OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI: OHJELMIEN TYÖSUUNNITELMA

OSALLISUUSVERKOSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI: OHJELMIEN TYÖSUUNNITELMA

MIKSI TOIMINTAMALLIOHJE? Porvoon kaupungin strategiaan 2014 2017 nousi yhdeksi tavoitteeksi asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen. Kaupungin ohjelmien laadinnassa pyritään saamaan asukkaat, yritykset ja yhdistykset sekä muut kolmannen sektorin toimijat mukaan valmistelutyöhön. Toimintamallissa ohjelman laadinta pilkotaan osiin, jolloin nähdään paremmin ohjelman laadinnassa mukana olevat osapuolet, tehtävät, vastuut ja viestintä, sekä miten ne ovat suhteessa toisiinsa. Tällä mallilla ovat tähän mennessä toteutettu kaupunkistrategia, henkilöstöohjelma sekä elinkeino- ja kilpailukykyohjelma ja parhaillaan laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Mallia on myös esitelty sivistystoimessa Porvoon opetussuunnitelmaprosessi 2016 osallisuussuunnitelman laatimisessa. Työllisyysohjelman laadintaprosessin aikana on hyödynnetty kokemuksia ja käytännön tietoa raatien järjestämisestä. Osallisuusverkosto 2 12.12.2014

TOIMINTAMALLIOHJEEN SISÄLTÖ Ohjeosa: Varsinainen toimintamalli sisältää kuusi vaihetta Ohjelman laadinnan esittely Työryhmät ja muut ohjelman laatimiseen osallistuvat sidosryhmät Organisointi, roolit ja vastuu Ohjelman päävaiheet, työtavat ja -välineet Aikataulu Viestintäsuunnitelma ja vastuut Esimerkkiosa: Jokaisen vaiheohjeen jälkeen on esimerkki, joka avaa ohjetta. Esimerkit ovat kaupunkistrategian, henkilöstö- sekä elinkeino- ja kilpailukykyohjelman laadintaprosesseista. Esimerkkiä voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata valmisteltavaan ohjelmaan sopivaksi Lopussa kerrotaan erilaisista osallistumisen keinoista: raadit, otakantaa.fi, Webropol- ja Harava-kyselyt. Osallisuusverkosto 3

1) OHJELMAN LAADINNAN ESITTELY Kerro lyhyesti, miten ohjelma laaditaan, millaisia osia ohjelman laadintaprosessissa on ja miten pitkään prosessi kestää. Mikäli ohjelma vaatii hyväksynnän, kerro myös missä ja milloin ohjelma olisi tarkoitus hyväksyä. Osallisuusverkosto 4

Ohjelman sisältö ja hankkeen kesto 1) OHJELMAN LAADINNAN ESITTELY (esimerkki: elinkeino- ja kilpailukykyohjelma) Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin perusteella määritellään kaupungin keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseksi vuosille 2014 2017. Uusi elinkeino- ja kilpailukykyohjelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginhallituksessa toukokuussa 2014. Ohjelman hyväksyntä Osallisuusverkosto 5

2) TYÖRYHMÄT JA MUUT OHJELMAN LAATIMISEEN OSALLISTUVAT SIDOSRYHMÄT Mieti ensin, ketkä osallistuvat ohjelman laadintaan ja miten. Ohjelmatyötä eri tavoin valmistelevat ryhmät voivat esim. olla projektiryhmä, työryhmä, ohjausryhmä, asiantuntijaryhmä jne. Asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua ohjelman valmisteluun esim. raatien, otakantaa.fi-keskustelun ja kyselyiden kautta. Muita osallistumisen tapoja voivat olla esim. työpajat, kävelytilaisuudet ja kommentointi- /palautelomakkeet. Mikä rooli on luottamushenkilöillä? Esittele kaikki ohjelman laadinnassa mukana olevat ryhmät ja kerro lyhyesti ryhmien tehtävät. Kerro miten ohjelmassa otetaan huomioon osallisuus, miten eri ryhmät osallistuvat ohjelman laadintaan. Osallisuusverkosto 6

