoituskäytäntöön. Tavoitteena on muodostaa kaavalla yksi vakituisen asumisen rakennuspaikka Hu- 11
lipas- ja Pikku-Liesi -järvien väliselle kannakselle. Muu rantarakennusoikeus osoitetaan tavanomaisena lomarakentamisen rakennusoikeutena. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonto- ja maisema-arvot sekä huomioidaan ja turvataan ne tarvittaessa kaavalla. Alueen liikennesuunnittelussa huomioidaan nykyiset tiet ja liittymät yleisille teille. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Juupajoen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteet Lähtökohdat Alueella on voimassa Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaava vuodelta 2000. Suunnittelualueelle on osoitettu oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa yksi lomarakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. Muutoin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Moision tilalle ei ole osoitettu rantayleiskaavassa sen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaista määrää rakennusoikeutta. Tilan silloinen maanomistaja oli ilmeisesti tyytynyt rantayleiskaavan mitoitusperustetta alhaisempaan rakennuspaikkojen määrään, koska hänellä oli rantarakennuspaikkoja muualla jo kaavoitetuilla ranta-alueilla. Rantaosayleiskaavassa on käytetty Hulipas -järven osalta mitoitusarvoa 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km (ryhmä E) ja Pikku Liesin osalta mitoitusarvoa 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km (ryhmä B). Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavassa on käytetty rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana rakennuslain voimaantulon ajankohtaa 1.7.1959. Emätilakohtaisen rantarakennusoikeuden määrittämisessä lähtökohtana on ollut mannerrannoilla muunnetun rantaviivan pituus. Moision nykyinen tila RN:o 2:117 kuuluu rajaamisajankohdan 1.7.1959 mukaiseen rantasuunnittelun emätilan RONIKKO 2:32 (rekisteröity 14.6.1957) alueeseen. Emätilan ranta-alueisiin ei kuulu Moision tilan lisäksi muita kiinteistöjä. Rantaviivan pituus ja muunto Rantaviivan muunto on tehty Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavassa siten, että rantaviivan mittaus tapahtuu 1:10000-mittakaavaisilta kartoilta pienet rantaviivan mutkat oikaisten. Muunnettu rantaviiva saadaan edellisestä muuntamalla sitä seuraavasti: 1. Kun niemen tai kannaksen leveys on alle 50 metriä, lasketaan rantaviivaan vain niemen tai kannaksen kanta. 2. Kun niemen tai kannaksen leveys on 50 100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 3. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Kun vesistön leveys on 50 100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. >> Moision emätilalla / tilalla on todellista rantaviivaa Hulippaalla 413 m ja Pikku-Liesillä 356 m. Muunnettua rantaviivaa on Hulippaalla 295 m ja Pikku-Liesillä 356 m. 12
Rantarakennusoikeus Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen Moision tilan rantarakennusoikeus on yhteensä 2,84 rakennuspaikkaa (0,295 muunnettu ranta-km x 6 rp/muunnettu ranta-km + 0,356 muunnettu ranta-km x 3 rp / muunnettu ranta-km). Emätilan / Moision tilan alueella ei ole käytetty rantayleiskaavaa laadittaessa eikä myöskään nykyään rantarakennusoikeutta lainkaan eli tilan jäljellä oleva rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen rakennusoikeuden määrä on 2,84 = 3 rakennuspaikkaa. Moision tilan alueelle on osoitettu voimassa olevassa rantayleiskaavassa kuitenkin vain yksi lomarakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. 5.2 Ranta-asemakaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteet 5.2.1 Lähtökohdat Ranta-asemakaavan laatimisessa on ollut tarkoitus noudattaa eri maanomistajien tasapuolisen kohtelun lähtökohdista voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Ranta-asemakaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ELY- keskus kuitenkin esitti, että ranta-asemakaavassa tulee käyttää nykyisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Tämä tarkoittaa, että rantaviivan muuntaminen tulee tehdä noudattaen Etelä-Savon liiton muuntomallia. 5.2.2 Emätilaperiaate Ranta-asemakaavan emätilan rajaamisajankohtana käytetään Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavan ja kunnan suunnittelukäytännön mukaisesti rakennuslain voimaantulon ajankohtaa 1.7.1959. Moision nykyinen tila RN:o 2:117 kuuluu rajaamisajankohdan 1.7.1959 mukaiseen rantasuunnittelun emätilan RONIKKO 2:32 (rekisteröity 14.6.1957) alueeseen. Emätilan ranta-alueisiin ei kuulu Moision tilan lisäksi muita kiinteistöjä. 