Erityisopetuksen suunnitelma

Hevosopisto Oy Erityisopetuksen suunnitelma Hyväksytty Hevosopisto Oy:n hallituksen 8.8.2017 kokouksessa www.hevosopisto.fi

2 SISÄLLYS 1. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA...3 2. ERITYISOPETUS 3 3. ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET 4. HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA...4 (HOJKS) 5. INTEGROITU ERITYISOPETUS..6 6. ERITYISOPETUSRERUSSI...6 6.1. Työnjako...7 6.2. Yhteisten tutkinnon osien opetus 9 7. ERITYISOPETUKSEN TARPEEN KARTOITTAMINEN...9 7.1. Erityisopiskelijaksi määräytymisen perusteet...10 7.2. Erityisopiskelijan valintaperusteet, kesken aloittavat opiskelijat, muu kuin suomi äidinkielenä.11 8. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISOPETUKSENA PEDAGOGINEN TUKI, ERITYISET OPISKELU- JA OPETUSJÄRJESTELYT.12 8.1. Rinnakkaisopettaja/pienryhmä 14 8.2. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimisessa/työpainotteiset opiskelutavat.14 9. AIKUISTEN ERITYISOPETUS..15 10. ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA...15 10.1. Mukautetun arvioinnin tavoitteita...16 10.2. Opinnoista vapauttaminen..18 11. OHJAUKSESSA JA OPETUKSESSA HUOMIOITAVAA 19 12. ERITYISOPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ..24 12.1. Erityisopiskelijan työssäoppimisen tukeminen..25 12.2. Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näyttöjen tukeminen.26 12.3. Erityisopiskelijan tukeminen työelämään siirtymisen yhteydessä..27 LIITE 1 Saatekirje HOJKSiin

3 1. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Erityisopetuksen järjestämisen suunnitelma perustuu lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta, valtioneuvoston asetukseen ammatillisesta peruskoulutuksesta, valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutuksenjärjestäjän tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Koulutusta kehitetään siten, että erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi oppilaitoksessa järjestettävää opetusta. Erityisopetuksen tarve on kasvamassa yleisesti ja tämä näkyy myös Hevosopiston opiskelijoiden lisääntyneenä tukitarpeena. Erityisopetuksesta vastaavan opettajan eli ervan rooli on tärkeä, mutta yhtä tärkeää on se, että opettajat ja ryhmänohjaajat kantavat entistä enemmän vastuuta siitä, että opiskelijoiden opinnot etenevät ja sen turvaamiseksi käytetään monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä. Oleellista on, että erityisopetuksen suunnitelmaa eletään todeksi kaikkialla opiskelijan arjessa. Erityisopetuksen suunnitelman käsittelee opiskeluhuoltotyöryhmä, joka esittelee sen Hevosopiston hallituksen hyväksyttäväksi. 2. ERITYISOPETUS Hevosopistossa on kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Erityisopetuksen avulla ja tehostetuin tukitoimin vastataan haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisesta. Erityisopetusta toteutetaan integroituna ja yksilöllisesti. Opetus voidaan tarvittaessa toteuttaa erityisopetuksena oppilaitoksen kaikissa koulutuksissa. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetus on oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukemista. Hevosopistossa toimii erityisopetuksen kollegiaalinen ryhmä, johon kuuluu erityisopetuksesta vastaava opettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja sekä muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

4 3. ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET Opiskelun ensisijaisena tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perustutkinnon erityisopetuksen tuella valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta hän saa ammattitaidon, jonka ansiosta pystyy työllistymään sekä kehittämään elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Mikäli opiskelijalla on kuntoutussuunnitelma, se tukee opiskelua. 4. HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on pedagoginen asiakirja, jonka alkaminen ja päättyminen vahvistetaan viranhaltijapäätöksenä. Siihen kirjataan ne toimenpiteet, joiden avulla opiskelijaa tuetaan saavuttamaan opintojensa tavoitteet. HOJKS voidaan laatia missä tahansa opintojen vaiheessa ja sitä päivitetään tarpeen mukaisesti. Suunnitelma sisältää seuraavat asiat: 1. tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta 2. päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena 3. erityisopetuksen peruste 4. koulutuksen suoritusaika 5. päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden tai osaamisen arvioinnin mukauttamisesta 6. opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta ilmenee - miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai osaamisen arviointia on mukautettu sekä - tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä 7. opintososiaaliset edut 8. muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet Opiskelijan HOJKSia säilytetään oppilaitoksen arkistossa 1 + 10 vuotta, HOJKS asiakirja laaditaan wilma opiskelijarekisteriin, opiskelijan, huoltajan seurattavaksi sekä ryhmänohjaajan päivittämistä varten. Koulutuksenjärjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä mukauttamisesta. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa pitää kuulla ennen HOJKSin vahvistamista. Se laaditaan yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajansa, ryhmänohjaajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja vastaa HOJKS prosessista (KUVA 1), ja toimii

5 Erityisopiskelijan tunnistaminen HOJKSin laatiminen palaverissa: opiskelija, RO, ERVA, huoltaja TIEDOTTAMINEN asianosaisille; opettajat, tallimestarit Opintojakson opettaja: Tuen tarpeen määrittely Oppimisprosessin ja elämänhallinnan tukeminen Opintojakson arviointi ja raportointi ryhmänohjaajalle ja ERVA:lle Ryhmänohjaaja: Keskustelu/yhteydenpito opiskelijaan, HOJKSin toteutumisen arviointi Tietojen kasaaminen ja yhteydenpito opettajiin ja ervaan OPO: Työllistymisen tukeminen, jatko-opinnot KUVA 1. Hevosopiston HOJKS -prosessi

6 opetushenkilöstön sekä opiskelijahuollon toimijoiden konsultoivana apuna erityisopetukseen liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaaja ottaa huoltajaan yhteyden ennen erityisopiskelijaksi nimeämistä, ja huoltajalle tulee tarjota aina mahdollisuutta osallistua HOJKSin laadintaan. HOJKS kirjataan wilmaan. HOJKSissa määritellään opiskelijan yksilölliset tavoitteet, jotka perustuvat tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. HOJKSin suunnittelusta (mukauttaminen) ja toteutuksesta päävastuussa on ryhmänohjaaja, ERVA opettaja toimii ryhmänohjaajan tukena HOJKS prosessin toteuttamisessa sekä päivittämisessä. HOJKS allekirjoitetaan: 1. kun se ensimmäisen kerran laaditaan 2. jos erityisopetuksen peruste muuttuu 3. HOJKS puretaan ja erityisopetuksen tarvetta ei enää ole HOJKSin allekirjoittavat opiskelija, alaikäisen huoltaja sekä ryhmänohjaaja. HOJKSien tulee olla valmiita syyslukukaudella 15.9. ja kevätlukukaudella 15.1. mennessä. 5. INTEGROITU ERITYISOPETUS Erityisopetusta toteutetaan integroituna erityisopetuksena, jolloin opiskelija opiskelee pääsääntöisesti samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan tarve erityisopetukseen tarkistetaan joka lukukauden alussa. Osa erityisopiskelijoista tarvitsee tukea vain osan opiskeluajastaan. 6. ERITYISOPETUSRESURSSI Erityisopetusresurssia on varattu erityisopetuksesta vastaavan opettajan työajan suunnitelmasta ja sitä käytetään opiskelijoiden tukemiseen ammatillisissa opinnoissa. Tällä resurssilla hoidetaan ammatillisten opintojen erityisopetus, lisätyt opiskelijapalvelut sekä erityisopetuksen koordinointi ja opetushenkilöstön neuvontaan. Erityisopetusresurssia käytetään myös HOJKSin laatimiseen, opetukseen, tukitoimien järjestämiseen, opetus- ja apuvälineiden hankintaan, suunnitteluun, koulutukseen sekä yhteistyöhön huoltajien ja verkoston kanssa. Ryhmänohjaajalle on varattu resurssia työajan suunnitelmasta ryhmän ohjaukseen sekä erityisopetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja HOJKSin päivittämiseen.

7 6.1. TYÖNJAKO Toimija Hevosopiston hallitus Rehtori/apulaisrehtori Hevosopiston Opiskeluhuoltotyöryhmä ERVA erityisopetuksesta vastaava opettaja Erityisopettaja Ryhmänohjaaja Tehtävä Hyväksyy erityisopetuksen suunnitelman käyttöönotettavaksi Rehtori/apulaisrehtori vastaa erityisopetuksen toteutumisesta osana opiskeluhuoltopalveluja sekä toimii opiskeluhuoltotyöryhmän puheenjohtajana. Hän kutsuu lukuvuoden alussa koolle erityisopetusta käsittelevän kokouksen, jossa erityisopetuksesta vastaava opettaja esittelee laaditut erityisen tuen suunnitelmat ja moniammatillinen opiskeluhuoltotyöryhmä nimeää erityisopiskelijat. Rehtori/apulaisrehtori allekirjoittaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden nimilistan. Moniammatillinen työryhmä, joka käsittelee erityisopetuksesta vastaavan opettajan esityksestä erityisopiskelijoiden erityisen tuen suunnitelmat. Toimii erityisopetuksen asiantuntijana ja koordinoi erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen järjestämistä sekä vuosisuunnittelua yhdessä apulaisrehtorin kanssa. Hän aikatauluttaa sekä toteuttaa alkukartoitukset, kokoaa yhteenvedot lausuntoja varten erityisopettajalle ja esittelee erityisopiskelijoiden erityisen tuen suunnitelmat opiskeluhuoltotyöryhmälle. Laatii HOJKSit wilmaan yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Kesken aloittavien opiskelijoiden erityisen tuen arviointi sekä testaus. Laatii lausunnot erityisopetuksen osalta sekä toimii koordinoivana asiantuntijana HOJKSien laadinnassa mm. kaksoistutkinto-opiskelijoiden lausuntojen antamisen osalta. Havainnoi ja tunnistaa erityisen tuen tarpeita (tulohaastattelut ja HOPS opintojen alussa) ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa riittävän ajoissa erva opettajalle, opinto-ohjaajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle saamaan tarvitsemaansa apua ja ohjausta. Ryhmänohjaaja osallistuu HOJKSin laatimiseen wilmaan ja on yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ennen erityisopiskelijaksi nimeämistä ja kutsuu huoltajan mukaan HOJKS palaveriin. Mikäli huoltaja ei ole läsnä HOJKSia laadittaessa, hän lähetettää HOJKS allekirjoitettavaksi saatekirjeen kanssa. Liitteenä saatekirje (liite 2). Ryhmänohjaaja seuraa ja päivittää HOJKSin ja HOPSin toteutumista sekä opiskelijan opintojen etenemistä ja tavoitteisiin pääsemistä. Opiskelijan opintojen etenemisen

8 vaikeutuessa ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen välittömästi sekä on tarvittaessa yhteydessä opiskelijahuoltotyöryhmään, erityisopiskelijoita opettaviin opettajiin, huoltajiin sekä tarvittaessa tavoitteita tai tukitoimia muutetaan. Hän osallistuu oman ryhmänsä erityisopiskelijoiden nimeämispalaveriin sekä muihin erityisopetusta käsitteleviin palavereihin. Ryhmänohjaajan vastuulla on huolehtia tarvittavan tiedon välittymisestä erityisopiskelijoita opettaville opettajille. Ryhmänohjaaja päivittää HOJKSin toteutuneet ja tarjotut tukitoimet ja tarvittaessa konsultoi asiassa ERVAa. Myös tuki/lisäopetusta tai muita tukitoimia antava opettaja kirjaa toteutuneet ja tarjotut tukitoimet wilmaan. Tukitoimet kirjataan, niiden toteutumista sekä opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan jatkuvasti huomioiden opiskelijan oikeus saada lisätukea. Opinto-ohjaaja Erityisopiskelijan käytettävissä on myös opinto-ohjaajan palvelut. Palvelut ovat moniammatillista tiimityötä oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa tai opiskelijan henkilökohtaista ohjausta erilaisissa opintojen ja elämäntilanteissa. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös nivelvaiheen toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa opintopolulla ja urasuunnittelussa. Koulukuraattori Opetushenkilöstö, muu henkilöstö Koulukuraattorin palvelut ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Kuraattori palvelee erityisesti opintososiaalisten ja psykososiaalisten asioiden alueella. Kuraattori tekee yhteistyötä opiskeluhuoltotyöryhmän sekä muiden nivelvaiheen tiedonsiirron toimivien ryhmien sekä nuorisotyön, KELAn ja sosiaali- ja mielenterveystyön parissa. Jokaisella opettajalla, henkilökuntaan kuuluvalla, joka huomaa puutteita opiskelijan opintomenestyksessä tai muutoin opintojen edistymisessä, sosiaalisessa toiminnassa tai jaksamisessa huolia, joiden osalta hänet tulee ohjata em. tarpeellisen ammattihenkilöstön pariin.

9 6.2. YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN (YTO) ERITYISOPETUS Yksilöopetus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai opintojen eteneminen muutoin ei ole mahdollista, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyviä ongelmia tai keskeytyneitä opintosuorituksia. Yksilöopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan elämänhallintataitoja, auttaa opintojen etenemisessä ja opiskeluun sitoutumisessa. Yksilöopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen lukujärjestys. Opiskelija voi opiskella YTO-opintoja kokoaikaisesti tai osaaikaisesti. Lukujärjestystä tehdessä sovitaan myös opiskelijan viikoittaisesta työajasta. Tarvittaessa työaikaa voidaan lyhentää. 7. ERITYISOPETUKSEN TARPEEN KARTOITTAMINEN Opintonsa aloittavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarve kartoitetaan lukuvuoden alussa. KUVA 2, erityisopiskelijan tunnistaminen Hevosopistolla. Alkukartoitus; lukija matem.seulat HOPS-keskustelu Joustavan haun tiedot ERITYISOPISKELIJAN TUNNISTAMINEN SiirtoHOJKS Tiedot peruskoulusta, todistus Psykologin/lääkärin lausunto KUVA 2. Erityisopiskelijan tunnistaminen

10 Testeillä pyritään selvittämään erityisesti luetun tekstin ymmärtämistä eri kokonaisuuksien hahmottamista kirjallisesta aineksesta. Kirjoittamisen osalta testin painopiste on oikeinkirjoituksessa ja oman tekstin tuottamisessa. Äidinkielen lähtötaso kartoitetaan Niilo Mäki Instituutin (NMI) lukivaikeuksien seulontamenetelmällä. Testi koostuu: 1 Lukemisen ja kirjoittamisen itsearvioinnista 2 Luetun ymmärtämisestä 3 Kirjoitusvirheiden etsimisestä 4 Sanojen erottamisesta toisistaan 5 Sanelukirjoituksesta Matematiikan lähtötasokoe perustuu myös NMI:n laatimaan testiin. Testin tavoitteena on saada kokonaiskuva opiskelijan peruslaskutaidoista ja hänen suhtautumisestaan matemaattisiin aineisiin. Englannin ja ruotsin kielessä aineenopettaja laatii oman lähtötasokartoituksen/testin, jonka avulla voi ennakoida ja huomioida tuen tarvetta myös vieraissa kielissä. Lisäksi joidenkin opiskelijoiden hahmotuskykyä ja motorisia valmiuksia voidaan testata tarpeen mukaan. Erva tekee tarvittaessa myös yksilöllisiä lukitestejä havaintojen, tarpeen esiin tullessa tai uuden opiskelijan aloittaessa opinnot kesken lukuvuotta, erityisesti jos taustalla on useita keskeytyneitä aiempia opintoja. Opintojen alkaessa ryhmänohjaaja haastattelee opiskelijansa HOPS keskustelun merkeissä, sekä havainnoi opiskelijoiden sopeutumista ryhmäänsä ja opiskeluun sitoutumista. 7.1. Erityisopiskelijaksi määräytymisen perusteet Kriteerit 01 Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeus 02 Kielelliset vaikeudet 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt Perusteen määritys Kriteeri määritetään nivelvaiheen yhteistyön perusopetuksen kanssa, joustavan valinnan/harkinnan varaisen valinnan keskustelutilaisuuden, lähtötasotestien tai muun syyn perusteella. Päätös perusteesta tehdään koulutusalakohtaisissa ohr -kokouksissa, ervan esityksestä. Opiskelija voidaan koodata ilman erillistä lääkärin/asiantuntijan lausuntoa.

11 04 Lievä kehityksen viivästyminen Lääkärin tai muun asiantuntjan diagnosoima oppimisvaikeus tai haitta. 05 Vaikea kehityksen viivästyminen, keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 Psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07 Fyysiset pitkäaikaissairaudet (allergiat, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 10 Kuulovamma 11 Näkövamma Päätös perusteesta tehdään moniammatillisessa ohr-kokouksessa, ervan esityksestä. 12 Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Kriteeri määritetään nivelvaiheen yhteistyön perusopetuksen kanssa, joustavan valinnan, harkinnan varaisen valinnan keskustelutilaisuuden, lähtötasotestien tai muun syyn perusteella. Päätös perusteesta tehdään moniammatillisessa ohr-kokouksessa, ervan esityksestä. Opiskelija voidaan koodata ilman erillistä lääkärin/asiantuntijan lausuntoa. 7.2. Erityisopiskelijan valintaperusteet, kesken aloittavat opiskelijat, muu kuin suomi äidinkielenä Mikäli opiskelija on ollut perusopetuksessa pienryhmässä ja/tai hänellä on ollut oppimisvaikeuksia ja/tai mukautuksia ohjataan hänet pääosin hakeutumaan harkinnanvaraisessa haussa. Mikäli opiskelija on hakenut yhteishaussa ensimmäisenä hakutoiveenaan Hevosopistolle hevostalouden perustutkintoon harkinnanvaraisena hakijana, kutsutaan hänet Hevosopistolle valtakunnalliseen oppimisvalmiustestiin, että harkinnanvaraiseen oppilaitoskohtaiseen soveltuvuuden arviointiin. Soveltuvuuden arvioinnissa on sekä talliympäristössä suoritettava ryhmätehtävä, yksilötehtävä sekä henkilökohtainen haastattelu. Mikäli opiskelijalla on useita aiempia keskeytyneitä opintoja ja/tai heikohkoja arvosanoja taustalla, tulee huolellisesti selvittää opiskelua vaikeuttavat seikat ja laatia tarpeen mukaan erityisopiskelun suunnitelma ja tukitoimet opintojen loppuunsaattamisen turvaamiseksi.

12 Kaikille uusille opiskelijoille toteutettava luki- matematiikkaseula seuloo yhdessä ryhmänohjaajan haastatteluiden sekä nivelvaiheesta saatujen tietojen perusteella sekä mahdollisesti opintojen aikana ilmenevien oppimisvaikeuksien perusteella erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat. Opinto-ohjaaja tarkastaa kesken lukukautta aloittavien opiskelijoiden peruskoulutodistukset opiskelijan aloittaessa opinnot. Ryhmänohjaaja huolehtii lähtötasokokeiden teettämisestä yhdessä erva opettajan kanssa. Mikäli opiskelijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, eli suomen kieli, ohjataan opiskelija kielitestaukseen. Yhteishaussa hakijat osallistuvat valtakunnalliseen suomen kielikokeeseen, aikuiskoulutuksessa kielitestaus tehdään Hevosopistolla ervan toimesta hakeutumisvaiheessa. 8. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISOPETUKSENA: PEDAGOGINEN TUKI, ERITYISET OPISKELU- JA OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuvaa oppimista tukee: - henkilökohtainen työjärjestys, strukturoitu oppiminen ja tehtävien mukauttaminen, lisäaika - erilaiset oppimis- ja työympäristöt - käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu - yksilöllinen työssäoppimisen ohjaus ja järjestelyt, lisätty työssäoppiminen - erilaiset opetusmenetelmät, opiskelumateriaalit - apuvälineiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen - henkilökohtainen oppimisen ohjaus ja tuki - ryhmätilanteisiin liittyvät menetelmät mm. yhteistoiminnallinen opiskelu projektiopiskelu samanaikaisopetus opiskelu pienryhmässä joustava ryhmäjaottelu - tukiopetus, lisäopetus Tukiopetusta annetaan niille opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti syystä tai toisesta jääneet opetuksesta jälkeen kuten esim. pitkän sairasloman vuoksi. Tukiopetusta voidaan antaa myös hylättyjen kurssien uusintaan valmentavana opetuksena. Ensisijaisesti tukiopetusta antaa kunkin aineen opettaja, erva toimii tässä konsultointiapuna.

13 Pelkät poissaolot ja suorittamattomat kurssit eivät riitä erityisopetuksen perusteeksi. Erityisopetuksena ei pidetä opetusta, joka annetaan tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneille opiskelijoille, joilla on vain lieviä oppimis- tai sopeutumisen häiriöitä. KUVA 3. Erityisopetuksen toteuttaminen Hevosopistolla. Tukiopetus, opettaja Pienryhmäopetus, opettaja, ERVA ERITYISOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Osa-aikainen erityisopetus Samanaikaisopetus samassa tilassa useampi opettaja Pajakoulu / kiltakoulu Yksilöopetus ERVA Rinnakkaisopetus eri tilassa usempi opettaja opettamassa KUVA 3. Erityisopetuksen toteuttaminen

14 8.1. Rinnakkaisopettaja/pienryhmä Samaa ryhmää voi opettaa kaksi opettajaa. Näin mahdollistetaan opetusryhmän opiskelijoiden eriyttäminen ja yksilöllinen ohjaus. Opettajat voivat olla samanaikaisesti tallissa tai teoriatunnilla koko ryhmän kanssa. Toinen vaihtoehto on, että ryhmän erityisopiskelijat muodostavat pienryhmän. Pienryhmää voi opettaa joko luokan oma opettaja tai rinnakkaisopettaja. Opettajat voivat myös vaihdella tehtäviään muun luokan ja pienryhmän opetuksen välillä. 8.2. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa/työpainotteiset opiskelutavat: Työssäoppiminen voidaan tarvittaessa suorittaa omassa oppilaitoksessa. Työssäoppimispaikkaa valittaessa on otettava huomioon jokaisen opiskelijan omat lähtökohdat ja oppimisvalmiudet sekä sosiaaliset taidot. Työssäoppimisen voi suorittaa myös laajennettuna, jos sen katsotaan tukevan opiskelijan oppimista ja etenemistä opinnoissaan. Erityisopiskelijan työssäoppimispaikan henkilökunta valmennetaan ja informoidaan hyvin ennen työssäoppimisjakson alkua. Yli 18- vuotiaan opiskelijan kanssa on keskusteltava siitä, mitä työpaikalle saa opiskelijasta kertoa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla on keskusteltava asiasta opiskelijan lisäksi myös huoltajien kanssa. Erityisopetuksessa on olennaista osallisuuden tukeminen, kokonaisvaltaisuus, suunnitelmallisuus sekä tuki opintojen eri vaiheissa. Kaikelle toiminnalle pohjana ovat opiskelijan kyvyt ja vahvuudet sekä yksilölliset tuen tarpeet, Opiskelijan edistymistä seurataan jatkuvasti ja henkilökohtaisia tavoitteita sekä tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Opiskelijan tarvitsema erityinen tuki järjestetään niin, että hän ensisijaisesti opiskelee samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa opetusta eriytetään pienempiin ryhmiin tai yksilöopetukseksi. Arvioinnissa käytetään kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Opiskelija voi käydä sovituin välein erityisopettajan, koulukuraattorin, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan luona. Opintojen etenemistä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kriittisissä tilanteissa arviointi voi olla päivittäistä. Arvioinnissa ovat mukana ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa myös aineenopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori. Opiskelun solmukohdissa alaikäisen opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä. Opiskelijan tuen tarpeisiin reagoidaan välittömästi. Opiskelijapalvelujen henkilöstö tekee tehostettua yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa. Jos opiskelija asuu koulun asuntolassa, asuntolanhoitaja ja vapaa-

15 ajanohjaaja ottavat hänen asumisen tukemisen ja itsenäistymisen ohjaamisen tehtäväkseen. Opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluajan saaneet erityisiä tukitoimenpiteitä, ohjataan opintojen loppuvaiheessa saattaen vaihtaen työelämään tai muuhun koulutukseen. 9. AIKUISTEN ERITYISOPETUS Aikuisten erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan hakeutumisvaiheessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa NMI-lukikartoitus sekä matematiikan ja englannin kartoitukset. Kartoituksessa voidaan käyttää samoja välineitä kuin ns. nuorten koulutuksessa. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan kartoituksien ajankohdasta. Aikuisten opintojen tukeminen noudattaa Hevosopistossa yleisesti käytettyjä erityisopetuksen toteuttamistapoja. Näyttötutkinnoissa ammattitaitovaatimuksia ei voida mukauttaa, mutta opiskelija voi saada lisätukea ja ohjausta tutkintosuoritussuunnitelman tekemiseen sekä valmistautuessaan tutkintosuoritukseen. 10. ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Erityisopiskelijaa arvioidaan, kuten muitakin, suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Mikäli opiskelija ei tavoita opetussuunnitelmassa määriteltyä minimitasoa voidaan opiskelu suorittaa joko kokonaan tai osittain mukautetuin tavoittein, jolloin tutkintotodistukseen / opintokorttiin tulee merkintä mukautetuista opinnoista. Opiskelijan oppimistavoitteita voidaan mukauttaa joko yhdessä tai useammassa tutkinnon osassa lisäksi on mahdollista, että opiskelija ei suorita kaikkia tutkinnon osioita. Tällöin hän saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Tavoitteena on tukea oppilaan osaamisalueita ja vahvistaa hänen itsetuntoaan, niin että hän selviytyy mahdollisimman hyvin yhteiskunnassamme. Pääsääntöisesti tutkinnon osa mukautetaan, mikäli yksikin opintojakso on mukautettuna tutkinnon osan alla. Joissain tapauksissa, esim. mukautettu jakso on laajuudeltaan pieni suhteessa tutkinnon osan laajuuteen, voidaan tutkinnon osa arvioida normaalitavoittein. Näin ollen tutkintotodistukseen ei tule merkintää mukautuksesta. Mukautettu arviointi: Mikäli opiskelija ei tukitoimista huolimatta saavuta T1-tasoa, niin esityksen tutkinnon osan mukauttamisesta tekee asianomainen opettaja. Mukauttaminen tehdään jakso kerrallaan opintojen edetessä.

16 Mukautus tehdään yhteistyössä opiskelijan ja alle 18-vuotiaan huoltajan kanssa. Mukautus kirjataan HOJKS:n ja allekirjoitetaan. Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että opiskelija mahdollisimman hyvin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttaminen voi merkitä: - pienempiä tavoitteita - vähemmän opiskeltavia asioita - enemmän ohjausta ja tukea - erityisiä opetusmenetelmiä - tuttuja oppimisympäristöjä Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus näyttää osaamisensa muullakin tavoin kuin kirjallisesti (esim. suullisesti selostamalla työprosessi). Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja niiden soveltamisesta häneen. 10.1. Mukautetun arvioinnin tavoitteita Oppiminen edellyttää aikaa ja asiaan syventymistä. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija saattaa olla hidas oppija, joka tarvitsee aikaa vielä runsaammin. Hitaus tuo mukanaan opittavan aineksen rajaamisen ja/tai opiskeluajan pidentämisen. Opittavan asian rajaaminen tapahtuu opiskelun aikana oppimisen arvioinnin ohessa ja konkretisoituu osaamisen arvioinnissa, jossa rajatut tavoitteet saattavat näkyä annetuissa arvosanoissa. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1-tasolla. Mukauttamisen ja siihen liittyvät arviointikriteerit tekee Hevosopistolla erityisopettaja. Mukautus kirjataan aina HOJKSiin. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.

17 Mukautetun arvioinnin tavoitteita: Mukautettu arviointi K3 H2 Arvioinnin sanallinen kuvaus - osaa valita tietoisesti työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää menetelmiä ja välineitä oikein - osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan - osaa toimia aktiivisesti ja kannustavasti erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä ja eri sidosryhmien kanssa - osaa löytää uusia ratkaisuja ja osaa ratkaista ristiriitatilanteita - osaa tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä - osaa kehittää omaa työtään, työympäristöään ja työturvallisuutta sekä kehittää ja arvioida itseään monipuolisesti voidakseen toimia muuttuvissa olosuhteissa - osaa arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta - osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä - osaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia niin, että hän osaa valita niistä sopivimman - osaa hahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristön toimintaa - osaa käyttää alan työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja - osaa alansa keskeiset työtehtävät - osaa toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä sekä käyttää omaksumiaan taitoja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa - osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi - osaa hahmottaa työnsä kokonaisuutena - osaa ottaa huomioon työpaikkansa erityistarpeita - osaa soveltaa sääntöjä ja ohjeita erilaisissa tilanteissa ja noudattaa työturvallisuusohjeita - tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioi itseään ja työtään monipuolisesti - osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta T1 - pystyy työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin joistakin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta - osaa käyttää tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä osaa alan perustehtävät - osaa toimia tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa - osaa käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa - osaa ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti - tekee annetut tehtävät ja osaa arvioida itseään ja työnsä onnistumista - noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvottelee poikkeamista. K3* - pystyy työllistymään ammattialalle tai koulutusohjelman mukaisiin avustaviin tehtäviin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta - osaa käyttää työtehtäviinsä liittyviä tavallisimpia työtapoja, työvälineitä ja materiaaleja sekä suoriutuu perustehtävistä - osaa toimia tutussa

18 ympäristössä ja vuorovaikutustilanteessa - osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja paljon harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa - osaa ohjattuna etsiä työtehtäviinsä liittyvää tietoa ja osaa esittää sen omalla kommunikointitavallaan - osaa työskennellä pysyvissä ryhmätilanteissa ja ohjattuna arvioida itseään ja annetun työtehtävän onnistumista - noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvottelee poikkeamista rajatuissa, yksilöllisesti suunnitelluissa työtilanteissa H2* - pystyy ohjattuna työllistymään ammattialalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisiin yksilöllisesti valittuihin työtehtäviin - osaa käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja - osaa toimia harvoin muuttuvassa tutussa työympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa tehdä etukäteen harjoiteltua tehtävää - osaa pyytää apua omalla kommunikointitavallaan - osaa sopeutua ohjaukseen, työskentelyyn ryhmätilanteissa ja osaa toimia annetun palautteen mukaisesti ja kysyy tarvittaessa lisäohjeita - osaa avustettuna noudattaa sovittuja työaikoja, työnsä edellyttämiä turvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita ja osaa kertoa poikkeamista T1* - tarvitsee opinnoissaan ja työssään jatkuvaa seurantaa ja ohjausta - työllistyy tutkintoa vastaavalle ammattialalle tuettuun työhön tai yksilöllisesti järjestettyyn työtoimintaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa viitoitettujen suunnitelmien mukaan - osaa tehdä yksilöllisesti valittuja, paljon harjoiteltuja työtehtäviä ja osaa käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja - osaa toimia tutussa ja pysyvässä ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa tehdä paljon harjoiteltua työtehtävää - osaa havainnoida työnsä kulkua ja osaa keskeyttää työn ja viestiä tilanteesta omalla kommunikointitavallaan, kun suoritus poikkeaa ennalta harjoitellusta - osaa sopeutua ohjaukseen ja ryhmässä työskentelyyn, osaa kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita ja yksilöllisesti avustettuna noudattaa työaikoja, työnsä edellyttämiä turvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita 10.2. Opinnoista vapauttaminen Opiskelija voidaan vapauttaa joidenkin sisältöjen opiskelusta, jos ko. aineen suorittaminen opiskelijan edellytykset huomioon ottaen on kohtuutonta. Esimerkiksi opiskelija ei ole opiskellut ruotsin kieltä perusopetuksessa, niin hänet vapautetaan ruotsin kielen opiskelusta (Laki 630/98, 21 ). Opiskelijan ei tarvitse valita vapautettujen opintojen tilalle uusia tutkinnon osia tai jaksoja. Opiskelijan tulee kuitenkin hakea vapautusta erityisopettajalta saamallaan kaavakkeella. Vapautuksen myöntää rehtori/apulaisrehtori.

19 11. OHJAUKSESSA JA OPETUKSESSA HUOMIOITAVAA Seuraavassa taulukossa on selvennetty asioita, joita tulisi huomioida erityisopiskelijan ohjauksessa ja opetuksessa. Taulukon ohjeistus on jaoteltu erityisopetuksen määräytymisen perusteiden mukaan Erityisopetuksen peruste 01 Hahmottamisen vaikeudet Hahmottamisvaikeuksien ilmeneminen: - nähdyn, kuullun tai ympäröivän tilan hahmottaminen vaikeaa - työmuistin heikkous, suullisten ohjeiden ymmärtäminen ja ajanhallinta vaikeaa ADHD tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö; ADD tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta Tarkkaavaisuusvaikeuksien ilmeneminen - keskittyminen, ohjeiden seuraaminen tai työn loppuun tekeminen vaikeaa - tavaroiden kadottaminen ja unohtelu - vaihteleva suorituskyky - huolimattomuus ja ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintyminen Ylivilkkauden ja impulsiivisuuden ilmeneminen - paikoillaan pysyminen vaikeaa - esineiden hypistely - puhuminen tai toiminta ennen ajattelua - toisten keskeyttäminen, häiritseminen, päälle puhuminen 02 Kielelliset vaikeudet Puheen ja kielen kehityksen vaikeuden (=dysfasia) piirteitä: - sanavaraston niukkuus - käsitteiden ymmärtäminen, sanojen ääntäminen ja kieliopin hallinta vaikeaa Lukemisvaikeuden (=dysleksia) piirteitä: - lukemisen hitaus tai kankeus - luetun ymmärtämisen ongelmat - olennaisen löytämisen ja yksityiskohtien muistamisen vaikeudet - kokonaisuuden hahmottamisen ongelmat Kirjoittamisvaikeuden (=dysgrafia) piirteitä: - tavujen, sanan loppujen tai sanojen poisjääminen kirjainten tai numeroiden sekoittuminen - tekstin tuottamisen työläys ja vaikeus kirjoittaa tiedot jäsennellysti paperille - kieliopin mukaisen kirjoittamisen vaikeus Kielellisiin vaikeuksiin voi liittyä tilan- ja ajanhahmottamisongelmia, motorista Ohjauksessa huomoitavaa 01 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa. Pyri antamaan yksi ohje kerrallaan ja jaa tehtäväohjeet osiin. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Käytä apuna kuvallisia / kirjallisia ohjeita. Tarkista ymmärtäminen. Rohkaise, motivoi ja anna palaute suoritetusta tehtävästä välittömästi. Pyri antamaan vaihtelevia työtehtäviä päivän mittaan. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset. 02 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa. Pyri antamaan yksi ohje kerrallaan ja jaa tehtäväohjeet osiin. Käytä apuna kuvia, näyttämistä ja kertaamista. Käytä helposti ymmärrettävää kieltä. Tarkista ymmärtäminen. Varmista ovatko suunta- ja aikakäsitteet hallinnassa: oikea-vasen, edessä-takana, ylhäällä-alhaalla, ennen-jälkeen, huomenna, toissa päivänä, ensi kuussa. Esitä muoto-, suunta-, asento- ja etäisyyskäsitteet mahdollisimman havainnollisesti kädestä pitäen. Opeta kalenterin käyttöä ja suunnitelmallisuutta. Turvallisuus: ei pakollista esillä oloa, ääneen lukemista ja puhumista. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen

20 kömpelyyttä sekä vaikeuksia käden ja silmän yhteistyössä ja toiminnan ohjauksessa. 03 Käytöshäiriöt Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsen tai nuoren ikätason normeista selvästi poikkeavaa toistuvaa tai alituista epäsosiaalista, aggressiivista tai uhmakasta käytöstä. Käytöshäiriön eri muotoja: - perheensisäinen käytöshäiriö (kohdistuu perheenjäseniin) - epäsosiaalinen käytöshäiriö (ikätasoiset ystävyyssuhteet puuttuvat) - sosiaalinen käytöshäiriö (epäsosiaalista käyttäytymistä yhdessä kavereiden kanssa) Käytöshäiriön ilmeneminen: - tottelemattomuus, matala ärsytyskynnys, toistuvat riidat ja tappelut - kiukkukohtaukset ja aggressiivinen käyttäytyminen - sääntöjen uhmaaminen, valehtelu ja lupausten rikkominen - lisäksi voi ilmetä alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä sekä rikollista käyttäytymistä Käytöshäiriöihin liittyy useimmiten myös muita mielenterveyden ongelmia. 04 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet Vaikeudet laaja-alaisempia kuin erityisissä oppimisvaikeuksissa: - siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen pitkittynyt - opinnoissa pysyminen, valmistuminen, ammattipätevyyden saavuttaminen vaikeaa Laaja-alaiset oppimisvaikeudet voivat tulla esiin seuraavalla tavalla: - keskittymisen ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen vaikeudet - oppimisen hitaus - tehtävään liittymätön toiminta, yleinen organisoimattomuus - impulsiivisuus, yliaktiivisuus tai passiivisuus - käsitteiden muodostamisen vaikeudet - vaikeus suunnitella, analysoida ja suorittaa tehtäviä: tietoisuus omista ajatusprosesseista heikko ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset. 03 Ota huomioon ohjauksessa: Selitä asiat lyhyesti ja selkeästi. Hyväksy, älä tuomitse. Aseta tavoitteita ja vaatimuksia sopivassa suhteessa: älä vaadi liikaa kerralla. Ole samalla ystävällinen mutta luja. Sääntöjen selkeys ja rajat tukevat oppimista. Rohkaise, motivoi ja anna palaute hyvästä käytöksestä tai suoritetusta tehtävästä välittömästi. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset 04 Ota huomioon ohjauksessa: Pyri antamaan yksi ohje kerrallaan ja jaa tehtäväohje osiin. Anna ohjattavalle mahdollisuus toistaa tehtävää riittävästi. Käytä helposti ymmärrettävää kieltä. Käytä apuna kuvia, näyttämistä ja kertaamista. Tarkista ymmärtäminen. Opeta kalenterin käyttöä ja suunnitelmallisuutta. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset. 05 Keskivaikea tai vaikea kehitysvamma Kehitysvammaisuus on toimintakyvyn huomattava rajoite, joka ilmenee eriasteisina ymmärtämis-, käsit tämis- ja oppimisvaikeuksina. Vamma voi johtua joko 05 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava itse tai hänen henkilökohtainen ohjaajansa osaa kertoa, miten kommunikointi sujuu par haiten. Luo rauhallinen ja häiriötön ohjaustilanne ja työympäristö. Huomioi

21 syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Usein kehitysvammaisella henkilöllä on myös muita lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita omassa oppimisen tahdissaan, kun he saavat yksilöllistä tukea oppimiseen, ymmärtämiseen, kommunikointiin ja arkielämään. Rajoitteiden rinnalla kehitysvammaisilla on usein muiden henkilökohtaisten kykyjen vahvuuksia. Oikein suunnattujen, yksilöllisten tukitoimien avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakyky paranee 06 Psyykkiset sairaudet Psyykkiset sairaudet ovat mielenterveyshäiriöitä, joille on ominaista mielen toimintoihin tai käyttäytymiseen liittyvät oireet ja toimintakyvyn heikkeneminen. Mielenterveysongelmien ilmeneminen: - jatkuva masennus, ahdistus tai jännittyneisyys - elämänhalun katoaminen - voimakkaat mielialan vaihtelut ja pitkään kestävä ikävystyneisyys, johon liittyy ikätovereista ja perheestä eristäytymistä - univaikeudet - syömisvaikeudet - psykosomaattiset oireet: päänsärky, vatsavaivat - eriasteiset keskittymisja oppimisvaikeudet ja suorituskyvyn lasku - vihamielisyys, itseinho, toivottomuus ja avuttomuus, itkuisuus - tai surullisuus hallitsevaa - ongelmakäyttäytyminen: huumeet, alkoholi, epäsosiaalisuus, - itsetuhoisuus 07 Fyysiset pitkäaikaissairaudet Fyysisiä pitkäaikaissairauksia ovat esimerkiksi allergia, astma, diabetes ja epilepsia, reuma. Fyysisen sairauden luonne ja hoitotasapaino vaikuttavat siihen, vaikuttaako sairaus työntekoon ja miten sairaus tulee huomioida työssä. Joillakin ammattialoilla on ohjattavan henkilön ikä, kohtele häntä iänmukaisesti. Jaa työtehtävät osiin ja anna ohjeet vaihe kerrallaan. Käytä henkilön omaa kommunikoinnin apukeinoa ohjeiden tukena. Näytä konkreettisesti, miten työ tehdään aidossa tilanteessa: osoita, käytä kuvia ja eleitä. Seuraa sekä ohjaa tarvittaessa. Anna selkeä konkreettinen palaute tehdystä työstä. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset. 06 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa usein itse kertoa, miten hänen tilanteensa tulisi huomioida työssä. Pysy perustehtävässäsi; ohjaajan tehtävä on oppimiskyvyn vahvistaminen ja ammattilaiseksi kasvattaminen. Kuuntele ohjattavaa henkilökohtaisesti ja anna aikaasi hänelle. Rakenna ohjaus opiskelijan vahvuuksien varaan. Edusta reaalimaailmaa ja toimi mahdollisimman normaalisti, vältä ylivarovaisuutta. Anna runsaasti positiivista ja kannustavaa palautetta. Älä lähde mukaan ohjattavan psykologisiin peleihin, esim. provosointiin ja mielistelyyn. Ota etäisyyttä, älä mene mukaan ohjattavan ongelmiin. Älä välttele, ota outo käyttäytyminen puheeksi sekä ohjattavan että työtovereiden kanssa. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset 07 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa itse kertoa, miten hänen sairautensa tulee huomioida työssä. Lisätietoa allergiasta ja astmasta: www.allergia.com ja www.hengitysliitto.fi Lisätietoa diabeteksesta ja diabeetikon ensiapuohjeista: www.diabetes.fi Lisätietoa epilepsiasta ja epilepsiakohtauksen

22 erityisvaatimuksia terveydentilaan liittyen. Työelämässä diagnoosia merkityksellisempiä ovat yksilön osaaminen ja työkyky työtehtävissään. Sairauden aiheuttamaa haittaa voidaan kompensoida esimerkiksi apuvälinein ja työpaikkajärjestelyin. Fyysisen sairauden vaikutus työn tekemiseen on aina yksilöllinen 08 Autismi Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä Autistisen henkilön käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat: - puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio - rajoittunut tai stereotyyppinen käytös - poikkeava reaktio aistiärsykkeisiin Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä AS-henkilön käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat: - sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin vaikeudet - toisen ihmisen asemaan asettuminen vaikeaa - toiminnanohjauksen vaikeudet, esim. vaikea suunnitella järkevää työjärjestystä - riippuvuus rutiineista tai rituaaleista - poikkeava reaktio aistiärsykkeisiin - erityisiin mielenkiinnon kohteisiin paneutuminen ensiapuohjeista: www.epilepsia.fi 08 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava itse tai hänen henkilökohtainen ohjaajansa osaa kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten. Pidä suurempi fyysinen etäisyys kuin tavallisesti. Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Varmista, että asiasi on ymmärretty. Käytä helposti ymmärrettävää kieltä, vältä kielikuvia ja tarjoa konkreettisia toimintaohjeita. Selkeytä asiaasi visuaalisesti: kuva, piirrokset ja kirjalliset ohjeet. Käytä selkeää vuorottelua kommunikaatiossa: yksi puhuu kerrallaan ja toinen keskittyy kuunteluun. Rytmitä tilanteita kertomalla tilanteen kulku: aloitus, keskikohta ja lopetus. Älä hoputa, vastauksen miettiminen voi kestää pitkään. Kerro muutoksista ajoissa ja käy ohjelma läpi ohjattavan kanssa etukäteen. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - poista ylimääräiset ärsykkeet: melu, valo, haju - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset 09 Tuki- ja liikuntaelinvammat Voivat olla synnynnäisiä, tapaturman tai sairauden aiheuttamia vammoja. Liikuntaelinvammoihin kuuluvat esim. MS-tauti, selkäydinvamma, lyhytkasvuisuus, lihassairaudet ja nivelsairaudet. Cp-vamma Syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Liikunnallinen vamma, eikä yksinään vaikuta muuhun aivotoimintaan. Ilmenee jäykkyytenä tai pakkoliikkeinä tai niiden yhdistelmänä. Siihen voi liittyä liitännäisvammoja, yleisimpänä 09 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa usein itse kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen tai työn tekemiseen. Tarkista työympäristön esteettömyys ja ergonomia. Suunnittele sopivat työtehtävät ja mahdollisuus joustoihin työajoissa yhdessä ohjattavan kanssa. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset

23 puhevamma. Motoriset erityisvaikeudet Motoriset erityisvaikeudet ilmenevät: - hienomotoriikan vaikeuksina: kynäotteessa ja tarkoissa käsien käyttöä ja näppäryyttä vaativissa tehtävissä hankaluuksia - karkeamotoriikan vaikeuksina: kömpelyys tai hitaus, liikkeiden hallinta vaikeaa - silmän ja käden yhteistyön ja hahmottamisen vaikeuksina: hankaluuksia laitteiden ja työkalujen käytössä. 10 Kuulovamma Kuulovammainen on henkilö, jolla on jonkinasteinen tai laatuinen kuulonalenema: - huonokuuloisella kuulovamma on osittainen: hän kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla käyttämällä tukena huuliolukua - syntymästään saakka kuuro tai varhaislapsuudessaan kuulonsa menettänyt henkilö kommunikoi pääasiallisesti viittomakielellä - kuuroutunut henkilö on menettänyt kokonaan kuulonsa puheen oppimisen jälkeen ja kommunikoi useimmiten puheella, tukimenetelminä esim. tekstitulkkaus tai viittomat Huonokuuloisille vaikeuksia tuottavat: - keskustelutilanteet suuremmissa ryhmissä - meluisa ja kaikuva ympäristö - laitteiden äänten erottelu Jos opiskelija ei selviä opiskelusta pelkkien kuunteluapuvälineiden avulla, hänellä on mahdollisuus saada opiskelutulkkausta viittomakielellä ja/tai kirjoitustulkkauksena. 11 Näkövamma Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikkenemisestä aiheutuu huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä. Näkövammainen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Näkövammaisen näkemisen aste vaihtelee yksilöllisesti. Haitan asteeseen vaikuttavat esimerkiksi vamman laatu, vammautumisikä, kyky sopeutua psyykkisesti, kyky oppia uutta, tehtävien näkökyvylle asettamat vaatimukset ja henkilön toimintakyky. Näkövamma - voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa, asioimisessa ja ympäristön hahmottamisessa - asettaa haasteita sosiaaliselle kanssakäymiselle: esim. 10 Ota huomioon ohjauksessa Ohjattava itse osaa kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten. Puhu selkeästi ja kohti opiskelijaa. Käytä opiskelijan tarjoamia kuuntelun apuvälineitä, kuten FMlaitetta. Varmista, että valaistus on riittävä huuliolukuun tai viittomien/viitotun puheen näkemiseen. Anna ohjeet ja muu tärkeä informaatio myös kirjallisesti. Huomioi ohjattavan istumispaikka. Eturivissä istuessa kuuleminen ja huulioluku on tehokkaampaa. Anna ohjattavalle luentomateriaali ja luentorunko etukäteen. Näin hän voi keskittyä kuuntelemiseen. Tarkista työympäristön kuunteluolosuhteet: kaiku, melu ja häly. Jos käytössä on viittomakielen tulkki: - varaa tulkille hyvin valaistu paikka tulkkaukseen - puhu kuulovammaiselle, älä tulkille - älä hidasta puhetta Kuulovammaisen on vaikea katsoa tulkkausta ja työtehtävää samaan aikaan: puhu ensin, näytä sitten. 11 Ota huomioon ohjauksessa: Ohjattava osaa kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen, työn tekemiseen ja kommunikointiin. Kun haluat kiinnittää näkövammaisen huomion, sano hänelle jotain tai kosketa kevyesti olkapäähän. Käytä ohjatessasi täsmällisiä ilmauksia. Kuvaile ohjattavalle työympäristö, anna opiskelijan koskea ja tunnustella tilaa ja esineistöä. Kerro, ennen kuin poistut tilasta, jotta näkövammainen tietää sinun lähteneen. Pidä tavarat ja esineet tietyillä paikoilla. Pidä kulkuväylät vapaana. Kiinnitä huomiota työympäristöön: - turvallisuus - rauhallinen

24 ihmisten tunnistaminen ja ilmeiden ja eleiden havaitseminen vaikeaa. Heikkonäköisyyteen liittyy usein hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä 12 Tähän luokkaan sisältyvät kaikki muut edellisiin luokkiin kuulumattomat oppimista vaikeuttavat tekijät. Tässä kortissa esitellään matemaattiset oppimisvaikeudet. Matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikan oppimisvaikeuksien ilmeneminen: - laskutoimituksen idean ymmärtäminen vaikeaa - matemaattisten käsitteiden tai merkkien ymmärtäminen vaikeaa matemaattisten peruslaskutoimitusten suorittaminen vaikeaa - vaikea tunnistaa, mitkä numerot kuuluvat käsillä olevaan matemaattiseen tehtävään - vaikea asettaa numeroita kunnolla riviin tai sijoittaa desimaalipilkkuja tai symboleja laskutoimituksen aikana - kertotaulun oppiminen työlästä ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset 12 Ota huomioon ohjauksessa: Havainnollista laskemista aidoilla materiaalilla (mitat, rahat, aikataulut). Käytä kuvia apuna esim. mittojen ja määrien ilmaisussa. Mieti, mitä laskemisen apuvälineitä työtehtävissä voi käyttää: esim. laskin ja tietokoneohjelmat Kiinnitä huomiota työympäristöön: - selkeys ja rutiinit - rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri - kannustus ja onnistumisen kokemukset. 12. ERITYISOPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ Erityisopiskelijan työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen ulkopuolisella työpaikalla. Erittäin painavasta syystä työssäoppiminen voidaan suorittaa omassa oppilaitoksessa. Työssäoppimispaikkaa valittaessa on otettava huomioon jokaisen opiskelijan omat lähtökohdat ja oppimisvalmiudet. Erityisopiskelijan työssäoppimispaikan ohjaajat valmennetaan ja informoidaan hyvin ennen työssäoppimisjakson alkua. Yli 18- vuotiaan kanssa on keskusteltava siitä, mitä työnantajalle voidaan kertoa. Alle 18- vuotiaan opiskelijan kohdalla on keskusteltava opiskelijan lisäksi myös huoltajien kanssa. Ennen työssäoppimisjakson alkua ohjaava opettaja voi käydä erityisopiskelijan kanssa tutustumassa työssäoppimispaikkaan. Samalla täytetään koulutussopimuskaavake ja laaditaan suunnitelma sekä työssäoppimisjaksojen tavoitteista että mahdollisista ammattiosaajan näytöistä. Työssäoppimisjakson alkaessa ohjaava opettaja/ammatillinen ohjaaja on tarvittaessa tukena työpaikalla opiskelijan tasosta ja sosiaalisuudesta riippuen. Työssäoppimisjaksolle laaditaan opiskelijan tasosta riippuen joko normaalit tai mukautetut tavoitteet. Tavoitteita voidaan jakson aikana muuttaa. Työssäoppimispäivän pituutta voidaan

25 erityisopiskelijan kohdalla tarvittaessa lyhentää. Jos opiskelija ei lyhennettyjen työpäivien aikana saavuta asetettuja tavoitteita, voidaan työssäoppimisjaksoa pidentää. Työssäoppimisen määrää voidaan kasvattaa erityisopiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Erityisopiskelijan oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon hänen antaessaan ammattiosaamisen näyttöä. Yksilöllinen näyttö rakennetaan jokaisen opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet huomioonottaen. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa normaalein tai mukautetuin tavoittein. Yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon mm. antamalla lisäaikaa oppimiselle, tekemällä osanäyttöjä, tarjoamalla vaihtoehtoisia näyttötapoja, valitsemalla näyttöpaikaksi oppilaitos tai työpaikka, antamalla ohjausta näytön aikana sekä mukauttamalla tarvittaessa tavoitteita. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelijalle annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKSiin 12.1. Erityisopiskelijan työssäoppimisen tukeminen Erityisopiskelijan työssäoppimisjakson toteutukseen tarvitaan normaalia enemmän ohjausta, tukea ja aikaa uusien asioiden oppimiseen. Työpaikkaohjaajan ja opettajan välinen yhteistyö ja tiedonkulku tukevat opiskelijan työssäoppimista. Työssäoppimispaikan valinnassa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja vahvuudet. Tuki ennen työssäoppimista - Työssäoppimispaikan valinta opiskelijan vahvuuksien mukaan työpaikan valinta opiskelijan uraohjauksen ja työllistymisen näkökulmasta - Työssäoppimispaikalla käynti opiskelijan kanssa, jolloin keskustelu työpaikkaohjaajan kanssa, tarvittavien tietojen siirto työpaikkaohjaajalle - Valmennus työtehtävistä koululla esim. sosiaalisten taitojen harjoittelu, työtehtävän etukäteisharjoittelu tutussa ympäristössä Tuki työssäoppimisen alussa - Työaikojen ja -tehtävien sopiminen (mahdollinen työtehtävien vaiheistus, asiat sopivina annoksina, 1-2 asiaa kerrallaan) - Työtehtävien suunnittelu opsin mukaan, hojksiin kirjaus - Työyhteisöön perehdyttäminen opettaja tai ammatillinen ohjaaja mukana - Vahvuuksien esiintuominen - Erilaisten oppimis- ja työskentelytapojen salliminen