Hartolan Uuhiniemen luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelma

Transkriptio

1 Hartolan Uuhiniemen luonnonhoito- ja ennallistamissuunnitelma Sauli Sarkanen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut 2013 Luonnonhoito-Life (LIFE10NAT/FI/048) 1

2 Sisällys 1 Yleiskuvaus 3 2 Alueen nykytila 7 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Muut luontotyyppitiedot 2C Lajisto 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 13 4 Toimenpiteet ja kustannukset 16 5 Vaikutukset 18 5A Vaikutukset Natura 2000-alueeseen 5B Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön 6 Seuranta, selvitys ja tutkimustarpeet sekä viestintä 21 2

3 1 Johdanto Yleissijaintikartta: Pakollinen Yleiskuvaus Lomakkeella annetaan hallinnolliset yleistiedot alueesta, kerrotaan suunnitelman tavoite ja sen mukaan tehtävien toimenpiteiden pinta-alat sekä kuvataan suunnitteluprosessi. Lausuntoyhteenveto Muu liitekartta Pinta-ala (ha) 41 Suunnittelualueen nimi Uuhiniemi josta vettä (ha) Maakunta Päijät-Häme Kunta Hartola Kunnan osa Kirkkola Alueyksikkö Etelä-Suomen luontopalvelut Tekijä(t) Sauli Sarkanen Suunnitelman tavoite / tavoitteet Valkoselkätikan elinympäristön hoito Suojelualueet ja muut alueet Koodi Nimi Päämaankäyttölk Pinta-ala, (ha) 1) Perustettu 2) Lisätietoja FI Uuhiniemi 47 Aluetyyppi SCI ja SPA 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Uuhiniemi kuuluu valkoselkätikan suojelusuunnitelmaan I-alueena. 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Kaava Merkintä Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Dnro Kattavuus Mäkinen, J. 2007: Hämeen Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön 2007 yleissuunnitelma. Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 2/2007. YSA-alueiden rauhoitusmääräykset Toimenpiteiden kattama kokonaispinta-ala, ha 3,5 Suunnitelman dnro Salatut liitteet Julkinen Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio X Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Lisätietoja Uuhiniemen valtionmetsän pinta-ala on 56,5 ha. Natura 2000 verkostoon kuuluu 47 ha. Suunnitelman kattama pinta-ala on 41 ha Natura-alueesta. Suunnitelmaa ovat kommentoineet suunnittelija Timo Laine, suojelubiologi Kati Halme ja suojelubiologi Seppo Kallonen. 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä. 3

4 Liite x. YSA-alueiden rauhoitusmääräysten ja rasitteiden yhteenveto. Liite X. YSA-kohteet, alueen hoidon suunnitellussa huomioitavat kielletyt tai rajoitetut toiminnot sekä rasitteet. Tunnus Nimi 4 Pinta-ala (ha) Liikkumisrajoitusaika Rakentaminen, teiden rak. Ennallistaminen ja luonnonhoit Laiduntaminen Puiden tai puun osien ottaminen Muu Lisätieto, rasitteet Pinta-ala yhteensä (ha) Lisätietoja

5 Liite xx. Yhteenveto lausunnoista ja YSA-alueiden maanomistajien muutosehdotuksista sekä Metsähallituksen vastineet niihin. Lausunnon antaja organisaatio Lausunnon kirjoittaja Päivämäärä ja paikka Lausunnon diaarinumero ao. organisaatiossa Esitetty muutosehdotus Metsähallituksen vastaus / muutokset suunnitelmaan Lausunnon antaja organisaatio Lausunnon kirjoittaja Päivämäärä ja paikka Lausunnon diaarinumero ao. organisaatiossa 5