5.2.3 Rantaviivan pituus ja muunto Ranta-asemakaavan muunnettu rantaviiva määritetään noudattaen ELY- keskuksen esittämää Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntotapaa. Muunnetun rantaviivan pituus määritetään seuraavasti: - Alle 50 metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin ei voi rakentaa, joten niiden rantaa ei lasketa lainkaan. Kerroin 0. - 50 100 metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin voidaan rakentaa vain toiselle rannalle, joten vain toinen ranta lasketaan mukaan. Kerroin ½. - 100 150 metriä leveissäkään niemissä, kannaksissa tai saarissa ei loma-asuntojen sijoittelu ole aivan vapaata molemmilla rannoilla maastosta johtuen, joten laskelmassa on syytä käyttää kerrointa ¾. - Alle 100 m leveissä lahdissa tai salmissa ei vastarannan häiriötä voida poistaa pelkästään limittämällä, vaan väljyyttä tarvitaan enemmän. Kerroin ¼. - 100 200 m leveissä lahdissa tai salmissa on vastarannan häiriö vielä selvästi olemassa, mutta voidaan katsoa, että käyttämällä korkeintaan puolet rannasta on vastarannan edut turvattu. Kerroin ½. - Käytännössä ja myös oikeustapauksissa on voitu havaita, että vielä 200 300 m päässä oleva loma-asunto on otettava rajoittavana tekijänä huomioon. Käytetään kerrointa ¾. 13
Ronikon emätilaan / Moision nykyiseen tilaan RN:o 2:117 kuuluu 0,413 km Hulippaan vesistön rantaviivaa ja 0,356 km Pikku Liesin rantaviivaa. Emätilan / Moision tilan Hulippaan ranta-alueen muunnetun rantaviivan pituus on 0,21 km ja Pikku Liesin ranta-alueen muunnetun rantaviivan pituus 0,20 km Etelä-Savon liiton muuntomallin mukaan määritettynä. 5.2.4 Mitoitus ja rakennusoikeus Ranta-asemakaavassa käytetään rantayleiskaavan mukaisia vesistökohtaisia mitoitusarvoja; 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Hulippaan vesistöllä ja 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Pikku Liesillä. Ronikon emätilan ja samalla Moision tilan Hulippaan ranta-alueen rakennusoikeus on 1,26 rakennuspaikkaa (0,21 muunnettu ranta-km X 6 rp/muunnettu ranta-km) ja Pikku Liesin ranta-alueen rakennusoikeus 0,60 rakennuspaikkaa (0,20 muunnettu ranta-km X 3 rp/muunnettu ranta-km). Emätilan / Moision tilan rantarakennusoikeus on yhteensä 1,86 = 2 rakennuspaikkaa. 5.3 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu yksi erillispientalon rakennuspaikka (AO) Pikku- Liesin rannalle ja yksi loma-asunnon rakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. Muutoin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 14,8 ha. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luontoselvityksen mukaan alueella ei tavata sellaisia tärkeitä elinympäristöjä tai lajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Pikku-Liesin laskupuron ympärillä kasvaa monimuotoista kasvillisuutta ja maisemallisesti arvokkain alue sijoittuu Pajavuoren jyrkille rinteille. Näille alueille ei sijoiteta rakentamista. Luontoselvityksessä todetaan, että rakennuskaavan sijoittuminen Hulipasjärven ja Pikku Liesin väliselle kannakselle, ei häiritse tilan luonto- ja maisema-arvoja. Kaavalla osoitettu erillispientalon rakennuspaikka tullaan liittämään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Muutoin valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee hajaasutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien puhdistusvaatimukset. Rantaasemakaavalla osoitettu loma-asuntotontti soveltuu suuren tonttikokonsa ja maaperänsä (karkea hieta) puolesta hyvin tonttikohtaiseen jätevesien käsittelyyn. Vesihuoltoverkostoon liitettävän erillispientalotontin rakentuminen ei tule aiheuttamaan lainkaan jätevesikuormitusta ympäröiviin vesistöihin. Myöskään kaavan mukaisen loma-asuntotontin toteutuminen ei tule aiheuttamaan suoraan tai välillisesti merkittävää haitallista jätevesikuormitusta ympäröiviin vesistöihin, kun jätevesien käsittely hoidetaan asetuksessa (209/2011) määritellyllä tavalla. Toisaalta myös loma-asuntotontin liittämistä kunnalliseen vesihuoltoverkostoon voidaan harkita, kun rakennuspaikan toteuttaminen on ajankohtaista. Kokonaisuutena kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 14
5.5 Aluevaraukset 5.5.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Ranta-asemakaavalla muodostuu erillispientalojen korttelialue (AO) 1 Pikku-Liesin lounaisosan rannalle. AO-kortteliin on osoitettu yksi erillispientalon tontti, jonka pintaala on 1,0648 ha. Alueelle rakentunut varastorakennus sijoittuu AO-tontin rakennusalan pohjoisreunaan. Rakennuspaikan takaosaan on rakentunut omakotitalon perustukset. AO-tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 m². Korttelin takaosaan n. 60-130 m etäisyydelle Pikku-Liesin rannasta on osoitettu rakennusala (as/t/297), jolle saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen ja talousrakennuksia. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 210 m² ja rakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 297 m². AO-tontin Pikku-Liesin rannan puolelle on osoitettu vanhan talousrakennuksen rakennusala (t/1/63) sekä erillinen saunojen rakennusala (sa/2/40). Rakennusalalle (sa/2/40) saa sijoittaa enintään kaksi saunarakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 m². Kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa vähintään 15 m ja kerrosalaltaan yli 25 m² suuruinen saunarakennus vähintään 20 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennusalalle (t/1/63) saa sijoittaa toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti yhden, kerrosalaltaan enintään 63 m²:n suuruisen talousrakennuksen. AO-tontille saa rakentaa enintään kerrosluvun I u 1/2 mukaisia rakennuksia. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Ranta-asemakaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelialue (RA) 2 Hulipas -järven koillisosan pohjoisrannalle. RA- kortteliin on osoitettu yksi loma-asuntotontti, jonka pinta-ala on 4873 m 2. RA-tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m². Loma-asunnon etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 20 m² suuruinen yksikerroksinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. RA-tontille saa rakentaa enintään kerrosluvun I u 1/2 mukaisia rakennuksia. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakentamisalueita koskevat lisäksi seuraavat kaavamääräykset: Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 0,5 m tulvarajan yläpuolella. Alle 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita rantamaisemaa häiritsevästi muuttavia rakennelmia. 15
Rakentamisalueiden rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Rakentamisalueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Juupajoen kunnan määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa. 5.5.2 Muut alueet ja kulkuyhteydet Kaava-alue on osoitettu tonttialueita lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueen pinta-ala on 13,2598 ha. Kaava-alueelle kuljetaan Juupavaarantieltä etelään päin erkanevaa Hulippaantietä pitkin, joka on osoitettu kaavan AO-tontille tulevan kulkuyhteyden osalta olemassa olevalla ajoyhteysmerkinnällä (ajo). RA-tontin kulkuyhteys haarautuu Hulippaantieltä länteen ja se on osoitettu ohjeellisella ajoyhteysmerkinnällä likimääräisesti sille paikalle, josta on kuljettu aiemmin metsätyökonein. Kaava-alueelle on rakentunut kattava sisäinen tieverkosto, josta jatkon kannalta tärkeimmät kulkuyhteydet on osoitettu kaavassa ajoyhteysmerkinnöin. 5.6 Kaavan vaikutukset 5.6.1 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen huomioiminen Kaava-alueeseen kohdistuu maakuntakaavan ulkoilureittimerkintä, joka tulee Kopsamon suunnasta haarautuen Juupavaaran ja Lylyn suuntiin. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa ulkoilureitti on osoitettu kulkevaksi Hulippaan ja Pikku Liesin välisen kannaksen kautta edelleen Lylyn suuntaan. Maakuntakaavan tai uuden maakuntakaavaluonnoksen ulkoilureittien toteuttamisesta ei ole ollut käytettävissä mahdollisia yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Maakuntakaavaluonnoksen Hulippaan ja Pikku Liesin välisen kannaksen kautta kulkeva ulkoilureittilinjaus on ranta-asemakaavan tavoitteena olevan uuden asuinrakennuspaikan kannalta epäedullinen. Vesistöjen välisen kannaksen kautta kulkeva ulkoilureitti aiheuttaisi mahdollisesti häiriötä myös kannaksen pohjoispuolella jo oleville vanhoille rakennuspaikoille. Maakuntakaavan ulkoilureittimerkintä on huomioitu ranta-asemakaavassa esittämällä korvaava Pikku Liesin itäpuolelta kulkeva reittivaihtoehto. Tämä reittivaihtoehto kulkisi luontaisesti maastollisesti suunnittelualueen korkeimmalta kohdalta jatkuen naapuritilojen kautta pohjoiseen Juupavaarantielle. Tämä reittivaihtoehto hyödyntäisi liikkumisen kannalta edulliset sekä maisemallisesti hienot maastonkohdat, mahdollistaisi alueella jo olevien polkujen ja ajourien käyttämisen osana ulkoilureittiä eikä aiheuttaisi häiriötä asutukselle. Mahdollisen ulkoilureitin tarkoituksenmukainen sijoittuminen alueelle on esitetty liitekartalla 3. Ranta-asemakaavalla ei muuteta maakuntakaavassa osoitetun Pylkinvuori- Tuulenhuhdanmäen arvokkaan kallioalueen (ge2-012) nykyistä maankäyttöä. Suunnittelualueeseen kuuluva kallioalueen osa on osoitettu nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueeksi. 16