Osallisuuden huomioiminen 2) TYÖRYHMÄT JA MUUT OHJELMAN LAATIMISEEN OSALLISTUVAT SIDOSRYHMÄT (esimerkki: elinkeino- ja kilpailukykyohjelma) Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajien sekä muiden elinkeinoelämän kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa. Työtä suunnitellaan ja ohjataan projektiryhmässä. Työtä valmistellaan työryhmässä, johon kuuluu jäseniä kaupungin kaikilta toimialoilta. Työryhmän valmistelun pohjalta ohjelmaa työstetään kahdessa asiantuntijaraadissa, joka koostuu yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajista sekä muista elinkeinoelämän kehittämisestä kiinnostuneista. Raadit kokoontuvat helmi- ja maaliskuussa. Jokainen kuntalainen voi halutessaan kommentoida työn tuloksia ja ohjelman väliversioita ohjelman laadinnan aikana sähköisen lomakkeen avulla. Myös kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus tutustua työhön ja kommentoida ohjelmaluonnosta. Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma hyväksytään kaupunginhallituksessa. Ryhmät ja tehtävät Osallisuusverkosto 7

3) ORGANISOINTI, ROOLIT JA VASTUU Tämä on tarkempi taso edellisestä vaiheesta Kuvaa tarkemmin ohjelman laadinnassa mukana olevat tärkeimmät ryhmät. Jos mahdollista, kirjoita ryhmien jäsenten nimet näkyviin ja ryhmän tehtävät mahdollisimman tarkasti. Osallisuusverkosto 8

3) ORGANISOINTI, ROOLIT JA VASTUU (esimerkki henkilöstöohjelman laadinnasta) Jäsenet: Anu Kalliosaari Heli Wilkman Christina Sani Projektiryhmä Työryhmä Henkilöstö Suunnittelee, ohjaa ja koordinoi. Työstää aineistoa työryhmätapaamisiin. Vastaa työryhmätapaamisten suunnittelusta ja dokumentoinnista. Huolehtii sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä (Sani yhdessä viestintäpäällikön kanssa). Vastaa työryhmätapaamisten käytännön järjestelyistä (Sani). Viimeistelee asiakirjan (Sani). Jäsenet: Kalliosaari Anu Wilkman Heli Juvakka Leena Sune Forss Uljas Marjut Pajari Eija Saarvo Anne Suhonen Irja Toikkanen Elina Öberg Tuija Schröder Carita Malms-Tepponen Annika Partanen Soili Sani Christina Osallistuu aineiston työstämiseen. Analysoi henkilöstökyselyn tulokset. Osallistuu henkilöstökyselyyn Kommentoi ja keskustelee Intrassa ohjelman väliversioista. Muita ryhmiä voivat olla esim. ohjausryhmä, teemaryhmä, asiantuntijaryhmä Osallisuusverkosto 9

4) OHJELMAN PÄÄVAIHEET, TYÖTAVAT JA -VÄLINEET Kuvaa ohjelman kaikki vaiheet. Taulukko- tai muu kuvamuoto havainnollistaa asian parhaiten. Päävaiheeseen merkitään viikot/kuukaudet, jonka päävaihe kestää. Vaiheen kuvauksessa kannattaa pyrkiä mahdollisimman tarkkaan kuvaukseen siitä, mitä kyseisessä vaiheessa tehdään. Työtavat ja -välineet -vaiheessa kerrotaan, miten kyseinen päävaihe toteutetaan. Todennäköisesti ohjelman eri työryhmät toteuttavat ohjelman laadintaa eri tavoin. Kerro siis mahdollisimman tarkasti, mikä ryhmä tekee mitä ja millä tavoin. Tuloksissa pyri edelleen mahdollisimman tarkkaan kuvaukseen päävaiheen lopputuloksesta. Osallisuusverkosto 10

