ASIKKALAN KUNTA VÄÄKSYN MAANKÄYTÖN KOKONAISSUUNNITELMA 25.04.2017
Sisällys Projektiryhmä... 3 Aluerajaus... 4 Kunnan strategia... 5 Asuntopoliittinen ohjelma... 5 Vanhat selvitykset... 5 Kaavoitustilanne... 6 Maakuntakaava 2006... 6 Maakuntakaava 2014... 6 Osayleiskaava... 6 Ajantasa-asemakaava... 7 Maaperä... 8 Rakennettavuus... 8 Rakennettu kulttuuriympäristö... 8 Liikenne... 9 Maantieliikenne... 9 Vesiliikenne... 9 Joukkoliikenne... 9 Kevyt liikenne... 9 Nykyinen rakentaminen... 9 Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman kuvaus... 10 LIITTEET LIITE 1 Vääksyn osayleiskaava Asikkalan kunta / Kaavoitus LIITE 2 Ajantasa-asemakaava Kaavoituspäällikkö Samuli Kantola YKS 475 LIITE 3 Vääksyn osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Kaavoitusassistentti Sini Utriainen alueet ja kohteet www.asikkala.fi, p. 044 778 0272 LIITE 4 Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman kyselytulokset etunimi.sukunimi@asikkala.fi
Johdanto Asikkalan kunnan kehittämislautakunta esitti syksyllä 2014 maankäytön kokonaissuunnitelman käynnistämistä, jonka kunnanhallitus päätöksellään hyväksyi. Suunnitelman tarkoituksena on luoda kokonaisnäkemys Vääksyn maankäytön tulevaisuudesta ja tukea tulevia kaavoitusprojekteja. Vuosikymmenten ajan Vääksyyn on muodostunut paikoitellen sekavaa yhdyskuntarakennetta, joten maankäytön kokonaissuunnitelman avulla pyritään edistämään Vääksyn ympäristön eheyttämistä silloin kun maankäyttöä kehitetään kaavoituksella ja muulla suunnittelulla. Tyytymättömyyttä kaavoitusprosesseihin on esiintynyt niin päättäjien kuin kuntalaistenkin keskuudessa ja näkemykset maankäytöstä ovat osin vastakkaisia. Osa kokee, ettei Vääksyyn saisi rakentaa enää lainkaan kerrostaloja, ja toiset haluavat korkeaa rakentamista niin rannoille kuin keskustaankin. Lähivuosien kaavoitustyön selkeyttämiseksi ja tahtotilan johdonmukaistamiseksi käynnistettiin maankäytön kokonaissuunnitelma, jonka tavoite on linjata Vääksyn maankäytön 3 tavoitteet aina vuoteen 2030 asti ja määritellä mitkä ovat Vääksyn ydinalueet, taajamaalueet, ranta-alueet sekä reuna-alueet, ja millaista rakentamista näille alueille tulisi muodostua kuntakeskuksen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Yksi projektin tavoitteista on selvittää yleinen suhtautuminen Vääksyn alueen vanhaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman on määrä toimia suuria linjoja määrittävänä aineistona, jolla ei ole oikeusvaikutteista asemaa. Suunnitelman on tarkoitus toimia monipuolisena pohjamateriaalina koko yhdyskuntarakentamisen alueella. Maankäytön kokonaissuunnitelma ei tarjoa suoria ratkaisuja maankäytön ongelmiin, vaan yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmillä päätöksillä. Maankäytön kokonaissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta sitä tulee soveltaa kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelma laaditaan kunnan omana työnä kaavoituksessa. Projektiryhmä Kunnanhallituksen päätöksellä suunnitelman laatimiseen osallistuvat kaavoitusjaosto, johtoryhmä ja erinäiset sidosryhmät kaavoituspäällikön johdolla. Projektiryhmään kuuluvat kaavoituspäällikkö Samuli Kantola/Sini Utriainen (vs.), kaavoitusassistentti Sini Utriainen/Henna Leppänen, kehittämispäällikkö Isa Maunula/Matti Kettunen, hallintojohtaja Jaana Rissanen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Tornio ja luonnosvaiheen jälkeen kunnanjohtaja Aapo Pispa. Silta hanke ja osallistuminen Asikkalan maankäytön kokonaissuunnitelmassa otetaan käyttöön uudenlainen osallistamisen menetelmä, Silta, jota käytetään laajassa projektissa rajatulla alueella tai osa-alueella. Maankäytön kokonaissuunnitelmassa sovelletaan Silta hankkeen esittelemiä osallistavia toimintatapoja, jotka edesauttavat asukkaita osallistumaan suunnitteluun joustavammin ja tuomaan mielipiteensä esille selkeämmin ja helpommin. Silta menetelmän toimintatavat painottavat myös helppotajuisen tiedon
jakamista, joka on arjessa helposti saatavilla sekä ymmärrystä siitä, kuinka osallistuminen vaikuttaa itse päätöksentekoon. Silta menetelmä koostuu neljästä vaiheesta, jotka ovat tiedottaminen, startti, tiedonkeruu ja palaute. Aluksi määritellään aihealue, josta halutaan kerätä asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Selkeä aihealueen rajaus on perusta kattavalle tiedonkeruulle ja aihealueen tarkka määrittely edesauttaa myös kuntalaisia ymmärtämään mihin kerätyt mielipiteet voivat vaikuttaa. Kun osallistamisen tavoitteet on määritelty, itse Silta menetelmä käynnistetään tiedottamalla kuntalaisille projektista, sen aikataulusta ja tiedotuskanavista. Startti vaiheessa järjestetään mahdollisuuksien mukaan jokin tapahtuma tai tilaisuus, jossa tavataan asukkaita kasvokkain tämä luo vuoropuhelua viranomaisten ja osallistuvien asukkaiden välille ja lisää yhteisymmärrystä. Seuraavassa, tiedonkeruuvaiheessa kerätään asukkailta mielipiteitä. Tiedonkeruussa olennaista on erilaisten toisiaan tukevien menetelmien käyttö, mitkä ovat saavutettavissa niin Internetissä kuin myös muilla keinoin. Neljännessä, palautevaiheessa luodaan yhteenveto projektin varrella kerätystä tiedosta ja arkistoidaan Silta projekti. Viimeisessä vaiheessa oleellista on käydä 4 vuoropuhelua ja kehittävää keskustelua projektin tuloksista ja saaduista mielipiteistä. Silta projektin kautta saadaan arvokasta osallisten antamaa palautetta rajatulta alueelta, jota hyödynnetään maankäytön suunnitelman laadinnassa. Projektilla on omat Silta-internetsivut osoitteessa www.asikkala.fi/silta. Projektin aikana suunnitelmaan ryhtymisestä on tiedotettu paikallislehdessä 14.10.2015. Kuntalaiset ovat osallistuneet 17.10. ja 29.10.2015 järjestettyihin kävelytapahtumiin, jossa he ovat tutustuneet suunnittelualueen keskeisiin osiin. Lisäksi työryhmän jäseniä on voinut tavata 27.11.2015 paikallisissa marketeissa. Tapahtumissa on syntynyt keskustelua ja kehittämisideoita, joita hyödynnetään suunnitelman laadinnassa. Kuntalaisia pyydettiin vastaamaan suunnitelmaan liittyvään kyselyyn. Kyselyyn pystyi vastaamaan 7.10.-18.12. välisenä aikana internetin Silta-sivustolla sekä paperiversiona. Kyselyyn saatiin 231 vastausta, jonka tulokset on koottu erilliseksi liitteeksi. Tulosten pohjalta laadittiin Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman luonnos, joka oli virallisesti nähtävillä 29.6.-31.8.2017 välisen ajan. Nähtävillä olon aikana suunnitelmasta oli mahdollista antaa mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin lausuntoja. Vääksyn maankäytön suunnitelmasta kerrottiin kuntalaisille luonnosvaiheen nähtävilläolovaiheessa järjestetyssä avoimessa tilaisuudessa 17.8.2016, miten kävelykierrosten ja kyselyn avulla saatu palaute on huomioitu suunnitelman laatimisessa. Aluerajaus ja suunnittelutilanne Aluerajaus Maankäytön kokonaissuunnitelman aluerajaus mukailee vuoden 2010 Vääksyn osayleiskaavan aluerajausta. Siihen kuuluu Vääksy pohjois-eteläsuunnassa Päijänteeltä Vesijärvelle, idässä alueeseen kuuluu vielä Vehkoo ja Loukkuharju sekä lännessä Saitta ja siitä noin kilometri länteen. Silta-hankkeen rajaus on tiukempi, jotta saadut tulokset olisivat helpommin tulkittavissa ja sovellettavissa. Silta-alueeseen kuuluu Vanhaa Vääksyä, liikekeskustaa ja kanava-aluetta puistoineen. Pienemmällä alueella kysymysten rajaaminen ja kohdistaminen olennaisiin kohteisiin on helpompaa.
