Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2009-01553 ITÄ-10 Vänskä Antti 25.08.2009 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan unionin ja Venäjän välinen uusi perussopimus U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2006/1140 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys, joka koskee Euroopan unionin ja Venäjän välistä uutta perussopimusta. Yksikön päällikkö Maimo Henriksson LIITTEET 1 sähköinen liite
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2009-01552 ITÄ-10 Vänskä Antti 25.08.2009 JULKINEN Asia Euroopan unionin ja Venäjän välinen uusi perussopimus Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2006/1140 U-tunnus / E-tunnus: [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Informoiminen EU:n ja Venäjän perussopimusneuvottelujen etenemisestä tilanteessa, jossa alkuvaiheen neuvottelukierrokset on pidetty ja sopimuksen rakenteesta ja elementeistä on vähitellen olemassa kohtuullinen käsitys. Seuraava neuvottelukierros on tarkoitus järjestää syyskuun lopulla todennäköisesti Brysselissä. Asiakirjat: 9264/08 RESTREINT UE EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Sopimus neuvotellaan EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla. Päätös sopimuksen allekirjoittamisesta ja myöhemmästä hyväksymisestä tehdään SEY 300 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan mukaisesti yksimielisesti. Sopimuksen oikeusperusta tulee arvioitavaksi tarkemmin sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätösehdotuksen yhteydessä sopimuksen sisällön valossa. Tavoiteltu sopimus sisältäisi sekä jäsenvaltioiden että EY:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä ja on ehdotettu tehtäväksi tämän vuoksi sekasopimuksena. Käsittelijä(t): Antti Vänskä, UM / Venäjän yksikkö, ITÄ-10 Suomen kanta/ohje:
2(5) Suomi on jo vuosien ajan korostanut uuden perussopimuksen tärkeyttä. Tavoitteena oleva uusi sopimus vastaa Suomen Venäjä-politiikan peruslinjaa, jonka mukaan Venäjän saaminen osalliseksi eurooppalaisiin ja kansainvälisiin sopimusratkaisuihin on kaikkien osapuolten etujen mukaista. Suomi seuraa aktiivisesti EU:n ja Venäjän perussopimusneuvottelujen edistymistä hyväksyttyjen neuvottelutavoitteiden pohjalta ja ottaa kantaa neuvotteluprosessin aikana nouseviin kysymyksiin. Pääasiallinen sisältö: Tausta Euroopan unionin ja Venäjän federaation suhteiden sopimuksellinen perusta on 24.6.1994 Korfulla allekirjoitettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (Partnership and Cooperation Agreement, PCA), joka tuli kansainvälisesti voimaan 1.12.1997. Sopimukseen tehtiin Brysselissä 21.5.1997 pöytäkirja, jolla Itävalta, Suomi ja Ruotsi hyväksyivät tämän kumppanuuden perustamisesta tehdyn sopimuksen tekstit (SopS 81/1997, 61/2000). Sopimuspuolet sopivat periaatetasolla jo 2005, että PCA tulisi korvata uudella sopimuksella (post- PCA). Uudelle suhteiden perussopimukselle havaittiin olevan tarvetta, koska yhteistyö oli vuosien aikana laajentunut ja syventynyt. Vanha sopimus ei enää riittävässä määrin kattanut uusia yhteistyöalueita ja -mekanismeja. Esimerkiksi vuonna 2005 EU:n ja Venäjän strategisen kumppanuuden sisällöksi sovitut neljä ns. yhteistä aluetta (1. talousalue, 2. vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, 3. ulkoisen turvallisuuden alue sekä 4. tutkimuksen ja koulutuksen alue ml. kulttuuriasiat) ovat keskeisiä yhteistyösektoreita toteuttamisohjelmineen eli ns. tiekarttoineen. Niiden sisällyttäminen perussopimukseen on hyvin perusteltua. Luonnos komissiolle annettavasta EU:n neuvotteluvaltuudesta valmistui heinäkuussa 2006. Neuvottelujen käynnistäminen kuitenkin viivästyi, koska osa jäsenmaista ei Venäjä-suhteissa kohtaamiensa ongelmien takia ollut valmis hyväksymään mandaattia. Tilanne muuttui vasta toukokuussa 2008, jolloin neuvosto hyväksyi mandaatin. Kesäkuussa 2008 EU:n ja Venäjän huippukokouksessa Hanty-Mansijskissa päätettiin neuvottelujen aloittamisesta (E-kirje UM2008-01311). Neuvottelut alkoivat heinäkuussa, mutta Georgian sodan seurauksena syyskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti lykätä neuvotteluja. Euroopan unionin ja Venäjän huippukokouksessa marraskuussa 2008 Nizzassa päätettiin kuitenkin neuvottelujen käynnistämisestä uudelleen. Neuvotteluja pyritään käymään noin kuuden viikon välein. Elokuuhun 2009 mennessä on käyty viisi neuvottelukierrosta ja kuudes neuvottelukierros on tarkoitus järjestää syyskuun lopulla. Neuvotteluja käydään pääosin Brysselissä, mutta myös Moskovassa. Yleisesti arvioidaan, että neuvottelut saattavat kestää vielä jopa vuosia. Kokonaisuudessaan neuvotteluprosessi on vähitellen siirtynyt alkuvaiheesta sopimustekstin luonnosteluvaiheeseen. Sopimuksen sisällöstä ja neuvottelemisesta Päämääränä neuvotteluissa on laaja-alainen sopimus, jossa on mukana em. yhteisillä alueilla toteutettava yhteistyö. Taloutta koskevissa neuvotteluissa käsitellään mm. teollisuus-, kauppa- ja yrityspolitiikkaa, teollisuustuotteiden sääntelyä, energiakysymyksiä, rahoituspalveluita, tilastoja, teollisoikeuksien suojaa, investointeja, julkisia hankintoja ja alueellista yhteistyötä. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella keskeisiä neuvotteluaiheita ovat mm. oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskysymykset, tietosuoja-asiat, ihmisten liikkuvuuteen liittyvät kysymykset ml. viisumipolitiikka sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vastaiset toimet. Ulkoisen turvallisuuden alueen neuvotteluteemoja ovat mm. kriisinhallinta, yhteistyö kansainvälisen politiikan kysymyksissä ja kansainvälisissä järjestöissä, asevalvonta ja pelastustoiminta. Neljännellä yhteisellä
3(5) alueella neuvotellaan mm. kulttuurivaihdosta ja kulttuurin monimuotoisuudesta, tutkimusyhteistyön kehittämisestä ja koulutuskysymyksistä. Edellä mainituista sektoreista erityisesti talouteen liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta. Viime aikoihin asti on oletettu, että Venäjä on Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen, kun perussopimus saadaan valmiiksi. Asiassa viime kuukausina tapahtunut muutos eli ajatus Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin liittymisestä WTO:hon tulliliittona tai muuten samanaikaisesti voi muuttaa tilannetta huomattavasti ja vaikuttaa merkittävästi EU:n ja Venäjän perussopimusneuvottelujen sisältöön ja aikatauluun (hidastavasti). Unionin puolelta neuvotteluja käy komissio. Neuvotteluja käydään komission ulkosuhteiden pääosaston johdolla. Tietyissä asioissa (liittyen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin sekä poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön) komissio käy neuvotteluja yhdessä puheenjohtajamaan kanssa. Kokonaisuudessaan jäsenmaat voivat osallistua neuvotteluihin tarkkailijoina siltä osin kuin neuvoteltavat kysymykset kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. Venäjän neuvotteluvaltuuskuntaa johtaa Venäjän Brysselin -suurlähettiläs. Kansallinen käsittely: Perussopimusneuvotteluja on EU-Venäjä -huippukokousvalmistelujen yhteydessä toistuvasti käsitelty EU3/ulkosuhdejaostossa sekä EU2/133-jaostossa. Eduskuntakäsittely: Eduskunnalle on toimitettu tietoa perussopimusneuvotteluista ennen kesäkuussa 2008 pidettyä EU:n ja Venäjän huippukokousta, jossa päätettiin neuvottelujen aloittamisesta (E-kirje UM2008-01311). Konkreettisesta sopimustekstiehdotuksesta annetaan eduskunnalle myöhemmin U-kirjelmä. Käsittely Euroopan parlamentissa: Euroopan parlamentin myötävaikutusta pyydetään SEY 300 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen kuin neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset sisältävät tyypillisesti lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, joten eduskunnan hyväksyminen sopimuksen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluville määräyksille on todennäköisesti tarpeen. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan on kuitenkin arvioitava tarkemmin konkreettisen sopimustekstin valossa. Taloudelliset vaikutukset: Sopimuksen täsmällisiä talousvaikutuksia on vaikea arvioida, koska varsinkin viimeaikaisten Venäjän WTO-jäsenyyteen liittyvien muutosten takia on epäselvää, missä määrin etenkin kauppaan liittyviä kysymyksiä käsitellään uudessa sopimuksessa. Sopimusneuvottelujen alkaessa oletuksena on ollut, että Venäjän WTO-liittyminen on tapahtunut, kun uusi sopimus allekirjoitetaan. Tällöin uudessa sopimuksessa voisi olla viittauksia tulevaisuudessa tavoitteena olevaan vapaakauppasopimukseen, josta sovittaisiin erikseen. Joka tapauksessa uudessa sopimuksessa käsitellään asioita, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n ja Venäjän taloudellista yhteistyötä ja yritysten toimintaedellytyksiä.
4(5) Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje