KARSTULAN KUNTA HUMPIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELIEN 6, 7, 8 JA 12 ALUEILLA SEKÄ OSASSA PUULAAKSONTIEHEN RAJOITTUVAA MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.11.2015 Kunnanhallitus..2015
Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUE... 4 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 5 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2 Maakuntakaava... 9 3.3 Yleiskaava... 11 3.4 Asemakaava... 12 3.5 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet... 12 3.6 Pohjakartta... 12 3.7 Rakennusjärjestys... 12 4 VAIKUTUSALUE... 12 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 12 6 OSALLISET... 13 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 14 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 15 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 16 10 YHTEYSTIEDOT... 17
1 SUUNNITTELUALUE Karstulan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan..2015, että Humpin teollisuusalueelle laaditaan asemakaavan muutos korttelien 6, 7, 8 ja 12 alueille sekä osaan Puulaaksontiehen rajoittuvasta maa-ja metsätalousalueesta (M). Asemakaavamuutos koskee seuraavia tiloja: Korttelin 6 alue: Korttelin 7 alue: Korttelin 8 alue: Korttelin 12 alue: sekä M-alueella Crysteel (226-402-2-794), maanomistaja Semi Center Oy Paalimaa (226 402 2 834), maanomistaja Epira Oy Ilveskangas (226 402 2 700), maanomistaja Karstulan kunta Greenwood (226 402 2 697), maanomistaja Karstulan kunta Paalimaa (226 402 2 834), maanomistaja Epira Oy Tarmonpaja (226-402-2-561), maanomistaja Tarmo ja Rauha Kemppainen Teeriaho (226-402-2-644), maanomistaja Karstulan kunta Teeriniemi (226-402-2-645), maanomistaja Karstulan kunta Teerenpeli (226-402-2-847), maanomistaja Karstulan kunta Maakone (226-402-2-639), maanomistaja Hannu Oinonen ja Hokkasen Betonituote Oy Ainola (226-402-2-795), maanomistaja Timo Pennanen Kaavamuutosalueen pinta-ala on korttelien 6, 7 ja 8 osalta hieman yli 7 ha, M-alueella noin 2 ha ja korttelin 12 osalta noin 5,8 ha. Kaavamuutosaluetta on siis yhteensä noin 15 ha. Kaava-alue tarkentuu kaavaprosessin aikana. Kuva 1. Suunnittelualueiden yleispiirteiset sijainnit on merkitty punaisilla rajauksilla. Kuvat on otettu voimassa olevasta asemakaavasta.
2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Korttelit 6, 7 ja 8 sekä näihin liittyvä katu- ja suojaviheralueet Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mm. Tukkitien siirto siten, että Tukkitien kulkee jatkossa Humpin teollisuusalueen korttelin 7, tontin nro 2 kautta. Tällä mahdollistetaan turvallisempi katuväylä, koska nykyisin Tukkitien yli ajetaan työ- ja kuljetusajoneuvoilla. Epira Oy omistaa tilat Tukkitien molemmin puolin ja yrityksen toiminta edellyttää Tukkitien poikittaista ylittämistä. Tukkitien siirtämisellä taataan turvallisempi ajo- ja kulkuyhteys Tukkitien läpikulkuliikenteelle. Uusi tielinjaus sijoittuu korttelin 7, tontin nro 2 sisäpuolelle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T), eli uusi linjaus ei kavenna suojaviheraluetta (EV). Tukkitien linjauksen muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös korttelien 6, 7 ja 8 niiden tonttien rajauksia, jotka rajoittuvat uuteen Tukkitien linjaukseen tai poistuvaan katulinjaukseen. Samalla tutkitaan Puulaaksontien kääntöpaikkatarvetta sekä Puulaaksonkujan muotoa. Korttelin 7 ja 8 alueella ohjeellisia tonttirajauksia muutetaan mm. nykyistä maanomistusta noudattavaksi. Asemakaavan muutosprosessi sisältää myös kaavamerkintöjen ajantasaisuuden tarkistamisen korttelin 6 alueella.