5.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueen rakennettu ympäristö muodostuu järvien väliselle kannakselle rakennetusta omakotitalon pohjasta ja pihapiiristä, Pikku-Liesin puolelle rakennetusta varastorakennuksesta sekä alueen sisäisestä kattavasta tieverkostosta. Lähistön ranta-alueet ovat rakentuneet monin paikoin varsin tehokkaasti ja Hulippaan kyläalueella sijaitsee myös vakituista asutusta. Kaava-alue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin, eikä lähistöltä ole tiedossa arvokkaita rakennuskohteita tai muinaisjäännöksiä. Ranta-asemakaavalla on osoitettu yksi erillispientalon rakennuspaikka Pikku Liesin rannalle ja yksi loma-asunnon rakennuspaikka Hulipas -järven rannalle. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat naapuritilojen vanhojen rakennuspaikkojen lähettyville siten, että uusista rakennuspaikoista ei kuitenkaan aiheudu naapuritilojen vanhoille rakennuspaikoille merkittävää häiriötä. Ranta-asemakaavalla osoitettujen uusien rakennuspaikkojen määrä on alhaisempi, kuin mitä Juupajoen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaan on osoitettu Hulipas- ja Pikku- Liesin vesistöjen muille vastaaville ranta-alueille. Tämän vuoksi vesistöjen suunnittelualueeseen kuuluville rannanosille jää myös runsaasti yhtenäistä rakentamisesta vapaata rannanosaa eikä kaavan toteutumisesta aiheudu kokonaisuutena merkittävää vaikutusta lähiympäristön rakennetun ympäristön nykytilaan. 5.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueella ei ole suojelualueita eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä. Alueella ei myöskään tavata sellaisia tärkeitä lajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Pikku Liesin laskupuron ympärillä kasvaa monimuotoista kasvillisuutta ja puron ympärille on myös jätetty kasvamaan puustoa. Puron ympärille ei ole osoitettu kaavassa rakentamista. Vain RA-tontin luoteiskulma sijoittuu lähelle puron vartta. Kaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet ja kaavaratkaisussa on huomioitu alueen luonnonolosuhteet rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta ranta-alueen luonnonympäristön nykytilaan. Suunnittelualueen maisemallisesti arvokkain alue sijoittuu Hulipasjärven rannasta kohoavan Pajavuoren rinteille ja jyrkänteille. Alue on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa Pylkinvuori-Tuulenhuhdanmäen arvokkaaksi kallioalueeksi. Kaavalla ei muuteta vesistöjen itäpuolisten mäki- ja kallioalueiden nykyistä maankäyttöä, eikä ko. alueille ole osoitettu kaavassa rakentamista. Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä todetaan, että rakennuskaavan sijoittuminen Hulipasjärven ja Pikku Liesin väliselle kannakselle, ei häiritse tilan luonto- ja maisema-arvoja. Kaavalla osoitettu erillispientalon rakennuspaikka liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, ja tästä on jo tehty liittymäsopimus. Muutoin valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien puhdistusvaatimukset. Ranta-asemakaavalla osoitettu loma-asuntotontti soveltuu suuren tonttikokonsa ja maaperänsä (karkea hieta) puolesta hyvin tonttikohtaiseen jätevesien käsittelyyn. Vesihuoltoverkostoon liitettävän erillispientalotontin rakentuminen ei tule aiheuttamaan lainkaan jätevesikuormitusta ympäröiviin vesistöihin. Myöskään kaavan mukaisen lomaasuntotontin toteutuminen ei tule aiheuttamaan suoraan tai välillisesti merkittävää hai- 17
tallista jätevesikuormitusta ympäröiviin vesistöihin, kun jätevesien käsittely hoidetaan asetuksessa (209/2011) määritellyllä tavalla. Toisaalta myös loma-asuntotontin liittämistä kunnalliseen vesihuoltoverkostoon voidaan harkita, kun rakennuspaikan toteuttaminen on ajankohtaista. 5.6.4 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan mukaisten uusien rakennuspaikkojen rakentaminen kasvattaa hieman alueen käyttäjien määrää niin alueen tiestöllä kuin jokamiehenoikeuksiin perustuen myös lähiympäristön maa- ja vesialueilla. Rakentamisalueiden kokonaisuudet laajenevat, mikä saattaa lisätä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Kaavan toteutumisesta ei kuitenkaan aiheudu normaalista rantarakentamisesta tai loma-asumisesta poikkeavaa häiriötä lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille tai päinvastoin. Uusien tonttien rakentuminen ennestään rakentuneiden rakennuspaikkojen viereen ei vaikuta laajemmin lähiympäristön olevan loma-asutuksen tai muiden ihmisten vesialueen käyttömahdollisuuksiin merkittävästi. Pääosa kaava-alueen rantaviivasta säilyy edelleen maa- ja metsätalousalueena, mikä mahdollistaa mm. rantautumisen jokamiehenoikeudella. Arvioidaan, että kokonaisuutena kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 5.6.5 Yhdyskuntarakenne ja yhtenäiset rakentamisesta vapaat rannat Ranta-asemakaavalla osoitettu asuinrakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, sähköverkkoon ja tiestöön. Asuinrakennuspaikan pohjoispuolella sijaitsee vakituisesti asuttu maatilan talouskeskuksen alue ja välittömässä lähiympäristössä Hulippaan kyläalueella sijaitsee yli 10 vakituista asuinrakennuspaikkaa. Kaava-alue sijaitsee edullisesti Juupavaaran lomakeskuksen ja myös Lylyn kylän palveluihin nähden. Juupajoki on alueellisesti pieni kunta, ja Juupajoen