Perinne ebiotoopin ja valkoselkätikkametsän toimenpidesuunnitelma, Anttilan tila (FI0500133), Mikkeli Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Tuuli Pakkanen 21.3.2012
Valokuvat: Tuuli Pakkanen /Metsähallitus 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleis... 5 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti... 7 2. Alueen nykytila; yhteenveto... 8 Kuva 2. Toimenpidesuunnitelman kattamat kuviot... 9 2 A. Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit... 10 Kuva 3. Anttilan tilan Natura 2000 luontotyypit ja niiden edustavuus... 11 2 B. Muut luontotyyppitiedot... 12 Kuva 4. Anttilan tilan Natura-alueen inventointiluokat... 13 Kuva 5. Anttilan tilan Natura-alueen kasvillisuustyypit... 14 2 C. Lajisto... 15 3. Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet... 16 Kuva 6. Toimenpidekuviot vuoden 1964 ilmakuvassa... 19 Kuva 7. Toimenpiteiden tavoite... 20 Kuva 8. Toimenpidekartta... 21 4. Toimenpiteet ja kustannukset... 22 5A. Vaikutukset Natura 2000 -alueeseen... 23 5B. Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön... 24 6. Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä... 25 Liite 1a. Anttilan tilan tiluskartta vuodelta 1809... 26 Liite 1b. Anttilan tilan maankäyttöluokat peruskartalla vuoden 1908 tiluskartan mukaan sekä nykyiset kuviorajat... 27 Liite 2. Anttila tila Senaatin kartassa vuodelta 1915 (tilarajat digitoitu kartan päälle)... 28 Liite 3. Valokuvia Anttilan tilan perinnebiotoopilta... 29 3
4
1. Yleis Johdanto Lomakkeella annetaan hallinnolliset yleistiedot alueesta, kerrotaan suunnitelman tavoite ja sen mukaan tehtävien toimenpiteiden 5 Vaikutukset pinta-alat sekä kuvataan suunnitteluprosessi. 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Yleissijaintikartta: Kuva 1 (sivu 7) Lausuntoyhteenveto YSA-alueiden rauhoitusmääräykset 2) (kuvat 2 8 ja liitteet 1 - Muu liitekartta Suunnittelualueen nimi Anttilan tila Pinta-ala (ha) 42 josta vettä (ha) 0 Maakunta Etelä-Savo Kunta Mikkeli Kunnan osa Anttola, Ruokola Alueyksikkö ESLP Tekijä(t) Tuuli Pakkanen ja Pekka Heikkilä Suunnitelman tavoite / tavoitteet Perinnebiotoopin hoito, valkoselkätikan elinympäristön hoito Suojelualueet ja muut alueet Koodi Nimi Päämaankäyttölk Pinta-ala, (ha) 1) Perustettu 2) Lisätietoja Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Perinnemaisema (Maisema-aluetyöryhmä 1993) 10 Natura 2000 verkoston kohde Anttilan tila FI0500133 SCI 42 Kaava Merkintä Etelä-Savon maakuntakaava (4.10.2010) nat 405, SL 426 (V, mo, natura) Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Dnro Kattavuus Perhoskartoitus 2012 tulossa Kovakuoriaiskartoitus 2012 tulossa Kulttuuriperintöinventointi 2012 tulossa Tuuli Pakkanen: Perinnebiotooppien inventointi ja seuranta Etelä- 2011 5,2 ha Suomen luontopalveluissa vuonna 2011. Metsähallitus. Jarmo Halonen: Anttilan tilan perinneympäristön hoidon 2007 913/42/2007 42 ha (toimenpiteet 5,2 ha) toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut, Saimaan aluetiimi 7.3.2007 [moniste] Sirpa Peltonen ja Teemu Hentinen: Etelä-Savon alueellinen 2006 3,6 ha perinnebiotooppien hoito-ohjelma. Etelä-Savon ympäristökeskuksen monistesarja 71. Kirsi Hänninen ja Eveliina Marjamäki: Valtakunnallinen 1997 3,6 ha perinnemaisemien inventointi. Perinnemaisemien maastolomake. 25.6.1997 [moniste] Antero Julkunen: Anttilan tilan alustava hoito- ja käyttösuunnitelma. 1990 42 ha Mikkelin lääninhallitus, Ympäristönsuojelutoimisto. 1.2.1990 [moniste] Arto Kurtto: Anttolan tilan niittykasvillisuuden seurantanäytealojen sijainti ja kuvaukset. Helsingin yliopiston kasvimuseo. 23.8.1989 [moniste] 1989 5,2 ha 5 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset
Toimenpiteiden kattama kokonaispinta-ala, ha 10,92 Suunnitelman dnro 944/42/2012 Julkinen Salatut liitteet Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio Metsähallituksen sisäinen kommentointi 02-03/2012 Pekka Heikkilä, Katja Raatikainen, Kaija Eisto ELY-keskuksen lausunto 8.3.2012 Jukka Välijoki / Etelä-Savon ELY-keskus Luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto 16.3.2012 Jarmo Kivinen / Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys Suunnitelman hyväksyminen Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Lisätietoja Kulttuuriperintöinventointi on suunniteltu toteutettavaksi Luonnonhoito-Life -hankkeen rahoituksella keväällä 2012. Myös perhos- ja kovakuoriaiskartoitus kartoitus toteutetaan hankkeen puitteissa. Tämän suunnitelman tekeminen ja toteuttaminen ovat osa Luonnonhoito-Life hanketta, johon on saatu rahoitusta EU-komission Life+ -rahastosta. 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä. 6
Anttilan tila Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Karttakeskus, Lupa L5293 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 7
2. Alueen nykytila; yhteenveto Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen luonnon yleis sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai 5 Vaikutukset piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, mitkä alueet kaipaavat hoitoa tai ennallistamista ja miksi sekä toisaalta kuvata niitä asioita, 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä jotka jollakin tavoin rajoittavat toimenpiteitä. Alueen lyhyt yleis Anttilan tila Natura 2000 verkostoon kuuluva monipuolinen perinnemaisema- ja vanhan metsän kohde. Tilan vanhan huonokuntoisen päärakennuksen ympäristö on alavaa niittyä, hakamaata ja metsälaidunta. Keskiosa tilan pääpalstasta on kumpareista ja kallioista. Maasto muuttuu etelään päin tasaisemmaksi vanhaksi kaskimetsäksi. Länsiosassa harjanteella kulkevan tien molemmin puolin on matalammat korpipainanteet. Tilan länsikulma nousee rinteeseen rajoittuen hakkuualueeseen. Pihapiirin niitty ja hakamaatyyppinen metsälaidun ovat laidunkäytössä. Valtaosa tilan alueesta on vanhaa metsää, puusto on suurelta osin yli 100-vuotiasta ja paikoin löytyy huomattavan järeitä rauduskoivuja ja haapoja, pökkelöitä sekä kelottuvia havupuita. Yleisin metsätyyppi laikuttaisella alueella on MT. Eteläosan alavammalla vanhalla kaskialueella on hieman lehtomaisia piirteitä. Korpipainanteet ovat luonnontilaisia lukuun ottamatta välissä kulkevan tien vaikutusta. Askosaaren ja eteläpuolisen niemen pohjoisosat ovat tuoretta ja kuivahkoa mäntyvaltaista metsää, ja eteläosat lehtomaisia, koivuvaltaisia vanhoja kaskimaita. Huomattavan järeää lehtipuustoa on piha-alueella ja länsiosassa. Suunnitelman toimenpiteet kohdistuvat Luonnonhoito-LIFE hakemuksen mukaisesti noin 10 ha alueelle, joka sisältää perinnebiotooppina ja valkoselkätikan elinympäristönä kunnostettavaa metsä-, hakamaa- ja niittyaluetta. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta Luontotyypit Kohteella esiintyvät Natura-luontotyypit: boreaaliset luonnonmetsät*, lehdot, hakamaat ja kaskilaitumet, puustoiset suot* sekä pikkujoet ja purot. Kohteella esiintyvät uhanalaiset kasvillisuustyypit: tuoreet heinäniityt, kosteat heinäniityt, lehtipuuhaat, sekapuuhaat, lehtimetsälaitumet, sekametsälaitumet, mustikkakorvet, lehtokorvet sekä ruoho- ja heinäkorvet. Lajisto Kohteella esiintyy EU:n lintudirektiivin liitteen I laji: valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)*, luontodirektiivin liitteen II laji: saukko (Lutra lutra), Suomen eritysvastuulaji: käenpiika (Jynx torquilla) sekä silmälläpidettäviin kasvilajeihin (NT) kuuluva ketoneilikka (Dianthus deltoides). Liitekartta tai -taulukko Kuva 3: Anttilan tilan Natura 2000 -luontotyypit ja niiden edustavuus (s. 11), kuva 5: Anttilan tilan Natura-alueen kasvillisuustyypit (s. 14) Yhteenveto maankäytön historiasta tai alueen luonnosta aikaisemmin sekä vertailu nykyiseen Anttilan alue kuului vuoteen 1854 asti Lahdenkokon kantatilaan ja sai nykyiset rajansa vuonna 1908 jolloin se erotettiin eteläpuolella olevasta Tuohilahden tilasta(liitteet 1 ja 2). Tällöin tilan pinta-alasta oli metsämaata 14 ha, kaskimaata 20 ha, viljeltyä maata 6 ha ja joutomaata 2 ha (kts. liite 1a ja b). Tilan rakennukset (jäljellä päärakennus ja sauna) ovat 1910 ja 1920-luvuilta. Tilalla oli enimmillään 2 hevosta, 2 lehmää, sika ja puolenkymmentä lammasta. Tilan peltoja on viljelty viimeksi 1950-luvulla, ja lähimetsät ovat kehittyneet kaskitalouden pohjalta. Kohde siirtyi valtion omistukseen 1986 ensin Ympäristöministeriön alaisuuteen ja 1998 Metsähallituksen Luontopalveluiden hallintaan. Alueella pidettiin vuonna 1990 ensimmäinen WWF:n talkooleiri, jonka aikana aluetta niitettiin, siistittiin ja raivattiin. Ympäristökeskus rakensi 1990-luvun puolivälissä piha-alueen ympärille lammasverkkoaidan sekä kunnosti päärakennusta ja saunaa. Pihaa ympäröivää aluetta on hoidettu lammaslaidunnuksella noin vuodesta 1995 alkaen, mutta laidunnuksessa on ollut taukoja. Laidun on vuokrattu nykyiselle laiduntajalle vuodesta 2007 alkaen. Laitumen läpi kulkeva Tuohilahden tilan peltojen kuivatusoja ruopattiin alkusyksystä 2009. Kohde on inventoitu valtakunnallisessa perinnemaisemien inventoinnissa arvoluokkaan P. Arvoluokitusta päivitettiin hoitoseurannan yhteydessä 2011 luokkaan P+ kohteen monipuolisuuden ja maisemallisten arvojen perusteella. Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Kartta Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai -rakenteita on ei Tuohilahdentien alussa on kunnan pystyttämä Vihreän kullan kulttuuritien opastetaulu. Erityisiä maisema-arvoja on ei Venereitin varrella, maisemallisesti edustava Muinaisjäännöksiä on ei Suojelualueen rajan läheisyys on ei Pohjavesialue on ei Inventoitu perinnemaisema (VPI) on ei Inventointipvm 25.6.1997 Arvoluokka (suluissa seurannassa päivitetty arvoluokka) P (P+) Kohteen nimi VPI:ssä Anttilan lammaslaidun Muita erityispiirteitä on ei Vanhaa metsää Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja Uhanalaisia luontotyyppejä Natura 2000 luontotyyppejä Lisätietoja * Valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos), syönnösjälkiä havaittu alueella vaikka pesintä vielä havaitsematta. 8 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 2. Toimenpidesuunnitelman kattamat kuviot 9
2 A. Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueella sijaitsevat Natura 2000 luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. Natura 2000 luontotyyppikartta: pakollinen Kuva 3 Natura 2000 luontotyyppi ja niiden edustavuus Luontotyyppien pinta-alat (ha) Luontotyyppien edustavuus (ha) Luontotyyppi I tyyppi II tyyppi III ä, ha -nen tävä mer- Luonto- Luonto- Yhteens Erinomai Hyvä Merkit- Ei N2000 Natura 2000- luontotyypin Luontotyyppi alueen koodi 1 ja 2) kittä koodi vä FI0500133 9010 Boreaaliset luonnonmetsät* 15,70 11,23 4,47 FI0500133 9050 Lehdot 0,63 0,26 0,37 FI0500133 9070 Hakamaat ja kaskilaitumet 1,13 0,24 0,89 FI0500133 91D0 Puustoiset suot* 2,50 0,17 0,97 FI0500133 3260 Pikkujoet ja purot 0,08 0,08 Natura 2000- alueen koodi Natura 2000-luontotyyppien peittämä alue, ha FI0500133 20,05 0 Inventoimaton alue, ha Pinta-ala yhteensä 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä 20,04 11,98 6,7 Selvitys luontotyyppitietojen eroavaisuuksista Natura 2000- tietokantalomakkeeseen nähden Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Tilan luontotyypit Natura 2000 tietokantalomakkeessa: 9010 Boreaaliset luonnonmetsät* 34,4 ha (82 %) ja 90D0 Puustoiset suot* 2,9 ha (7 %) yhteensä 37,3 ha. Boreaalisten luonnonmetsien osuus on arvioitu tarkemman kuviokohtaisen inventoinnin perusteella huomattavasti pienemmäksi jo edellisen toimenpidesuunnitelman yhteydessä (uusi arvio: 16,6 ha). Perusteluna oli, etteivät alueen uudistuskypsät metsät vähäisen lahopuun määrän vuoksi yllä boreaaliseksi luonnonmetsäksi. Tämän suunnitelman yhteydessä on laidunalueella sijaitseva vanha hakamaa, joka oli aikaisemmin luontotyyppiä 9010 Boreaalinen luonnonmetsä, vaihdettu luontotyyppiin 9070 Hakamaat ja kaskilaitumet. Perustelut: alue on pääosin rakenteeltaan hakamaatyyppine: harva- ja järeäpuustoinen, pohjakasvillisuus niittylaikkuinen, osin niittyvaltainen. Alueen arvoa hakamaana lisää järeän ja kuolleen puuston esiintyminen sekä kääpäiset ja vioittuneet puut. Alueella on vanhaa kiviaitaa,ym. rakenteita sekä kivikkoisuutta. Alue on keskeisiltä osin vanhaa kaskialuetta ja se on vanhaa sekä nykyistä laidunta. Pinta-ala, ha Uhanalaisuusluokka 3) Luontotyyppi Suomi Etelä-Suomi / Pohjois-Suomi Tuoreet heinäniityt 1,67 EN CR/EN Kosteat heinäniityt 0,21 CR CR/CR Lehtipuuhaat 0,53 CR CR/CR Sekapuuhaat 0,89 CR CR/CR Lehtimetsälaitumet 0,72 CR CR/CR Sekametsälaitumet 0,74 CR CR/CR Mustikkakorvet 1,36 VU NT/VU Lehtokorvet 0,37 VU NT/EN Ruoho- ja heinäkorvet 0,97 VU NT/EN 1) * = Ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura 2000 luontotyyppi, 2 ) Lihavoituna ne Natura 2000 luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura 2000 -alueverkostoon 3) Uhanalaisuusluokat: RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut 10
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 3. Anttilan tilan Natura 2000 luontotyypit ja niiden edustavuus 11
2 B. Muut luontotyyppitiedot Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualue luontotyypit. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealu 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Inventointiluokka Kasvillisuustyyppi Liite Kuvat 4 ja 5 Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) 242 Sammal-varpukuvio 24,35 59,10 300403 Kuivahkon kankaan välisukkessiovaihe 10,68 25,92 251 Ruohokuvio 8,07 19,59 300603 Mustikkatyyppi 13,56 32,91 311 Korpiset suot 2,87 6,97 300700 Lehtomaiset kankaat 0,13 0,32 422 Vesikuvio 0,08 0,19 300703 Käenkaali-mustikkatyyppi 7,07 17,16 522 Perinne- tai niittykuvio 5,22 12,67 301103 Hiirenporras-Isoalvejuurityyppi 0,26 0,63 662 Kulttuurikuvio 0,61 1,48 400105 Mustikkakorpi 1,36 3,30 400109 Lehtokorpi 0,37 0,90 400111 Ruoho- ja heinäkorpi 0,97 2,35 720301 Tuore heinäniitty 1,67 4,05 720402 Kostea heinäniitty 0,21 0,51 740200 Muu lehtipuuhaka 0,53 1,29 740400 Sekapuuhaka 0,89 2,16 750100 Lehtimetsälaidun 0,72 1,75 750300 Sekametsälaidun 0,74 1,80 820400 Hylätty pellot (puustoinen) 0,5 1,21 Inventoimatta 1,54 3,74 Inventoimatta 0 Muita (vesikuvio) Yhteensä (ha) 41,20 100 Yhteensä (ha) 41,20 100 Lisätietoja Luontotyyppi-inventointi tehty syksyllä 2005. Kasvillisuustyyppejä ja rajauksia on tarkennettu viimeksi perinnebiotooppien hoitoseurannan yhteydessä 2011. Yhteenveto luontotyypeistä 12
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 4. Anttilan tilan Natura-alueen inventointiluokat 13
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 5. Anttilan tilan Natura-alueen kasvillisuustyypit 14
2 C. Lajisto Johdanto Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen lajisto. Direktiivilajisto kuvataan koko suunnittelualueelta, mutta muu lajisto vain niiden lajien osalta, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutusta. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen lajistoa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Liite Natura 2000- Suojelustatus Isäntä- / Vieraslaji Laji aluekoodi 1) Elinympäristö D 2) e/u 3) R 4) U 5) Muu status 6) ravintokasvi 7) Valkoselkätikka (Dendrocopos Lehtipuuvaltaiset koivu/haapa, FI0500133 I e R EN leucotos)* vanhat metsät lahopuu Puistot, pihat, Suomen FI0500133 Käenpiika (Jynx torquilla) u NT erityisvastuulaji puutarhat, hakamaat, lehtilahopuu valoisat metsät FI0500133 Saukko (Lutra lutra) II, IV u NT Vesistöt - Kedot, hakamaat, FI0500133 Ketoneilikka (Dianthus deltoides) u NT - pientareet Selvitys tietojen eroavaisuuksista * Valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) syönnösjälkiä havaittu alueella vaikka pesintä vielä havaitsematta. Natura 2000 - tietokantalomakkeeseen nähden Lisätiedot Alueen muuta lintulajistoa (Natura-lomakkeen mukaan): Harmaasieppo (Muscicapa striata), Hömötiainen (Parus montanus), Käpytikka (Dendrocopos major), Lehtokerttu (Sylvia borin), Lehtokurppa (Scolopax rusticola), Metsäkirvinen (Anthus trivialis), Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla), Pensaskerttu (Sylvia communis), Punarinta (Erithacus rubecula), Punavarpunen (Carpodacus erythrinus), Puukiipijä (Certhia familiaris), Rantasipi (Tringa hypoleucos), Satakieli (Luscinia luscinia), Sinitiainen (Parus caeruleus), Talitiainen (Parus major), Västäräkki (Motacilla alba) Alueen muita (havaittu syötijälki): kanadanmajava (Castor canadensis) Alueen muuta niittykasvillisuutta (perinnebiottooppien seurantalomakkeelta): nurmilauha (Deschampsia cespitosa), niitty- ja kevätleinikki (Ranunculus acris, R. auricomus), aho-orvokki (Viola canina), harakankello (Campanula patula), punanata (Festuca rubra), tuoksusimake, (Anthoxanthum odoratum), vuohenputki (Aegopodium podagraria), nurmirölli (Agrostis capillaris), ketohärkki (Cerastium arvense), kärsämöt (Achillea millefolium, A. ptarmica), mäkikuisma (Hypericum perforatum), valkoapila (Trifolium repens), poimulehdet (Alchemilla spp.), voikukka (Taraxacum spp.), ruusuruoho (Knautia arvensis), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenja aitovirna (Vicia cracca, V. sepium), harakankeltano (Pilosella sp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos). Helsingin yliopiston kasvimuseo on perustanut alueelle v. 1989 pysyviä näytealoja kasvillisuuden kehityksen seuraamista varten. Näytealoja ei ole seurattu perustamisvuotta lukuun ottamatta, mutta seurantaa on tarkoitus jatkaa. 1) Lihavoituna ne direktiivilajit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura 2000 alueverkostoon 2) D = EU:n Lintudirektiivin liitteessä 1 tai Luontodirektiivin liitteessä II tai IV mainittu laji 3) e = erityistä suojelua tarvitseva laji, u = uhanalainen laji; 4) R = rauhoitettu laji 5) U = Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmällä pidettävä laji Uhanalaisuusluokitus: CR = Äärimmäisen uhanalainen, EN = Erittäin uhanalainen, VU = Vaarantunut, NT = Silmällä pidettävä, RT = Alueellisesti uhanalainen; 6) H = Harvinainen, V = Vaatelias, M = Muu; 7) Vain poistettavat vieraslajit merkitään 15
3. Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset : Toimenpiteiden tavoite (kuva 7) ja toimenpide-kartta (kuva 8) Liitekarttoja Kuva 6: Toimenpidekuviot vuoden 1964 ilmakuvassa; Lliitteet 1a ja 1b: Anttilan tilan maankäyttöluokat vuoden 1908 tiluskartassa. Toimenpiteiden Avoimen ja puustoisen perinnebiotoopin hoito, valkoselkätikan elinympäristön hoito tavoite Tavoite Pinta-ala, ha Perinnebiotoopin hoito 5,22 Valkoselkätikan elinympäristön hoito 5,70 Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite 0,72 Priorisointi Yhteensä 10,92 Toimenpidealojen kokonaisala, ha 1) 10,92 Toimenpiteetön vaikutusala, ha 2) Tavoite Puustoisen Toimenpide Puuston harvennus Osasto ja 584 / 21 osa- Pinta-ala, perinnebiotoopin hoito kuvio/kuviot alueet A - C * ha 1) Koilliseen viettävä metsäinen kuvio. Merkittävä osa kuviosta on 1908 kuviokartassa ollut niittyä. Kuvion läpi kulkee Tuohilahden tilan kuivatusoja, jota ei kuitenkaan ole kuvion osuudella ruopattu (säilynyt luonnontilaisen kaltaisena). Ojan itäpuoli (osa-alue A) on haapavaltaista ja osin kallioistakin, länsipuoli (osaalue B) on koivikkoa. Vähän korkeammalla rinteessä (osa-alue C) puusto on monipuolisempaa, mm. pihlajaa ja raitaa on enemmän, ja alueella kasvaa muutama kookas haapa. Myös osa-alueen C läpi kulkee vähäinen purouoma. Maasto on kivikkoista. 21) Kuvion niittyyn rajautuvaa eteläreunaa avataan hakamaiseksi poistamalla nuorta puustoa (kts kartta 8: hoidon painopiste kuviolla). 21A) Riukumaisen haavan kaulaaminen ja harventaminen kuvion niittyyn rajautuvasta eteläreunasta. Puron ympäristö jätetään koskematta. 21B) Nuoren koivikon (25-45%) harvennus tasavälistä harvennusta välttäen. Pyritään synnyttämään pieniä avoimempia osakuvioita. 21C) Nuorta puustoa harvennetaan (45-65%) välttäen tasavälistä harvennusta Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Metsälaidun jonka niittyyn rajautuva alue on hakamaista. Niittykasvillisuus lisääntyy hakamaisella osalla. Metsälaitumelle jäävä puusto pääsee järeytymään. Myös metsäosuudelle syntyy pieniä niittykuvioita. Osakuvioiden 21A ja B väliin jäävä puronympärys jätetään toimenpiteiden ulkopuolelle. Avoimen perinnebiotoopin Toimenpide Kuusentaimien poisto, kuolleiden Osasto ja 584 / 22 Pinta-ala, 1,88 Priorisointi 1 hoito katajien poisto, pihan siistiminen kuvio/kuviot ha 1) Kuvio on pääosin avointa tuoretta heinäniittyä. Maasto viettää loivasti aluetta halkovalle ojalle. Kuvion länsiosassa on tilan vanha päärakennus ja sauna, jotka ovat huonossa kunnossa, sekä navetan kivijalka. Pihan ympäristössä kasvaa suuri kuusi ja mänty (talon vieressä), niityllä katajaa ja muutamia koivuja (etenkin ojan lähistöllä) ja pihlajia. Niityn pohjoisosan järveen viettävälle niittykaistaleelle on levinnyt kuusen taimia. Kasvillisuudeltaan paras alue on niityn pohjoisosassa kuusettuneen kaistaleen eteläpuolella. Kuolleet katajat raivataan koko alueelta erityisesti hoidon painopistealueelta (merkitty toimenpidekarttaan hoidon painopisteenä). Päärakennuksen edustalla (koillispuolella) olevasta männystä poistetaan taloon päin kurkottavia oksia jotteivät ne vahingoittaisi rakennusta. Kuusentaimet poistetaan pohjoisosan niittysuikaleelta (vrt. kuva 8). Raivattu puusto kasataan ja kuljetetaan pois alueelta tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Pihaympäristö siivotaan vanhoista raivaustähteistä ja muusta rojusta. Myös kohteen vanhojen rakennusten kunnostamiselle on tarvetta, vaikka toimenpidettä ei ole sisällytetty tähän suunnitelmaan. Niityn avoimuus lisääntyy ja ravinteisuus vähenee pitkällä aikajänteellä. Kuvion pohjoisosan edustavimmalla alueella valoisuus lisääntyy kuivuneiden katajien poistamisen seurauksena ja vaateliaampi ketokasvillisuus (mm. kituva ketoneilikka) saa jalansijaa. Niityn kuusettuminen pysähtyy. 2 16
Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Avoimen perinnebiotoopin Toimenpide Puuston harvennus (mänty) 65-85% Osasto ja 584 / 23 Pinta-ala, 0,12 Priorisointi 1 hoito kuvio/kuviot ha 1) Maasto kuviolla viettää loivasti koilliseen. Kuvio on vanhaa peltoa. Puusto on pääosin tasaikäistä ja tiheää noin 30-vuotiasta männikköä, jonka seassa kasvaa jonkin verran raudunkoivua ja harmaaleppää. Nuori tasaikäinen puusto (pääasiassa mäntyä) poistetaan. Kuviolle jätetään muutamia yksittäisiä isokokoisia puita (leppä, rauduskoivu, isommat männyt). Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Avoin - puoliavoin perinnebiotooppi. Puuston poisto yhdistää maisemallisesti Tuohilahden pellon ja suunnittelualueen sekä avaa näkymän tieltä niittyalueen läpi Kokkosenlahdelle. Niittykasvillisuus runsastuu niityn muuttuessa avoimemmaksi ja hoidon tehostuminen vähentää niityn ravinteisuutta pitkällä tähtäimellä. Avoimen perinnebiotoopin Toimenpide Puuston (koivu, mänty, kuusi) harvennus Osasto ja 584 / 24 Pinta-ala, 0,38 Priorisointi 1 hoito noin 85% kuvio/kuviot ha 1) Vanhalle pellolle/niitylle kehittynyt rauduskoivuvaltainen kuvio, seassa on myös mäntyä. ja kuusen taimia. Maasto kuviolla on tasaista ja melko alavaa. Kuvion läpi kulkee muutama vuosi sitten ruopattu Tuohilahden peltojen kuivatusoja, joka jatkuu kuvion 22.1 ja 21 läpi Kokkosenlahteen. Puusto kuviolla on tasavälistä ja melko tasaikäistä ja sitä on myös tien vierustalla laidunalueen aidan ulkopuolella. Pohjakasvillisuus on tuoretta niittyä. Pääosa puustosta (noin 85%) poistetaan (myös laidunalueen ulkopuolelta tien vierustalta). Jäljelle jätetään vain isompia koivuja puukujannemaisesti tai ryhmiin. Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Avoin - puoliavoin perinnebiotooppi. Puuston poisto yhdistää maisemallisesti Tuohilahden pellon ja suunnittelualueen sekä avaa näkymän tieltä niittyalueen läpi Kokkosenlahdelle. Niittykasvillisuus runsastuu niityn muuttuessa avoimemmaksi ja hoidon tehostuminen vähentää niityn ravinteisuutta pitkällä tähtäimellä. Puustoisen Toimenpide Puuston harvennus 25-45% Osasto ja 584 / 26 Pinta-ala, 0,57 Priorisointi 2 perinnebiotoopin hoito kuvio/kuviot ha 1) Sekametsää kasvava kuvio. Itäisemmällä alueella valtalajina on rauduskoivu (myös mäntyä, haapaa, kuusta, raitaa, pihlajaa, katajaa). Läntisemmällä osalla koivun lisäksi myös mäntyä ja haapaa on runsaasti (Kenttäkerroksessa vallitsevat sammalet, lehtikarike on runsas. Lahopuuta on jonkin verran, samoin kääpiä (mm. pökkelö- ja pakurikääpiä). Tikan syöntijälkiä. Puustoa harvennetaan: kuusi 45%, koivu 25% poistetaan kaikista ikäluokista (paitsi suurimmat). Harvennetaan pienaukkoiseksi välttäen tasavälein harventamista. Lahopuu, vanhimmat puut, monihaaraiset puut jätetään (raita, pihlaja, haapa). Alueen niittyyn rajautuva reuna raivataan hakamaiseksi jättäen vain isoimmat puut. Järven rannasta poistetaan varovaisesti nuorta koivua (10-20%). Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Metsälaidun jonka niittyyn rajautuva alue on hakamaista. Niittykasvillisuus lisääntyy hakamaisella osalla. Myös metsäosuudelle syntyy pieniä niittykuvioita. Metsälaitumelle jäävä puusto pääsee järeytymään. Vanha ja syntyvä lahopuusto monipuolistaa alueen eliömaailmaa. Puustoisen perinnebiotoopin hoito Toimenpide Alikasvoskuusien poisto Osasto ja kuvio/kuviot 584 / 26.1 Pinta-ala, ha 0,24 Priorisointi 1) 1 Kivikkoinen puoliavoin järveen rajoittuva hakamaakumpare. Puusto koostuu muutamista rauduskoivuista, haavoista ja pihlajista, koivikkoa enemmän järven rannassa. Nuorta mäntyä ja kuusta tulossa alueelle. Pohjakasvillisuus niittyvaltaista. Nuoren havupuuston poisto. Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Alue säilyy hakamaisena puoliavoimena perinnebiotooppina. Puustoisen Toimenpide Alikasvoskuusien poisto Osasto ja 584 / 27.1 Pinta-ala, 0,89 Priorisointi 1 perinnebiotoopin hoito kuvio/kuviot osa-alue B * ha 1) Kumpareinen osin hyvin kivikkoinen hakamaa-kuvio. Kuvion 27.1 pohjoisosa (osa-alue B) on tasaisempaa ja sen pohjakasvillisuus niittyvaltaista. Osa-alueella on muuratun tulipesän jäänne. Kuviolla kasvaa paikoin hyvin järeää lehtipuustoa (rauduskoivua, raitaa) ja lahopuuta on kohtalaisesti. Nuorta, vielä pienikokoista kuusta on levittäytymässä alueelle. Nuoren kuusen poisto; noin 80 % kuusentaimista poistetaan. Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Lahopuu ja itsestään kaatuneet puut jätetään. Toimenpidealue rajattu tarkemmin karttaan. 17
Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Puoliavoin hakamaa. Keskeinen alue on niittypohjaista lehtipuuvaltaista hakamaata, jolla kasvaa komeaa, vanhaa, osin lahoavaa lehtipuustoa. Kuusettuminen estetään. Puustoisen perinnebiotoopin hoito Toimenpide Puuston harvennus 15-65 %(koivu, harmaaleppä, kuusi) Osasto ja kuvio/kuviot 584 / 27.1 osa-alueet A ja C *, 27.2 Pinta-ala, ha 0,52 Priorisointi Kuvion 27.1 osa-alue A on ryteikköistä kasvaen mm. harmaaleppää. Osa-alue C on tiheäkasvuista leppä-koivuvaltaista kivikkoista ryteikköä, jonka pohjakasvillisuus on sammalvaltaista. Kuvion läpi kulkee vanha, osittain sortunut kiviaita. Kuvio 27.2 on kuusivaltaisempaa. Pohjakasvillisuus on niukkaa. 27.1A) Harvennetaan ja raivataan riukumaista harmaalepikkoa. Noin 65 % puustosta poistetaan. 27.1C) harvennetaan koivua ja leppää n. 45 %. Kiviaita raivataan esiin. 27.2) Puustosta (kuusta) raivataan noin 20 %. Kaikessa harvennuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita. Kaikki vanhempi, järeämpi puusto jätetään koskematta. Puusto harvennetaan ryhmiin, joissa on eri ikäisiä puuyksilöitä, noin 30 kpl/ryhmä. Vältetään tasavälistä harvennusta. Raivausjätteet kasataan ja kuljetetaan pois tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Puoliavoin - puustoinen hakamaa. Kuvioiden puusto järeytyy harvennuksen seurauksena. Puustoa kasvaa ryhmissä. Aukkokohdissa niittykasvillisuus lisääntyy. Vanha kiviaita näkyy maisemassa. Tavoite Perinnebiotoopin hoito Toimenpide Laidunnus ja jälkiniitto tarvittaessa; heinämättäiden poistoa kuvioilla 22 ja 22.1. Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen Toimenpiteen Alueen toimenpiteen jälkeen, tavoite Lisätiedot Osasto ja kuvio/kuviot 584 / 21, 22, 22.1, 23, 24, 25.1, 26, 26.1, 27.1, 27.2 Pinta-ala, ha 1) 5,22 Priorisointi Kuvio 22.1 on kosteaa pääosin nurmilauha-kastikka-vuohenputkivaltaista niittyä alueen alavimmassa osassa ja niittyä halkovan ojan ympäristössä Muiden kuvioiden osalta kts. kuvaukset yllä. Laidunnusta jatketaan sitä tehostaen koko nyt laitumeksi aidatulla alueella. Tehostamista tarvittaneen, koska ravinnetaso lisääntyy alussa raivauksen seurauksena (Raivattujen puiden juuristosta vapautuvat ravinteet). Eläimiltä syömättä jäänyt korkeampi niittykasvillisuus niitetään ja kasataan sekä kuljetetaan pois alueelta (kuviot 22 ja 22.1) tai poltetaan kasvillisuudeltaan vaatimattomassa kohdassa (esim. kuvion 24 edustalla). Kokeilumielessä toteutetaan lammaslaidunnuksen myötä runsastuneiden heinämättäiden (pääosin nurmilauhaa) poistoa noin 5 % alalla kuvioiden 22 ja 22.1 alueella. Monipuolinen ja maisemallisesti edustava perinnemaisemakohde jossa vaihtelee avoimempi niitty, vanhaa puustoa kasvava näyttävä hakamaa sekä metsäisemmät laidunalueet. Näkymä Tuohilahdentieltä niitylle ja osin järvelle asti on avautunut. Niityn kasvillisuus on monipuolistunut avoimuuden lisääntyessä ja tehostuneen laidunnuksen ja niiton myötä. Niityn kuivemmilla kohdilla ketokasvillisuus on lisääntynyt. Vakoselkätikan elinympäristön hoito Toimenpide Alikasvospuuston poisto Osasto ja kuvio/kuviot 584 /18, 27, 28.1 Pinta-ala, ha 5,70 Priorisointi 1) Kuviot 18 ja 28.1 ovat pääosin MT-sekametsiä, kuvio 27 OMT-sekametsää. Isoja koivuja ja haapoja esiintyy siellä täällä koko alueella Alikasvospuuston (pihlaja, kuusi) poisto. Tavoitteena varjostavan ja metsänkuvaa sulkeuttavan alikasvoksen vähentäminen, joka parantaa alueen soveltuvuutta valkoselkätikalle. Käsiteltävä alikasvos on korkeintaan. 6 metriä korkeaa. Kuviolla 18 käsittely rajataan kuvion homogeenisimpiin osiin, jolloin ei heikennetä luonnonmetsän ominaisuuksia (kerroksellisuutta). Kuuset kaadetaan ja karsitaan, pihlaja kaadetaan. Valoisa lehtipuuvaltainen sekametsä, jossa esiintyy lahoavaa puuainesta. Valkoselkätikan elinympäristö. * Osa-alueet kuvioilla 21 ja 27.1 viittaavat toimenpidekartassa (kuva 8) jaoteltuihin hoidon osa-alueisiin. 1) Eri toimenpiteiden alojen (ha) summa: jos toimenpidealalla on tehty useampia toimenpiteitä, on myös toimenpideala laskettu useampaan kertaan. 2) Kertoo sen pinta-alan, jolla ei ole tehty toimenpiteitä, mutta jolle toimenpiteiden välittömät vaikutukset ulottuvat. 3) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: Joko aiottu toteuttamisvuosi tai luokiteltuna 1 = suuri toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = vähäisempi kiireellisyys 1) 2 1 2 18
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 6. Toimenpidekuviot vuoden 1964 ilmakuvassa 19
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 Kuva 7. Toimenpiteiden tavoite 20
Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 21
Kuva 8. Toimenpidekartta 4. Toimenpiteet ja kustannukset Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja hakattavat puutavaralajit. Näiden avulla pystytään arvioimaan toimenpiteiden kustannukset, jollei niitä ole arvioitu jo itse lomakkeelle. 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpid 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpiteen laatu Priorisointi Osasto Kuvio(t) Pintaala, ha Määrä ja yksikkö Tunnit Huom. Toimenpide Tarkenne Taimikon tai vesakon raivaus raivaussaha 1 584 26.1, 27.1(B), 22 (a) 0,85 Nuoria kuusentaimia, raivausjätteet poistetaan alueelta (967 + 963) Kunnostusraivaus (958) 1 584 23, 24 0,50 Noin 30-vuotiaan istutuskoivikon ja männikön raivaus Hakkutähteen kasaus (963) 1 584 23, 24 0,50 Raivatut puut poistetaan alueelta Kunnostusraivaus Kuvioita raivataan tarkemman suunnitelman 2 584 21, 26, 27.1, 27.2 1,78 (958) mukaisesti. Vältetään tasavälistä harvennusta. Hakkutähteen Raivattu puu poistetaan pääsääntöisesti alueelta. Osa 2 584 21, 26, 27.1, 27.2 1,78 kasaus (963) kaadetusta lehtipuustosta jätetään lahopuuksi. 21, 22, 22.1, 23, 24, 25.1, Laidunnus (936) 1 584 26, 26.1, 27.1, 27.2 5,22 Alueet vuokrattu hoitajalle lammaslaidunnukseen. Niitto (934) ja heinämättäiden mekaaninen niittokone 1 584 22, 22.1 noin 1 Jälkiniitto tarvittaessa; vuokralainen tai talkootyönä poisto Alikasvospuuston poisto (956) Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina 2 584 18, 27, 28.1 5,7 3-4 mtpv Kuusi ja pihlaja (max 6 metriä korkeat),kuviolla 18 toimenpiteitä vain osalla pinta-alasta Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutavaralaji Määrä m3 Puutavaralaji Määrä m3 kustannustekijä Työpäiviä Muu 1) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: 1 = suuri (toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = pieni, toteutetaan myöhemmin suunnittelukaudella 22
5A. Vaikutukset Natura 2000 -alueeseen Johdanto Natura 2000 - aluekoodi Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura 2000 -luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Natura 2000 luontotyyppi tai direktiivilaji Direktiivin 1), 2) FI0500133 Boreaaliset luonnonmetsät* FI0500133 Hakamaat ja kaskilaitumet FI0500133 Valkoselkätikka I Natura 2000-luontotyypit tai direktiivilajit, joihin toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia. 3) Lehdot Puustoiset suot* Pikkujoet ja purot Saukko liite (lajien osalta) Toimenpide Alikasvospuuston poisto (18), raivaus (27.2) Taimikon raivaus 26.1, 27.1, kunnostusraivaus (27.1), laidunnus Alikasvospuuston poisto (18, 27, 28.1) Arvioitu vaikutus 0 /+ + + Perustelu positiivisille tai negatiivisille vaikutuksille 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealue 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Kuviolla 18 käsittely rajataan kuvion homogeenisimpiin osiin, jolloin luonnonmetsän ominaisuuksia ei heikennetä. Varovainen raivaus. Kuviolla 27.2 varovainen raivaus järeyttää puustoa ja parantaa kuvion ominaisuuksia luonnonmetsänä. Kuusentaimien raivaus estää alueita kuusettumasta ja kasvamasta umpeen, koska laidunnus ei ole sitä täysin estänyt. Tiheämpien alueiden raivaus lisää niittykasvillisuusalaa, järeyttää jäljelle jäävää puustoa ja parantaa kohteen maisemallisia arvoja, kun mm. kiviaita raivataan esiin. Alikasvospuuston poisto lisää metsään valoa ja avaruutta mikä edistää valkoselkätikan viihtymistä alueella. Natura 2000- vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen Lisätiedot Ei tarvita Tehtävät toimenpiteet eivät oleellisesti heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue/alueet on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/1096 65 ) mukaista Natura 2000- arviota. Tarvitaan 2) Toimenpidekuvioista boreaalista luonnonmetsää on kuvioilla 18 ja 27.2 ja hakamaata + kaskimetsää kuvioilla 26.1 ja 27.1.. Valkoselkätikan elinympäristöä parannetaan ensisijaisesti kuvioilla 18, 27, ja 28.1, mutta myös hakamaan hoito (taimikon poisto, kunnostusraivaus ja laidunnus) kuvioilla 21, 26, 26.127.1 ja 27.2 parantavat aluetta valkoselkätikan elinympäristönä. 3) Toimenpiteet eivät kohdistu kuvioille, jossa yllä mainittuja luontotyyppejä. Saukkoon toimenpiteillä ei ole suoraa vaikutusta. 1) *= priorisoitu Natura 2000 -luontotyyppi, lihavoituina ne lajit tai luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura 2000 -alueverkostoon 23
5B. Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Johdanto Toimenpiteen tavoite Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura 2000-arvoihin. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohdent uminen Vaikutuksen tarkempi (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealue 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi Suun. alue Ulkopuol. alue (kuvio/osaalue) Kuvaus Kuvaus Avoimen perinnebiotoopin hoito (4) Avoimen perinnebiotoopin hoito (4) Puustoisen perinnebiotoopin hoito (5) Puustoisen perinnebiotoopin hoito (5) Valkoselkätikan elinympäristön hoito (8) Kuusentaimien poisto (22), kuolleen katajan raivaus (22), puuston raivaus (23 ja 24) Laidunnus, niitto, heinämättäiden osittainen poisto Raivaus Laidunnus Alikasvospuuston poisto Niittykasvillisuus ja siitä riippuva eliöstö; kuusettuminen pysähtyy, niityn avoimuus lisääntyy Niittykasvillisuus ja siitä riippuva eliöstö: laidunnuksesta hyötyvät kasvit lisääntyvät ja kasvillisuus monipuolistuu Puuston järeytyminen, maisemallisten arvojen lisääntyminen, niittykasvillisuuden lisääntyminen Alueen vesoittuminen ja umpeenkasvu estyy, hakamaapiirteet voimistuvat (niittykasvillisuuden osuus kasvaa, puusto järeytyy), maisemalliset arvot paranevat Metsä muuttuu valoisammaksi, mikä parantaa sitä valkoselkätikan elinympäristönä x 22, 23 ja 24 x x x x x 22, 22.1, 23 ja 24 21, 26, 26.1, 27.1 ja 27.2 21,25.1, 26, 26.1, 27.1 ja 27.2 18, 27 ja 28.1 Sopii talkoiden yhteydessä hoidettavaksi. Kuviot 23 ja 24 raivataan pääosin avoimeksi, kuviot voidaan raivata konetyönä tien puolelta. Laidunnus jatkuu jo aiemmin laidunnetuilla kuvioilla. Laidunnusta täydennetään tarpeen mukaan niitolla ja ongelmakasvien mekaanisella poistolla. Raivaus painottuu niityn ja metsän reuna-alueisiin (hoidon painopiste kuviolla on merkitty toimenpidekarttaan), joita raivataan hakamaisemmiksi. Raivaus on voimakkainta kuvioilla 21C ja 27B ja 27C, jossa raivauksella pyritään kuvion hakamaapiirteiden voimistamiseen, Raivattu puusto lahoavaa lehtipuustoa lukuun ottamatta poistetaan alueelta. Laidunnus jatkuu jo aiemmin laidunnetuilla kuvioilla, yhteislaidunnus esim. lampaiden lisäksi muutama nauta tehostaisi hakamaan laidunnusta. Varjostava ja metsäkuvaa sulkeuttava alikasvos vähenee Laidunnuksen tehostaminen ja täydennysniitto tarvittaessa, elävät katajat jätetään, Yhteislaidunnus (jos mahdollista), ongelmakasvien (nurmilauha) täydennysniitto ja osittainen mekaaninen poisto, ei lisäruokintaa Raivaus tehdään metsurityönä, lehtilahopuuta jätetään kuvioille 21, 26 ja 27.1 eikä jo kuolleeseen puuainekseen kosketa. Sopivasta laidunnuspaineesta huolehditaan Kuviolla 18 poistetaan alikasvosta vain metsän homogeenisimmasta osasta luonnonmetsän 24
6. Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta, mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä. 1 Yleis 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenp 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Seuranta Kartta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä 21, 22, 22.1, 23, 24, 25.1, 26, Perinnebiotooppien hoitoseuranta 1997 (vpi), 2011, 2016, 2021 Perinnebiotooppien seurantaohje (Katja Raatikainen 2009) 26.1, 27.1, 27.2 (=laidunalue) 21, 22, 22.1, 23, 24, 25.1, 26, 26.1, 27.1, 27.2 (=laidunalue) Kasvillisuusseuranta 1989, 2012*, 2016* Anttolan tilan niittykasvillisuuden seurantanäytealojen sijainti ja kuvaukset (Arto Kurtto 1989) ** / Perinnebiotooppien seurantaohje (Katja Raatikainen 2009) Selvitys- ja tutkimustarpeet Kulttuuriperintöinventointi tulossa Luonnonhoito-Life rahoituksella keväällä 2012 (Henrik Jansson/Metsähallitus) Perhos- ja kovakuoriaiskartoitus tulossa Luonnonhoito-Life rahoituksella kesällä 2012 Muita kiinnostavia selvityskohteita alueella: Linnustokartoitus Sienet/kääväkkäät Viestintä Viestintää toteutetaan pääsääntöisesti Luonnonhoito-Life hankkeen yhteydessä. Kohteen yhteyteen kuviolle 27 tehdään opastustaulu ja Tuohilahdentien alussa olevan Vihreän kullan kulttuuritien opastustaulun sisältö tarkastetaan. Talkoista tiedotetaan luonnonsuoleluyhdistysten kautta ja paikallislehtiä hyväksi käyttämällä. Toimenpiteiden alkaessa pyritään saamaan juttu paikallislehteen. Lisätiedot *) Kasvillisuusseurannan toteutuminen ja toteutumisajankohta tarkentuu myöhemmin **) Selvitetään Kurton näytealojen toistaminen mahdollisuutta. 25
Liite 1a. Anttilan tilan tiluskartta vuodelta 1809 26
Liite 1b. Anttilan tilan maankäyttöluokat peruskartalla vuoden 1908 tiluskartan mukaan sekä nykyiset kuviorajat Metsähallitus 2012 Suomen ympäristökeskus 2012 Maanmittauslaitos 1/MML/12 27
Liite 2. Anttila tila Senaatin kartassa vuodelta 1915 (tilarajat digitoitu kartan päälle) 28
Liite 3. Valokuvia Anttilan tilan perinnebiotoopilta Navetan raunio ja vanha päärakennus kuviolla 22 Hakamaata ja vanhan tulipesän jäänne kuviolla 27.1 Puustoista puron/ojan vartta kuviolla 21 Kosteampaa niittyä kuviolla 22.1 29