Luhtasen luonnonsuojelualueen (YSA , Mäntyharju) luonnonhoitosuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut 2012.

Transkriptio

1 Luhtasen luonnonsuojelualueen (YSA , Mäntyharju) luonnonhoitosuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut 2012 Luonnonhoito-life

2 1 Yleiskuvaus kartta : Kuva 1 Suunnittelualueen nimi Luhtanen Pinta-ala (ha) 22,9 josta vettä (ha) 0 Maakunta Kunta Etelä-Savo Mäntyharju Alueyksikkö ESLP Tekijä Pekka Heikkilä Suunnitelman tavoite Valkoselkätikan elinympäristön hoito Suojelualueet Koodi Nimi Pinta-ala, (ha)1) Perustettu 2) Lisätietoja YSA Luhtanen 22, Erityisarvot ja muut alueet Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Kaavat Merkintä Etelä-Savon maakuntakaava SL (varausperuste natura, lsa) Mäntyharjun länsiosan rantaosayleiskaava; hyväksytty SL Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi / Dnro Kattavuus - Toimenpiteiden kattama pinta-ala, ha 8,7 Diaarinro 278/42/2012 Julkinen Salatut sivut Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio Maanomistajan hyväksyminen Keijo Vitikainen ELY-keskuksen hyväksyminen Etelä-Savon ELY-keskus x Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Luhtasen alue on valittu yhtenä kohteena EU-rahoitteiseen Luonnonhoito-LIFE hankkeeseen. Toimenpiteet ja toimenpidesuunnitelma tehdään osana hanketta. Hankkeeseen laadittu kohdekuvaus ja kartta (sisältävät samaan Natura-alueeseen kuuluvan Haapasaaren) ovat liitteinä 2 ja 3. 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä.

3 Kuva 1. Yleiskartta alueesta. Suunnittelualue (YSA201219) vihreällä rajauksella. Natura-rajaus oranssilla maskilla. Kiinteistörajat punaisella. 2 Alueen nykytila; yhteenveto

4 Johdanto Lomakkeella kuvataan alueen luonnon yleiskuvaus sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai piirteet Alueen lyhyt yleiskuvaus Luhtasen alue kuuluu Natura-alueeseen Haapasaari-Luhtanen-Majaluhta. Alue on valkoselkätikan suojelusuunnitelman kohde, sekametsäalue, jonka valtapuina vaihtelevat mänty ja koivu. Alueella on myös suuria haapoja. Metsä on suurelta osin mustikkatyyppiä, mutta alueella on myös korpimaisia suolaikkuja. Suureksi osaksi puusto on melko vanhaa, lahopuuta alueella on jonkin verran. Alueella kulkee useita polkuja. Sijainti tien vieressä ja polut kertovat virkistyskäytöstä, joka on huomioitava hoidossa niin, että polkujen päälle ei kaadeta raivattavaa puustoa. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta Luontotyypit Boreaalinen luonnonmetsä on keskeisin luontotyyppi. Myös lehtoa ja piensoita. Lajisto Valkoselkätikka Yhteenveto maankäytön historiasta Alueen historiaa ei ole selvitetty toimenpidesuunnittelun yhteydessä kirjallisista lähteistä. Maastohavaintojen perusteella suunnittelualue on ollut maa- ja metsätaloustoimintojen aluetta. Puustossa on jälkiä poimintahakkuista ja alueelta on pitkään kerätty pois kuolleita puita. Suunnittelualueen eteläosassa, johon toimenpiteet kohdistuvat, on ollut peltosarkoja. Peltojen ojat ovat umpeenkasvaneita ja niiden kuivatuskyky on nykyisellään vähäinen. Eteläosassa on myös jäänteitä piikkilangoista, eli alue on ollut aiemmin laidunnettua. Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai -rakenteita on ei Hyvä sijainti, polkuverkoston perusteella kävijöitä (ulkoilu, marjastus ja sienestys) alueella on kohtalaisesti. Muodostuneita polkuja ei saa peittää toimenpiteitä tehtäessä (alikasvoksen kaatosuunnat). Erityisiä maisemaarvoja on ei Muinaisjäännöksiä on ei Rajan läheisyys on ei Pohjavesialue on ei Muita erityispiirteitä on ei Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja Uhanalaisia luontotyyppejä Natura 2000 luontotyyppejä Maanomistajan toiveet Estettävä ojan tukkimisen aiheuttama vettymishaitta ennallistettavan kuvion ulkopuolella. hoidosta