kirkonkylän palvelut ovat saavutettavissa Hulippaan kylältä yhtä hyvin kuin muiltakin Juupajoen hajaasutusalueen kyliltä. Kaavalla osoitetun uuden asuinrakennuspaikan voidaan arvioida tukeutuvan edullisesti Hulippaan kylän yhdyskuntarakenteeseen ja olevaan infrastruktuuriin. Uuden rakennuspaikan arvioidaan myös kyläkuvallisesti tiivistävän jo olemassa olevaa kylärakennetta. Kaava-alueen naapuritilojen vanhat rakentuneet rantarakennuspaikat ovat jo nykyisellään määrittäneet lähialueen rantarakentamisen yhdyskuntarakenteen. Kaavalla osoitetut uudet rantarakennuspaikat tukeutuvat kiinteistöjaotus huomioiden varsin hyvin jo muodostuneeseen rantojen yhdyskuntarakenteeseen. Kaavamuutos ei siten muuta merkittävästi nykyistä rantarakentamisen yhdyskuntarakennetta. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Hulipas -järvellä varautuu lomarakentamisalueeksi n. 75 m etelään suuntautuvaa rannanosaa, mikä on n. 18 % Moision tilan Hulippaan kokonaisrantaviivasta (0,41 km). Hulippaan kokonaisrantaviivasta jää n. 82 % rakentamisen ulkopuolelle maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueeseen kuuluvalla Hulippaan ranta-alueella säilyy yhtenäinen n. 300 metriä pitkä rannanosa yhtenäisesti rakentamisesta vapaata. Pikku Liesin puolelle toiminnallisesti suuntautuvalla korttelin 1 AOtontilla saattaa käytännössä olla myös Hulipas- vesistön ranta-aluetta varaava vaikutus. 18
Pikku Liesillä varautuu asuinrakentamisalueeksi n. 70 m koilliseen suuntautuvaa rannanosaa, mikä on n. 21 % kaava-alueen kokonaisrantaviivasta (0,36 km). Kokonaisrantaviivasta jää n. 79 % rakentamisen ulkopuolelle maa- ja metsätalousalueeksi. Yhtenäistä rakentamisesta vapaata rannanosaa jää suunnittelualueeseen kuuluvalle Pikku Liesin ranta-alueelle n. 280 metriä. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavan mukaisten uusien rakennuspaikkojen toteutuessa kaava-alueelle jää edelleen riittävästi yhtenäistä rakentamisesta vapaata rannanosaa. 5.6.6 Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen ranta-asemakaavalla jäsentää ja turvaa ranta-alueisiin liittyvät taloudelliset arvot. Voidaan arvioida, että ranta-asemakaava nostaa Moision tilan arvoa. 5.6.7 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaava-alue on oma rantasuunnittelun emätilansa ja muiden tilojen rantarakentaminen ei siten vaikuta suoraan Moision tilan rakentamismahdollisuuksiin tai päinvastoin. Ranta-asemakaavan selostuksessa on esitetty Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin perustuvat laskelmat Moision tilan rantarakennusoikeuden määrästä. Moision tilan ranta-asemakaava on kuitenkin laadittu ELYkeskuksen vaatimuksesta käyttäen Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntomallia, joka leikkaa mitoitusrantaviivan määrää alueella voimassa olevaa Juupajoen rantayleiskaavan muuntotapaa enemmän. Etelä-Savon liiton rantaviivan muuntomalli vaikuttaa vähentävästi uusien rakennuspaikkojen määrään erityisesti vastarantavaikutuksen ankarampien muuntokertoimien vuoksi. Alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnitteluperusteen muutos koskien rantaviivan muuntotapaa (Etelä-Savon liiton muuntomalli) on tehty ELY- keskuksen vaatimuksen vuoksi. Muutos saattaa vaikuttaa jatkossa myös muiden rantayleiskaava-alueen maaomistajien rantarakennusoikeuksiin. Muutos ei kuitenkaan johdu tämän rantaasemakaavan laadituttajasta. 5.7 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny. 19
5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava toteutuu maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. 20
Hämeenlinnassa 22.6.2015 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 21
Liite 2 Hulippaan kylän vakituisen asutuksen sijoittuminen
135 145 138 147 142 86 161 145 144 143 134 177-405-2-32 141 177-405-2-52146 139 132 163 60-405-2-712 137 130 148 177-405-2-52 177-405-2-42 165 38 95 167 135 150 128 152 169 177 179 171 175 154 173 156 4 158 166 59 160 162 164 p126 89605 p133 5 p131 123 p125 p127 p129 p124 177-895-2-2 p112 p114 p120 p122 37 p116 p118 71 3 Liesjärvi Ahola 181 1 168 2 183 170 89606 187 70 89607 174 68 189 191 176 178 180 64 177-405-2-52 177-405-2-51 Pikku Liesi +120,9 177-405-876-1 125 130 41 177-405-2-21 177-405-2-104 140 40 150 177-405-2-117 125 155 1 160 05-2-12 130 165 Liesinpää 177-405-876-1 Hulipas +117,0 rp74 74 177-405-1-88 120 125 130 3 177-405-1-79 170 Tuulenhuhdanmäki Liite 3 Mahdollisen ulkoilureitin sijoittuminen alueelle