4) OHJELMAN PÄÄVAIHEET, TYÖTAVAT JA VÄLINEET JA TULOKSET (esimerkki: henkilöstöohjelman laadinta) Päävaiheet Vaiheen kuvaus Työtapa/-väline Tulokset Nykytilan kuvaus 10/2013 1/2014 Kuvaus nykytilasta Kirjataan asiat, joihin puututtava sekä asiat, jotka hyvin. Työryhmävalmistelu Tsekkaus mahdollisesti muiden kuntien ohjelmista. Erilaisia ryhmätyömenetelmiä Työryhmän näkemys nykytilasta Tavoitteet, toimenpiteet, mittarit 2 3/2014 Määritetään strategian mukaiset tavoitteet ja mittarit (KT). Proosan tuottaminen Työryhmävalmistelu Erilaisia ryhmätyömenetelmiä Alustava sisällys (runko) Työryhmän näkemys tavoitteista, toimenpiteistä ja mittareista. Henkilöstön keskustelujen ja kommenttien tulokset väliversioista. Ohjelman laadinta, dokumentointi 1 5/2014 Tulosten kokoaminen henkilöstöohjelmaksi. Kuvataan proosana, kirjataan toimenpiteet ja mittarit (pyritään siihen, että ei tehdä joka kohdasta ohjeita). Projektiryhmä Työryhmä Ohjelmakoordinaattori Esitys ohjelmaksi: Kaupunkistrategian näköinen ja kaupunkistrategiaa mukailevaa ohjelma. Taitettu/painettu? Viestintä ja osallistaminen 1 5/2014 Ohjelmakoordinaattori laatii (yhdessä projektiryhmän kanssa) ja toteuttaa (yhdessä viestintäpäällikön kanssa) viestintäsuunnitelman Intra Kaupungin internet-sivut Työpaikkakokoukset Yhteistyöryhmät Tiedotusvälineet? Henkilöstön näkemys ja ehdotukset (Intran keskustelujen ja kommentointien sekä henkilöstökyselyn pohjalta). Tietoisuus ohjelmasta ja organisaation sitoutuminen ohjelmaan Osallisuusverkosto 11

5) AIKATAULU Kuvaa ohjelman kaikki tapahtumat aikataulumuodossa. Aikataulussa on hyvä olla omat osiot vaiheiden kuvaukseen, työ- ja sidosryhmien tapahtumille, viestinnälle ja osallistamiselle. Osallisuusverkosto 12

5) AIKATAULU (esimerkki: strategian laadinta) Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Elo TYÖVAIHEET Strategian laadinta Dokumentointi RYHMÄT Aikataulussa omat osiot vaihekuvaukselle, ryhmille ja viestinnälle Valtuusto (päättää ja linjaa) Hallitus (linjaa) Johtoryhmä (ohjaa, koordinoi) Kokous Seminaari Kokoukset Projektiryhmä (suunnittelee prosessia) Asiantuntijoiden Teemaryhmät (valmistelee) VIESTINTÄ JA OSALLISTAMINEN Henkilöstö Luottamushenkilöt Asukkaat Osallisuusverkosto Sidosryhmät Toimintaympäristöanalyysi Tulevaisuuskysely Vaikuttajaraadit Viestintä asukkaille, sidosryhmille, luottamushenkilöille ja henkilöstölle 13

6) VIESTINTÄSUUNNITELMA JA VASTUU Kuvaa kaikki ne kohderyhmät, joille ohjelman laadinnan aikana viestitään. Kuvaa myös ne työryhmien ulkopuoliset tahot, jotka osallistuvat esim. ohjelmaluonnoksen kommentointiin tms. Määrittele, miten kohderyhmille viestitään, mitkä ovat viestinnän keinot ja miten heidän osallistetaan eli mitkä ovat viestinnän kanavat. Kirjoita myös näkyviin, kuka on vastuussa viestinnästä/osallistamisesta. Aikatauluta viestinnän toimenpiteet (ks. myös edellisen dian esimerkki: Aikataulu). Osallisuusverkosto 14