KUVA 1 Silta-hankkeen aluerajaus Kunnan strategia Vuosien 2013-2016 strategiassa Asikkalan kunta profiloituu kehittyväksi ja halutuksi asuinkunnaksi, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelut. Luonnonläheisyys ja väljyys mainitaan asumisen valttikorteiksi. Kehittyvänä asuinkuntana asumisen vaihtoehtoja tullaan monipuolistamaan vastaamaan kysyntää. Peruspalveluiden säilyminen pyritään turvaamaan, mutta harvemmin tarvittavat palvelut haetaan kauempaa. Osa palveluista voidaan tarjota sähköisesti. Strategia määrittelee kunnan kaupallisten palveluiden keskittymäksi uuden ja vanhan keskustan sekä kanavan alueen. Keskustan maisemallista ja toiminnallista kehittämistä 5 jatketaan tavoitteena viihtyisä ja toimiva kuntakeskus, joka liittyy luontevasti ympäröiviin ranta-alueisiin. Vääksyn keskustaaluetta ympäröivä maaseutu tarjoaa vastapainoisen vaihtoehdon keskustaasumiselle. Pitkän aikavälin kaavoitus toteutetaan houkuttavuus periaatteella huomioiden Lahden ja pääkaupunkiseudun Asikkala-profiloidun väestön tarpeet. Elinkeinopolitiikan painopisteenä on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja yritysystävällisyys. Kunta haluaa edistää erityisesti matkailupalvelujen kehittämistä, sillä matkailijoille tarkoitetut palvelut edistävät myös vakituista, vapaa-ajanasukkaiden ja nuorten viihtyvyyttä. Asuntopoliittinen ohjelma Vuoden 2011 asuntopoliittisen ohjelman tarkoitus oli etsiä ratkaisuja Asikkalan ikärakenteesta johtuvaan erityisryhmien asuntotarpeeseen ja sopivien asuntojen tarjonnan varmistamiseen. Asikkala on muuttovoittokunta, mutta kuolleisuus ylittää merkittävästi syntyvyyden. Tämänkaltainen ikärakenne luo erityistarpeita asuntotarjonnalle esimerkiksi liikuntarajoitteisten tai apua kaipaavien ihmisryhmien osalta avun on oltava lähellä ja liikkumisen tulee olla helppoa. Myös dementiahoitopaikkojen tarve tulee lisääntymään. Vanhat selvitykset Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. 1998. Tulonen, A. Rakennusinventointi Asikkala. 2006 Ahola, T. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. 2006. Wager, H. kaavoitusprosessien ohessa tehdyt selvitykset Selvityksiä Asikkalan kulttuurihistoriallisesta rakennuskannasta. Blåfield, T. Voimassa olevat asemakaavat sekä Vääksyn osayleiskaava.
