VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET 31.12.2010 MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET



Samankaltaiset tiedostot
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

SUVI-ESISELVITYSHANKE

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Ideasta suunnitelmaksi

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Kanta-Hämeen sote 2016

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, Ville Valovirta

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

Sustainability in Tourism -osahanke

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Toimintasuunnitelma. Socom

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Vierumäki Esit itys

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Maakunnan tietohallinto ja ICTpalvelutuotannon

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

6Aika-strategian EAKR-haku. Infotilaisuus Helsingissä

#rohkeatuudistajat. Tehdään yhdessä! Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry TOIMINTASUUNNITELMA 2019

- Kehitysohjelmarunkojen laatiminen erilliset kehitysohjelmarungot kunta- pk-yritys sekä oppilaitossektorille

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Pori Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

Rahoitus ja kehittäminen

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

ITS Finland esiselvitys

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Pirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Elinkeino-ohjelman painoalat

VYYHTI II hanke

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Esiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta. Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut

Telaketju ekosysteemi

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Transkriptio:

VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET 31.12.2010 MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET Hankkeen nimi AER TAMPERE 2008 Hankenumero 114042 Pirkanmaan liitto Toteutusaika: 15.12.2006-28.02.2009 Kokonaisrahoitus 191 860 188 360 164 360 27 500 24 000 Julkinen rahoitus yht 177 580 174 340 150 340 27 240 24 000 Kans. julk. rahoitus 177 580 174 340 150 340 27 240 24 000 Valtio 134 302 131 852 115 052 19 250 16 800 Kunta 43 278 42 488 35 288 7 990 7 200 Muu rahoitus yht. 14 280 14 020 14 020 260 0 Yksityinen 14 280 14 020 14 020 260 0 Pirkanmaan liitto järjestää Euroopan alueiden liiton, AER:n (Assembly of the European Regions) vuoden 2008 yleiskokouksen. AER on Euroopan alueiden tavoitteita edistävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka jäsen Pirkanmaan liitto on ollut vuodesta 1997. AER edustaa ja ajaa alueiden tavoitteita erityisesti suhteessa Euroopan unionin toimielimiin, edistää alueiden välistä yhteistyötä, nostaa keskusteluun alueiden ja koko Euroopan kannalta ajankohtaisia teemoja ja vaikuttaa toimijana eri tavoin alueita koskevien asioiden hyväksi. AER:llä on 255 jäsenaluetta ja osallistujamäärä vuosittaisissa yleiskokouksissa on vaihdellut 350 750 henkilön välillä. Projekti hankkii kokouspaikan ja sen edellyttämän tekniikan, tarvittavat kokouspalvelut ja muut palvelut ostopalveluna. Projektin suunnittelussa, toteutuksen yleisjohdossa ja tietyissä erityistehtävissä edellytetään myös liiton työpanosta. Yleiskokouksen yhteydessä liitto tarjoaa maakunnan toimijoille, seutukunnille, kunnille ja muille aluekehitykseen osallistuville poikkeuksellisen mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen. Kokouksen osallistujille tarjotaan mahdollisuus tutustua Pirkanmaahan ja sen pääkaupunkiin Tampereeseen, siellä tapahtuvaan aluekehitystyöhön, tutkimukseen, teknologia- ja innovaatiotoimintaan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Euroopan Alueiden Liiton yleiskokousisännyys teki Pirkanmaata ja Tamperetta tunnetuksi laajasti Euroopassa ja erityisesti sellaiselle kohderyhmälle, jota muutoin ei vastaavassa laajuudessa ole mahdollista tavoittaa. Kokoukseen osallistui noin 500 edustajaa Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Puhujia ja toimijoita oli mukana yli 30 eri maasta. Kokous loi edellytyksiä uusien yhteistyösuhteiden syntymiselle ja alueiden välisille kumppanuuksille kehittämisasioissa. Monet kongressiosallistujat hyödynsivät kokousta järjestämällä sen aikana omia kokouksia/tilaisuuksia edistääkseen yhteistyötä oman alueensa/maansa sisällä tai muiden alueiden/toimijoiden kanssa. 1

Hankkeen nimi HANKETOIMINNAN AKTIVOINTI PIRKANMAALLA 2007-2010 Hankenumero 114891 Pirkanmaan liitto Toteutusaika: 01.09.2007-31.12.2009 Pirkanmaan ja Tampereen tunnettuus ja alueiden edustajien vuorovaikutus puolestaan vahvistivat edellytyksiä yhteisten tavoitteiden löytämiselle ja myös hankkeiden toteuttamiselle. Mittava kokous sai julkisuutta, jonka kautta vaikutetaan osaltaan Euroopan Unionin ja EU:n alueita koskevien asioiden tunnettavuuden lisäämisessä erityisesti kansalaisia lähellä olevissa asioissa. Vuosikokouksen pitäminen vaikutti osaltaan myönteisesti Tampereen asemaan kansainvälisten konferenssien järjestämispaikkana, mikä edistää tähän liittyvän matkailuelinkeinon kehittymistä entisestään kiristyvässä kilpailutilanteessa. Hanke toteutti Pirkanmaan liiton tavoitteet alueiden välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä ja tunnetuksi tekemisessä. Kokonaisrahoitus 294 000 206 000 152 061 141 939 53 939 Julkinen rahoitus yht 294 000 206 000 152 061 141 939 53 939 Kans. julk. rahoitus 294 000 206 000 152 061 141 939 53 939 Valtio 205 700 144 100 106 343 99 357 37 757 Kunta 88 300 61 900 45 718 42 582 16 182 Hankkeen kautta tuetaan seutukuntia niiden uudistaessa seudullisia kehittämissuunnitelmiaan osana maakunnan suunnittelujärjestelmää. Pääpaino on hankeideoinnissa ja -jalostuksessa sekä seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön lisäämisessä. Hankkeen kautta toteutetaan hankeideointeja, joissa julkisella haulla pyydetään seuduilta ideoita hankkeista. Hankeideoita kehitetään yhdessä rahoittajien kanssa niin, että mahdollisimman moni jalostuisi rahoitushakemukseksi ja tulokselliseksi kehittämishankkeeksi. Hankkeessa toteutetaan myös kehittämishankkeiden ideointia ja jalostamista yhdessä yksittäisten hakijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja ns. hyvien hankkeiden aikaansaaminen. Pääasiallisena toimenpiteenä koko hankkeen ajan on ollut hanketoimijoiden neuvonta ja suunnittelutuki. Alustavia hankesuunnitelmia on kommentoitu ja ohjattu hakijoita oikeisiin rahoituslähteisiin. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi seutukierrosta, joiden tavoitteena oli rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen. 2