VIRANOMAISNEUVOTTELUN MUISTIO Juupajoen kunta Moision tilan ranta-asemakaava Aika ja paikka: 2.12.2014 klo 13, Pirkanmaan ELY- keskus 1-2 KOKOUKSEN AVAUS, OSANOTTAJAT JA JÄRJESTÄYTYMINEN Pekka Kinanen avasi kokouksen. Sovittiin, että puheenjohtajana toimii Pekka Kinanen ja sihteerinä Arto Remes. Arto Remeksen laatima esityslista hyväksyttiin neuvottelun työjärjestykseksi. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat henkilöt: Reijo Honkanen Pekka Kinanen, pj Pekka Maasilta Pekka Rae Arto Remes, sihteeri Pirkanmaan ELY- keskus Pirkanmaan ELY- keskus Juupajoen kunta Maanomistaja Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Todettiin, että neuvotteluun oli lisäksi kutsuttu Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Liiton ja museon edustajat olivat lähettäneet seuraavia terveisiä neuvotteluun : Annu Piesanen Pirkanmaan liitosta ilmoitti, että liiton edustajalla ei ole tarvetta osallistua neuvotteluun. Piesanen esitti viestissään, että maakuntakaavan näkökulmasta suunnittelualuetta koskevat arvokkaan geologisen muodostuman osoittava ge2- merkintä ja ulkoilureittimerkintä, joka tulee Kopsamon suunnasta, menee Juupavaaralle ja jatkuu sieltä Lylyyn. Maakuntakaava tulee huomioida ranta-asemakaavaa laadittaessa. Kreetta Lesell Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitti, että museon edustaja ei pääse osallistumaan neuvotteluun. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta museolla ei ole huomauttamista. Alueella on kuitenkin arkeologisen selvityksen tarve, koska alueen muinaisjäännösselvitys on vanhentunut ja alueelta on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia kohteita. 3 NEUVOTTELUN TARKOITUS Reijo Honkanen totesi, että kyseessä on lakisääteinen (MRL 66, 77 ) ranta-asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 4 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT / YLEISESITTELY Arto Remes; Alueella on voimassa Juupajoen rantayleiskaava, jonka mukaisen lomarakennuspaikan siirtoon ja käyttötarkoituksen muutokseen vakituiseen asumiseen maanomistaja on hakenut poikkeamislupaa Juupajoen kunnasta. Juupajoen tekninen lautakunta myönsikin poikkeamisluvan, mutta hallinto-oikeus ja edelleen KHO kumosivat luvan ELY- keskuksen valituksen johdosta. Poikkeamisluvalla tavoiteltu omakotitalon rakentaminen Hulipas- ja Pikku-Liesi järvien väliselle kannakselle on nyt tarkoitus mahdollistaa rantayleiskaavan 1
muutoksella. Samalla on tarkoitus selvittää Moision tilan rantarakennusoikeuden määrä ja sijoittuminen kokonaisuutena uudelleen, koska näyttää siltä, että Moision tilalle ei ole osoitettu rantayleiskaavassa sen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaista määrää rakennusoikeutta. Pekka Rae; Moision tilalle osoitettiin rantayleiskaavassa ainoastaan yksi uusi lomarakennuspaikka. Tilan silloinen maanomistaja tyytyi rantayleiskaavan mitoitusperustetta alhaisempaan rakennuspaikkojen määrään, koska hänellä oli rantarakennuspaikkoja muualla jo kaavoitetuilla ranta-alueilla. Arto Remes; Moision tila kuuluu rantasuunnittelun emätilaan, jonka alueella ei ole käytetty rantarakennusoikeutta eikä rantarakennusoikeutta ole jakamassa muita tiloja. Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Moision tilalle olisi kuulunut osoittaa rantarakennusoikeutta kolme rakennusyksikköä. Samaan oli laskelmissaan päätynyt työn aloittanut kaavan laatija Voitto Suosaari. Rantayleiskaavan mitoituslaskelmien dokumentointi on ollut hyvin puutteellista, eikä emätilakohtaisia / tilakohtaisia rakennusoikeuslaskelmia ole käytettävissä. Pekka Kinanen; Dokumentoinnin puuttuminen on ongelmallista. Onko puuttuva rakennusoikeus voitu osoittaa johonkin muualle kaavan alueelle? Pekka Maasilta ; Moision tilan aiemman omistajan muut ranta-alueet sijaitsivat ennen rantayleiskaavaa laaditun Juupavaaran ranta-asemakaavan alueella. Tämän ranta-alueen rakennusoikeutta ei ole voitu käyttää muualla rantayleiskaavan alueella. 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Reijo Honkanen ; Voidaanko vesistöjen välinen puro laskea mitoittavaksi rantaviivaksi? Pekka Maasilta ; Tällaisia puroja ei ole Juupajoen kaavoituksessa tulkittu vesistöiksi. Pekka Kinanen ; Moision tilan ranta-alueet on rajattava kokonaisuutena mukaan kaavaan. Sovittiin, että ranta-asemakaavan alue rajataan taustamaaston osalta rantayleiskaavan rajauksen mukaisesti. Moision tilan takamaaston alue Pikku Liesin puolella jätetään kaavan ulkopuolelle. 5.2 Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Todettiin alueeseen kohdistuvat maakuntakaavan arvokkaan kallioalueen ge2-012 merkintä ja ulkoilureittimerkintä. Todettiin, että ulkoilureittimerkintä on hyvin yleispiirteinen eikä sen toteuttamisesta tiedetä olevan tarkempia suunnitelmia. Pekka Maasilta ; Maakuntakaavan ulkoilureittejä ei ole rakennettu käytännössä. Pekka Rae; Kaavalla ei ole tarkoitus muuttaa vesistöjen itäpuolisten mäki- ja kallioalueiden nykyistä maankäyttöä. Jos maakuntakaavassa esitetyn mahdollisen ulkoilureitin on tarpeen kulkea juuri tämän alueen kautta, niin reitin olisi luontevinta kulkea vesistöjen itäpuolista mäkialuetta / harjua pitkin pohjoiseen. Pekka Kinanen; Maakuntakaavamerkinnät tulee huomioida tarpeen mukaan. 2
Yleiskaavan sisältö ja KHO:n päätös käsiteltiin yleisesittelyn yhteydessä. 5.3 Tavoitteet Arto Remes; Tavoitteena on osoittaa Moision tilalle rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen määrää rakennuspaikkoja. Yksi rakennuspaikka on tarkoitus osoittaa vakituisen asumisen rakennuspaikkana Hulipas- ja Pikku-Liesi järvien väliselle kannakselle. Kts. viranomaisnäkemykset / keskustelu kohdasta 6. MITOITUS / ALUSTAVA LUONN- NOS 5.4 Olemassa oleva selvitysaineisto Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn olemassa olevaan selvitysaineistoon ei ollut lisättävää. 5.5 Laadittavat selvitykset 5.6 Vaikutusalue 5.7 Osalliset Todettiin, että kaavaa varten on laadittu luontoselvitys kesällä 2014, ja että kaavan laatija tekee tarvittavan emätilaselvityksen. Maakuntamuseo on esittänyt, että alueella on arkeologisen selvityksen tarve, koska alueen muinaisjäännösselvitys on vanhentunut ja alueelta on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia kohteita. Pekka Maasilta; Alue ei ole ainakaan kylätonttialuetta, ja Juupajoella on ylipäätään vähän muinaisjäännöksiä. Pekka Kinanen; Arkeologinen selvitys tulee tehdä ainakin muuttuvien alueiden osalta. Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn vaikutusalueen kuvaukseen ei ollut lisättävää. Pekka Maasilta; Juupajoen kunnan hallintokunnista kaavoitusta ohjaa kunnanhallitus. 5.8 Kaavaprosessi Pekka Maasilta; Oas:in kaavaprosessin eri vaiheiden kuvaukseen lisättävä kunnanhallituksen hallinnollinen käsittely. 5.9 Arvioitavat vaikutukset Pekka Kinanen; Oas:in arvioitavien vaikutusten kuvaukseen lisättävä vakituisen asuinrakennuspaikan tavoitteesta johtuen kunnan palvelut ja vakituisen asumisen yhdyskuntarakenne. 3
5.10 Aikataulu 5.11 Yhteystiedot Alustavaa aikataulua täsmennetään siten, että kaavan vireille tulo ja oas:in nähtävillä olo ajoittuu tammikuuhun 2015. Ei muutoksia alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn. 6-7 MITOITUS / ALUSTAVA LUONNOS JA VIRANOMAISNÄKEMYKSET Arto Remes; Alustavien mitoituslaskelmien mukaan tilan rakennusoikeus olisi rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan kolme rakennuspaikkaa, joista yksi on tarkoitus osoittaa vakituisen asumisen rakennuspaikkana Hulipas- ja Pikku-Liesi järvien väliselle kannakselle. Samaan oli päätynyt laskelmissaan työn aloittanut kaavan laatija Voitto Suosaari. Pekka Kinanen; Alueella voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperustetta ei voida enää nykyään käyttää. Rantaviivan muuntaminen tulee tehdä noudattaen Etelä- Savon liiton muuntomallia. Pysyvän asutuksen kaavoitus on hankalaa, ja siltä edellytetään hyvät perustelut. Arto Remes; Voimassa olevan rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden romuttaminen on maanomistajien ja myös kunnan kannalta hyvin epäedullista. Ei voine olla niin, että ranta-asemakaavan laatimisesta rangaistaan poistamalla rantayleiskaavan mitoituksen mukaista rakennusoikeutta. Maanomistajien tasapuolisuuden nimissä myös rantayleiskaavan muuntaminen johtaisi mahdollisesti samalla rakennuspaikkojen poistamiseen. Moision kaavastahan tulisi näin meneteltäessä epäedullinen ennakkotapaus myös muiden maanomistajien kannalta. Pekka Rae; Kaavalla ei ole tarkoitus aiheuttaa haittaa muille maanomistajille. Reijo Honkanen; Ranta-asemakaavassa tulee käyttää nykyisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Omien Etelä-Savon liiton muuntomalliin perustuvien alustavien laskelmien mukaan Moision tilan rakennusoikeus olisi kaksi ( 2-2,5) rakennuspaikkaa. Pekka Maasilta; Kunta puoltaa kaikkia vakituisen asuinrakentamisen hankkeita. Rakennuspaikka tulee osoittaa suoraan kaavalla asuinrakennuspaikaksi, ettei tarvitse hakea poikkeamisia. Juupajoki on pieni kunta, ja kirkonkylän palvelut ovat hyvin saavutettavissa koko kunnan alueelta. Eikä missään haja-asutusalueella ole nykyisin merkittäviä kunnallisia palveluita. Pekka Rae; Alueella hyvät edellytykset vakituiseen asumiseen. Vesi- ja viemärijohto kulkee vain 100 m etäisyydellä ja alueella on myös ennestään vakituista asumista. Lähin kauppa on Lylyssä. Pekka Maasilta; Asuinrakennuspaikan alue on syytä rajata Pikku Liesin rantaan saakka ja asuinrakennuspaikalle voisi osoittaa lomarakennuspaikkaa suuremman saunan rakennusoikeuden (esim. 40 k-m2) 4
8 MUUTA Reijo Honkanen; Saunan koko ei ole ongelma, jos rakennus on vain tulkittavissa saunaksi. Varustetaso ratkaisee. Näyttää, että kaavalla voidaan osoittaa kaksi rakennuspaikkaa. Rakentamisesta vapaata rantaa pystytään osoittamaan riittävästi, mikä on hyvä lähtökohta kaavoitukselle. Pekka Kinanen; Tavoiteltu ranta-asemakaava ei näytä mahdottomalta, kunhan noudatetaan nykyisiä suunnitteluperusteita. Todettiin, että alueelle joudutaan laatimaan ranta-asemakaavaa varten riittävä pohjakartta, ja että lainsäädäntö on muuttunut keväällä koskien kaavan pohjakartan hyväksymistä. Nykyään kunta hyväksyy pohjakartan. Pekka Maasilta; Juupajoen kunta ei ole vielä tehnyt uuden lain mukaisia pohjakartan hyväksymisiä. Maasilta lupasi selvittää pohjakartan hyväksymisasiaa, ja totesi, että kartan hyväksyminen järjestyy kunnassa. 9 JATKOTOIMENPITEET JA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pekka Kinanen; Kaavahanketta voidaan jatkaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn kaavoitusmenettelyn mukaisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnosvaiheessa. Arkeologisen selvityksen osalta kannattaa olla vielä yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon. Pekka Kinanen kiitti kokoukseen osallistuneita ja päätti kokouksen n. klo 15.15 Muistion vakuudeksi Hämeenlinnassa 25.1.2015 Arto Remes 5
Liite 6 JUUPAJOKI HULIPAS OSA TILASTA MOISIO 177-405-2-117 Hulipas ja Pikku-Liesi MOISION TILAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.10.2014, 13.1.2015, 15.4.2015, 22.6.2015
Tunnistetiedot Kaavan nimi: Moision tilan ranta-asemakaava Kunta: Juupajoki (177) Kylä: Hulipas (405) Tila: Moisio 177-405-2-117 (osa tilasta) Kaavan laadituttaja ja maanomistaja: Pekka Rae, Hulippaantie 90, 35530 Lyly Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA arto.remes@ymparisto.inet.fi puh. 040-1629193, 03-687 2008 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnan Hulipas-kylässä, Hulipas- ja Pikku-Liesi -järvien ranta-alueilla (Kuva 1). Ranta-asemakaava laaditaan tilan Moisio RN:o 2:117 ranta-alueille (Kuva 2). Ranta-asemakaava-alue rajataan alueella voimassa olevan rantayleiskaavaan mukaisesti (Kuva 4.) Alueelta on matkaa Juupajoen kuntakeskukseen Korkeakoskelle n. 13 km lounaaseen. Moision tilan pinta-ala on n. 19,1 ha, ja siihen kuuluu n. 410 m Hulipas -järven rantaa ja n. 350 m Pikku-Liesin rantaa. Järvien väliselle alueelle on rakennettu talon pohja ja metsätaloutta palveleva talousrakennus Pikku-Liesin puolelle. Alueelle on rakentunut myös kattava tieverkosto. Suurin osa tilasta on talousmetsää, jossa on tehty hakkuut vuosina 2007 ja 2013. Ranta-asemakaava-alue Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. 2
2:117 Kuva 2. Moision tilan rajaus. Tavoitteet Kaavoitustyö on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Tarkoituksena on suunnitella Moision tilan ranta-alueiden maankäyttö. Ranta-asemakaavalla selvitetään tilan rantarakennusoikeuden määrä ja sijoittuminen perustuen tasapuolisesti Juupajoen kunnan nykyiseen rantasuunnitteluja mitoituskäytäntöön. Tavoitteena on muodostaa kaavalla yksi vakituisen asumisen rakennuspaikka Hulipas- ja Pikku-Liesi -järvien väliselle kannakselle. Muu rantarakennusoikeus osoitetaan tavanomaisena lomarakentamisen rakennusoikeutena. Suunnittelussa huomioidaan ympäristö- ja maisema-arvot. Alueen liikennesuunnittelussa huomioidaan nykyiset tiet ja liittymät yleisille teille. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Pirkanmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkartta on esitetty kuvassa 3. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: - arvokas kallioalue ge2-012 (Pylkinvuori-Tuulenhuhdanmäki, arvoluokka 3) - ulkoilureitti - Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.1.2013. Vaihemaakuntakaava ei kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. - Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset. Kaava sai lainvoiman 28.12.2013. Vaihemaakuntakaava ei kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. - Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen on käynnistetty vuonna 2011. Kaavaluonnos on valmistunut ja se pidettiin nähtävillä 5.3. 10.4.2015. 3
Kuva 3. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Juupajoen kunnanvaltuuston 24.4.1996 hyväksymä oikeusvaikutteinen Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoimain 16.6.2000 (Kuva 4). Alueelle on aiemmin laadittu Juupajoen kunnanvaltuuston 3.9.1990 hyväksymä Koillisten alueiden osayleiskaava. Tämä lähinnä Juupavaaran laskettelukeskuksen maankäyttöä järjestelemään laadittu kaava on Juupajoen kaikkien järvien osayleiskaavassa nyt kaavoituksen kohteena olevan tilan osalta kumoutunut. Suunnittelualueelle on osoitettu Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavassa yksi lomarakennuspaikka (RA) Hulipas -järven rannalle. Muutoin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kuva 4. Ote Juupajoen kaikkien järvien rantaosayleiskaavasta (suunnittelualue punaisella). Rakennusjärjestys Juupajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 16.12.2002. 4