Kuva 2. Kaavamuutoskohteet korttelien 6, 7 ja 8 alueilla. Puulaaksontiehen rajoittuva M-alue Kaavamuutoksella tarkastellaan osan Puulaaksontiehen rajoittuvan maa- ja metsätalousalueen osittaista muuttamista varastorakennusten korttelialueeksi (TV). Tilan alueella harjoitetaan tällä hetkellä polttopuu (klapi) tuotantoa ja halkopuutuotteiden varastoinnille on tarve järjestää maisemallisesti ja käyttötarkoitukseltaan tarkoituksenmukainen aluevaraus. Kaavamerkinnän muutoksella mahdollistettaisiin klapien varastointi kiinteistön 226-402-2-795 alueella. Samalla tarkastellaan varastointialueen suojaviheralueiden tarve eli puustoisena säilytettävät metsäosat naapurikiinteistöjen vieressä.
Kuva 3. Kaavamuutoksella muodostettava varastoalue on tarkoitus sijoittaa punaisella rajatun tila-alueen sisäpuolelle. Varastointialueen koko ja tarkka sijainti sekä tarvittavat suojaviheralueet tarkentuvat kaavaprosessin edetessä. Kortteli 12 Asemakaavamuutoksella muodostetaan ajoyhteys Kajaanintieltä tonttien 1 ja 3 läpi tontille 4 sekä Kajaanintieltä kiinteistölle 2:644 kulkevan kadun nimeäminen. Uusi ajoyhteys on jo toteutettu ja rakennettu poikkeamisluvalla, tarkoituksena on saattaa kaava tämänhetkistä tilannetta vastaavaksi. Uudella kadulla ja ajoyhteydellä mahdollistettiin turvallisempi kulkuyhteys, koska aiemmin kulku kiinteistölle Teeriaho (2:644) tapahtui vilkkaasti liikennöidyltä Saarijärventieltä, jossa nopeusrajoitus on kiinteistöjen kohdalla 80 km/h. Uusi ajoyhteys kulkee noin 350 metrin matkan Saarijärventien mukaisesti korttelin 12 sisäpuolella toimitilarakennusten (KTY) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T). Kaavamuutoksella tarkastellaan ajoyhteyden merkintää kaavakartalle.
Kuva 4. Kaavamuutoskohde korttelin 12 alueella. Uuden ajoyhteyden sijainti merkitty punaisella.
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 3.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Asemakaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavassa puuteknologian kehittämisen kohdealueelle. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta.
Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaava-alueet sijaitsevat maakuntakaavaan merkityn eo/1 eli maa-ainesten ottovyöhykkeen ja ge/2 eli arvokkaan harjualueen läheisyydessä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maa-ainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi on huomioitava alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. Kuva 6. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaava-alue sijaitsee vihreällä merkityn eo/1 ja mustalla merkityn ge/2 alueen läheisyydessä. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös
tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö on vahvistanut 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kaavamuutosalueet sijaitsevat neljännen maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalueella. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Lisäksi kaava-alue sijaitsee korttelin 12 osalta kaupallisella vyöhykkeellä, jolla suunnittelumääräyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Kuva 7. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Kaava-alue sijaitsee oranssilla merkityn kaupallisen vyöhykkeen alueella ja harmaalla merkityllä teollisuus- ja varastoalueella. 3.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Humpin alueelle on laadittu vuonna 1991 Karstula-Humppi osayleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton.
3.4 Asemakaava Alueella on voimassa Humpin teollisuusalueen asemakaava, joka on hyväksytty Karstulan kunnanvaltuustossa 17.6.2002. 3.5 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueella ei ole asemakaavassa suojelukohteiksi osoitettuja rakennuksia tai pihapiirejä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltopäätöksiä. 3.6 Pohjakartta Kaavoitettavalle alueelle on osittain laadittu pohjakartta mittakaavaan 1:2000 Humpin teollisuusalueen asemakaavan laadinnan yhteydessä. 3.7 Rakennusjärjestys Karstulan kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2001 ja se on astunut voimaan 1.1.2002. 4 VAIKUTUSALUE Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen vaikutusaluetta on Humpin teollisuusalueen korttelien 6, 7, 8 ja 12 alueet sekä Puulaaksontiehen rajoittuva maa ja metsätalousalue ja niiden lähiympäristöt. 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavamuutosalue on pääosin jo rakentunutta asemakaava-aluetta ja asemakaavan muutostarpeet ovat pienialaisia ja yksityiskohtaisia. Lain mukaisesti kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavamuutosalueilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54.4 mukaisesti, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Kaava-alueelta selvitetään mm. - vesi- ja viemäriverkostot, johtotiedot - olemassa olevat tiedot luonto-olosuhteista - olemassa olevat maaperätiedot
- ajoneuvoliikenteen toimivuuden asettamat vaatimukset katusuunnittelulle Lisäksi tarkistetaan - olemassa olevat tiedot muinaismuistokohteista Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarpeen vaatiessa seuraavien ominaisuuksien osalta: 1. Taloudelliset vaikutukset (kadunrakentamiskustannukset) 2. Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, liittymät, pihapaikoitustilat) 3. Sosiaaliset vaikutukset (vaikutus kauttakulkuliikenteen turvallisuuteen) 4. Luontoon ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pintavedet, maaperä, kasvisto) 6 OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Perusturvajaos 3. Viranomaiset Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 4. Muut osalliset Elenia Verkko Oy Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Oy Greenwatt Ab
7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 14 päivän ajan Osalliset ja muut kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä OAS:n nähtävilläoloajan kuluessa Kaavoittaja on osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden tavattavissa sopimuksen mukaan Kaavan valmisteluvaihe Kaavamuutosluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valmisteluvaiheessa kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteensä kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavaehdotus Kaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutosehdotuksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Muutosta hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavamuutoksesta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa Kaavan voimaantulo kuulutetaan
Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Karstulan kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa osoitteessa Virastotie 4, 43500 Karstula sekä kunnan internetsivuilla osoitteessa www.karstula.fi 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ - MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaisen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämiseen ei ole tarvetta, koska: kaavamuutos ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita kaavamuutos ei ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnosarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä kaavamuutos ei ole valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä kyseessä ei ole ranta-asemakaava tai rantaosayleiskaava tai yleiskaava - Kaavahankkeen OAS lähetetään tiedoksi seuraaville viranomaisille (koska aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole pidetty) Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi - Valmisteluvaiheen aineisto lähetetään tiedoksi (MRL 62 ) sähköpostitse mahdollisen kommentin jättämistä varten: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi - Ehdotusvaiheen lausunto pyydetään: Keski-Suomen ELY-keskus (tienpitoviranomaiselta) valmisteluvaiheen palautteiden perusteella tarvittaessa muilta viranomaisilta - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Karstulan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. - Kaavan hyväksyy Karstulan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY- keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan kunnan rakennustarkastajalle sekä sähköisesti Maanmittauslaitokselle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Keski-Suomen liittoon ilmoitetaan kaavan voimaantulosta.
9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Lokakuu joulukuu 2015 Kunnan päätös kaavamuutosten laatimisesta Tarvittavat neuvottelut maanomistajien ja rajanaapurien kanssa Kartta- ym. perusaineiston hankinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Aloitusneuvottelu ELY-keskuksessa tarvittaessa Vireilletulokuulutus lehteen ja OAS yleisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. ASEMAKAAVALUONNOS Joulukuu 2015 helmikuu 2016 Tarvittavat lähtötiedot kootaan Kaavaluonnoksen ja selostusosan laatiminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Alustava kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen kaavaehdotukseksi Mahdolliset neuvottelut kustannuksista maanomistajien kanssa ASEMAKAAVAEHDOTUS Maaliskuu - huhtikuu 2016 Tiedottaminen, kuulutukset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY Toukokuu kesäkuu 2016 Mahdollinen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen
10 YHTEYSTIEDOT Karstulan kunta: Tekninen johtaja Marko Savola p. 044 459 6623 marko.savola@karstula.fi Rakennustarkastaja Jaakko Rasi p. 044 459 6632 jaakko.rasi@karstula.fi Rakennustarkastaja Markku Posio p. 044 459 6637 markku.posio@karstula.fi Saarijärven kaupungin aluearkkitehtipalvelut Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p. 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi