FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMANSEUDUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUU- TOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 46, 47 JA 51 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUU KORTTELI 46 SEKÄ KORTTELIN 47 TONTIT 1, 2 JA 3 SEKÄ KATUALUETTA JA SUOJAVIHERALUETTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOSKEE TILOJA 535-406-1-23, 535-406-1-73, 535-406-1-84, 535-406-1-97, 535-406-1-37 JA 535-406-1-70. P30366 24.2.2017 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta 8.6.2016 28 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta..201_ Kaupunginhallitus..201_ Kaupunginvaltuusto..201_
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaavan muutos... 2 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Ympäristöarvot... 2 3.1.3 Tekninen huolto... 3 3.1.4 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 3 3.2.1 Voimassa olevassa maakuntakaava... 3 3.2.2 Maakuntakaavan 1. vaihekaava... 5 3.2.3 Nivalan yleiskaava... 6 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 7 3.2.5 Bestglass Oy:n toiminta ja rakennushankkeen käyttösuunnitelma... 8 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireille tulo ja nähtävillä olo... 9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 9 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Aluevaraukset... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 10 5.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 10 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.3.4 Vaikutukset maisemaan... 11 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.3.6 Liikenteelliset vaikutukset... 11 5.3.7 Sosiaaliset vaikutukset... 11 5.3.8 Kaupalliset vaikutukset... 11 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 11 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN TOTEUTUS... 12 Liitteet... 12
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 NIVALAN KAUPUNKI ASEMANSEUDUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 46, 47 JA 51 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee 24.2.2017 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee nykykaavan tontteja 46, 47 ja 51. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu kortteli 46 ja korttelin 47 tontit 1, 2 ja 3 sekä katualuetta ja suojaviheraluetta. Asemakaavan laajennus koskee tiloja 535-406-1-23, 535-406-1-73, 535-406- 1-84, 535-406-1-97, 535-406-1-37 JA 535-406-1-70. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman pohjoisosalla rautatieaseman koillispuolella. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos ja laajennus on lähtenyt vireille alueella olevan toimijan Bestglass Oy:n aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä 15.9.2016 17.10.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 6 lausuntoa. Lausuntojen johdosta tehtiin tärinäselvitys suosituksineen. Korttelia 46 laajennettiin ja kortteliin osoitettiin bioenergialaitos. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä.. -..2017. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa. Lausunnoissa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksessa ja laajennuksessa teollisuustontit osoitetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T, TY ja T-1). Alueen katujärjestelyt osoitetaan kaavassa siten, että Bestglass Oy:n tuotantotiloja voidaan laajentaa. Kortteliin 46 osoitetaan mahdollisuus biokeskuksen rakentamiseen. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutosta ja laajennusta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Ympäristöarvot 3.1.2.1 Maisema ja luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee keskustaajaman pohjoisosalla rautatieaseman luoteispuolella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 11 ha. Kaavoitettava alue on osin rakennettua aluetta. Kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 1. Kaava-alue katsottuna luoteesta. 3.1.2.2 Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot Suunnittelualueen rakennuksilla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 3.1.2.3 Muinaisjäännösten inventointi 3.1.3 Tekninen huolto 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Yleiskaavan mukaan alueella ei ole muinaismuistoja. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava kaavan 17.2.2005 ja kaava on tul- Ympäristöministeriö on vahvistanut lut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Nivalan yleiskaava Hyväksytty kv 23.1.2014. Rakennusjärjestys Voimassa 20.3.2014 alkaen Pohjakartta Nivalan kaupungin maanmittausteknikko hyv. 20.10.2015 Asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty numeerista karttaaineistoa. Kartan on hyväksynyt Nivalan kaupungin maanmittausteknikko. 3.2.1 Voimassa olevassa maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena sekä maaseudun kehittämisen kohdealueena. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A) Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuurija luonnonperintöarvot säilyvät.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden Kuva 2. Ote voimassa olevasta maakuntakaavan kartasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 3.2.2 Maakuntakaavan 1. vaihekaava Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. Kuva 3. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 3.2.3 Nivalan yleiskaava Alueella on voimassa Nivalan yleiskaava, joka on hyväksytty 23.1.2014. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuusalueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaava-alue kuuluu junaradan tärinäriskialueeseen (pisterasteri). JUNARADAN TÄRINÄRISKIALUE, JOSSA RAKENTAMISEN TULEE PERUSTUA TÄRINÄMITTAUKSEEN. Tärinämittaus tulee toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti tai asemakaavan laatimisen yhteydessä. Pehmeikköalueilla yksikerroksisilla asuinrakennuksilla, joissa on maanvarainen lattia, turvaetäisyys radasta on 120 metriä. Kaksikerroksisilla ja sitä useampikerroksisilla rakennuksilla turvaetäisyys radasta on 200 metriä. Kuva 4. Ote Nivalan voimassa olevasta yleiskaavasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Nykykaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T) ja liikerakennusten alueeksi (KL). Kuva 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 3.2.5 Bestglass Oy:n toiminta ja rakennushankkeen käyttösuunnitelma BestGlass Oy valmistaa eristyslasia. BestGlass Oy tarjoaa ovi-, ikkuna- ja talotehtaille palvelua ja tuotteita. Eristyslasit valmistetaan pitkälle automatisoidulla tuotantolinjalla. Uudisosan tilat ovat pääasiassa nykyisen tuotantolinjan laajennusta. Bestglass Oy:n hallin laajennus ei vaadi ympäristölupaa. Bestglass Oy:n hallin laajennus sijoittuu oheisen kuvan mukaisesti nykyisen hallin luoteispuolelle. Kuva 6. Hankesuunnitelmavaiheen luonnos Bestglass Oy:n tontista. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet laatii asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaavakonsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimisto. Asemakaavatyön tavoitteena on laatia kaava, jossa teollisuustontit osoitetaan teollisuusrakennusten ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T, TY ja T-1). Alueen katujärjestelyt osoitetaan kaavassa siten, että Bestglass Oy:n tuotantotiloja voidaan laajentaa. Kortteliin 46 osoitetaan mahdollisuus biokeskuksen rakentamiseen.. Alueen katujärjestelyt osoitetaan kaavassa siten, että lasiliikkeen tiloja voidaan laajentaa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 Kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat - tekninen lautakunta Viranomaiset (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueet) Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt 4.2.2 Vireille tulo ja nähtävillä olo Kaava oli teknisessä lautakunnassa 1.9.2016. Nähtävillä oloista on julkaistu kuulutus kaupungin ilmoitustaululla ja paikallisessa lehdessä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos valmistui kesäkuussa 2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä 15.9 17.10.2016. Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheessa saatiin 6 lausuntoa. Lausuntojen johdosta laadittiin tärinäselvitys suosituksineen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2017. Ehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Ehdotusvaiheessa saatiin lausuntoa. Lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Museovirastolta, Puolustusvoimilta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Fingrid Oyj:lta ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:lta on pyydetty lausunto kaavahankkeesta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksessa ja laajennuksessa teollisuustontit ja osa liiketontista osoitetaan teollisuusrakennusten ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (TY, T ja T-1). Alueen katujärjestelyt osoitetaan kaavassa siten, että lasiliikkeen tiloja voidaan laajentaa. Korttelin 47 tontti 1 on osoitettu kaavassa Bestglass Oy:n laajennussuunnitelmien mukaisesti. Ehdotusvaiheessa kortteliin 46 osoitettiin mahdollisuus rakentaa bioenergialaitos. Kortteleiden 46 ja 47 tonttien rakennustehokkuus e = 0.55. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia Korttelin 47 tontin 1 pinta-ala on 41057 m 2 ja rakennusoikeus 22581 kem T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Korttelin 47 tontin 2 pinta-ala on 9185 m 2 ja rakennusoikeus 5052 kem Korttelin 47 tontin 3 pinta-ala on 5573 m 2 ja rakennusoikeus 3065 kem T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontille voidaan rakentaa bioenergialaitos, joka voi käyttää raaka-aineena jätettä. Korttelin 46 tontin 1 pinta-ala on 20968 m 2 ja rakennusoikeus 11532 kem Tekninen huolto 5.3 Kaavan vaikutukset Käynti tonteille tapahtuu alueen kaavateiltä. 5.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 5.3.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan mukainen rakentaminen täydentää olevaa rakennuskantaa. 5.3.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Uudisrakentaminen liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavan myötä ei poistu kulttuuri- ja luonnonperinnön kannalta arvokkaita kohteita. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön tai luonnonvaroihin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muuttuvaan kaavaan verrattuna rakentamisen volyymi lisääntyy. 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.4 Vaikutukset maisemaan 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset 5.3.6 Liikenteelliset vaikutukset 5.3.7 Sosiaaliset vaikutukset 5.3.8 Kaupalliset vaikutukset Muuttuvaan kaavaan verrattuna ei muutoksia. Muuttuvaan kaavaan verrattuna ei merkittäviä muutoksia. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa hiukan kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Biokeskuksen myötä alueen raskas liikenne ja sen myötä hajuhaitat tulevat lisääntymään. Hajuhaittojen lisääntyminen on kuitenkin marginaalista. Kaavalla ei heikennetä yleistä virkistyskäyttöä. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Muuttuvaan kaavaan verrattuna ei muutoksia. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä olevassa kaavakartassa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN TOTEUTUS Liitteet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alue voidaan toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Oulussa 24.2.2017 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakartta 3. Seurantalomake 4. Tärinäselvitys Nivalan aseman kohdalla Laatinut Tarkastanut Jaakko Isoherranen suunn.päällikkö, arkk. Kai Tolonen aluepäällikkö, arkk. SAFA