6 Liite 1. Hartola, Uuhiniemi. Sijaintikartta. Suunnitelma-alue. Metsähallitus Maanmittauslaitos 1/MYY/13 6

7 2 Alueen nykytila; yhteenveto 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen luonnon yleiskuvaus sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, mitkä alueet kaipaavat hoitoa tai ennallistamista ja miksi sekä toisaalta kuvata niitä asioita, jotka jollakin tavoin rajoittavat toimenpiteitä. 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Alueen lyhyt yleiskuvaus Uuhiniemen maasto on kumpareista ja vanhaa sekametsää. Osin jyrkkäreunaista kalliota ja niiden väliin jääviä kosteita notkelmia. Valtapuina koivu ja mänty, puusto järeää ja ikääntynyttä. Alikasvoksena katajaa ja kuusta. Rehevimmissä kohdin kallioiden alusmetsissä kasvaa lehmuksiä, näsiää, lehtokuusamaa ja mustakonnanmarjaa. Pökkelöitä ja maapuita paikoin runsaasti, lahopuun määrä parhaimmillaan yli 30 mᵌ/ha. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta ( 91D0 ) Lehdot (9050), Puustoiset suot, ( 9010 ) Luontotyypit Luonnonmetsät Lajisto Alueen lajisto tunnetaan lintujen osalta parhaiten. Direktiivilajeista on tavattu palokärki, harmaapäätikka, valkoselkätikka, metso, pyy, varpuspöllö, lapinpöllö, viirupöllö, pikkusieppo. Uhanalaisista lajeista tunnetaan kuhankeittäjä (NT), punavarpunen (NT) ja sirittäjä (NT). Muita mainitsemisen arvoisia ovat mm. pikkutikka, pyrstötiainen ja peukaloinen. Uhanalaisista kovakuoriaisista alueelta tunnetaan marmorikuoriainen (VU). Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainituista lajeista Uuhiniemessä on tavattu liito-orava. Kasvistoa edustavat mm. oravanmarja, metsätähti, kevätpiippo, metsämaitikka, mustikka ja puolukka. Vaateliaampia lajeja ovat mm. metsälehmus, näsiä, lehtokuusama ja mustakonnanmarja. Liitekartta tai -taulukko Yhteenveto maankäytön historiasta tai alueen luonnosta aikaisemmin sekä vertailu nykyiseen Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Kartta Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai on ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja on ei Muinaisjäännöksiä on ei Suojelualueen rajan on ei läheisyys Pohjavesialue on ei Muita erityispiirteitä on ei Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja Uhanalaisia Natura 2000 luontotyyppejä luontotyyppejä Maanomistajan toiveet hoidosta Lisätietoja 7

8 2 A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueella sijaitsevat Natura 2000 luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Natura 2000 luontotyyppikartta: pakollinen Liite Natura 2000 luontotyyppi ja niiden edustavuus Luontotyyppien pinta-alat (ha) Luontotyyppien edustavuus (ha) N2000 Luontotyyppi I tyyppi II tyyppi III ha nen tävä kittävä Luonto- Luonto- Yhteensä, Erinomai- Hyvä Merkit- Ei mer- Natura luontotyypin Luontotyyppi alueen koodi 1 ja 2) koodi FI ( ) Luonnonmetsät 34,1 2,2 27,1 4, Lehdot 0,4 0,4 91D0 ( ) Puustoiset suot 3,1 3,1 Natura alueen koodi FI ,6 Natura 2000-luontotyyppien peittämä alue, ha Inventoimaton alue, ha Pinta-ala yhteensä 37,6 2,2 30,6 4,8 Selvitys luontotyyppitietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Luontotyyppi Pinta-ala, ha Uhanalaisuusluokka 3) Suomi Mustikkakorvet 3,1 VU VU/NT Kosteat keskiravinteiset lehdot 0,4 NT NT/LC Vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat 30,5 NT NT/NT Etelä-Suomi / Pohjois- Suomi Lisätietoja 1) * = Ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura luontotyyppi 2) Lihavoituna ne Natura 2000 luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 3) Uhanalaisuusluokat: RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut 8

9 2 B Muut luontotyyppitiedot Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualue luontotyypit. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Inventointiluokka Kasvillisuustyyppi Liite Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) Korpiset suot 3,4 8 Kuivahko kangas 3,7 9 Tuore kangas 30,8 76 Lehtomainen 2,5 6 Lehto 0,4 1 Inventoimatta Inventoimatta Muita Yhteensä (ha) 40,8 100 Yhteensä (ha) 100 Lisätietoja Yhteenveto luontotyypeistä 9

10 2 C Lajisto 1 Yleiskuvaus Johdanto Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen lajisto. Direktiivilajisto kuvataan koko suunnittelualueelta, mutta muu lajisto vain niiden lajien osalta, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutusta. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen lajistoa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Liite Natura aluekoodi Laji 1) FI Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) I Harmaapäätikka (Picus canus) Palokärki (Dryocopus martius) I Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) Viirupöllö (Strix uralensis) I Lapinpöllö (Strix nebulosa) Selvitys tietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Yhteenveto Pyy (Bonasa bonasia) I Pikkusieppo (Ficedula parva) I Metso (Tetrao urogallus) I Suojelustatus D 2) e/u 3) R 4) U 5) Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) NT Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT Muu status 6) Pikkutikka (Dendrocopos minor) V Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) V Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) V Liito-orava (Pteromys volans) II VU Marmorikuoriainen (Protaetia marmorata) VU Heinänorsu (Euthrix potatoria) V Elinympäristö Isäntä- / ravintokasvi Vieraslaji 7) Lisätiedot 1) Lihavoituna ne direktiivilajit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 10

11 2) D = EU:n Lintudirektiivin liitteessä 1 tai Luontodirektiivin liitteessä II tai IV mainittu laji 3) e = erityistä suojelua tarvitseva laji, u = uhanalainen laji 4) R = rauhoitettu laji 5) U = Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmällä pidettävä laji Uhanalaisuusluokitus: CR = Äärimmäisen uhanalainen, EN = Erittäin uhanalainen, VU = Vaarantunut, NT = Silmällä pidettävä, RT = Alueellisesti uhanalainen 6) H = Harvinainen, V = Vaatelias, M = Muu 7) Vain poistettavat vieraslajit merkitään Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Pyy (Bonasa bonasia) Kuvat: Sauli Sarkanen 11

12 Liite 2. Uuhiniemi. Natura 2000 luontotyypit Metsähallitus Maanmittauslaitos 1/MYY/13 12

13 3 Johdanto Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset : Toimenpiteiden tavoite ja Toimenpide-kartta Liitekarttoja Liite 3. Toimenpiteiden tavoite. Liite 4. Toimenpiteet Toimenpiteiden tavoite Tavoite Pinta-ala, ha Valkoselkätikan elinympäristön hoito 3,5 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Yhteensä 3,5 Toimenpidealojen kokonaisala, ha 1) 3,5 Toimenpiteetön vaikutusala, ha 2) Tavoite Valkoselkätikan elinymp.hoito Toimenpide Alikasvoskuusen poisto Lahopuun tuotto Osasto ja kuvio/kuviot Os. 375 Kuviot 11, 20.1, Kuvion tai osaalueen kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Tavoite Kuvion tai osaalueen kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Lisätiedot Pintaala, ha 24.2, Kuvio 11. Tuore kangas, valtapuuna koivu. Kehitysluokka 40. Alikasvoksena runsaanlaisesti kuusia pituudeltaan 3-5 metriä. Kuvio Lehtomainen kangas, jossa valtapuuna koivu. Kehitysluokka 40. Alikasvoksena kuusta 300 kpl/ha pituudeltaan n. 5 metriä. Kuvio Ruohoturvekangas. Kehitysluokka 20. Valtapuuna koivu. Lisäksi haapaa, harmaaleppää, muutamia mäntyjä ja kuusia. Tarkemmin liitteessä 5. Kuvioilta 11 ja 24.2 poistetaan pieniläpimittaista kuusta, joka kaadetaan ja osin karsitaan. Puut jäävät kuvioille lahopuuksi. Kuviolle lisätään koivulahopuuta kaulaamalla n. 30 kpl koivua läpimitaltaan 15 cm, tavoitteena n. 3 m3/ha. Alikasvoksen harventamisen jälkeen metsät ovat valoisampia ja lahopuut tulevat paremmin esille varjostavien kuusien seasta. 1,9 Priorisointi Valkoselkätikan Toimenpide Istutuskuusen harvennus Osasto ja Os. 375 Pintaala, ha 3) 1,6 Priorisointi elinym. hoito Ojien patoaminen kuvio/kuviot Kuviot 5, 20 Kuvio 5. Lehtomainen kangas. Ojitettu. Kehitysluokka 20. Istutuskuusen osuus n. 50 %. Lehtipuustoa kohtalaisesti. Kuvio 20. Tuore kangas. Valtapuuna istutuskuusi. Kehitysluokka 20. Istutuskuusen seassa koivua, haapaa ja harmaaleppää. Kuvioilta poistetaan runsaanlaisesti kuusta. Pohjapinta-alaksi jää harvennuksen jälkeen kuv ppa ja kuv ppa. Kuusen osuudeksi jää molemmilla kuvioilla n. 4-5 ppa. Poistuma yhteensä n. 100 m3 kuusikuitua. Harvennus suoritetaan metsurityönä. Kuviolla 5 ojiin tehdään puupatoja 4-6 kpl. Tarkemmin liitteessä 5. Hoitotoimilla pyritään säilyttämään alue valkoselkätikalle suotuisana valoisana lehtipuuvaltaisena sekametsänä. Istutuskuusikot puolestaan muuttuvat valoisammiksi ja lehtipuuvaltaisiksi nuoriksi metsiksi. Toimenpiteet suoritetaan lintujen pesintäajan ulkopuolella. Mieluiten lumiseen aikaan marras-helmikuussa. 3) 1 1 1) Eri toimenpiteiden alojen (ha) summa: jos toimenpidealalla on tehty useampia toimenpiteitä, on myös toimenpideala laskettu useampaan kertaan. 2) Kertoo sen pinta-alan, jolla ei ole tehty toimenpiteitä, mutta jolle toimenpiteiden välittömät vaikutukset ulottuvat. 3) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: Joko aiottu toteuttamisvuosi tai luokiteltuna 1 = suuri toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = vähäisempi kiireellisyys 13

14 Liite 3. Uuhiniemi. Toimenpiteiden tavoite. Metsähallitus Maanmittauslaitos 1/MYY/13 14

15 Liite 4. Uuhiniemi. Toimenpiteet. Metsähallitus Maanmittauslaitos 1/MYY/13 15

16 4 Toimenpiteet ja kustannukset Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja hakattavat puutavaralajit. Näiden avulla pystytään arvioimaan toimenpiteiden kustannukset, jollei niitä ole arvioitu jo itse lomakkeelle. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpide Toimenpiteen laatu Tark enne Priorisointi Osasto Kuvio(t) Pinta-ala, ha Määrä ja yksikkö Tunnit Huom. Alikasvoskuus en poisto metsurityö 1 11, 20.1, ,9 4 htpv 32 4 x 280 = 1120 Istutuskuusen harvennus metsurityö , 20 1,6 18 htpv x 280 = 5040 Puutavaran lähikuljetus konetyö 100 mᵌ 100 x 16,5 = 1650 (Puun korjuu tien varteen kuitu 16,5 /mᵌ) Yht Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutavaralaji Määrä m3 Puutavaralaji Määrä m3 kustannustekijä Työpäiviä Muu Kuusikuitu 100 Yht. 100x31,50= 3150 Lisätiedot Hinta-arvio tammikuu ) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: 1 = suuri (toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = pieni, toteutetaan myöhemmin suunnittelukaudella 16

17 Liite 5. Toimenpiteiden yhteenveto. Yhteenvetotaulukko luonnonhoitotoimenpiteistä. Edustavuus 30 = Merkittävä Kuvio Pintaala Kehitysluokka Kasv.tyyppi ym. 5 1,0 20 Lehtomainen kangas, osin soistunut. Ojitettu. Istutuskuusen osuus puustosta n. 50 %. Kuusen lisäksi koivua, haapaa, leppää ja raitaa. 11 0,8 40 Tuore kangas. Valtapuuna koivu, ppa 22. Alikasvoksena kuusta 1400 kpl/ha, pituus 3-5 metriä. Lahopuuta noin 6 m3/ha. 20 0,6 20 Tuore kangas. Valtapuuna istutuskuusi, ppa 15, läpimitta 14 cm. Lisäksi kohtalaisesti lehtipuuta; koivu ppa 7, haapa 1 ja harmaaleppä ,5 20 Ruohoturvekangas. Valtapuuna koivu ppa 15, lisäksi mäntyä, leppää ja haapaa ,6 40 Lehtomainen kangas. Valtapuuna koivu, ppa 19, osuus puustosta n. 70 %. Alikasvoksena kuusta 300 kpl/ha läpimitaltaan 8-10 cm. Natura luontotyyppi/ Toimenpide Edustavuus -- Harvennetaan istutuskuusta runsaanlaisesti, nyt ppa 14, tavoite ppa 4. Kertymä n. 60 m3. Ojat padotaan puupadoilla. Toimenpiteen toteutus Kuitupuuksi kelpaava kuusipuu tehdään metsurityönä. Kuusia läpimitaltaan n. 10 cm jätetään muutamiin ryhmiin hajalleen koko kuviolle. Kuusia jää jäljelle n. 100 kpl/ha. Ojat padotaan 4-6 puupadolla, joita vahvistetaan maalla ja suodatinkankaalla. 9010/ 30 Alikasvoksen poisto/ harvennus Poistetaan alikasvoskuusia läpimitaltaan < 10 cm. Kuviolle jätetään pienkuusia yksittäisiin ryhmiin n. 100 kpl/ha. Poistettava kuusi jää kuviolle lahopuuksi. Puut kaadetaan ja osittain karsitaan. -- Harvennetaan istutuskuusta. Tavoite ppa 4-5. Kertymä n. 40 m3. -- Tuotetaan koivulahopuuta ja poistetaan alikasvoskuusia. Kuitupuuharvennus toteutetaan metsurityönä. Kuviolle jää kuusia noin kpl/ha pieniin ryhmiin ja osin yksittäin. Kaulataan nuoria koivuja läpimitaltaan cm n kpl. Poistetaan muutamia yksittäisiä kuusia. -- Alikasvoksen poisto/ harvennus Poistetaan alikasvoskuusia läpimitaltaan < 10 cm. Kuviolle jää pienkuusia muutamiin ryhmiin kpl/ha. Poistettava kuusi jää kuviolle lahopuuksi. Puut kaadetaan ja osittain karsitaan. 17

18 5A Johdanto Natura aluekoodi Vaikutukset Natura alueeseen Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Natura 2000 luontotyyppi tai direktiivilaji 1) Direktiivin liite (lajien osalta) Toimenpide FI Luonnonmetsät (9010) Alikasvoskuusen vähentäminen Valkoselkätikka Palokärki I I Alikasvoskuusen vähentäminen. Istutuskuusen harvennus Pyy I Alikasvoskuusen vähentäminen Metso I Alikasvoskuusen vähentäminen Viirupöllö I Alikasvoskuusen vähentäminen Pikkusieppo I Alikasvoskuusen vähentäminen. Istutuskuusen harvennus Liito-orava II Alikasvoskuusen vähentäminen. Istutuskuusen harvennus Arvioitu vaikutus 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset Perustelu positiivisille tai negatiivisille vaikutuksille 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä +/- Kuusen vähentäminen kohdistuu kuvioon, joka on edustavuudeltaan 30 ja puustoltaan selvästi koivuvaltainen. Kuusia ei poisteta järjestelmällisesti vaan kuviolle jää pienkuusia kpl/ha. Kuvion edustavuuden voidaan arvella parantuvan ja kuvio luokitella ryhmään vanhat lehtipuuvaltaiset tuoreet kankaat. Koivun iäksi kuviolla on arvioitu 97 vuotta. + Tikat hyötyvät valoisuuden ja lehtipuuston lisääntymisestä. Tikkojen ravinnonsaantimahdollisuudet paranevat. Lahopuun tuotto + Lahopuuston lisääntyminen vaikuttaa myönteisesti tikkojen ravinnonsaantiin. +/_ Alikasvospuuston harvennus voi hetkellisesti vaikuttaa pyyn elinoloihin suojapuuston vähentyessä, mutta vaikutus on pinta-alaltaan vähäinen ja pyylle on alueella runsaasti sopivaa elinpiiriä. +/_ +/_ Metso ei luontaisesti oleskele tiheissä nuorissa kuusikoissa ja toimenpiteellä ei ole merkitystä metson elinoloihin. Viirupöllön elinpiirit ja pesäpaikat ovat Uuhiniemen muissa osissa. +/- Pikkusieppo on vanhojen metsien laji, eikä nuoren istutuskuusikon harventamisella ja alikasvoskuusen poistolla ole haitallisia vaikutuksia lajin kannalta. +/- Istutuskuusen harvennuksella ei ole haitallisia vaikutuksia liito-oravan esiintymiselle. Lehtipuuston saadessa lisää kasvutilaa liito-oravan ravinnonsaantimahdollisuudet voivat parantua. Lisäksi liito-oravan reviirit Uuhiniemessä sijoittuvat metsien vanhempiin osiin. Natura 2000-luontotyypit tai direktiivilajit, joihin toimenpiteillä ei Lehdot (9050), Puustoiset suot (91D0). Näihin luontotyyppeihin ei kohdistu toimenpiteitä. 18

19 arvioida olevan vaikutuksia. Natura vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen Ei tarvita Tehtävät toimenpiteet eivät oleellisesti heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue/alueet on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/ ) mukaista Natura 2000-arviota. Tarvitaan Liite Lisätiedot 1) *= priorisoitu Natura luontotyyppi, lihavoituina ne lajit tai luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 19

20 5B Johdanto Toimenpiteen tavoite Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura 2000-arvoihin. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohdentuminen Vaikutuksen tarkempi kuvaus (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi Suunn. alue Ulkopuol. alue (kuvio/ osaalue) Kuvaus Ojien padotus Lehtomainen kangas 5 Istutuskuusikon ojat padotaan, kuusen osuutta vähennetään, tuloksena lehtipuut saavat kasvutilaa. Alikasvoskuusen vähentäminen Istutuskuusen harvennus Sirittäjä, punavarpunen, kuhankeittäjä Sirittäjä, punavarpunen, kuhankeittäjä 11, 20, , 20, 24.2 Ainakin sirittäjä ja punavarpunen hyötyvät valoisuudesta ja lehtipuuston lisääntymisestä. Kuhankeittäjä viihtyy varttuneemmissa metsissä. Sirittäjä ja punavarpunen hyötyvät valoisuuden lisääntymisestä. Kuvaus Liite Lisätietoja 20

21 6 Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta, mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Seuranta Kartta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä 5, 11, 20, 20.1, 24.2 Luonnonhoidonseuranta Ensimmäinen seuranta toimenpidettä seuraavana vuonna. Sen jälkeen seurantaohjeen mukaan tai tarvittaessa. Silmämääräinen ja valokuvien avulla. Selvitys- ja tutkimustarpeet Viestintä Lisätiedot 21