Hankkeen nimi PIRKANMAAN KULTTUURIPORTTI Hankenumero 115601 Tampereen kaupunki Toteutusaika: 01.01.2009-30.06.2009 Kokonaisrahoitus 48 630 48 630 43 871 4 759 4 759 Julkinen rahoitus yht 48 630 48 630 43 871 4 759 4 759 Kans. julk. rahoitus 48 630 48 630 43 871 4 759 4 759 Valtio 34 041 34 041 30 710 3 331 3 331 Kunta 14 589 14 589 13 161 1 428 1 428 Hankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys Pirkanmaan alueen kulttuurin tekijöitä markkinoivasta palvelusta. Palvelun kohderyhmät ovat kulttuurialan (esim. musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, sirkus, muut esittävät taiteet, kirjallisuus, käsityö, muotoilu, muoti, elokuva, animaatio) tekijät Pirkanmaalla, jotka haluavat tavoittaa potentiaalisen asiakkaan. Hankkeessa suunniteltavan palvelun kautta loppukäyttäjät, kyseisiä palveluita tarvitsevat tahot, tavoittavat suoraan edellä mainitut kulttuurialan toimijat. Varsinainen palvelun rakentamisvaihe toteutetaan erillisellä rahoituksella hyödyntäen tämän projektin tuloksia. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Palvelun konseptisuunnitelma (mm. palvelun tavoitteiden, kohderyhmien, sisältöjen ja toiminnallisuuden määrittely) 2. Palvelun toteutusedellytysten selvitys (mm. teknologisen ratkaisun ja ylläpidon suunnittelu sekä palvelun ansaintamahdollisuuksien arviointi) 3. Ydintoimijaverkoston ja avainkumppaneiden identifiointi sekä sitouttaminen (mm. koulutustilaisuudet ja tapaamiset kulttuurin tekijöille). Hankkeen tavoitteena on tuottaa konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys verkkopalvelusta, joka yhdistää pirkanmaalaisen kulttuurialan osaamisen ja alan kysynnän. Suunniteltavan palvelun on tarkoitus toimia kulttuuritoimialan markkinointikanavana ja mahdollistaa erityisesti alan pienten toimijoiden lisääntyvä näkyvyys. Palvelun on tarkoitus lisätä alan tekijöiden työtilaisuuksien määrää, kun sen kautta kuka tahansa voi suoraan tavoittaa luovan alan toimijat. 3

Hankkeen nimi YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLE Hankenumero 116239 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Toteutusaika: 01.11.2008-31.08.2009 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 70 550 70 550 36 956 33 594 33 594 Julkinen rahoitus yht 70 550 70 550 36 956 33 594 33 594 Kans. julk. rahoitus 70 550 70 550 36 956 33 594 33 594 Valtio 35 275 35 275 18 478 16 797 16 797 Kunta 35 275 35 275 18 478 16 797 16 797 Hankkeessa suunnitellaan seudullinen yksityisten päivähoitopalvelujen kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on parantaa yksityisen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä lisätä yksityisen päivähoidon kilpailukykyä, osaamista ja innovaatioita. Hankkeessa kartoitetaan yksityisen päivähoidon nykyinen volyymi ja toimintamallit Tampereen kaupunkiseudulla ja tehdään vertailuanalyysi muiden suurten kaupunkiseutujen yksityisen päivähoidon kysynnästä ja tarjonnasta. Seudun kuntien yksityisen päivähoidon tukipolitiikan tilanne ja yhtenäisyys selvitetään ja määritellään yksityisen päivähoidon kriteerit ja vaatimukset. Niin ikään selvitetään yksityisen päivähoitotoimialan liiketoimintavalmiuksia ja markkinointiosaamista sekä keinoja niiden vahvistamiseksi. Hankkeessa suunnitellaan myös yksityisen päivähoidon sähköisen asioinnin mallia ja kehitetään yksityisen päivähoidon viranomaisvalvontaa ja -ohjausta siten, että yksityisellä palvelutuotannolla on yhtäläiset kehittymis- ja toimintaedellytykset Tampereen kaupunkiseudulla sijaintikunnasta riippumatta. Hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltiin kehittämiskeskusta kokonaisuutena, erillisenä toimipisteenä, joka tarjoaa palveluita yrittäjille, perheille ja kunnille. Hankkeen etenemisen myötä kehittämiskeskuskäsite täsmentyi ja monimuotoistui. Lopputuloksena syntyi kehittämiskeskus, jonka toimintaperiaate perustuu sähköisiin palveluihin, verkostomaiseen yrityspalveluun ja tilaaja-tuottajamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Toimintamallissa kehittämiskeskus tuottaa palveluita, joita kunnat ovat aikaisemmin toteuttaneet sekä myös uusia palveluita, jotka parantavat yksityisen palvelutuottajan ja asiakkaan asemaa. Hankkeen tuloksiin pohjautuen tavoitteena on, että - Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus - kehittämiskeskus rakentuu vaiheittain vuosina 2010-2014 - kehittämisvaiheeseen rekrytoidaan selvityshenkilö vuodelle 2010 - käynnistetään sopimusneuvottelut isäntäkuntamallin käyttöönotosta vuoden 2010 aikana - käynnistetään sopimusneuvottelut kehittämiskeskuksen organisaatiosta ja rahoituksesta. 4

Hankkeen nimi SUURI VAIKUTUSALUETUTKIMUS 2006 - PIRKANMAAN ALUE Hankenumero 115825 Pirkanmaan liitto Toteutusaika: 2.10.2008-28.02.2009 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 8 540 8 540 8 540 0 0 Julkinen rahoitus yht 8 540 8 540 8 540 0 0 Kans. julk. rahoitus 8 540 8 540 8 540 0 0 Valtio 5 978 5 978 5 978 0 0 Kunta 2 562 2 562 2 562 0 0 Hankkeessa selvitetään maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään yhdessä muiden tietojen kanssa kehittämiskokoonpanojen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään hyväksi yhdessä muiden tietojen kanssa suunniteltaessa kehittämiskokoonpanoja. Pirkanmaa on muodostunut varsin selkeästi Tampereen vaikutusalueen ympärille. Pirkanmaata voidaan pitää kulutusasioinnin ja työpaikka-asioinnin perusteella vahvasti Tampereen ympärille rakentuneena toiminnallisena maakuntana. Maakuntakeskuksen vetovoima vaimenee maakunnan reuna-alueita kohti siirryttäessä. Maakuntakeskuksen asema suhteessa seutukunta- ja aluekeskuksiin on vahvistunut ja keskusten hierarkia selkiytynyt. Tampereen vaikutusalue asioinnin ja työssäkäynnin suhteen on entisestään laajentunut ja vahvistunut Pirkanmaalla. Hankkeen tuottama tieto palvelee aluekehitystyötä laajasti sekä toimii perustana arvioitaessa seutukuntajaon toimivuutta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös muussa kehittämistyössä, mm. kehittämishankkeiden suunnittelussa ja niiden aluerajauksissa. Hanke loi uutta taustatietoa erityisesti kaupan ja palveluiden kehittämiseen. 5

Hankkeen nimi PIRKANMAAN ELÄMYSTALOUS -HANKE Hankenumero 115805 Tampereen kauppakamari Kohdealue Pirkanmaa Toteutusaika: 10.10.2008-30.09.2009 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 65 098 65 098 60 324 4 774 4 774 Julkinen rahoitus yht 42 026 42 026 38 945 3 081 3 081 Kans. julk. rahoitus 42 026 42 026 38 945 3 081 3 081 Valtio 42 026 42 026 38 945 3 081 3 081 Kunta 0 0 0 0 0 Muu rahoitus yht. 23 072 23 072 21 379 1 693 1 693 Yksityinen 23 072 23 072 21 379 1 693 1 693 Hanke perustuu Pirkanmaan liiton 2008 alkuvuodesta valmistuneeseen esiselvitykseen alueellisesta elämysteollisuuden klusterista ja sen kehittämismahdollisuuksista. Hankkeessa kuvataan elämystalouden klusteri Pirkanmaalla ja tehdään sitä koskevat kehittämisehdotukset. Tämä toteutetaan käyttämällä apuna tulo-työllisyys -menetelmää, jolla kuvataan elämystalouden ja matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalle. Strategiset toimenpiteet määritetään alan toimijoiden ja yrittäjien kautta hankkeen aikana. Toimijoiden ja yrittäjien mielipiteitä ja ajatuksia kerätään eri foorumeista hankkeen aikana. Näitä ovat erillinen sähköinen kysely ja työseminaarit, jotka tullaan järjestämään 2009 alkuvuoden aikana. Hankkeessa tehtävä Pirkanmaan elämystalouden strategia valmistuu keväällä 2009. Lisäksi hankkeen yhteydessä tullaan tarkistamaan Pirkanmaan matkailun kärkituotestrategia. Hankkeen tuloksena syntyi Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden toimialastrategia vuosille 2010 2012. Strategien ja strategiatyön vaikuttavuus määrittyy toimenpideohjelman täytäntöönpanon kautta, mutta jo tässä vaiheessa laajan toimijajoukon sitoutuneisuus antaa perusteita ennakoida tavoitellun vaikuttavuuden toteutumista. Tutkimusten hankinta ja tuloksista tiedottaminen sidosryhmille on myös ollut konkreettinen tulos. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen kuntakohtaisesti antaa ensimmäistä kertaa tarkan ja vertailukelpoisen kuvauksen matkailun vaikutuksista yksittäisissä pirkanmaalaisissa kunnissa. Hankkeen toimeksiannossakin määritetyn alueellisen elämystalousklusterin kuvaus on myös merkittävä askel kehittämistyön kannalta. Strategiasta löytyvä kuvaus ja toimialakohtainen jako ovat keskeisessä roolissa kokonaisuuden käsitteellisen ja taloudellisen etabloimisen kannalta. Tämä siksi, että tarkkaan määritettyä klusteria voidaan mitata. Hankkeen puitteissa tehty työ on myös tuottanut monella tapaa välillistä lisäarvoa elämystalouden toimijakentälle Pirkanmaalle. Tiedottaminen on lisääntynyt ja yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille on välittynyt markkinatietoutta ja strategista kokonaisnäkemystä toimintaympäristöstä heidän ydintoimintojensa tueksi. 6

Hankkeen nimi FIMA/GIM JA MINIKLUSTEREIDEN KV-VERKOSTON RAKENTAMINEN OSANA EIT VALMISTELUA Hankenumero 116381 Hermia Oy Toteutusaika: 01.11.2008-30.09.2009 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 115 900 115 900 109 829 6 071 6 071 Julkinen rahoitus yht 110 100 110 100 109 829 271 271 Kans. julk. rahoitus 110 100 110 100 109 829 271 271 Valtio 81 100 81 100 80 906 194 194 Kunta 29 000 29 000 28 923 77 77 Muu rahoitus yht. 5 800 5 800 0 5 800 5 800 Yksityinen 5 800 5 800 0 5 800 5 800 FIMA (Forum for Intelligent Machines) on yhteistyöfoorumi, jonka jäsenenä on noin 40 älykkäiden työkoneiden alan merkittävintä yritystä. GIM (Generic Intelligent Machines) on Suomen Akatemian nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö, jossa tutkitaan liikkuvien älykkäiden koneiden kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Institute of Innovation and Technology) aloitti toimintansa syksyllä 2008. Instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä. Ehdotukset ensimmäisiksi osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (KIC, Knowledge and Innovation Community) tullaan pyytämään kesäksi 2009. Hankkeessa rakennetaan kansainvälistä toimijaverkostoa ja toimintamallia eurooppalaiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle osana laajempaa EIT -valmisteluprosessia. Hankkeen aikana selvitetään potentiaaliset yliopistokumppanit ja yritysverkostokumppanit FIMAlle ja GIMille. Valittujen partnereiden kanssa rakennetaan yhteinen kehittämisagenda ja uudentyyppinen tiivis kansainvälinen toimintamalli. Hanke koostuu seuraavista toimenpidekokonaisuuksista: suunnitelman tarkentaminen, perusidean rakentaminen, potentiaalisten partnereiden etsiminen, yhteistyöneuvottelut, toimintamallin suunnittelu, KIC sisällön valmistelu, EIT valmistelun seuraaminen, tiedottaminen. Hankkeen rahoituksella ei tehdä kaikkea em. sisältöä, vaan käydään neuvotteluja ja rakennetaan konseptia sekä projektoidaan sen eri tehtäviä. Hankkeen aikana rakennettiin kaikkiaan kolmea erilaista toimintamallia ja yhdestä jätettiin Energy Hills niminen konsortiohakemus EIT energia KIC hakuun yhdessä RWTH Aachenin, Birminghamin, Wienin, Madridin, Lodsin ja Benelux maiden kanssa. Siitä huolimatta, että kyseinen hakemus ei mennyt läpi, konsortio jatkaa toimintaansa. Keskeiset yliopistot alkuvaiheessa ovat TTY:n lisäksi RWTH Aachen, Birminghamin ja Wienin yliopistot. Yhteistyösopimuksia ollaan valmisteltu Torinon mekatroniikka klusterin ja Torino Polytechnicin kanssa sekä Lippen mekatroniikkaklusterin ja Bielefeldin yliopiston ja RWTH Aachenin kanssa. Syksyllä meni läpi Artemis EU-hanke, jota valmisteltiin mm. Torinon kontaktien pohjalta. Hankkeessa kartoitettiin Euroopan huippuyksiköt ja taustaryhmien kanssa käytiin keskustelut perusteista ja tavoitteista. Hankkeessa seurattiin aktiivisesti ICT ja Energiasektorin valmisteluja ja aktivoitiin yrityksiä, TTY:n laitoksia ja muita yliopistoja mukaan eri hankkeisiin. 7

Hankkeen nimi KULTTUURITUTKIMUS TUKEE MAAKUNTAA Hankenumero 115828 Pirkanmaan liitto Toteutusaika: 01.12.2008-31.05.2009 Kokonaisrahoitus 12 000 12 000 12 000 0 0 Julkinen rahoitus yht 12 000 12 000 12 000 0 0 Kans. julk. rahoitus 12 000 12 000 12 000 0 0 Valtio 6 000 6 000 6 000 0 0 Kunta 6 000 6 000 6 000 0 0 Hankkeessa tehdään perusselvitystyö kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyö tulee sisältämään nykytilanteen kokoamisen kulttuuritutkimukseen liittyen sekä analyysin siitä, mitä kulttuuritutkimuksessa Pirkanmaalla on tehty. Selvityksen avulla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia kulttuuritutkimuksen sisältöjä Pirkanmaalla, kun niistä hankkeen avulla saadaan kootusti tietoa. Hankkeen avulla toteutettiin perusselvitystyön tekeminen kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyön loppuraportissa on selvitetty kulttuuri(n)tutkimuksen käsitettä sekä maakunnan kulttuuriopetusta ja kulttuurintutkimusta korkeakoulutasolla, tutkimuksen rahoitusta maakunnassa, yhteistyötä, vuorovaikutusta, verkostoitumista ja keskittämistä maakunnassa. Selvityksen perusteella lopputoteamus on, että Pirkanmaahan kohdistuva kulttuuritutkimus ja tutkimuksesta tiedottaminen on vähäistä. Pirkanmaalla tulisi lisätä kulttuuritutkimuksen verkostoja. Tutkimusselvitys antaa pohjan Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelman mukaiselle jatkotyölle. 8

Hankkeen nimi FOLK PASSI -KEHITTÄMISHANKE Hankenumero 116383 Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry./pispalan Sottiisi Toteutusaika: 26.2.2009-31.12.2009 Kokonaisrahoitus 10 000 10 000 9 323 677 677 Julkinen rahoitus yht 9 000 9 000 8 526 474 474 Kans. julk. rahoitus 9 000 9 000 8 526 474 474 Valtio 7 000 7 000 6 526 474 474 Kunta 2 000 2 000 2 000 0 0 Muu rahoitus yht. 1 000 1 000 797 203 203 Yksityinen 1 000 1 000 797 203 203 Folk Passin kehittämiseen tähtäävässä kokonaishankkeessa on mukana kahdeksan kansanmusiikkitapahtumaa. Tällä hankkeella toteutetaan Pispalan Sottiisin osuus Folk Passi -kehittämishankkeesta. Seitsemän muuta kansanmusiikkifestivaalia toimivat leader-toimintaryhmien alueilla. Hankkeessa järjestetään yritysyhteistyövalmennustilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle, tehdään Folk Passi -lipputuotteen tuotekehitystä, selvitetään sen myynti- ja markkinointikanavia, rakennetaan Folk Passi -brändi ja lanseerataan se julkisuuteen ja järjestetään yhteistilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle festivaalien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa myös kartoitetaan käytössä olevat teknologiaratkaisut Folk Passin myyntiin ja jakeluun sekä tekniseen lipunmyyntikontrolliin. Folk Passin yhteiset web-sivut perustetaan leader-hanketta hallinnoivan Sata-Häme Soi ry:n palvelimelle. Hankkeen tuloksina voidaan mainita: - Kansanmusiikkifestivaalit jakoivat toisilleen nk. hiljaista tietoa liiketoimintaosaamisesta, markkinoinnista, esiintyjähankinnoista, yritysyhteistyöosaamisesta sekä hankeosaamisesta. - Yritysyhteistyökumppanien hankintaan ja hyvien yhteistyösuhteiden ylläpitoon saatiin uutta, tämän päivän tietoa ja osaamista. - Hankkeessa tehty yhteismarkkinointi tuki festivaalien omaa markkinointia. Merkittävä tulos oli folkfestivaalien imagon kehittyminen haluttuun suuntaan. - Syntyi kansanmusiikkifestivaalien verkosto ja festivaalien välinen yhteistyöosaaminen kasvoi: kumppanien hankinta, yhteistyösuhteiden jatkuva ylläpito ja pitkän tähtäimen kehittäminen. - Ammattimaisen festivaalitoiminnan osaaminen kasvoi: yhteistyö muiden festivaalien kanssa, tuotekehitystyö ja yhteismarkkinointi. 9

Hankkeen nimi VARALAN MUSEORAKENNUKSEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU Hankenumero 116543 Varalan Säätiö / Varalan Urheiluopisto Toteutusaika: 01.05.2009-30.11.2009 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 51 000 51 000 51 000 0 0 Julkinen rahoitus yht 30 600 30 600 30 600 0 0 Kans. julk. rahoitus 30 600 30 600 30 600 0 0 Valtio 30 600 30 600 30 600 0 0 Kunta 0 0 0 0 0 Muu rahoitus yht. 20 400 20 400 20 400 0 0 Yksityinen 20 400 20 400 20 400 0 0 Hankkeessa suunnitellaan Varalan museorakennuksen kunnostusta. Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistön sijoittelu, tehdään selvitys rakennushistoriasta, korjausrakennussuunnitelma sekä LVIS- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa selvitetään rakennushankkeen rahoitusmahdollisuudet. Rakennuspiirustukset laaditaan opiskelijatyönä, joka ei aiheuta kustannuksia hankkeelle. Hankkeeseen ei sisälly varsinaisia korjausrakennustöitä. Suunnitteluhankkeen selvitysten ja tulosten perusteella tehdään päätökset itse rakennushankkeen aloittamisesta. Hankkeen tuloksena syntyi riittävästi luotettavaa tietoa, jotta Varalan Säätiö pystyi tekemään päätöksen jatkohankkeen eli museorakennuksen restauroinnin toteutuksesta. Suunnitteluhankkeessa tuotettiin tilaohjelma, jossa määritellään museorakennuksen tilojen tuleva käyttö, rakennushistoriallinen selvitys, hankesuunnitelma restaurointiprojektin toteuttamisesta rakennuspiirustuksineen ja aikatauluineen sekä rakennustapaselostus. Hankkeen tuloksena syntyi myös uudenlaista yhteistyötä kolmen tamperelaisen oppilaitoksen, Varalan Urheiluopiston, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TAKK:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n välille. Tärkeää oli myös maakuntamuseon kanssa tehty yhteistyö, jonka avulla varmistetaan, että restaurointi tehdään rakennuksen museaalisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Suunnitteluprojekti oli välttämätön edellytys sille, että varsinainen restaurointihanke voidaan toteuttaa. 10

Hankkeen nimi PARASTA PALVELUA PIRKANMAALTA Hankenumero 115458 Pirkanmaan Yrittäjät ry Toteutusaika: 01.04.2008-31.03.2010 Kokonaisrahoitus 336 000 336 000 311 924 24 076 24 076 Julkinen rahoitus yht 260 000 217 700 199 538 60 462 18 162 Kans. julk. rahoitus 260 000 217 700 199 538 60 462 18 162 Valtio 210 000 210 000 191 838 18 162 18 162 Kunta 50 000 7 700 7 700 42 300 0 Muu rahoitus yht. 76 000 118 300 112 386-36 386 5 914 Yksityinen 76 000 118 300 112 386-36 386 5 914 Hanke on palveluliiketoimintaa edistävä kokonaisvaltainen viestintä- ja yhteistoimintahanke, jossa yhdistetään maakunnan eri toimijat yhteiseen Parasta palvelua Pirkanmaalta -kehittämis-teemaan, hankkeen toimenpiteisiin sekä kehittämisprosesseihin. Hankkeessa aktivoidaan kotitalouksia, kuntia ja yrityksiä käyttämään Pirkanmaan pkyritysten palveluita sekä lisäämään keskinäistä yhteistyötä tiedotus- ja viestintätoimenpitein sekä erilaisten tapahtumien avulla. Hankkeessa järjestetään muun muassa seudullisia tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia sekä maakunnallisia yhteistoimintatapahtumia. Lisäksi toteutetaan palvelualan tiedotuskampanjoita ja eri teemoihin (mm. terveysja hyvinvointiyrittäjyys, matkailu- ja kesätapahtumat, kauppa ja logistiikka, luovat toimialat ja liike-elämän palvelut) liittyviä tiedotuspaketteja julkaistaviksi pirkanmaalaisissa medioissa. Tiedotusta kohdistetaan niin yksityisille kuluttajille kuin julkiselle sektorille. Yritysten palvelutason kohottamiseksi erityisen tärkeätä on saada maakunnan yritykset mukaan panostamaan henkilökunnan kanssa palvelutilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Palvelutasokeskustelu edistää samalla pk-yritysten verkostoitumista ja rohkaisee niitä ottamaan osaa julkisen sektorin, kuntien ja valtion paikallishallinnon järjestämiin tarjouskilpailuihin. Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 toimenpiteet olivat etupäässä viestintää yrityksille. Vuodesta 2009 lähtien hankkeen teemoilla alettiin kampanjoida myös kuluttajille. Hankkeen tuloksena yrittäjäjärjestöille on saatu aikaan uudenlainen tapa viestiä yksittäisten pienten yritysten puolesta kuluttajien suuntaan ja tuoda esille pk-yritysten tarjoamien palveluiden merkitystä. Mediassa tapahtuvan kampanjoinnin avulla kannustettiin kaikkia pirkanmaalaisia lähipalveluiden käyttämiseen. Resurssit keskitettiin kahteen suurempaan kampanjakokonaisuuteen, jotta haluttu viesti ja kampanjalogon merkitys saataisiin läpi mahdollisimman laajalti. Hankkeen teema oli esillä yrittäjäjärjestön järjestämissä yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa ja viestintämateriaalissa. Yrittäjille on tarjottu tilaisuuksia tuoda esille omaa yritystä ja sen palveluita erilaisten tapahtumien, internet-sivuston, palvelupankin ja kampanjamateriaalien avulla. Parasta palvelua Pirkanmaalta -logolla tuodaan positiivisesti pirkanmaalaista palveluyrittäjyyttä esiin. Logoa käyttävät yritykset muodostavat verkoston, jossa yhteisenä nimittäjänä on hyvä palvelu. Vaikka hanke on päättynyt, Parasta palvelua Pirkanmaalta -teema jatkuu Pirkanmaan Yrittäjien toiminnassa koko vuoden 2010. 11

Hankkeen nimi TEKNOLOGIAYHTEISTYÖ NOVOSIBIRSKIN JA PIRKANMAAN ALUEILLA Hankenumero 116690 Hermia Yrityskehitys Oy Toteutusaika: 20.05.2009-28.02.2010 Kokonaisrahoitus 46 350 46 350 44 401 1 949 1 949 Julkinen rahoitus yht 23 175 23 175 22 201 974 974 Kans. julk. rahoitus 23 175 23 175 22 201 974 974 Valtio 23 175 23 175 22 201 974 974 Kunta 0 0 0 0 0 Muu rahoitus yht. 23 175 23 175 22 200 975 975 Yksityinen 23 175 23 175 22 200 975 975 Hankkeessa päivitetään lähtökohdat Pirkanmaan ja Novosibirskin alueiden väliselle konkreettiselle yhteistyölle ja rakennetaan malli, jolla korkeatasoinen käytännön tutkimus- ja teknologiayhteistyö Novosibirskin ja Pirkanmaan välillä voidaan toteuttaa. Hankkeen aikana kartoitetaan osapuolten yhteistyömahdollisuudet, tahtotilat, valmiudet, aikataulut ja resurssit yhteistyön ylösajamiseen. Lähtökohtana esiselvitykselle on tutkimusyhteistyö ensisijaisesti Tampereen teknillisen yliopiston sekä Novosibirskin alueen tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Tämän avulla pystytään luomaan kehityshankkeet, joilla helpotetaan mm. tutkijoiden siirtymistä, tutkimusyhteistyötä sekä yksittäisten teknologioiden siirtoa tutkimustuloksista kaupallisiin sovelluksiin. Tavoitteena on myös tehdä selvitykset, jolla kasvuvaiheen teknologiayritysten spin-offeja houkutellaan Novosibirskistä Pirkanmaalle. Teknologiansiirtoon ja tutkimusyhteistyöhön rakennetaan esiselvityksessä malli, joka palvelee kiinnostuneita yliopistoja, korkeakouluja ja kehitysorganisaatioita. Näiden rakenteiden kautta voidaan tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueiden välille rakenteet jatkuvalle yhteistyölle. Hankkeen aikana tehtiin kaksi vierailua Novosibirskiin, jossa tavattiin keskeisiä tutkimus- ja tiedeyhteisön edustajia. Novosibirskiä sekä sen tutkimustoimintaa ja yrityksiä esiteltiin tamperelaisille avaintoimijoille, mm. Kauppakamarille, VTT:lle ja TTY:lle. Aktiivisuus oli Novosibirskin puolelta odotettua vilkkaampaa ja yhteistyö käynnistyi monella taholla. Tutkimusyhteistyön puolella TTY löysi yhteisiä kiinnostuksen kohteita mm. pinnoitustutkimuksesta. Myös tutkijavaihtoa ja yhteisiä tutkimusprojekteja alettiin valmistella. Yrityskohtaisia jatkoprojekteja käynnistettiin ja teknologiansiirtohankkeissa on useita keksintöjä, joiden kehittämistä ja kaupallistamista voitaisiin edistää Pirkanmaalla. Seuraava askel on hankkeessa suunniteltu jatkohanke, kansainvälisen Startup-Centerin perustaminen Pirkanmaalle, jossa voitaisiin kehittää ja kaupallistaa venäläisiä tutkimustuloksia kansainvälisille markkinoille. 12

Hankkeen nimi KIRJASTOPALVELUJEN AUTOMATISOINNIN PILOTOINTI Hankenumero 114052 Lempäälän kunta Toteutusaika: 20.12.2006-31.03.2010 Kokonaisrahoitus 105 000 105 000 101 348 3 652 3 652 Julkinen rahoitus yht 105 000 105 000 101 348 3 652 3 652 Kans. julk. rahoitus 105 000 105 000 101 348 3 652 3 652 Valtio 52 500 52 500 50 674 1 826 1 826 Kunta 52 500 52 500 50 674 1 826 1 826 Hankkeessa pilotoidaan ensimmäisenä Suomessa kirjastoautomaattia Lempäälän Ideaparkissa Lasten- ja Nuorten kulttuurikeskus PiiPoon yhteydessä. Bokomaten-automaatti on kustannustehokas ratkaisu tuoda automatisoimalla kirjastopalveluja asiakkaiden ulottuville. Bokomaten mahdollistaa perinteisestä poikkeavan tavan järjestää aineiston lainauspalvelu uudenlaisessa toimintaympäristössä ja uutta teknologiaa soveltaen automaatti toimii kuin pieni kirjasto ilman henkilökuntaa. Hankkeessa evaluoidaan ja kehitetään tekniikkaa ja palvelukonseptia yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen ja laitetoimittajan kanssa. Evaluointi hyödyntää myös Ruotsissa vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia. Automaatti on kaikkien Piki-kirjaston asiakkaiden käytössä. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta järjestetään kirjastopalvelujen sidosryhmien kanssa asiaa käsittelevä seminaari ja tehtyjen tutkimusten tulokset julkaistaan käytettäväksi kirjastopalvelujen kehityksen tukena tulevaisuudessa. Hankkeessa pyrittiin edistämään kirjastopalveluiden saatavuutta perustamalla kirjastoautomaatti (Kirjamaatti) Lempäälän Ideaparkkiin. Kirjamaatti oli käytettävissä aina Ideaparkin aukioloaikoina. Hankkeessa sovellettiin ensimmäisenä Suomessa uutta teknologiaa, ja Kirjamaatti saikin näkyvyyttä mediassa. Hankkeen aikana tuli myös yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Hankkeessa kerättiin tietoa automaatin asiakkaista, palvelun käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä, joiden pohjalta pystyttiin kehittämään järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, aineistonvalintaa sekä palvelumuotoja. Tekniset ongelmat viivästyttivät automaatin käyttöönottoa ja lopulta vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 2007. Tekniset ongelmat ja käyttökatkot varjostivat muutenkin Kirjamaatin käyttöä. Sekä asiointikerrat että lainamäärät ovat vähentyneet kahden vuoden aikana. Lempäälän kunta onkin päättänyt luopua Kirjamaatista ja siten kirjastopalveluiden automatisointi jäi määräaikaiseksi pilottihankkeeksi. 13

Hankkeen nimi SEITSEMISEN - HELVETINJÄRVEN -MATKAILUALUEEN YRITYSTOIMINTA- YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE 2009-2010 Hankenumero 116040 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: 03.03.2009-30.04.2010 Kokonaisrahoitus 124 100 124 100 103 617 20 483 20 483 Julkinen rahoitus yht 124 100 124 100 103 617 20 483 20 483 Kans. julk. rahoitus 124 100 124 100 103 617 20 483 20 483 Valtio 74 500 74 500 62 171 12 329 12 329 Kunta 49 600 49 600 41 446 8 154 8 154 Hankkeessa jatketaan vuonna 2008 valmistuneessa Seitsemisen - Helvetinjärven luontomatkailusuunnitelmassa asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Hankkeessa selvitetään muun muassa mukana olevien kuntien Seitsemisen Helvetinjärven aluekokonaisuutta koskevat tavoitteet ja luontomatkailusuunnitelmassa esitettyjen jatkotoimenpiteiden tämänhetkinen tila. Lisäksi selvitetään alueella toimivien yrittäjien halu ja valmiudet kestävän luontomatkailun kehittämiseen alueella sekä keskeisten toimijoiden halukkuus yhteistyöryhmän muodostamiseen ja ryhmän pysyvään toimintaan sitoutumiseen. Hankkeessa laaditaan alueen yritystoimintaympäristöä koskeva pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma ja sen sekä aiemmin valmistuneen luontomatkailusuunnitelman tavoitteista johdettu lyhyen aikavälin konkreettinen toimenpideohjelma. Hankkeessa järjestetään osallistuville kohderyhmille benchmarkingmatka kotimaan matkailukohteeseen, joka parhaiten soveltuu hankkeen vertailuoppimiskohteeksi. Lisäksi hanke järjestää alueellisia ja verkostokohtaisia tilaisuuksia yrityksille, kunnille ja muille sidosryhmille. SYTYKE-hankkeessa pohdittiin, kuinka Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueesta saadaan vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti kiinnostava ja valtakunnallisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kärkikohde Pirkanmaalla. Hanke sai alulle positiivisen kehityskulun, jossa luontomatkailualueen yrittäjien verkostoituminen sekä Metsähallituksen ja yritysten yhteistyösopimukset ovat lisääntyneet. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi yli 20 yrityksen muodostama Vihreä Sydän -verkosto, ja yhteistyössä GoTampereen ja yrittäjien kanssa syntyi 3.5.2010 aloitettu viikko-ohjelma, josta on luvassa tulevalle talvikaudelle uusi versio. SYTYKE-hanke tuotti kehittämissuunnitelman, toimenpideohjelman ja Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -konseptin synnytettävälle keskittymälle. Hankkeen tuloksena on käynnistetty useiden eri kehittämishankkeiden valmistelutyöt kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. SYTYKE-hankkeen voidaan arvioida saavuttaneen tavoitteensa hyvin ja osin jopa ylittäneen ne. Esimerkiksi alkuperäistä ajatusta pysyvän yhteistyöryhmän roolista on hankkeen aikana viety pidemmälle ja tavoitteena on perustaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus, joka aikanaan vakiinnutetaan osaksi TAMK:n normaalia toimintaa. Hankkeen aikana kypsyi ajatus luontomatkailun kytkemisestä laajempaan hyvinvointimatkailun kokonaisuuteen, johon kuuluu uutena mahdollisuutena myös terveysmatkailu. 14

Hankkeen nimi PARAS PÄIVYSTYS PIRKANMAALLE Hankenumero 116890 Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Toteutusaika: 01.02.2010-31.08.2010 Kokonaisrahoitus 19 990 19 990 18 865 1 125 1 125 Julkinen rahoitus yht 19 990 19 990 18 865 1 125 1 125 Kans. julk. rahoitus 19 990 19 990 18 865 1 125 1 125 Valtio 13 990 13 990 12 891 1 099 1 099 Kunta 6 000 6 000 5 974 26 26 Hankkeessa tehdään selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen mahdollistamiseksi Tampereen sosiaalipäivystyksen toteuttamana aktiivipäivystyksenä. Selvitystyön kohteena on tiedontuotanto, päivystyksen laatukriteerit, päivystysprosessin standardointi ja lastensuojeluprosessien yhdenmukainen kuvaaminen, suunnitelma lastensuojelun kriisipaikkajärjestelmäksi, kestävä malli kustannusten jakoperusteiksi ja tietohallinnon ratkaisuiksi maakunnallisessa päivystyksessä. Tampereen sosiaalipäivystyksen palvelujen ulkopuolella on nyt 12 Pirkanmaan kuntaa tai kaupunkia (Punkalaidun, Sastamala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi, Mänttä- Vilppula, Juupajoki, Kuhmalahti ja Pälkäne). Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että lastensuojelun sosiaalipäivystys voidaan laajentaa maakunnalliseksi kahden vuoden kokeiluna. Sastamala ja Punkalaidun ovat päättäneet järjestää päivystyksen edelleen omana palvelutuotantonaan. Hankkeessa tehtiin selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteita olivat: kymmenen kunnan yhteinen kriisipaikkajärjestelmä, kustannusten jakopohjan selvittäminen, tietohallinnon kehittäminen, sosiaalipäivystyksen laatukriteeristön kehittäminen ja prosessien kuvausten yhtenäistäminen sekä päivystysprosessien standardointi. Hankkeessa järjestettiin kuntatapaamisia ja maakunnallinen, moniammatillinen (sosiaaliala, hätäkeskus, poliisi ym.) työkokous sekä tiedotettiin kehittämistyöstä eri tahoille. Hankkeen tuloksena solmittiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja 10 kunnan välille. Palveluntuottajien ja kuntien kesken sovittiin kriisipaikkajärjestelmästä. Lastensuojelua koskevaa tietohallintaa kehitettiin. Tampereen sosiaalipäivystys toteuttaa sosiaalipäivystyksen uutta mallia koejaksolla 3.5.2010-30.4.2012. Ohjausryhmä valmistelee pysyväisluonteisen sosiaalipäivystysjärjestelmän luomista Pirkanmaalle. 15

Hankkeen nimi KUNTAOMISTEISEN SOSIAALISEN YRITYKSEN MALLI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAADINTA Hankenumero 116519 Nokian kaupunki Toteutusaika: 01.10.2009-30.04.2010 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 20 000 20 000 10 500 9 500 9 500 Julkinen rahoitus yht 20 000 20 000 10 500 9 500 9 500 Kans. julk. rahoitus 20 000 20 000 10 500 9 500 9 500 Valtio 12 000 12 000 6 300 5 700 5 700 Kunta 8 000 8 000 4 200 3 800 3 800 Hankkeessa tuotetaan kuntaomisteinen inhouse-periaatteella toimiva sosiaalisen yrityksen malli ja liiketoimintasuunnitelma. Laadintatyö perustuu Tampereen kaupungin laatimaan selvitykseen Tampereen kaupungin oman sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Hankkeessa räätälöidään aiempien selvitysten pohjalta soveltuva malli Nokian kaupungille (Nokian oma sosiaalinen yritys/useamman kunnan yhteinen sosiaalinen yritys/seutukunnallinen sosiaalinen yritys). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Kuntayhteistyön kautta arvioidaan Tampereen seutukuntaa parhaiten palveleva sosiaalisen yrityksen malli ja yhteistyötapa sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeessa tehtiin selvitys Nokian kaupungin ja mahdollisesti useamman kunnan työllisyyden hoidon kehittämiseksi sosiaalisen yrityksen keinoin. Selvitystyöstä vastasi Innolink Research Oy yhteistyössä Verte Oy:n ja Nokian kaupungin kanssa. Alun perin suunniteltu yhteistyö Pirkkalan kunnan kanssa ei toteutunut. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin Nokian kaupungin palvelukeskusten tarpeet ja mahdollisuudet in-house muotoisten palveluiden hankintaan kuntaomisteiselta sosiaaliselta yritykseltä. Kartoitustyön perusteella laadittiin alustava työllisyyden hoidon prosessikuvaus palvelurakenteen muodostumisesta. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laadintatyö aloitettiin prosessikaavion pohjalta. Liiketoimintasuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tuli ilmi, ettei edellytyksiä kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen perustamiselle ole olemassa johtuen kaupungin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Liiketoimintasuunnitelman laadintaa päätettiin jatkaa eteenpäin Verte Oy:n lähtökohdista. Työn edetessä kuitenkin todettiin, ettei Verte Oy:n toiminnalle sosiaalisena yrityksenä löydy sellaista lisäarvoa, että yritys hakeutuisi sosiaaliseksi yritykseksi, ja liiketoimintasuunnitelman laadinta päätettiin keskeyttää. Selvityksen perusteella työllisyyden kehittäminen Nokialla sosiaalisen yrityksen keinoin ei ole toteutettavissa kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen avulla. Sen sijaan työllisyyden hoito hankkeessa laaditun prosessikuvauksen mukaisena käynnistyi tammikuussa 2010. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen kautta työllisyyden hoitoon saatiin kokonaan uusi yritysvetoinen toteutustapa. 16

Hankkeen nimi AVOIN INNOVAATIO JA MONIALAISTEN PROJEKTIEN JOHTAMINEN AIMO-CASE DEMOLA Hankenumero 115787 Hermia Oy Toteutusaika: 01.11.2008-30.06.2010 Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus 50 000 50 000 48 148 1 852 1 852 Julkinen rahoitus yht 36 500 36 500 34 658 1 842 1 842 Kans. julk. rahoitus 36 500 36 500 34 658 1 842 1 842 Valtio 32 500 32 500 30 658 1 842 1 842 Kunta 0 0 0 0 0 Muu julk. rahoitus 4 000 4 000 4 000 0 0 Muu rahoitus yht. 13 500 13 500 13 490 10 10 Yksityinen 13 500 13 500 13 490 10 10 Syksyllä 2008 aloitti toimintansa TE-keskuksen pääosin rahoittamana Demola-hanke, jossa tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat osana opintojaan sekä tiiviissä yritysyhteistyössä toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen monitieteisiä kehityshankkeita. Kehityshankkeet perustuvat pääasiassa yritysten tarjoamiin kiinnostaviin palvelukonsepteihin. Kehityshankkeiden tuloksena on toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, joiden pohjalta syntyy uusia tuotteita, palveluita sekä yrityksiä. Tässä hankkeessa tarkastellaan avoimen innovaatioyhteisön johtamista edellä kuvatun Demolan toiminnan yhteydessä. Hankkeessa keskitytään johtamisen menetelmiin ja työkaluihin ja luodaan siten edellytyksiä demo-vetoisen toiminnan synnyttämiseen myös Demolan ulkopuolella yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Yhteistyöverkoston laajuus sekä yhteistyön osapuolten toiminnan eroavaisuudet aiheuttavat avoimen innovaatioyhteisön johtamiselle erityisiä haasteita. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Demolan ja projektiryhmien toiminnan seuraaminen 2) Kirjallisuuskatsaus 3) Johtamismallin määrittely 4) Määritetyn johtamismallin toimivuuden varmistaminen (pilotointi Demolan toiminnassa) Hankkeen aikana tarkasteltiin kattavasti Demolan toimintamallia niin teoreettisten viitekehysten kuin Demolatiimien työn ja palautteen tarkastelun avulla. Tämän tuloksena hankkeessa syntyi huomattavasti Demolan tomintaa ja sen kehittämistä tukevaa tietoa erityisesti toimijaverkoston dynamiikasta arvonluontiprosessissa. Tämän tiedon avulla hankkeessa muodostettiin kokonaisvaltainen malli Demola-toiminnan organisoimiseen sekä määritettiin palveluprosessit monialaisten projektitiimien johtamiseen. 17