5 2 A Inventointiluokka ja kasvillisuustyyppi Johdanto Inventointiluokat Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen Inventointiluokat ja lisäksi, jos on kyse perinnebiotooppien tai lehtojen hoitosuunnitelmasta tai soiden ennallistamissuunnitelmasta, niin kasvillisuustyyppien pinta-alat ja prosenttiosuudet koko suunnittelualueen pinta-alasta.. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa läheisessä osassa suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. Kasvillisuustyypit Koodi Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Koodi Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) Sammal-varpukuvio 10,2 Puolukkatyyppi 1,7 7 Ruohokuvio 11,9 Mustikkatyyppi 8,6 37 Kultttuurikuvio 0,4 Käenkaali-mustikkatyyppi 9,0 39 Rämeiset suot 0,2 Käenkaali-mesiangervotyyppi 3,3 14 Nevat ja letot 0,2 Minerotrofinen isovarpuräme 0,2 1 Saraneva 0,2 1 Yhteensä (ha) 22,9 100 Yhteensä (ha) 22,9 100 Lisätietoja Suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä ajatellen Luhtanen on Mäntyharjun alueelle tyypillinen, keskikokoinen suojelualue. Alueella on useita muutaman kymmenen hehtaarin kokoisia kohteita, joilla merkittävä suojeluperuste on valkoselkätikka. Lähin kohde on Vuoripäänkankaan luonnonsuojelualue (YSA), etäisyys n. 2,5 km. Lisäksi lähellä ovat Haapasaari (YSA) ja Sammakkolammen ympäristö (valtion omistama), joihin molempiin etäisyys on n. 3 km. Luhtanen on ominaisuuksiltaan ja sijainniltaan erittäin hyvä valkoselkätikkakohde. Yhteenveto Valtaosa alueesta MT- tai OMT- tyypin kangasmetsää. Pienet suolaikut kirjovat aluetta.

6 2 B Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Natura 2000 luontotyyppikartta: Kuva 2 Natura 2000 luontotyyppi Natura alueen koodi N2000 LT- Koodi Luontotyyppi Pinta-ala (ha) LT I Pinta-ala (ha) LT II Pinta-ala (ha) LT III Luontotyyppien edustavuus (ha) Erinomainen FI *9010 Boreaaliset luonnonmetsät 10,8 5,7 5, Lehdot 3,4 2,5 0,9 *91D0 Puustoiset suot 0,2 0, Vaihettumissuot ja rantasuot 0,2 0,2 Hyvä Merkit -tävä Ei merkittävä * = Priorisoitu luontotyyppi Uhanalaiset luontotyypit (LUTU) Luontotyyppi Saraneva Luontotyyppiä yhteensä 14,5 8,2 6,4 Etelä-Suomi VU (vaarantunut) Uhanalaisuusluokka Pohjois-Suomi Kostea runsasravinteinen lehto VU (vaarantunut) RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut

7 Kuva 2. Suunnittelualueen Natura-luontotyypit.

8 2 C Lajisto Natura aluekoodi Suojelustatus Biotooppi / Laji Muu status isäntä / D E R 2) U 1) ravintokasvi Valkoselkätikka x x x EN lehti- /sekametsä Metsälehmus Kuhankeittäjä x NT Teeri x NT Metso x NT Peukaloinen Sirittäjä x NT x 1) CR = Äärimmäisen uhanalainen, EN = Erittäin uhanalainen, VU = Vaarantunut, NT = Silmällä pidettävä, RT = Alueellisesti uhanalainen 2) R = Rauhoitettu laji

9 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset : Toimenpiteiden tavoite Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Toimenpide-kartta Toimenpiteiden tavoite Toimenpiteet Toimenpiteiden kokonaispinta-ala tavoitteittain, ha Tavoitteen koodi Tavoite Pinta-ala, ha 8 Valkoselkätikan elinympäristön hoito 8,7 Yleistavoite Toimenpide Kuvio/kuviot Pintaala, ha Alueen kuvaus Valkoselkätikan Alikasvospuuston 35, 36, 37 5,8 Lehipuuvaltaista vanhaa elinympäristön poisto (956) metsää, jossa alikasvoksena hoito pihlajaa. Alikasvoksen takia metsäkuva paikoin Valkoselkätikan elinympäristön hoito Ojan patoaminen (912) Infotaulun pystyttäminen umpeutunut. 28, 30 2,9 Kuvioiden läpi virtaa Simunanlammesta laskeva ojaksi perattu puro. Kuivuminen on edesauttanut kuusialikasvoksen vakiintumista kuvioilla. 36 Vakiomuotoinen infotaulu hoidosta pystytetään alueelle johtavan polun varteen niin, että se ei näy tielle, mutta kaikki alueelle tulevat sen näkevät. Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Metsäkuva valoisa ja avara. Alikasvos ei varjosta ja sulkeuta näkymää. Patojen avulla on saatu aikaan hitaamman virtaaman jaksoja puroon. Vesi hakee uutta reittiä patojen yläpuolella. Tulvavaikutus hyvin paikallinen patojen kohdalla. Kuusialikasvos heikkenee ja puron varrelle tyypilliset lehtipuut ja valkoselkätikka hyötyvät, puron luontaisten rakennepiirteiden palautuminen käynnistyy. Menetelmä Pihlajan kaato raivaussahalla Patojen rakennus. Rakentamiseen käytetään paikan päältä toimenpidekuvioilla olevaa alikasvoskuusta ja ojan vieressä olevia ojankaivuumaita. Lisäksi käytetään suodatinkangasta maan paikallaan pitämiseksi ja rakenteen tiivistämiseksi. Priorisointiluokka - -

10 4 Toimenpiteet ja niiden kustannukset Toimenpide Toimenpiteen tarkenne Osasto Kuvio(t) Pinta-ala Määrä ja yksikkö Tunnit. Huomio 956 miestyö, raivaussaha , 36, 37 5,8 3 mtpv laskettu hinnalla 36 e / h (sis.alv). 912 miestyö , 30 2,9 4 mtpv Metsähallituksen työnä YHT: Kulut yht. Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutaralaji Määrä m3 Puutaralaji Määrä m3 Kustannukaet Työpäiviä Metsurityöpäivät Ostopalvelut 720 Yhteensä 1820

11

12

13 5A Vaikutukset Natura alueeseen Johdanto Natura luontotyyppi (priorisoidut merkitään *, lihavoidulla valinnan perusteena olleet tyypit) *Boreaaliset luonnonmetsät Lehdot Pikkujoet ja purot Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Toimenpide Arvioitu vaikutus Direktiivilajit (lihavoidulla merkitään valinnan perusteena olleet lajit) Alikasvospuuston poisto Patojen rakentaminen Patojen rakentaminen Tasaikäisen pihlajan poistaminen parantaa toivotun alikasvoksen elinmahdollisuuksia ja edistää kerroksellisuuden syntyä. Lehdon läpi virtaavan peratun puron patoaminen palauttaa lehdon monipuolisuutta ja palauttaa korven ja lehdon rajapinnan kuviolle. Nykyisellään perattu puro ei täytä luontotyypin kriteerejä, mutta kunnostuksen jälkeen kriteerit voivat täyttyä. Direktiivin liite Toimenpide Valkoselkätikka LiDir I Alikasvospuuston poisto Arvioitu vaikutus Elinympäristön laatu paranee Valkoselkätikka LiDir I Ojan patoaminen Elinympäristön laatu paranee Selvitys luontotyyppi- ja lajitietojen eroavaisuuksista tietokantalomakkeeseen nähden Natura 2000-vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen Tietokantalomakkeessa ei ole lehtoja, mutta inventoinnissa kuvio 30 on määritetty lehdoksi. Tämä on tyypillinen ero kohteilla, joissa kulttuurivaikutusta (ent. pelto, laidunmaa) esiintyy, koska aiemmin lehtoja ei yleensä määritetty kohteilla joilla on ko. historia. Ei tarvita Tehtävät toimenpiteet eivät oleellisesti heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue/alueet on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/ ) mukaista Natura 2000-arviota. Tarvitaan

14 Suunn. alue Ulkopuol. alue 5B Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Johdanto Toimenpiteen tavoite Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura arvoihin.. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohden-tuminen Vaikutuksen tarkempi kuvaus (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi Valkoselkätikan elinympäristön hoito Suon ennallistaminen (kuvio/ osaalue) Alikasvospuuston poisto Ojan patoaminen Maisema Vedenlaatu x x x Kuvaus Maisema tielle / tieltä ja järvelle / järveltä avautuu. Ojan patoaminen hidastaa virtausta ja ohjaa vettä uoman ulkopuolelle, jolloin erityisesti kiintoainesta pidättyy toimenpidekuvioille. Kuvaus positiivinen vaik. positiivinen vaik. Suon ennallistaminen Ojan patoaminen Vedenlaatu x Mahdollinen padon / patojen syöpyminen irrottaa järveen päätyvää kiintoainesta. Seurantasuunnitelman mukainen patojen tarkistus ja välittömät korjaustoimenpiteet. Lisätietoja

15 6 Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta sekä mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet Seuranta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä kuviot 28, 30 Hoitoseuranta Hoitovuosi +1 v., hoitovuosi + 2 v., tarvittaessa, hoitovuosi + 10 v. Kartta Patojen pitävyys, kestävyys ja vaikutusalue Lisätiedot Selvitys- ja tutkimustarpeet -

16 Liite 1. Yhteenveto lausunnoista ja YSA-alueiden maanomistajien muutosehdotuksista sekä Metsähallituksen vastineet niihin. Esitetty muutosehdotus Metsähallituksen vastaus / muutokset suunnitelmaan

17 Liite 2. Luonnonhoito-LIFEn kohdekartta. Sisältää myös kohteen Haapasaari.

18 Liite 3. Luonnonhoito-LIFEn kohdekuvaus. Sisältää myös kohteen Haapasaari.