Kaavoitustilanne Maakuntakaava 2006 KUVA 2 Ote maakuntakaavasta 2006 Vuoden 2006 lainvoimaisessa maakuntakaavassa Vääksyn keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Liikekeskustan länsipuolelle jäävä alue on merkitty virkistysalueeksi (V) ja muutoin keskustaa ympäröivä alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Aivan suunnittelualueen kaakkoisnurkka on merkitty golf-alueeksi (RMg) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jotka ulottuvat myös kehittämisen kohdealueelle (kk). Vääksyn uuden liikekeskustan molemmin puolin rajatut alueet, jotka on merkitty merkinnällä kmv, joka tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Vääksyn 6 taajama-alueen läpi kulkee pohjavesialue (pv) ja Vääksyn kanavan kautta kulkee laivaväylä. Taajaman eteläpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Suunnittelualueella on myös kaksi luonnonsuojelualueeksi merkittyä kohdetta, SL 566 ja SL563. LV-merkinnällä osoitetaan matkustajasatamat ja suuret veneilysatamat. Vääksyn keskustan eteläpuolelta kulkee Lahdentie, joka on maakuntakaavassa valtatie/kantatie ja keskustaa halkoo Kanavatie, joka on merkitty kaavassa pääkaduksi. Maakuntakaava 2014 KUVA 3 Ote maakuntakaava 2014, hyväksytty 2.12.2016 Vastavalmistuneessa maakuntakaavassa 2014 (2.12.2016) ei ole merkittäviä muutoksia vuoden 2006 kaavaan verrattuna. Vääksyn uuden keskustan itäpuolinen kulttuurihistoriallisesti tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi merkitty alue on uudessa maakuntakaavassa poistettu. Keskustatoimintojen aluetta on laajennettu itään päin. Pasolanharjuun on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön merkintä km ja Vehkoolle on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Kopsuontien risteyksen kohdalta Urajärventien (313) ja Lahdentien (24) välille. Valtatie 24 on muutettu Vääksyn kohdalla merkittävästi parannettavaksi valtatieksi/kantatieksi. Kaavaan on lisätty Asikkalan taajama-alueen rajaus (ka). Anianpellon markkinapaikka maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristöalueena on poistettu. Osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Vääksyn osayleiskaavan 16.12.2008. Osayleiskaavan tarkoituksena oli selvittää minne ja missä mittasuhteessa on taloudellisesti, toiminnallisesti sekä maisema- ja luontoarvot huomioon ottaen sijoittaa viihtyisää ja turvallista asumista, palvelujen ja teollisuuden alueita sekä virkistyskäyttöalueita. Aluevarauksia tarkistettiin ja laajennettiin kasvunäkymien mukaisiksi. Osayleiskaavan laatimisen ohjeena toimi Päijät-Hämeen
maakuntakaava sekä Lahden seudun rakennemalli. Yleiskaava osoittaa keskusta-alueiden tiivistämistarpeen nuolimerkinnöillä. Asuinalueita (A) sijoitettiin Rantakulmalle, Anianpellolle, Hympylänmäelle ja Kuotaaseen. Uudet asuntoaluevaraukset ovat pääasiassa pientalovaltaisia (AP). Kaavan myötä Vääksyn asuntoalueiden määrä kasvoi 380 hehtaarista 520 hehtaariin. Palveluiden painopiste säilyi kaavan myötä keskustassa nykyisten palveluiden kupeessa. Uutta palveluiden ja hallinnon aluetta (PY) sijoitettiin Hotelli Tallukan länsipuolelle. Keskusta-alue (C) on tarkoitettu palveluille ja työpaikoille sekä keskustatyyppiselle asumiselle. Osayleiskaavassa keskusta-alueeksi on määritelty Asikkalantien-Kanavatien pohjoispuolella Honkaniemestä Anianpellolle saakka ulottuva alue. Uudet teollisuusalueet (T) sijoittuvat Vehkoon ja Loukkuharjun alueille vanhojen teollisuusalueiden jatkoksi. Ajantasa-asemakaava Pääasiassa koko selvitysalue on asemakaavoitettua aluetta. Uuden Vääksyn keskustan ympärillä on muutamia asuin-, liikeja toimistorakennusten