Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila
Ohjelma Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus Riikka Suorajärvi-Bron, kehittämissuunnittelija, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH- ja TE-yksikkö Aksila, EPSHP Kasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa Lotta Pelkonen, ravitsemusvastaava, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Vegaaniliitto Ravitsemuksen hyvinvointimatriisi Virpi Uski, ravitsemussuunnittelija, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tampereen Voimia Liikelaitos 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 2
Lähde: VRN 2014 Lähde: THL 2016 Perustana kansalliset ravitsemussuositukset 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 3
Lähde: VRN 2008 Lähde: THL 2017 Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 4
Kouluterveyskysely Seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä 1996: Peruskoulujen yläluokkalaiset (8-9 luokat) 1999: Lukiot (1-2 luokat) 2008: Ammatilliset oppilaitokset 2017: Peruskoulun alaluokkalaiset (4-5 luokat) ja heidän huoltajansa 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 5
Alakoulun oppilaiden ruokailutottumukset (Haapalahti ym. 2003) Alakoululaisten ateriarytmi säännöllinen 99 % söi aamupalan 94 % koululounaan 80 % päivällisen Kasvisten käyttö painottui kouluruokailuun Kotona oppilaista 26 % söi kasviksia ja 21 % hedelmiä tai marjoja Koulussa oppilaista 46 % söi salaattia Makeiden herkkujen käyttö yleistä 24 % oppilaista söi makeisia päivittäin Perheen yhteisten aterioiden syöminen yhteydessä vähäisempään makeisten ja pikaruokien syömiseen 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 6
Lähde: Vikstedt ym. 2012 Yläkoulun oppilaiden ruokailutottumukset Etelä-Pohjanmaalla (THL 2013) Yläkoululaisten ateriarytmi usein epäsäännöllinen 28 % ei syö koululounasta päivittäin Kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljatuotteiden käyttö vähäistä 66 % ei syö kaikkia aterian osia kouluruoalla 11 % syö hedelmiä tai marjoja lähes päivittäin 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 7
Yläkoulun oppilaiden ruokailutottumukset Etelä-Pohjanmaalla (THL 2013) Epäterveellisten välipalojen syöminen koulupäivien aikana 21 % syö koulussa makeisia vähintään kerran viikossa Yhteisten perheaterioiden puuttuminen 51 % perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Kouluruokailun järjestäminen 11 % koululounas tarjotaan sopimattomaan aikaan 21 % koululounaan syömiseen varattu liian vähän aikaa 24 % koululounasta ei ole tarjolla riittävästi 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 8
Yläkoulun oppilaiden ruokailutottumukset Etelä-Pohjanmaalla (THL 2013) Lasten ja nuorten ylipainoisuus Syömishäiriöt ja kehotyytymättömyys yleistä nuorilla 19 % ylipainoisia, 39 % ei koe painoaan sopivaksi Elintavat yhteydessä nuorten painotyytyväisyyteen (Mikkilä ym. 2003) Tytöillä painotyytymättömyys yhteydessä heikompaan koulumenestykseen, vanhempien alhaisempaan koulutustasoon ja epäsäännölliseen ateriarytmiin Pojilla painotyytymättömyys yhteydessä liikkumattomuuteen ja koululounaan väliin jättämiseen 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 9
Millaisia haasteita olette kohdanneet kouluruokailussa? Maidon juontiin liittyvät ongelmat maitoa ei juoda, vaan enemmin valitaan vesi Aamupala syödään harvoin, aamupala jätetään usein syömättä, mikä heijastuu myös kouluruoan syömiseen Salaatinsyönti lisääntynyt Valvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota (keittiö + opettajat), tiettyjä ruokia suositaan oppilaiden keskuudessa Ruokahävikki haaste Pienet annokset, suutuntuma + aistiyliherkkyydet Nepsylapsilla 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 10
Kouluruokailusuosituksen tavoitteet 1. Oppilaiden ja koko kouluyhteisön oppimisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Suosituksen mukainen kouluruokailu toteutuu kaikissa kouluissa koko Suomessa 3. Kaikki syö! Kouluruokailuun osallistumisen edistäminen erityisesti yläkouluissa 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 11
Syödään ja opitaan yhdessä Mitä uutta? Ruokavalion kokonaisuus Huomio välipaloihin Energiaravintoaineiden suhteet Ympäristötekijöiden ja alueellisuuden huomioiminen Kasvisruokavalioiden ja monikulttuurisuuden korostaminen Ruokahävikin vähentäminen Viestintä Enemmän ateriamalleja eri-ikäisille koululaisille Kuvia ja esimerkkilaskelmia malliaterioiden ravintosisällöistä 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 12
Sisällys 1. Hyvinvointioppiminen ja ruokaosaaminen 2. Kouluruokailua ohjaavat säädökset ja asiakirjat 3. Kouluruokailun järjestäminen 4. Terveyttä kouluateriasta 5. Kouluruokailun seuranta ja arviointi 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 13
Lähde: THL 2017 1. Hyvinvointioppiminen ja ruokaosaaminen Hyvinvointioppiminen Arjen rytmit ja ajankäyttö Uni ja lepo Ruutuajan hallinta Liikkuminen Vuorovaikutustaidot Ruokaympäristö Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja ilmaisu Nopea kasvu ja psyykkinen kehitys ajoittuvat esiopetus- ja peruskouluaikaan 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 14
Hyvinvointioppiminen ja ruokataju Hyvinvointioppiminen haastaa koulun aikuiset pohtimaan toimintaansa ja suhdettaan ruokaan ja syömiseen Omat ruokailutottumukset, arvot ja asenteet ohjaavat ja toimivat esimerkkinä Tavoitteena oppilaan omakohtainen ymmärrys ruokavalinnoista (ruokataju) Ruoan sosiaaliset, kulttuurilliset ja arkiset merkitykset Tilanne- ja kokemussidonnainen Ei vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä oikein Kokonaisuus ratkaisee 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 15
2. Kouluruokailua ohjaavat säädökset ja asiakirjat Lainsäädäntö on perustana kouluruokailun järjestämiselle Maksuton päivittäinen ateria Kattaa tarvittaessa myös välipalan Ravitsemustarpeet täyttävä Kattaa oppilaan riittävän energian- ja ravintoaineiden saannin Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu Oppilas saa myönteisiä kokemuksia, motivoituu ja oppii valitsemaan omaa hyvinvointia tukevia aterioita Tukee oppilaiden oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia Ruoka-, terveys- ja tapakasvatus Kestävä elämäntapa Suositukset helpottavat säädösten tulkintaa 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 16
Ajankohtainen lainsäädäntö ja ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuslaki 2 b (8.5.2015/580) 6 (8.5.2015/580) Lapselle järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Luku 2.1., 2.5. ja 4. Ruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet ja ruokakasvatus esiopetuksessa. Perusopetuslaki 3 (13.6.2003/477) Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 (13.6.2003/477) Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Valtioneuvoston asetus 422/2012 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 17
Ajankohtainen lainsäädäntö ja ohjaavat asiakirjat Perusopetuslaki 31 (13.6.2003/477) Oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan. Perusopetuslaki 48 d (19.12.2003/1136) Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (20.11.1998/852) Opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Lukiolaki 28 (21.8.1998/629) Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 (21.8.1998/630) Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Luku 5.5. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, ruokakasvatus perusopetuksessa. 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 18
Lähde: THL 2017 3. Kouluruokailun järjestäminen 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 19
3. Kouluruokailun järjestäminen Koululounas Kolmannes lapsen päivittäisestä energiantarpeesta Lämmin ruoka, jossa kalaa, vaaleaa tai punaista lihaa, palkokasveja tai kananmunaa Energialisäke, esim. perunaa, ohraa, viljasekoitetta, täysjyväpastaa tai täysjyväriisiä Kasvislisäkkeen ja salaatinkastikkeen tai öljyn Ruokajuoman Täysjyväleipää ja margariinia Puuro ja kasviskeittoaterioilla ateriaa täydentäviä lisäkkeitä Tarjolla mielellään kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen voi olla kasvisruoka 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 20
Lähde: THL 2017 3. Kouluruokailun järjestäminen Välipalat Maksuton välipala, jos oppitunnit jatkuvat yli 3 tuntia koululounaan jälkeen Välipalalista takaa välipalojen monipuolisuuden ja täydentää koululounasateriaa Aamu- ja iltapäivätoiminnassa aamu- tai välipala Kasvikset, hedelmät ja marjat Kuitupitoiset, vähäsuolaiset täysjyväpuurot, -leivät tai -leivonnaiset Rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet Sokeria, suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältävät herkut eivät kuulu kouluympäristöön 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 21
Välipalakäytännöt Etelä-Pohjanmaan alakouluissa % (n=68) 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 22
3. Kouluruokailun järjestäminen Ruokailuympäristö Ruokailutila rauhallinen, siisti ja viihtyisä Ruokailuvuorojen rytmitys Linjasto Ruokailuajat Ateriat jaksottavat lapsen koulupäivää Vähimmäisaika ateriointiin 30 minuuttia Mahdollisuus 10-15 minuutin ulkoiluun ennen tai jälkeen ruokailun 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 23
Lähde: THL 2016 3. Kouluruokailun järjestäminen Ruokakulttuurien moninaisuus Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2016 lopussa 3879 maahanmuuttajaa (Kotouttamisen osaamiskeskus 2017) Tavoitteena, että Suomessa asuvat noudattavat suomalaisia kouluruokailukäytäntöjä ja ravitsemussuosituksia Terveellisen ruokavalion voi koostaa moneen ruokakulttuuriin sopivalla tavalla Salaatit ja raa at kasvikset kypsät kasvikset Monikulttuurinen lautasmalli Ruokataustojen erilaisuus koulussa rikastaa kouluruokakulttuuria Eettiset ja uskontoihin liittyvät erityisruokavaliot huomioidaan kunta- ja koulukohtaisten linjausten mukaan 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 24
3. Kouluruokailun järjestäminen Erityisruokavaliot Terveydellisistä syistä erityisruokavaliota noudattavalle oppilaalle tulee tarjota koulussa sopivaa ja turvallista ruokaa Erityisruokavalioita koskevista ilmoituskäytännöistä sovitaan paikallisesti koulun ja kouluterveydenhuollon kesken Kertaluonteinen ilmoitus pysyvää ruokavaliohoitoa vaativista sairauksista (diabetes, keliakia) Ilmoitukset vakavista ja hengenvaarallisista ruoka-aineallergioista määräaikaisia Tavoitteena välttää turhia erityisruokavalioita 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 25
3. Kouluruokailun järjestäminen Oppilaan osallisuus Yhdessä suunniteltu, arvioitu ja toteutettu ruoka kannustaa kouluruoan syömiseen Oppilaille annettava mahdollisuus kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen Kouluruokapaneeli, ruokalistan suunnitteluryhmä ja makuraati Välittömät, avoimet palautejärjestelmät Kouluruokailuun osallistumisen ja ruokahävikin seuraaminen Ruokajärjestäjät, kouluruoka-kummit tai tutorit Tutustumisvierailut tai TET-jaksot keittiössä Kampanjat, teemapäivät ja näyttelyt 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 26
Miten oppilaat on otettu mukaan kouluruokailun kehittämiseen? Oppilaita kuuluu ruokalistan suunnitteluryhmään Asiakastyytyväisyys kyselyt oppilaille Palautelaatikot Oppilaat osallistuvat ympäristön siistinä pitämiseen Toiveruokakyselyt Oppilaat saaneet toivoa lempiruokiaan, tyytyväisyyskyselyt, kehittämisideat mietinnässä Ruokaryhmä Ruokailutoimikunnat pitävät omia kokouksiaan Ruokalistaryhmä kerää tietoa oppilailta Työpäivä keittiössä Ruokasalissa vaihtuvat taidenäyttelyt, Kaappaa kasvis kampanjan salaattien suunnittelu Nimikkoruokapäivä kerran kuudessa viikossa 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 27
3. Kouluruokailun järjestäminen Yhteistyö koulun eri henkilöstöryhmien ja kodin välillä Kouluruokailun onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä Suosituksen mukaan kouluilla tulisi toimia ruokailutoimikunta, joka tukee ja kehittää kouluruokailua Rehtori/apulaisrehtori/koulunjohtaja/kotitalousopettaja Ruokapalvelun edustaja Kouluterveydenhoitaja Opettajien edustajat Oppilaiden edustajat Vanhempien/huoltajien edustajat 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 28
3. Kouluruokailun järjestäminen Ruokailutoimikunta Seuraa kouluruokailuun osallistumista Ottaa kantaa koulussa tarjottavaan ruokaan ja välipaloihin Ruoan maku Tarjotut ruokalajit Vaikuttaa kouluruokailun järjestämisessä ja kehittämisessä Ruokailun sujuminen Kouluruokailusta ja sen pelisäännöistä tulee tiedottaa vanhemmille Vanhemmat tärkeitä kouluruoan menekin edistäjiä Tiedotteet, palautekyselyt, vanhempainillat, tutustumismahdollisuus kouluruokailuun jne. 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 29
3. Kouluruokailun järjestäminen Ruokapalveluiden ja elintarvikehankintojen kilpailuttaminen Merkittävä vaikutus ruoan ravitsemuslaadun toteutumiseen Noudatetaan energia- ja ravintosisältösuosituksia, ravitsemuslaatuvaatimuksia ja suositeltavia raaka-ainevalintoja Sydänmerkki-ateriakriteerit Terveellinen ruokalista ei lisää ruokapalveluiden kustannuksia Elintarvikehankinnoissa huomioitava elintarviketurvallisuus, kestävän kehityksen mukaisuus, tuotantotapojen eettisyys sekä eläinten hyvinvointi lähi- ja luomuruoan osuutta tulisi lisätä 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 30
Koulujakelujärjestelmä EU:n tukea rasvattomien maitovalmisteiden sekä hedelmien ja vihannesten tarjoamiseen Koulumaitotuki jatkuu periaatteiltaan samanlaisena Kouluhedelmätuki Tukikelpoisia tuotteita: herne, kurkku, lanttu, porkkana, tomaatti, herukat, mansikka, mustikka, puolukka ja omena 150 g kasviksia/oppilas/koulupäivä Tukitaso 65 % arvonlisäverottomasta ostohinnasta (75 % luomutuotteista) Tukea ei makseta ruoanvalmistukseen käytetyistä hedelmistä, marjoista tai vihanneksista Tavoitteena edistää terveellisten ruoka-aineiden määrää lasten ruokavaliossa 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 31
Lähde: THL 2017 4. Terveyttä kouluateriasta 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 32
4. Terveyttä kouluateriasta Lähde: THL 2016
Lähde: VRN 2008 Lähde: VRN 2017 4. Terveyttä kouluateriasta Energia- ja ravintosisältösuositukset Rasvat 30-40 E% Huomio rasvan laatuun (2/3 tyydyttymättömiä rasvoja) Hiilihydraatit 45-50 E% Runsaskuituiset lähteet, vähän suolaa Lisättyä sokeria < 10 E% Proteiinit 13-17 E% Vähärasvaiset/rasvattomat lähteet, vähän suolaa Saanti on suositeltua, lähteet liian rasvaisia 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 34
Lähde: VRN 2017 Lähde: VRN 2017 Lähde: VRN 2017 Annoskokoesimerkit 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 35
Lähde: Hoppu ym. 2008 Energiansaanti eri aterioista koulupäivinä, % koko päivän saannista (Hoppu ym. 2008) 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 36
4. Terveyttä kouluateriasta Suolasuositus Alle 10-vuotiaille lapsille enintään 3-4 g/vrk Saanti yli suosituksen Kouluruoalla vaikutus lasten suolan saantiin ja makutottumusten kehittymiseen Tottuminen vähäsuolaiseen ruokaan 2-3 viikossa Terve lapsi saa ruokavaliosta riittävästi natriumia, vaikka ruokaan ei lisättäisi suolaa Suolan käytön vähentäminen Ruoanvalmistuksessa jodioitua suolaa vain ohjeen mukaan Elintarvikkeiden valinta ravitsemuslaadun kriteereiden mukaan 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 37
Lähde: THL 2016 4. Terveyttä kouluateriasta Jodi Suomen maaperässä jodia luontaisesti hyvin vähän Parhaita jodin lähteitä maitotuotteet, kala, kananmunat ja jodioitu suola Soija- ja viljapohjaiset juomat eivät sisällä jodia Liikasaannin vaara jodivalmisteista ja merilevästä
4. Terveyttä kouluateriasta Ruokalistasuunnittelu Pohjana raaka-aineiden valintaa ja tarjoamistiheyttä koskevat suositukset Vaihtelevasti keittoja, kastikkeita, vuoka-, pata- ja kappaleruokia Kunnioitetaan omalle alueelle tyypillisiä, sesongin mukaisia ruokalajeja Huomioidaan muuttuva maailma ja muutokset ruokailutottumuksissa Teemat ja juhlapyhät rytmittävät vuotta, tarjoavat vaihtelua ja ohjaavat tapa- ja ruokakulttuurin perinteisiin 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 39
Lähde: VRN 2017 Lähde: Sydänliitto 2017 4. Terveyttä kouluateriasta Ravitsemuslaadun kriteerit Ateriaosakohtaiset kriteerit pääruoille, lisäkkeille ja muille aterian osille Sydänmerkki-kriteerien mukaiset tuotteet suositeltavia aterianosia 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 40
4. Terveyttä kouluateriasta Malliateria Ohjauksella, kannustuksella, motivoinnilla ja aikuisten hyvällä esimerkillä voidaan vaikuttaa oppilaan ruokavalintoihin Malliateria auttaa hahmottamaan, miten oikeaoppinen lounas kootaan linjastosta Lähteet: VRN 2017 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 41
4. Terveyttä kouluateriasta Ympäristön huomioiminen Suositusten mukainen, kasvispainotteinen ruokavalio vähentää ruoan ympäristökuormitusta Suositaan monipuolisesti kotimaisia satokauden kasviksia Punaista lihaa enintään suositusten mukainen määrä Kotimainen vilja tai viljalisäke riisin tilalla Kalan, erityisesti järvikalan käyttö Rypsi- tai rapsiöljyn käyttö, kasvirasvalevite Janojuomana vesijohtovesi Ruokahävikin vähentäminen 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 42
5. Kouluruokailun seuranta ja arviointi Kouluruokailuun osallistuminen ja aterian osien valitseminen Oppilaat ja koulun henkilökunta Ruoan maittavuus ja ruokailutilanteen laatu Oppilaat, koulun henkilökunta ja vanhemmat Ravitsemuslaadun seuranta Ravinnon saannin laskentaohjelmat, vakioruokaohjeet ja Sydänmerkki-ateriajärjestelmä Ruokahävikin seuranta Osana kunnan hyvinvointikertomusta Kouluruokailuun osallistuminen ja kouluruokailusuosituksen toteutuminen 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 43
Kouluruokailun kehittäminen Kouluruokadiplomi Viestii ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti järjestetystä kouluruokailusta Itsearvioinnin työkalu Sydänmerkki-ateriajärjestelmä Kuvaa ravitsemuksellisesti laadukkaita elintarvikkeita ja aterioita ja mahdollistaa terveellisen ateriakokonaisuuden valinnan Oiva-järjestelmä Myönnetään elintarvikevalvojan tekemän tarkistuskäynnin pohjalta, jossa arvioidaan elintarvikehygieniaa ja tuotteiden turvallisuutta 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 44
Lähteet Haapalahti M, Mykkänen H, Tikkanen S, Kokkonen J. Meal patterns and food use in 10- to 11-year-old Finnish children. Public Health Nutr. 2003 Jun;6(4):365-70. Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B30/2008. Kotouttamisen osaamiskeskus. Maahanmuuttajat Etelä-Pohjanmaalla. http://kotouttaminen.fi/etela-pohjanmaa. Viitattu 29.8.2017. Maaseutuvirasto 2017. Koulumaitotuki ja hedelmätuki hakuopas. http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/kunta-koulupaivakoti/documents/koulumaitotuki/koulujakelutuen%20hakuopas%202017-2018.pdf. Viitattu 27.8.2017. Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P, Virtanen SM, Rimpelä M. Associates of obesity and weight dissatisfaction among Finnish adolescents. Public Health Nutr. 2003 Feb;6(1):49-56. 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 45
Lähteet Nuorten hyvinvointi Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2005-2013. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. Kouluterveyskysely. THL 2013. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tuloksetalueittain/lansi-ja-sisa-suomi/etela-pohjanmaa. Viitattu 27.8.2017. Sydänliitto 2017. http://www.sydanmerkki.fi/. Viitattu 27.8.2017. THL 2016. Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere 2016. Vikstedt T, Raulio S, Puusniekka R, Prättälä R. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. THL, Helsinki 2012. VRN 2008. Kouluruokailusuositus. Savion Kirjapaino Oy Helsinki 2008. VRN 2014. Terveyttä ruoasta Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Juvenes Oy Helsinki 2014. VRN 2017. Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Helsinki 2017. 31.8.2017 Riikka Suorajärvi-Bron 46