Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueen luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut 4.12.

Transkriptio

1 Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueen luonnonhoidon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut

2 Sisällys 3 2 Yhteenveto 6 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 7 2B Muut luontotyyppitiedot 11 2C Lajisto A Vaikutukset Natura 2000-alueeseen 16 5B Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön 17 6 Seuranta, selvitys ja tutkimustarpeet sekä viestintä 18

3 1 Johdanto Yleissijaintikartta: Pakollinen Yleiskuvaus Lomakkeella annetaan hallinnolliset yleistiedot alueesta, kerrotaan suunnitelman tavoite ja sen mukaan tehtävien toimenpiteiden pinta-alat sekä kuvataan suunnitteluprosessi. Lausuntoyhteenveto YSA-alueiden rauhoitusmääräykset Muu liitekartta Suunnittelualueen nimi Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Pinta-ala (ha) 169 ha josta vettä (ha) 0 ha Maakunta Etelä- ja Pohjois-Karjala Kunta Parikkala, Kitee Kunnan osa Alueyksikkö Etelä-Suomen luontopalvelut, Itä-Suomen maaluontotyypit Tekijä(t) Mervi Niiranen Suunnitelman tavoite / tavoitteet Lehtolajiston hoito Suojelualueet ja muut alueet Koodi Nimi Päämaankäyttöluokka Pinta-ala, (ha) 1) Perustettu 2) Lisätietoja FI Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus ha ei perustettu SCI RSO Pyhäjärvi (Kymen lääni) ha ei perustettu Rantojensuojeluohjelma LHO Näsönsalmen harjulehto ha ei perustettu Lehtojensuojeluohjelma Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Kesälahden maisema-alueet /Sorsasaari Arvokas maisema-alue 36 ha /luontokohde Vesistönsuojelulliset arvot Erityissuojelua vaativa vesistö 200 km 2 Kaava Pohjois-Karjalan maakuntakaava (Kitee) Etelä-Karjalan maakuntakaava (Parikkala) Uukuniemen osayleiskaava (Parikkala) Merkintä SL SL SL Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Dnro Kattavuus Rytkönen, S. Sorsasaaren hoitosuunnitelma. Pohjois-Karjalan 2002 Sorsasaari ympäristökeskus. 14 s. Rytkönen, S. Näsönniemen lehdon hoitosuunnitelma. Pohjois Näsönniemi Karjalan ympäristökeskus. 12 s. Lusa, L Rannoilta kyläteille. Kesälahden 2004 Entisen Kesälahden kunnan alue kulttuuriympäristöohjelma. 97 s. Jääskeläinen, K. Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalvelujen /41/2012 Toimenpidekuviot (Petäjäsaari, Raatosaari) alueilla vuonna Metsähallitus, luontopalvelut. 58 s. Takala, T. Etelä-Suomen luontopalveluiden sammalkartoituksia Itä /41/2012 Toimenpidekuviot (Petäjäsaari, Raatosaari) Suomessa vuonna Metsähallitus, luontopalvelut. 40 s. Luontotyyppi-inventointi Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet 3

4 Toimenpiteiden kattama kokonaispinta-ala, ha 23,7 ha Suunnitelman dnro Salatut liitteet Julkinen x MH 1371/2013/04.02 Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio Suunnitelmaluonnoksen kommentointi 3-4/2013 MH /ESLP /ISMLTT Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Lisätietoja 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä. 4

5 Liite 1. Suunnittelualueen sijaintikartta. Natura-alueen rajaus näkyy vihreällä viivalla ja suunnittelualue oranssilla rasterilla. 5

6 2 Alueen nykytila; yhteenveto Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen luonnon yleiskuvaus sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, mitkä alueet kaipaavat hoitoa tai ennallistamista ja miksi sekä toisaalta kuvata niitä asioita, jotka jollakin tavoin rajoittavat toimenpiteitä. Alueen lyhyt yleiskuvaus Karjalan Pyhäjärvi sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajamailla. Noin viidesosa (48 km 2 ) järvestä on Venäjän puolella, Suomen puolella olevan vesialueen pinta-ala on noin 200 km 2. Pyhäjärven sijainti Salpausselkien välissä on vaikuttanut siihen, että järven ominaispiirteisiin kuuluu karuus ja se onkin Suomen edustavimpia niukkaravinteisia nuottaruohotyypin järviä. Pyhäjärven alueella hallitsee harjuluonto, ja edustavimmat harjusaaret ja niemet kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Pyhäjärven rannoilla ja saarissa on myös edustavia lehtoja sekä useita järveen rajoittuvia soita ja lisäksi vanhoja kaskikoivikoita. Suunnittelualue kattaa kaikki Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI ) Natura 2000 rajaukseen kuuluvat Metsähallituksen hallinnoimat maa-alueet Pyhäjärven saarissa ja rannoilla. Suunnittelualue sijoittuu Parikkalan kunnan ja Kiteen kaupungin (osin entisen Kesälahden kunnan) alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 169 ha ja toimenpiteitä esitetään 23,7 hehtaarille. Luonnonhoitotoimenpiteiden pääasiallisena tavoitteena on edesauttaa lehtolajiston tilaa poistamalla kuusia ja lisäämällä lahopuuta. Toimenpiteet hyödyttävät myös uhanalaista valkoselkätikkaa. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta Luontotyypit Suunnittelualueen yleisin Natura-luontotyyppi on boreaaliset lehdot, joiden osuus koko suunnittelualueesta on noin 13%. Pyhäjärvi sijoittuu Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle, mikä näkyy alueen lehtojen monipuolisuutena. Suunnittelualueella on edustettuna useita lehtotyyppejä, joista omaleimaisimpia on vain Pohjois-Karjalassa esiintyvät ukonhattulehdot. Lisäksi alueella on myös harvinaisia keski- ja runsasravinteisia kuivia lehtoja. Lajisto Alueella on merkitystä ensisijaisesti lehtolajiston ja linnuston kannalta. Suunnittelualueen metsillä on selvästi näkyvissä oleva metsätalouskäyttöhistoria, mistä johtuen lehtojen ominaispiirteet ovat heikentyneet. Paikoitellen lehtolajisto on kuitenkin edustavaa. Lintulajeista alue on merkittävä erityisesti järvilinnuston kannalta, ja lisäksi alueen lehtipuuvaltaiset vanhat metsät ovat soveliasta elinympäristöä erittäin uhanalaiselle valkoselkätikalle. Liitekartta tai -taulukko Yhteenveto maankäytön historiasta tai alueen luonnosta aikaisemmin sekä vertailu nykyiseen Suunnittelualueella entinen metsätalouskäyttö näkyy selvästi monin paikoin tasarakenteisessa ja havupuuvaltaisessa puustossa. Suunnittelualueen kasvilajisto kertoo paikoitellen kulttuurivaikutteisuudesta, mm. metsälaidunnuksen jälkiä on yhä näkyvissä. Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Kartta Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai on ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja on ei Muinaisjäännöksiä on ei Museoviraston ylläpitämässä aineistossa ei ole suunnittelualueelle osuvia muinaisjäännöksiä. Suojelualueen rajan on ei läheisyys Pohjavesialue on ei Pieni osa suunnittelualueesta on pohjavesialuetta, mutta kaikki toimenpidekuviot sijaitsevat pohjavesialueiden ulkopuolella. Muita erityispiirteitä on ei Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja on Uhanalaisia luontotyyppejä Natura 2000 luontotyyppejä Maanomistajan toiveet hoidosta Lisätietoja 6

7 2 A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueella sijaitsevat Natura 2000 luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. Natura 2000 luontotyyppikartta: pakollinen Liite Natura 2000 luontotyyppi ja niiden edustavuus Luontotyyppien pinta-alat (ha) Luontotyyppien edustavuus (ha) N2000 Luontotyyppi I tyyppi II tyyppi III ha nen tävä kittävä Luonto- Luonto- Yhteensä, Erinomai- Hyvä Merkit- Ei mer- Natura luontotyypin Luontotyyppi alueen koodi 1 ja 2) koodi FI Hiekkamaiden niukkamineraaliset - niukkaravinteiset vedet FI Lähteet ja lähdesuot - FI Vaihettumissuot ja rantasuot 0,2 ha 0,2 ha 0,2 ha FI Boreaaliset lehdot 23,0 ha 23,0 ha 5,3 ha 16,4 ha 1,3 ha FI Harjumuodostumien metsäiset 8,0 ha 8,0 ha 3,5 ha 4,6 ha luontotyypit FI D0 Puustoiset suot 8,3 ha 8,3 ha 2,9 ha 5,0 ha 0,5 ha FI Boreaaliset luonnonmetsät 2,0 ha 2,0 ha 0,5 ha 0,6 ha 1,0 ha Natura 2000-luontotyyppien peittämä ha yhteensä Inventoimaton alue, Pinta-ala 41,6 ha 41,6 ha 12,2 ha 26,8 ha 2,8 ha Natura alueen koodi alue, ha FI ,6 ha 6,4 ha Selvitys luontotyyppitietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Suunnittelualue on kooltaan vaatimaton verrattuna Natura-alueen kokonaispinta-alaan ja siihen ei kuulu lainkaan vesialueita, mistä johtuen kaikkia Natura-tietolomakkeen luontotyyppejä ei esiinny suunnittelualueella. Luontotyyppi-inventoinnissa havaittiin uutena luontotyyppinä suunnittelualueella pienialaisesti esiintyviä boreaalisia luonnonmetsiä, jotka sijoittuvat metsätaloustoimien ulkopuolelle jääneisiin pikkusaariin. Luontotyyppi Uhanalaisia luontotyyppejä (LuTU) ei ole inventoitu maastossa. Pinta-ala, ha Uhanalaisuusluokka 3) Suomi Etelä-Suomi / Pohjois- Suomi Lisätietoja Toimenpiteet sijoittuvat Natura-luontotyypille boreaaliset lehdot Raatosaaressa ja osassa Petäjäsaarta. 1) * = Ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura luontotyyppi 2) Lihavoituna ne Natura 2000 luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 3) Uhanalaisuusluokat: RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut 7

8 Liite 2. Suunnittelualueen Natura-luontotyypit. Natura-alueen rajaus näkyy punaisella viivalla. Papinniemenselkä. 8

9 Liite 2. Suunnittelualueen Natura-luontotyypit. Natura-alueen rajaus näkyy punaisella viivalla. Sorsasaari ym. 9

10 Liite 2. Suunnittelualueen Natura-luontotyypit. Natura-alueen rajaus näkyy punaisella viivalla. Näsöselkä. 10

11 2 B Muut luontotyyppitiedot Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualue luontotyypit. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. Inventointiluokka Kasvillisuustyyppi Liite Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kalliot 0,1 ha 0 % Kuivat kankaat 0,6 ha 0 % CT Kuivahkot kankaat 38,4 ha 23 % VT Tuoreet kankaat 71,8 ha 43 % MT Lehtomaiset kankaat 19,5 ha 12 % OMT Kuivat lehdot (VRT, pienialaisesti MeLaT) 1,6 ha 1 % Lehdot 21,2 ha 13 % Tuoreet lehdot (OMaT, pienialaisesti HeOT) 16,0 ha 10 % Kosteat keskiravinteiset lehdot (KsLh) 1,1 ha 1 % Ukonhattulehdot (AT) 2,5 ha 1 % Korpiset suot 3,7 ha 2 % Karuja korpia (MK, MkK, ym.) Rämeiset suot 6,7 ha 4 % Karuja rämeitä (IR ym.) Avosuot 0,2 ha 0 % Avoluhtaa Kulttuurikuviot 0,1 ha 0 % Inventoimatta 6,4 ha 4 % Muita Yhteensä (ha) 169 ha 100 % Lisätietoja Kasvillisuustyyppiä ei ole määritetty kaikilta inventoiduilta kuvioilta. Yhteenveto luontotyypeistä 11