sekä asuinkerrostalojen korttelialueita, jotka mahdollistavat yli kolmekerroksisen 7 rakentamisen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla kerroskorkeudet on rajoitettu yhteen ja kahteen. Keskustan ympärillä oleva pientaloasutus on pääasiassa korkeintaan puolitoista kerroksista. Keskustan pistemäisten kohteiden lisäksi korkeampaa rakentamista on Rantakulmantien keskustan päädyssä (3-4 krs) sekä Anianharjulla (4-5 krs). Kanavatien ympärille keskittyvä rakentaminen on kaavassa määritelty pääasiassa kaksi- ja kolmekerroksiseksi. Kaikki yleisten rakennusten korttelialueet (Y, YS, YH) keskittyvät pääasiassa Kanavatien eteläpuolelle. Toinen laajempi yleisten rakennusten alue on Asikkalantien länsipäädyssä. Rannat niin Vesijärven kuin Päijänteenkin puolella ovat pääasiassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO) varattuja alueita. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Vääksyntiellä ja Kanavatien varrella ovat kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita, joiden kerroskorkeus vaihtelee kahden ja kolmen välillä. Vääksyssä puistoalueita on jätetty korttelialueiden väliin. Laajempia puistoalueita on kanavan ympäristössä. Uimarantoja löytyy useita niin Päijänteen kuin Vesijärven rannaltakin. Kunta ylläpitää Kalmarinrantaa keskustassa, sekä hieman kauempana keskustasta Kuotaan ja Pirppulan uimarantoja. Asemakaavassa uimaranta-alueita (VV) on lisäksi osoitettu Päijänteen puolella Lehtolanrantaan, Telakkarantaan, Siikarantaan sekä Huilausrantaan. Vesijärven puolella ei ole virallisten uimarantojen lisäksi uimarannoille varattuja kaava-alueita. Vääksyssä on useita venesatamia ja venevalkamia (LV): Kanavalahden ja Kanavanniemen vierasvenesatamat, Kuotaanranta ja Suivanrannan venesatama. Vääksyn alueella on muutamia kohteita, jotka ovat osayleiskaava-alueella, mutta niitä ei ole asemakaavoitettu. Asemakaavoittamattomat alueet sijaitsevat Aurinkovuorella ja sen eteläpuolella Vesijärven rannalla, Orjastenkärjestä itään Päijänteen rannalla, pelto- ja metsäalueilla maantien 313 ja valtatien 24 välllä, sekä Kuotaan ja Näkkimäen alueella Mustaniemen ja Häkälän alueen ja maantien 313 välimaastossa.
Maaperä KUVA 4 Selvitysalueen maaperä Selitysalueen maaperä on suurimmaksi osaksi Hiekkaa. Vääksyn alueella esiintyy paikoitellen myös karkeaa ja hienoa hietaa, sekä hiesua. Vääksystä itään päin siirryttäessä maaperä koostuu useammasta maalajista: kalliomaasta, hiesusta, hienosta moreenista ja hiekkamoreenista. Aivan rannan tuntumassa on paikoitellen täytemaata. Itse Vääksyn keskusta-alue koostuu siis pääosin hiekasta ja eri raekoon hiedasta, joka tarkoittaa, että alue on pääosin rakennettavuudeltaan hyvää. Harjualue on kauttaaltaan hiekkaa, kanavan ympäristö ja Anianpelto koostuvat karkeasta hiedasta, uusi Vääksyn palvelukeskittymä on hiesua ja Anianpellolla ja kanavan länsipuolella Honkaniemessä esiintyy hienoa hietaa. 8 Rakennettavuus Alueen rakennettavuus on kauttaaltaan hyvä. Rakennettu kulttuuriympäristö Vääksyn alueelle on tehty monia yksittäisiä rakennusinventointeja ja laajempia selvityksiä rakennetusta ympäristöstä. Suurin osa selvityksistä on vanhoja ja inventointien päivittämisen tarve esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan osalta on tunnistettu, ja inventointeja tullaan päivittämään tarpeen mukaan. Tässä työssä käytetään hyväksi vanhoja inventointeja ja osallisilta saatua palautetta. Laajimpia Vääksyyn tehdyistä inventoinneista on vuonna 1998 julkaistu Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma, joka sisältää muun muassa Anianpellon ja kanavan