6) VIESTINTÄSUUNNITELMA JA VASTUUT (esimerkki: henkilöstöohjelma) Muita: raadit, kävelyt, sidosryhmätapaamiset jne. Esimiesinfot Ajankohtaiskatsaus jokaisessa infotilaisuudessa Henkilöstöjohtaja Intra Sisäiset tiedotteet Ohjelman väliversiot Kommentointi Ohjelmakoordinaattori YTTK, Ajankohtaiskatsaus jokaisessa kokouksessa Henkilöstöjohtaja Työsuojelupäällikkö Toimialojen ja liikelaitosten joryt Keskustelu ja kommentit ohjelmasta prosessin aikana. Erikseen sovittava Laajennettu jory Ajankohtaiskatsaus jokaisessa kokouksessa Henkilöstöjohtaja Osallisuusverkosto 15

OSALLISTUMISEN KEINOJA: RAADIT esim. asiantuntija- ja vaikuttajaraadit Mieti sopiva paikka raadille ja varaa se riittävän ajoissa. Varaa myös mahdolliset tarjoilut. Riittävän iso yhteinen tila, johon kaikki kutsuttavat mahtuvat. Tehdäänkö ryhmätöitä? Tarvitaanko ryhmille omat työtilat vai työskennelläänkö yhteisessä tilassa? Tee lista kutsuttavista. Kutsutaanko sidosryhmän edustajia, kaupunkilaisia ja media? Kirjoita ja lähetä kutsut kutsuttaville. Kirjoita ja laita kutsu internetsivuille, mikäli haluatte kutsua myös halukkaat kaupunkilaiset. Tee myös tiedote ja lähetä se medialle. Ilmoittautumisajan jälkeen lähetä vielä tervetuloviesti osallistujille. Kerro viestissä aloitusajankohta ja raadin ohjelma (keskusteluna aihealueita ei tarvitse tarkasti kertoa). Osallisuusverkosto 16

OSALLISTUMISEN KEINOJA: RAADIT esim. asiantuntija- ja vaikuttajaraadit Työryhmän on hyvä miettiä keskusteltavat aiheet tarkkaan rajatuiksi. Näin ryhmä saa parhaiten ehdotuksia/vastauksia kysymyksiinsä, eikä keskustelu pääse karkaamaan käsistä. Mieti raadin kulku ja aikatauluta: Tee ohjelma: aloitus, teeman esittely, ryhmätyöt, yhteenveto, lopetus Ryhmätöissä jokaisessa ryhmässä olisi hyvä olla fasilitaattori ja kirjuri (työryhmän jäseniä). Osallistujat voidaan jakaa valmiiksi ryhmiin. Osallisuusverkosto 17

OSALLISTUMISEN KEINOJA: RAADIT esim. asiantuntija- ja vaikuttajaraadit Raadin aikana: Aiheen esittelyn lisäksi esittele työryhmä jäsenet ja kerro ohjelman laadinnan että tapahtuman (= raadin) aikataulusta Pidä huolta, että ryhmätöiden vaihdot sujuvat ajallaan ja hallitusti Lopussa kerro osallistujille, mitä seuraavaksi: - Onko keskustelujen yhteenveto luettavissa/kommentoitavissa? Missä ja koska? - Jatkuuko keskustelu esim. Otakantaa.fi:ssä? - Jatkuuko raatitoiminta? - Miten ohjelma etenee hyväksyttäväksi? Tietoa erilaisista tiedonhankintaan sopivista ryhmätyötavoista: http://www.jelli.fi/osallisuus/osallisuuden-tyokalupakki/tiedonhankinta-jatoiminnansuunnittelumenetelmat/ Osallisuusverkosto 18

OSALLISTUMISEN KEINOJA: OTAKANTAA.FI Otakantaa.fi-foorumilla keskustelijat voivat ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Kaikille avoin kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka. Otakantaa.fi:ssä voi esim. jatkaa raadin keskustelua tai siellä voi aloittaa pelkän keskustelun sellaisen aihepiirin ympärillä, johon halutaan keskustelua kansalaisilta. Keskustelu toimii parhaiten valmisteluvaiheen alussa ja selkeästi rajattuna. Ennen keskustelun avaamista tutustu foorumin ohjeisiin: Ohjevalikosta löytyy ohjeet mm. hankkeen avaajalle ja osallistujalle. Osallisuusverkosto 19

OSALLISTUMISEN KEINOJA: OTAKANTAA.FI Hankkeen avaaja on joku työryhmän jäsenistä, jonka vastuulla on keskustelun avaaminen ja materiaalin vieminen foorumiin. Hankkeen avaajan täytyy rekisteröityä työsähköpostilla ja sen jälkeen tunnistautua vahvasti esim. pankkitunnuksilla. Kaikki työryhmän jäsenet jotka tulevat käymään keskustelua foorumilla, tunnistautuvat myös vahvasti, eli jokaisella on keskustelussa virkamiesstatus. Avoimuuden nimessä he käyvät keskustelua omalla nimellään. Työryhmän ulkopuoliset (esim. raatiin kutsuttavat voivat halutessaan rekisteröityä ja tunnistautua, jolloin he käyvät keskustelua omalla nimellään tai he voivat keskustella nimimerkillä. Nimimerkillä osallistuvien keskustelijoiden kommentit käyvät sivuston oman moderaattorin tarkistuksen läpi, jolloin moderaattori poistaa asiattomat viestit. Osallisuusverkosto 20

OSALLISTUMISEN KEINOJA: OTAKANTAA.FI Rekisteröitymisen ja virkamiestatuksen pyytämisen jälkeen hanke avataan palvelussa. Hankkeen avaaminen ei vielä julkista hanketta näkyviin. Keskustelun aukioloaikaa ei kannata pitkittää turhaan. Keskustelijat saattavat muuten kyllästyä ja virkamiesten pitää varata pitkä aika keskustelulle. Sopiva aika on n. 2 viikkoa. Luonnollisesti keskustelun aukioloon vaikuttaa ohjelman vaihe ja keskustelun aihe. Osallisuusverkosto 21

OSALLISTUMISEN KEINOJA: OTAKANTAA.FI Keskusteluun ulkopuliset osallistujat voivat ottaa osaa keskusteluun haluamallaan kielellä. Koska on tärkeää, että kaikki keskusteluun osallistujat näkevät kaikki viestit, niin hanke avataan foorumiin suomen- ja ruotsinkieliselle puolelle samanlaisina, eli tekstit kirjoitetaan eri kielillä peräkkäin. Näin teksti näkyy suomenkieliselle keskustelijalle. Eli tekstit viedään hankkeeseen siten, että teksti kirjoitetaan kaksikielisenä. Jotta teksti näkyy toisella kielellä, lisää kieliversio. Osallisuusverkosto 22

OSALLISTUMISEN KEINOJA: OTAKANTAA.FI Hankkeen avaamisen jälkeen keskustelun käydessä on tärkeää, että virkamiehet käyvät katsomassa riittävän usein foorumilla, onko siellä kommentoitavaa tai vastattavaa. Virkamiesten tulee näkyä foorumilla käytävässä keskustelussa. Hankkeen sulkeuduttua hanke jää näkyviin foorumille, mutta keskusteluun ei voi enää ottaa osaa. Sulkeutumisen jälkeen hankkeesta saa yhteenvedon. Lue otakantaa.fi ohjeista ohjeet. Voit käydä tutustumassa (suljettuun) Porvoon kaupunkistrategia 2014 2017 -keskusteluun: https://www.otakantaa.fi/fi- FI/Selaa_hankkeita/Porvoon_kaupunkistrategia_20142017 Strategi_for_Borga_stad_201 42017 Osallisuusverkosto 23

OSALLISTUMISEN KEINOJA: WEBROPOL-KYSELY Webropol-kyselylla voit tehdä esim. asiakaskyselyjä, organisaation sisäisiä kyselyjä, projektikyselyjä, mainontakyselyjä ja koulutuskyselyjä. Porvoon kaupungilla Webropolia on käytetty paljon asiakastyytyväisyyskyselyihin. Käyttöoikeudet Webropoliin saat Camilla Nordströmiltä hallintojohdosta tai Eeva Pulkkiselta henkilöstöjohdosta. He toimivat myös ohjelman pääkäyttäjinä. Camilla toimittaa uudelle käyttäjälle myös paperiset ohjeet. Jokaisella toimialalla on Webropol-koulutuksen käyneitä (yht. n. 20), joilta voi kysyä apua. Huomioi, että suomen- ja ruotsinkielinen kysely tehdään omina kyselyinä. Jos kyseessä on kuitenkin lyhyt kysely, kysymykset ja vastaukset voidaan laittaa allekkain/peräkkäin molemmin kielin, samoin vastausvaihtoehdot, samaan kyselyyn. Pidemmissä kyselyissä on kuitenkin syytä tehdä molemmilla (kaikilla) kielillä omat kyselyt. Kyselyä suunniteltaessa on tärkeä miettiä: Miksi kysely tehdään on tärkeää olla tietoinen kyselyn tarkoituksesta ja toivotusta vastaajakohderyhmästä. Millainen on hyvä kysymys Kysymysten tulee olla selkeitä ja helposti sekä yksiselitteisesti ymmärrettäviä. Kysy yhdessä kysymyksessä vain yhtä asiaa. Kysymysten asettelussa ei tule olettaa, johdatella eikä provosoida vastaajaa. Pyri neutraaliin ilmaisuun. Osallisuusverkosto 24

OSALLISTUMISEN KEINOJA: WEBROPOL-KYSELY Kysymysten asettelu Kyselyn tyylin ja kielen tulisi vastata sisältöä ja kohderyhmää: onko kyseessä asiakastyytyväisyyskysely vai pikkujoulukutsu. Lomakkeen rakenne Kyselyn pituus tulee miettiä huolella. Liian lyhyt kysely ei välttämättä tuota riittävää tulosta ja liian pitkä kysely saattaa karkottaa mahdollisia vastaajia. Muista kertoa kyselyn alussa, kuinka kauan kyselyn vastaaminen vie aikaa. Aloita kysely mielenkiintoisilla kysymyksillä ja aseta vaikeat kysymykset kyselyn loppupuolelle kuitenkin muistaen, että kyselyn tulisi edetä loogisessa järjestyksessä. Vältä liian avoimia kysymyksiä, sillä niiden tulkinta saattaa olla hankalaa. Määritä tärkeäksi pidetyt asiat pakollisiksi vastata. Punnitse, onko tarpeen laittaa vastausehdotukseksi en osaa sanoa. Huomioi kuitenkin, että vastaajalle ei tulisi syntyä tilannetta, että hänellä ei ole yhtään sopivaa vastausvaihtoehtoa. Vastausprosentin nostaminen Suurin osa kyselyyn vastaajista vastaa noin viikon kuluessa kyselyn avaamisesta. Kyselyyn vastaamattomille kannattaa lähettää muistutusviesti. Lomakkeen ulkoasu Pyri visuaalisesti houkuttelevaan kyselyyn, sillä silmä hakeutuu mieluummin väriin kuin mustavalkoiseen ja kuvaan mieluummin kuin tekstiin. Jos kysely on ulkopuolisille, muista kaupungin graafinen ohjeistus. Osallisuusverkosto 25

OSALLISTUMISEN KEINOJA: WEBROPOL-KYSELY Webropolin kysymystyypit ovat: Valinnat: valinta/monivalinta (kuvalla tai ilman) Matriisi: asteikko/monivalinta-asteikko/positio Teksti: avoin kysymys / tekstikenttä/yhteystietolomake Muut: hierarkia/nelikenttä/numeerinen/kalenteri Drag and drop: järjestä kuvat (paremmuusjärjestykseen) / arvioi kuvat Tee kyselyn saatekirjeestä lyhyt ja ytimekäs. Kerro kirjeessä, mikä on kyselyn tavoite, miten kohderyhmä on valittu, kauanko vastaamiseen kuluu aikaa, onko kysely anonyymi ja käsitelläänkö tulokset luottamuksellisesti. Kirjeen otsikon on herätettävä kiinnostus kyselyyn. Muista myös ohjeistaa teknisistä asioista. Raportointi: Kokonaisvastaajamäärä, vastausten jakauma kokonaislukuna tai prosentteina, vastausten keskiarvo ja mahdolliset avoimet vastaukset. Vastaukset saa Excel-, PDF-, PowerPoint ja/tai Word-tiedostoina. Raporttiin voi esim. valita, mitkä kysymykset tai vastaajaryhmät näytetään. Osallisuusverkosto 26

OSALLISTUMISEN KEINOJA: HARAVA-KYSELY Harava on karttapohjainen kyselypalvelu, jonka avulla esim. kaupunkilainen voi vaikuttaa omaan elinympäristöönsä liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa. Palvelun avulla esimerkiksi kunta voi kysellä asukkaidensa mielipiteitä uuden liikenneympyrän sijainnista, keskustan kehittämiskohteista tai vaikka tehdä kyselyn kunnan alueella esiintyvistä vieraslajihavainnoista. Harava toimii myös vaikkapa asiakaspalautteen keräämisen ja käsittelyn apuna sekä palautekanavana. https://www.eharava.fi/kyselyt/kyselynrakentaminen/ Kyseisellä sivulla pohditaan yleisesti Harava-kyselyn tekemistä: mitä tulee miettiä jo ennen kyselyn rakentamista miten hyvä kysely luodaan tulosten raportointi Saat tunnukset Haravan käyttöön Maija-Riitta Kontiolta kaupunkisuunnittelusta, joka on Haravan pääkäyttäjä. Kaupunkisuunnittelussa on myös tottuneita käyttäjiä, joilta voit kysyä neuvoa, esim. Riikka Rossi kaupunkisuunnitelusta on taitava Haravan käyttäjä. Osallisuusverkosto 27

OSALLISTUMISEN KEINOJA: HARAVA-KYSELY Tässä muutamia käyttäjien hyväksi havaitsemia huomioita: Käytä selaimena jotain muuta kuin Internet Exploreria. Explorerilla kyselyn rakentaminen ei toimi kunnolla, se ei lataudu kunnolla, mm. käyttöohjeet jäävät näkymättä monessa paikassa eikä oma karttaa ei saa vietyä sinne. Kyselyyn voi vastata Internet Explorerilla. Ohjelmaa on yllättävän helppo käyttää raahaa ja pudota -tekniikalla. Teksti kannattaa olla word-muotoisena, kun sen vie Haravaan. Kysely kannattaa tehdä valmiiksi ensin yhdellä kielellä, koska sen jälkeen toisen kielen voi vaan täydentää valmiiseen runkoon. Kyselyn raportointi tapahtuu helposti itse Haravassa, mutta tulokset voi tuoda myös omiin ohjelmiin jatkoanalysointia varten. Haravan toimittajalla on toimiva käyttäjätuki, jolta saan nopeasti ja hyviä neuvoja. Osallisuusverkosto 28