12 2 C Lajisto Johdanto Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen lajisto. Direktiivilajisto kuvataan koko suunnittelualueelta, mutta muu lajisto vain niiden lajien osalta, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutusta. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen lajistoa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. Liite Natura aluekoodi Laji 1) Suojelustatus D 2) e/u 3) R 4) U 5) FI Valkoselkätikka (Dendrodopos I E R EN leucotos) FI Kalatiira (Sterna hirundo) I - R - FI Kuikka (Gavia arctica) I - R - FI Palokärki (Dryocopus martius) I - R - FI Viirupöllö (Strix uralensis) I - R - FI Lisäksi 1 salassa pidettävä lintulaji I - R NT FI Lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) - U R VU FI Kantohohtosammal (Herzogiella RT seligeri) FI Korpihohtosammal (Herzogiella II E R VU turfacea) FI Lehtonokkasammal (Eurrhynchium RT angustirete) FI Siroritvasammal (Amblystegium subtile) NT, RT FI Turrisammal (Oxystegus tenuirostris) NT Selvitys tietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Yhteenveto Lisätiedot Ei eroavaisuuksia. Muu status 6) Elinympäristö Isäntä- / ravintokasvi Vieraslaji Suunnittelualueen tärkeimmät lajistolliset arvot painottuvat linnustoon. Ainoa uhanalainen putkilokasvilaji suunnittelualueella on lehtoukonhattu, joka ilmentää Keski-Karjalan lehtokeskukselle ominaista lajistoa. Alueen sammal- ja jäkälälajistoa on kartoitettu vuonna 2012, ja tällöin on tehty havainto mm. erityisesti suojeltavasta korpihohtosammalesta. 7) 1) Lihavoituna ne direktiivilajit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 2) D = EU:n Lintudirektiivin liitteessä 1 tai Luontodirektiivin liitteessä II tai IV mainittu laji 3) e = erityistä suojelua tarvitseva laji, u = uhanalainen laji 4) R = rauhoitettu laji 5) U = Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmällä pidettävä laji Uhanalaisuusluokitus: CR = Äärimmäisen uhanalainen, EN = Erittäin uhanalainen, VU = Vaarantunut, NT = Silmällä pidettävä, RT = Alueellisesti uhanalainen 6) H = Harvinainen, V = Vaatelias, M = Muu 7) Vain poistettavat vieraslajit merkitään 12

13 3 Johdanto Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset: Toimenpiteiden tavoite ja Toimenpide-kartta Liitekarttoja Toimenpiteiden tavoite Tavoite Lehtolajiston hoito Yhteensä Lehtolajiston hoito Toimenpidealojen kokonaisala, ha 1) 23,7 ha Toimenpiteetön vaikutusala, ha 2) Tavoite 6 Toimenpide 954 Osasto ja kuvio/kuviot Kuvion tai osaalueen kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Petäjäsaari, Raatosaari 682/ 17, 20, 21, 22, 24, 31.1, / 36 Pinta-ala, ha 23,7 ha 23,7 ha Pintaala, ha 15,4 ha Priorisointi Istutettua nuorta-varttunutta kuusikkoa ja pienialaisesti männikköä harvennetaan koneellisesti, millä saadaan valon määrä lisääntymään metsänpohjalla ja näin edesautetaan lehtolajiston menestymistä. Puiden poisvienti on tarpeen poistettavan puuston suuren määrän takia, mutta hakkuutähteet joudutaan kustannussyistä jättämään käsiteltävälle alueelle. Hakkuutähteet sijoitetaan ajourille, missä ne minimoivat koneiden maanpinnalle aiheuttamia vaurioita. Ajourien sijoitteluun kiinnitetään erityistä huomiota, että kasvillisuudeltaan edustavimpien kohtien yli ei ajeta. Käsiteltyjen kuvioiden aluskasvillisuus pääsee elpymään. Puusto kehittyy lehdoille luonteenomaisempaan suuntaan sekapuustoiseksi, kun lehtipuille vapautuu kasvutilaa. Tavoite 6 Toimenpide 956 Osasto ja kuvio/kuviot Kuvion tai osaalueen Petäjäsaari kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite 682/ 23, 28 Pintaala, ha 3) 1,7 ha Priorisointi Aiemmin metsätalouskäytössä olleille alueille on hakkuun jälkeen istutettu kuusta, mutta taimikoiden kehityttyä hoitamattomina kuuset ovat jääneet valtaosin alikasvokseksi nopeammin kasvavien lehtipuiden päästyä muodostamaan valtapuuston. Näiltä kuvioilta poistetaan metsurityönä alikasvoskuusia, mikä lisää valoisuutta metsänpohjalla ja hyödyttää lehtolajistoa. Koska poistettava puusto on pienikokoista, ei sen jatkokäsittelylle ole tarvetta. Mahdollisuuksien mukaan raivaustähdettä voidaan kuitenkin sijoitella kasvillisuudeltaan vähäarvoisempiin kohtiin. Kuviot kehittyvät lehtipuuvaltaisiksi ja lehtolajisto menestyy. Tavoite 6 Toimenpide 953 Osasto ja kuvio/kuviot Kuvion tai osaalueen Hinnosaari, Lammassaari kuvaus Toimenpiteen kuvaus 682/ 47, 53, 54 Pintaala, ha 3) 6,6 ha Priorisointi Kuvioilla tuotetaan lahopuuta puuston monipuolistamiseksi. Lehtipuut pääsevät järeytymään, kun niiden latvuksia varjostavia puita poistetaan. Samalla metsänpohjalle pääsevän valon määrä lisääntyy, mikä hyödyttää aluskasvillisuutta. 3)

14 Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Lisätiedot Lahopuusukkessio käynnistyy ja valoa vaativat kasvilajit menestyvät. Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi vastaavia kiireellisiä toimenpiteitä voidaan jatkossa tehdä pienialaisesti (yht. <10ha alalla) tämän suunnitelman tavoitteiden mukaisesti ilman erillisiä toimenpidesuunnitelmia, alueen suojelu- ja Natura-arvoja vaarantamatta. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä tallennetaan Metsähallituksen järjestelmiin. 1) Eri toimenpiteiden alojen (ha) summa: jos toimenpidealalla on tehty useampia toimenpiteitä, on myös toimenpideala laskettu useampaan kertaan. 2) Kertoo sen pinta-alan, jolla ei ole tehty toimenpiteitä, mutta jolle toimenpiteiden välittömät vaikutukset ulottuvat. 3) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: Joko aiottu toteuttamisvuosi tai luokiteltuna 1 = suuri toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = vähäisempi kiireellisyys Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja hakattavat puutavaralajit. Näiden avulla pystytään arvioimaan toimenpiteiden kustannukset, jollei niitä ole arvioitu jo itse lomakkeelle. Toimenpid e Toimenpiteen laatu Tarkenn e Priorisoin ti Osasto Kuvio(t) 954 konetyö syksy Pinta-ala, ha Määrä ja yksikkö Tunnit Huom. 17, 20, 21, 22, 24, 31.1, ,4 ha m 3 Pystykauppa 956 miestyö syksy , 28 1,7 ha 8 mtpv miestyö syksy , 53, 54 6,6 ha 5 m 3 /ha 4 mtpv Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutavaralaji Määrä m3 Puutavaralaji Määrä m3 Kustannustekijä Työpäiviä Muu yht. Mät 19 Metsurityö e Mäk 144 Kut 319 Kuk 572 Lisätiedot Toimenpiteet toteutetaan vuosina osana Luonnonhoito-LIFE hanketta (LIFE10 NAT/FI/048). 1) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: 1 = suuri (toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = pieni, toteutetaan myöhemmin suunnittelukaudella 14

15 Liite 3. Toimenpidekuviot. 15

16 5A Johdanto Natura aluekoodi Vaikutukset Natura alueeseen Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Natura 2000 luontotyyppi tai direktiivilaji 1) Direktiivin liite (lajien osalta) Toimenpide Arvioitu vaikutus Perustelu positiivisille tai negatiivisille vaikutuksille FI Boreaaliset lehdot 953,954,956 + Puuston käsittelyllä lisätään valon määrää maanpinnalla, mikä hyödyttää puolivaloisassa viihtyvää lehdoille tyypillistä kasvilajistoa. Natura-luontotyypin kriteerit täyttävien kuvioiden määrä tullee nousemaan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, kun lehtolajisto pääsee elpymään hoitotoimien myötä. FI Alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I tikkalajit I 953,954,956 + Lahopuusta riippuvaiset tikat hyötyvät sekä välittömästä lahopuumäärän lisääntymisestä alueella että puustorakenteen lehtipuuvaltaistumisesta, mikä lisää lahopuumäärä alueella pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, koska lehtipuut kuolevat nuorempina. Natura 2000-luontotyypit tai direktiivilajit, joihin toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia. Natura vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen Alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteessä I mainitut muut kuin tikkalinnut. Ei tarvita Tehtävät toimenpiteet eivät oleellisesti heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/ ) mukaista Natura 2000-arviota. Tarvitaan Liite Lisätiedot 1) *= priorisoitu Natura luontotyyppi, lihavoituina ne lajit tai luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 16

17 5B Johdanto Toimenpiteen tavoite Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura 2000-arvoihin. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohdentuminen Vaikutuksen tarkempi kuvaus (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi Koneiden jäljet Suunn. alue x Ulkopuol. alue Ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin x Liika valoisuus Yksityismaiden hyönteistuhoriski x 6 953, 956 Valkoselkätikan elinmahdollisuudet alueella 6 953, 954, Linnusto , 954, , 954, 956 Liite Lisätietoja Uhanalaiset lajit Maisema x x x x x x (kuvio/ osaalue) Kuvaus Koneiden jäljet voivat vaikuttaa kasvillisuuteen ja vesitalouteen. Hakkuutähteistä ja kuolevasta puustosta vapautuu ravinteita vesistöön. Puustoa poistetaan liian paljon, jolloin lehtokasvillisuus jää altavastaajan asemaan pioneerilajien runsastuessa. Tuotettu lahopuu aiheuttaa hyönteistuhoriskin yksityismaille. Käsitellään vain havupuustoa Lintujen pesinnän häiriintyminen Toimenpiteillä on haitallisia vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Toimenpiteet heikentävät alueen maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Kuvaus Ajourien huolellisella sijoittelulla minimoidaan haitallisten urien syntyminen. Kasvillisuudeltaan edustavimmista paikoista ajamista vältetään. Hakkuutähteet sijoitetaan ajourille maastoon syntyvien vaurioiden ehkäisemiseksi. Käsiteltävät alueet ovat hyvin pieniä suhteutettuna ympäröivän vesistöalueen kokoon. Rannoille jätetään riittävän leveät suojavyöhykkeet käsittelemättä. Poistettavan puuston määrä suunnitellaan huolellisesti, ettei määrä nouse liian suureksi. Väliaikainen heinittyminen hyväksytään osana lehtojen luontaista dynamiikkaa. Lahopuun tuottoa ei tehdä yksityismaiden läheisyydessä ja tuotettavat lahopuumäärät ovat pieniä. Lehtipuiden suosiminen ja lahopuun tuottaminen hyödyttävät valkoselkätikkaa. Luonnonhoitotoimenpiteet pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan lintujen pesimäkauden ulkopuolella haittojen minimoimiseksi. Toimenpidekuvioiden läheisyydessä ei ole valkoselkätikan reviirejä. Uhanalaisten lajien esiintymät rajataan toimenpidealueiden ulkopuolelle. Rannoille jätetään riittävän leveät suojavyöhykkeet käsittelemättä. Arvokkaaksi maisema-alueeksi mainittu Sorsasaari ei kuulu toimenpidealueeseen. 17

18 6 Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta, mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä. Seuranta Kartta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä Luonnonhoitokuviot Luonnonhoidon hoitoseuranta Metsähallituksen ennallistamisseurantaohjeen (2009) mukaisesti Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonhoidon hoitoseurantamenetelmä Lehtoukonhattu Lajiseuranta Hoitoseurantavuosina Uhanalaisten putkilokasvien seurantalomake Selvitys- ja tutkimustarpeet Viestintä Luonnonhoitotöistä kertova infotaulu sijoitetaan Petäjäsaareen. Toimenpidealue on syrjäinen ja virkistyskäytön määrä alueella on vähäinen, joten tehtävistä toimenpiteistä tiedotetaan vain paikallislehdissä (Parikkalan-Rautjärven Sanomat ja/tai Puruvesi). Lisätiedot 18

19 Liite 4. Yhteenveto lausunnoista ja muutosehdotuksista sekä Metsähallituksen vastineet niihin. Esitetty muutosehdotus Metsähallituksen vastaus / muutokset suunnitelmaan Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetään seuraavia suunnitelmassa tarkennusta vaativia seikkoja: - Suunnitelmassa mainittu Pyhäjärven rantaosayleiskaava (2010) ei ole voimassa. Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut kaavan Kiteen osalta päätöksellään , eikä korkein hallinto-oikeus ole muuttanut päätöstä (KHO:n päätös ). Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. - Suunnitelmassa on esitetty teemakartoin (Natura-luontotyypit) useita suunnittelualueen sisällä olevia saaria, joihin ei kuitenkaan kohdistu toimenpiteitä. Epäselvyyksien välttämiseksi tämä olisi hyvä mainita esimerkiksi kohdassa tai 3 Tavoitteet. - Suunnitelmassa on yhteenveto Natura-alueen luontotyypeistä ja niiden edustavuudesta. Sen sijaan tarkempi tieto alueen kasvillisuustyypeistä puuttuu. Toimenpiteiden pääasiallisena tarkoituksena on lehtojen hoito, joten erityisesti lehtojen kasvillisuustyypit olisi hyvä mainita. - Kaavatilanne korjattu kohtaan. - Natura-luontotyypit on esitetty koko Natura-alueelta liitteessä 2, koska suunnittelualue kattaa koko Natura-alueen. Toimenpidekuviot on esitetty liitteessä 3. Tekstiin on lisätty tarkennus toimenpiteiden sijoittumisesta Naturaluontotyypeille. - Lisätty tietoja kasvillisuustyypeistä kohtaan 2B Muut luontotyyppitiedot. Sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa että Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetään seuraavia toimenpiteiden toteutuksessa huomioon otettavia seikkoja: - Lehtojen hoidon osalta on tärkeää, että hoitotoimenpiteet toteutetaan myöhään syksyllä tai talvella, jolloin maaperälle ja kasvillisuudelle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäisiä. - Toimenpiteet tulee tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella hoitotoimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamien negatiivisten vaikutusten estämiseksi, erityistä huomiota on kiinnitettävä valkoselkätikan esiintymisalueisiin. - Toimenpiteet toteutetaan siten, että lehtokasvillisuudelle ja maaperälle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mikäli toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa myöhään syksyllä tai talvella, konetöiden vauriot minimoidaan ajourien sijoittelulla ja käyttämällä hakkuutähteitä ajourilla maaperän vaurioiden estämiseksi. Tässä suunnitelmassa esitetyt miestyönä tehtävät toimenpiteet eivät aiheuta merkittäviä vaurioita lehdoille. - Toimenpiteet pyritään toteuttamaan lintujen pesimäajan ulkopuolella. Niissä saarissa, joissa toimenpiteitä tehdään, ei ole tiedossa olevia valkoselkätikkareviirejä. 19