alueen yksityiskohtaisen rakennusinventoinnin alueiden vanhasta rakennuskannasta. Julkaisussa on yksityiskohtaiset kuvaukset rakennusten historiasta ja toimenpidesuosituksia ympäristön arvon säilyttämiseksi. Selvityksessä todetaan, että näiden kohteiden arvon tunnistaminen, määrätietoinen ylläpitäminen ja kehittäminen vahvistavat Vääksyn ominta identiteettiä, vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä. (Tulonen 1998, 39.) Asikkalan kulttuuriympäristöohjelmaan 1998 liittyen Vääksyn osalta on tehty selvitys kulttuuriympäristön nykytilanteesta, joka valmistuu kevään 2017 aikana. Järvien ja harjun solmukohta-niminen selvitys on laadittu Helsingin yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun ja Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen Kulttuuriympäristöstä hyvinvointia ja liiketoimintaa hankkeen yhteydessä. Vääksyn alueella on tällä hetkellä yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Vääksyn kanava. Lisäksi Vääksyn osayleiskaavassa valtakunnallisiksi kulttuuriympäristöiksi on merkitty myös Anianpellon markkinapaikka sekä Vesivehmaan kylä ja kulttuurimaisema, mutta maakuntakaava 2014 valmistumisen myötä Anianpellon markkinapaikka on poistunut valtakunnallisista ja maakunnallisista kulttuuriympäristökohtaista ja Vesivehmaan kylä ja kulttuurimaisema on poistunut valtakunnallisista kulttuuriympäristökohteista, mutta se on kuitenkin maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Vesivehmaan kylä ja
kulttuurimaiseman lisäksi Vääksyn kanava ympäristöineen ja Honkaniemi III, sekä Kurhilan, Hillilän ja Syrjäntaustan kylien kulttuurimaisema. Paikallisesti merkittäviä yhtenäisen rakennuskannan alueita ovat Vanhan Vääksyn keskusta, Kompantien 50-luvun asuntoalue, Vartiovaaran 50-luvun asuntoalue, Mikkolan kartano pihapiireineen sekä Saitan ryhmäpuutarha. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman myötä arvotettavaksi kohteiksi jää valtakunnallisista ja maakunnallisista kohteista pois jäänyt Anianpellon markkinapaikka sekä suunnittelun myötä uudeksi kohteeksi esille noussut Kalmarinranta. Anianpellon markkinapaikalla sijaitseva markkinamännikkö on edelleen suojeltu muinaismuisto ja luonnonsuojelualue. Rakennushistoriallisesti ja/tai historiallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita rakennuksia suojellaan Vääksyn osayleiskaavalla. Kohteita on 47 kpl. Liikenne 9 Maantieliikenne Selvitysalueen läpi kulkee valtatie 24 Lahdesta Jyväskylään, maantie 313 Vääksystä Vierumäelle ja maantie 314 Vääksystä Sysmään. Vesiliikenne Vääksyn kanava on liikennöintimäärältään Suomen vilkkain sisävesikanava. Joukkoliikenne Vääksyn ja Lahden välillä on tiheä joukkoliikenteen vuorotarjonta kumpaankin suuntaan. Joukkoliikenteen peruspalvelut ovat saatavilla selvitysalueen keskeisten liikenneväylien, maanteiden 313 ja 314 sekä valtatie 24 läheisyydessä. Kevyt liikenne Asikkalassa on kattava kevyen liikenteen verkosto. Ulkoilureitistö täydentää kevyen liikenteen yhteystarpeita. Nykyinen rakentaminen Vääksy on rakennetun ympäristön osalta historiallisesti monipuolinen taajama: kuntakeskuksen alueella on säilynyt kanavamiljöön lisäksi Vääksylle tyypillisiä huvilaryhmiä ja vuosisadan alkupuolen rakennusryhmiä taitekattoisin asuin- ja liikerakennuksin. Terveystien ja Kompatien ympärillä on jälleenrakennuskauden pienimittakaavaisempaa rakentamista. (Ahola 2006, 21.) Kanavan lähiympäristön huvilaasutus on peräisin 1800-luvulta. Vanhin näistä säilyneistä huviloista on Danielson-Kalmarin huvila. (Wager) Kyläkuvallisesti mainittavia Kanavatien miljööseen vaikuttavia rakennuksia ovat 1960-luvun alkupuolen kerrostalo Koivula, kanavatoimintaan liittyneet rakennukset kanavan ympäristössä, sekä kanavan ympärille syntyneen liiketilat, kuten Kanavan kahvila ja Päijänne-hotelli. Kanavan ympäristö on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut voimakkaasti: esimerkiksi Mikkolan kartano, 1925 rakennettu vanha kansakoulu ja Kanavan kahvila eivät muodosta enää yhtenäistä kokonaisuutta. Tähän rakennusryhmään kuulunut Saran talo on jo purettu. Yhtenäisin kulttuurihistoriallisesti rakennettu ympäristö on kanavan länsipuolelle jäävä Vääksyn varhaisen liikeelämän keskus, jossa on harjoitettu erilaista kauppa- ja teollisuustoimintaa. (Wager) Vääksyn alueen nykyinen rakentaminen on toteutunut pääosin ajantasa-asemakaavan mukaisesti. Viime vuosikymmeninä Vääksyn keskustaan on rakennettu yhä enemmän kerrostaloja. Suurin osa kerrostaloista on
pistemäisiä, eikä laajoja kerrostaloalueita Vääksyssä ole. KUVA 5 Vääksyn rakennuskannan ikä on hyvin vaihtelevaa näkymä Kanavatieltä länteen Haasteena Vääksyn keskusta-alueen asuntotarjonnan lisäämisessä on sen sijainti kapealla kannaksella kahden järven välissä. Tonttitarjontaa voidaan lisätä luontevasti vasta 2-3 kilometrin päässä keskustasta, ja jos tarjontaa halutaan kasvattaa lähellä keskustan palveluita, on ainoa mahdollisuus kasvattaa asuinrakennusten kerroskorkeuksia. Vääksyn alueella on useita kohteita, jossa vanhan ja arvokkaan rakennuskannan säilyttäminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön vaaliminen, sekä korkea rakentaminen luovat maankäytön suunnitteluun haasteita ja ristiriitatilanteita. Yksi Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman keskeisimmistä tavoitteista onkin luoda yhtenäinen näkökanta siihen, mitkä alueet kestävät korkeaa rakentamista, millä alueilla tulisi toteuttaa enemmän ympäröivään rakennuskantaan soveltuvaa rakentamista ja pohtia, onko 10 Vääksyssä alueita, jotka pitäisi jättää täydennysrakentamisen ulkopuolelle. Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman kuvaus Vääksyn maankäytön kokonaissuunnitelman laadinnassa on ollut ensisijaisena pohjana oikeusvaikutteinen Vääksyn osayleiskaava sekä asemakaavat. Lisäksi suunnittelussa on käytetty virkamiesten asiantuntemusta, erillisselvityksiä sekä kuntalaisilta saatua palautetta. Vääksyn ydinalueeksi on määritelty keskeisin alue Vääksystä, mihin suurin osa toiminnoista sijoittuu. Ydinalueeseen kuuluvat kanava-alue puistoineen, liike- ja toimistorakentamisen alue, julkisten palvelujen alueet sekä tiivis ja korkea asuinrakentaminen. Ydinalueen ulkopuolelle sijoittuu väljempää ja matalaa asuinrakentamista, laajempia virkistys- ja metsäalueita sekä teollisuutta. Näiden lisäksi Vääksyn taajama-alueelle, mutta kuitenkin Vääksyn reuna-alueen ulkopuolelle sijoittuu kaksi pientä lomarakentamisen keskittymää. Vääksyn ranta-alueeksi on määrittynyt luonteva alue, jolla on suoria vaikutuksia vesistöön, ja jonka voi helposti mieltää rantaalueeksi. Monin paikoin Vääksyn kapean kannaksen keskeltä on lyhyt yhteys sekä maisemallisia vaikutuksia vesistöön, mutta toiminnallisuuden, rakennuskannan ja liikenneverkoston kannalta maankäytön kokonaissuunnitelmassa määritetty ranta-alue ei ulotu rajattua aluetta kauemmaksi. Vääksyn ydinalueen ulkopuolelle sopii väljempi rakentaminen, joka tarkoittaa pääosin yhdestä kahteen kerrokseen rakentamista. Käytännössä asuinrakentaminen koostuu silloin pientaloista. Vääksyn ydinalueella on paljon erityyppisiä alueita, joten rakentamisen korkeus on vaihtelevaa. Nykyisen liikekeskustan vanha rakennuskanta on matalaa ja väljää. Uudempi rakennuskanta on muodostunut korkeammaksi ja tiiviimmäksi. Liikekeskustan alueella rakentamisen kerroskorkeudeksi sopii yhdestä seitsemään kerrokseen rakentaminen, josta alimmat kerrokset voivat olla liike- ja toimistorakentamista ja ylemmät kerrokset asuinrakentamista. Rakentamisen korkeus alueella täytyy rakennuskohtaisesti määritellä tarkemmalla suunnittelulla huomioiden ympäröivä maisema. Vanhaan Vääksyn liike- ja toimistoalueille sopii matalampi kaksi- tai kolmekerroksinen rakentaminen. Liikealueita ympäröivä asuinrakentaminen on pääosin yksi- tai kaksikerroksisista, joten myös
uudisrakentamisen on hyvä olla yksikaksikerroksista, jolloin se sijoittuu hyvin maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Vanhan Vääksyn alueella tulisi suosia puurakentamista. Liikekeskustan ja vanhan Vääksyn väliin jäävälle Kanavatien alueelle sijoittuu julkisten palvelujen rakentamista, liikerakentamista sekä asuinrakentamista. Anianharjun ja liikekeskustan ympäristön lisäksi Kanavatien varsi on ainoa keskustamainen asumisen alue, jossa pyritään tiiviiseen rakentamiseen. Kanavatien varren kerroskorkeudeksi määritellään kortteleista riippuen kahdesta viiteen kerrosta, ja siitä harjun päälle, Vesijärven puolelle korkeampaa asuinrakentamista, neljästä kahdeksaan kerrosta. Kanavatien varren rakentamisessa on otettava huomioon eri-ikäinen rakennuskanta, jota uusi rakentaminen täydentää. Kokonaisilmeeltään Kanavatiestä tavoitellaan bulevardityyppistä puistokatua, joka yhdistää Vanhan Vääksyn ja uudemman liikekeskustan. Ranta-alueille on rakentunut jo paljon pientaloasutusta. Asutuksen väliin jätetään rakentamatonta rantaviivaa, joka palvelee uimarantoina tai satama-alueina. Vaikka uimarannat ja satama-alueet pyritään pitämään pääosin luonnonläheisinä, 11 toimintojen kehittämisen kannalta pienimuotoinen rakentaminen näille alueille ei ole este tällä suunnitelmalla. Kanava-alue koostuu monenlaisesta toiminnasta. Kanava-alueella on puistojen ja satamien lisäksi matkailuun ja elinkeinoihin liittyvää toimintaa ja rakentamista sekä vähäisessä määrin myös olemassa olevaa yksityistä asuinrakentamista. Kanava-alue halutaan pitää kaiken kansan käytettävissä olevana elinvoimaisena alueena, jossa nykyiset julkiset alueet ja liiketoiminta voivat kehittyä ja laajentua. Alueelle mahdollistetaan monipuolinen matkailua palveleva yritystoiminta sallimalla ympäristöön sopivaa rakentamista/laajentamista kuitenkin siten, että alue säilyy pääosin puistoina ja puistomaisena satamineen. Kanava-alueella tulisi suosia puurakentamista. Kanava-aluetta ympäröivät puistoalueet, joista osa kuuluu myös kanava-alueeseen. Puistojen osat saattavat olla toiminnoiltaan eriluonteisia, mutta ne halutaan säilyttää puistoina. Mahdollisen pienimuotoisen rakentamisen tulee tukea puistoalueen toimintaa. Puistoon rakentaminen tulee keskittyä Pohjolanpuistoon, Toivo Kärki lavan ympäristöön. Vääksyn maankäytön suunnitelmaan sisältyy valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöalueita. Niitä alueita kehittäessä tulee huomioida kyläkuvalliset ja maisemalliset seikat. Osalle kulttuuriympäristöalueista on muodostunut yhtenäisen rakennuskannan alue, joka täytyy huomioida uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa. Aluekohteiden lisäksi on arvokkaita rakennuksia, jotka ovat myös Vääksyn osayleiskaavan mukaisia kohteita. Nämä suojellut rakennuskohteet tulee pyrkiä säilyttämään hyväkuntoisina, sekä ne tulee huomioida ympäröivässä uudis- ja täydennysrakentamisessa. Alue- ja rakennuskohteet on lueteltu liitteessä: Vääksyn osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet.