TERVEYDENHUOLTO tieteessä Elia Hermaso LT, lastetautie erikoislääkäri, uorisolääketietee erityispätevyys, koulu- ja opiskeluterveydehuollo ylilääkäri Helsigi kaupuki Silja Kosola LT, yleislääketietee erikoislääkäri, uorisolääketietee erityispätevyys, koulu- ja opiskeluterveydehuollo lääkäri Helsigi kaupuki Marjo Kuortti LT, yleislääketietee erikoislääkäri, uorisolääketietee erityispätevyys, uorisoeuvola lääkäri Tamperee kaupuki Hea Haravuori LT, uorisopsykiatria erikoislääkäri, erikoistutkija, erikoislääkäri THL, mieleterveys ja päihdepalvelut -osasto sekä HYKS, uorisopsykiatria kliikkaryhmä LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 12/2015 Vertaisarvioitu VV Yleislääkäri rooli uorte mieleterveyde häiriöide hoidossa Nuoria hoidetaa ja tuetaa moiammatillisesti perusterveydehuollossa, erikoissairaahoidossa ja muissa palvelujärjestelmissä. Mieleterveyde häiriöide tuistamie ja ohjaamie jatkohoitoo ovat koulu- ja opiskelu terveydehuollo yditehtäviä. Koulu- ja opiskeluterveydehuollossa o mahdollista toteuttaa vaikuttavaa lievempie miele terveyde häiriöide hoitoa. Mitä vahemmasta uoresta o kyse, sitä merkittävämpi rooli terveysasemie lääkäreillä o. Nuorte psyykkise ja somaattise sairastamise samaaikaie hoito vaatii siihe perehtyeitä lääkäreitä myös perusterveydehuoltoo. Nuorte mieleterveyde häiriöide varhaie ja tehokas hoito o tärkeää ii ihimillisestä kui kasataloudellisestaki äkökulmasta. O arvioitu, että puolet elämäaikaisista mieleterveyde häiriöistä puhkeaa keskiuoruutee meessä ja 75 % ee 25 vuode ikää. Vaikeita häiriöitä edeltävät usei lievemmät häiriöt, joita o kuiteki vai harvoi hoidettu (1). Ahdistueisuushäiriöt ovat yleisimpiä mutta lievimpiä mieleterveyde häiriöitä. Mielialahäiriöt ja käytöshäiriöt ovat usei luoteeltaa vakavampia ja aiheuttavat suurempaa haittaa. Eri tutkimuksissa arvioidaa, että mielialahäiriöitä esiityy vuodessa 10 15 %:lla uorista (2,3,4). Moihäiriöisyys o yleistä (5). Päihteide käyttöä edeltää usei mieleterveyshäiriö, ja päihderiippuvaisilla uorilla o usei moia samaaikaisia psykiatrisia diagooseja (6). Vuosituhae taitteessa arvioitii, että alle puolet vakavasta maseuksesta kärsivistä uorista oli psykiatrisessa hoidossa (7,8). Nuorisopsykiatrista erikoissairaahoitoa o sittemmi lisätty (9). Silti Suomessa ollaa yhä kaukaa tavoit teesta, että uorisopsykiatriste palveluje piirii pääsisi vuosittai oi 5 % 13 22-vuotiaista (10). Mieleterveyde tukemisee ei välttämättä tarvita lääkäriä, mutta erikoissairaahoitoo pääsee vai lääkäri lähetteellä (11,12). Perusterveydehuollo lääkäri o siis välttämätö osa hoitoketjua. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusterveydehuollossa toimiva lääkäri roolia uorte auttajaa ja haasteita erilaisissa toimitaympäristöissä. Perustaso palveluja moesta orgaisaatiosta Nuorte mieleterveyde peruspalveluja tuotetaa terveydehuollo ohella myös muissa orgaisaatioissa. Nuoria auttavat esimerkiksi lastesuojelu ja muu kuallie sosiaalityö, uorisotyö, järjestöt, seurakuat ja koulu oppilashuolto. Osassa maata perheeuvolat auttavat lapsi perheide lisäksi myös uoria. Nuorisoasemat ovat alueesta riippue joko kutie omaa tai A-kliikkasäätiö toimitaa. Ne tarjoavat päihdeasioide lisäksi vaihtelevasti apua muihiki riippuvuuksii ja uoruusiä kriiseihi (13,14). Perusterveydehuollo orgaisaatioraketeet vaihtelevat kuittai, mutta uorte terveyspalvelut jakautuvat yleesä kahtia: terveysasemille sekä koulu- ja opiskeluterveydehuoltoo. Vaikka terveysasemie lääkärit kuuluvat yleesä terveyspalveluihi, päätoimisia koulu- ja opiskeluterveydehuollo lääkäri vakasseja o vaihdelle ii terveys- kui perhepalveluissaki (15). Helsigi ja Tamperee järjestelmiä o kuvattu liitetaulukossa 1 (liiteaieisto o lehde iteretsivuilla artikkeli pdf-versio liitteeä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 12/2015). Asetus lisäsi päätoimisia koululääkäreitä Koulu- ja opiskeluterveydehuollo merkitys laste ja uorte terveydehuollossa o vuosi 809
TERVEYDENHUOLTO Kirjallisuutta 1 Kessler RC, Ammiger GP, Aguilar-Gaxiola S, Aloso S, Lee S, Ustu TB. Age of oset of metal disorders: A review of recet literature. Curr Opi Psychiatry 2007;20:359 64. 2 Kessler RC, Aveevoli S, Costello J K ym. Prevalece, persistece, ad sociodemographic correlates of DSM-IV disorders i the Natioal Comorbidity Survey Replicatio Adolescet Supplemet. Arch Ge Psychiatry 2012;69:372 80. 3 Kessler RC, Aveevoli S, Costello J ym. Severity of 12-moth DSM-IV disorders i the Natioal Comorbidity Survey Replicatio Adolescet Supplemet. Arch Ge Psychiatry 2012;69:381 9. 4 Ormel J, Rave D, va Oort F ym. Metal health i Dutch adolescets: a TRAILS report o prevalece, severity, age of oset, cotiuity ad co-morbidity of DSM disorders. Psychol Med 2014. doi:10.1017/s0033291714001469 5 Karlsso L, Pelkoe M, Ruuttu T ym. Curret comorbidity amog cosecutive adolescet psychiatric outpatiets with DSM-IV mood disorders. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:220 31. 6 Deas D. Adolescet substace abuse ad psychiatric comorbidities. Review. J Cli Psych 2006;67 Suppl 7:18-23. 7 Aalto-Setälä T, Marttue M, Tuulio-Heriksso A, Poikolaie K, Löqvist J. Psychiatric treatmet seekig ad psycosocial impairmet amog youg adults with depressio. J Affect Disord 2002;70:35 47. 8 Haarasilta L, Marttue M, Kaprio J, Aro H. Major depressive episode ad health care use amog adolescets ad youg adults. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2003;38:366 72. 9 Pylkkäe K, Laukkae E. Nuorisopsykiatrie avohoito toteutuu kohtalaisesti. Näkökulma. Suom Lääkäril 2013;68:1164 5. 10 Pylkkäe K. Nuorisopsykiatrise avohoido laatusuositus. Laadu osa-alueet, mittarit, hyvä laadu kriteerit ja iide toteutumie. NALLE-projekti loppuraportti. Suome Nuorisopsykiatrie yhdistys, Helsiki 2013. www. uorisopsykiatrie-yhdistys.org/ wp-cotet/uploads/2013/09/ SNPY_laatusuositus_1013.pdf 11 Kaltiala-Heio R, Rata K, Fröjd S. Nuorte mieleterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010;126:2033 9. 12 Terveydehuoltolaki. 30.12.2010/1326. https:// www.filex.fi/fi/laki/ ajatasa/2010/20101326. 13 Helsigi sosiaali- ja terveyspalvelut. Nuorisoasema. www.hel. fi/www/helsiki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/sosiaalie-tukija-toimeetulo/uorte-palvelut/ uorisoasemat/ 14 A-kliikkasäätiö. Nuorisoasemat. 30.9.2014. www.a-kliikka.fi/ tuhae taittee jälkee alkaut taas kasvaa. Tähä vaikutti keskeisesti vuoa 2009 aettu ja vuoa 2011 uudistettu asetus (16). Se laadittii terveyseuvoa ja terveystarkastuste suuitelmallisuude, yhteäise taso sekä yksilöide ja väestö tarpeide huomioimise varmistamiseksi. Asetukse vaatimuste vuoksi vakassimääriä o alettu lisätä, ja moi paikoi o jo siirrytty päätoimisii koulu- ja/tai opiskeluterveydehuollo lääkäreihi. Kouluterveydehuoltoo kuuluvat ee muuta terveyde edistämie ja terveystarkastukset. Oleellista o myös tuistaa varhaisessa vaiheessa oppilaa erityise tue tai tutkimuste tarve ja järjestää tarvittavaa tukea sekä tukea pitkäaikaisesti sairaa lapse omahoitoa yhdessä muide oppilashuollo toimijoide kassa ja tarvittaessa ohjata lapsi jatkotutkimuksii ja -hoitoo (16). O tärkeää huomata, että asetuksessa paiotetaa myös perhee varhaista tukemista. Opiskeluterveydehuolto puolestaa sisältää sekä terveyde- että sairaahoido, mutta kuta voi halutessaa järjestää sairaahoido terveysasemilla. Opiskeluterveydehuolto kattaa lukioissa, ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä terveydehuoltotyö. Yliopisto-opiskelijoille palvelut tarjoaa YTHS. Asetukse mukaa erityise tue tarve o selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppi laassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä o tekijöitä, jotka voivat vaarataa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityise tue tarpee arvioimiseksi ja toteuttamiseksi o tarvittaessa järjestettävä lisäkäy tejä ja kotikäytejä. Lisäksi o laadittava hyvivoiti- ja terveyssuuitelma yhteistyössä tukea tarvitseva ja ikävaihee mukaisesti häe perheesä kassa. Suuitelma toteutumista o seurattava ja arvioitava. Erityise tue tarpee arvioimiseksi ja tue järjestämiseksi o tarvit taessa myös tehtävä yhteistyötä kua eri toimi joide, kute päivähoido, koti palvelu, lastesuojelu, oppilas- ja opiskelijahuollo sekä erikoissairaahoido ja muide tahoje keske. Asetukse toteutumisessa o yhä puutteita. Valvotaohjelma seuratatutkimuksessa arvioitii, että vai 6 % terveyskeskuksista täytti suositukse kouluterveydehuollo lääkärie hekilöstömitoituksesta. Opiskeluterveydehuollossa suositus toteutui 17 %:ssa terveyskeskuksista. Opiskelijoita lääkäriä kohde oli keskimääri 7 050 suositellu 2 500 3 000: sijaa (17). Valvira ja aluehallitovirastoje vuoa 2011 tekemä selvitykse mukaa lukioissa ja ammattioppilaitoksissa oli suurimmat puutteet määräaikaiste terveystarkastuste toteuttamisessa (18). Erityisesti lääkäritarkastusta oli laimilyöty. Opiskeluhuollo käytäöt muutosvaiheessa Vuoa 2014 voimaa tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttaa kouluje moiammatillista yhteistyötä (19). Uudistukse yhteä tavoitteea o siirtää opiskeluhuollo paiopistettä ehkäisevää ja yhteisöllisempää suutaa. Lisäksi lailla pyritää turvaamaa toise astee opiskelijoide kuraattori- ja psykologipalvelut aiempaa paremmi. Opiskeluhuolto sisältää kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydehuollo palvelut sekä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollo järjestämisvastuu o oppilaitokse sijaitikualla, ja sitä toteutetaa moialaisesti sekä opetustoimessa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Opiskeluhuollo psykologit ja kuraattorit tarjoavat opiskelu ja koulukäyi tukea ja ohjausta yhteisö ja yksilö tarpeide mukaa, tarvittaessa kiireellisestiki. Laki velvoittaa muuta hekilöstöä ilmoittamaa havaitusta tue tarpeesta kuraattorille tai psykologille (19). Yksilökohtaisee asiatutijaryhmää voidaa lai mukaa imetä asiatutijoita jäseeksi vai opiskelija tai häe huoltajasa suostumuksella. Etise kaltaiset oppilashuoltoryhmät, joissa keskusteltii useasta oppilaasta, eivät ole eää mahdollisia. Koululääkäri rooli yksilökohtaisissa asiatutijaryhmissä o vielä muovautumassa. Terveysasemie rooli Tilastovertailu Helsigistä osoittaa, että uoruusikäisiltä kirjataa mieleterveyshäiriöide diagooseja, erityisesti ahdistusta tai stressihäiriöitä, eemmä terveysasemilla kui koulu- ja opiskeluterveydehuollossa (taulukko 1). Alaikäiste mielialahäiriödiagooseja tai iihi viittaavia Z-diagooseja sitä vastoi kirjataa useammi kouluterveydehuollossa kui terveysasemalla. Täysi-ikäiste uorte hoidossa korostuu terveysasemie merkitys. Helsigi tilastosta saa vaikutelma, että mieleterveyde häiriöide diagooseja kirja 810
tieteessä 15 Aromaa M, Hermaso E, Aito H ym. Lastelääkärie muuttuva rooli avoterveydehuollossa. Suom Lääkäril 2014;69:283a e. 16 Valtioeuvosto asetus euvolatoimiasta, koulu- ja opiskeluterveydehuollosta sekä laste ja uorte ehkäisevästä suu terveydehuollosta 6.4.2011/338. www.filex.fi/fi/laki/ alkup/2011/20110338 17 Wiss K, Fratsi-Lakia M, Koskie H, Saaristo V. Neuvolatoimita, koulu- ja opiskeluterveydehuolto sekä laste ja uorte ehkäisevä suu terveydehuolto 2011. Asetukse (338/2011) toimeepao seurata ja valvota. THL Raportti 71/2012. 2.1.2015. www. valvira.fi/files/raportti_71_2012_ Neuvolatoimita_koulu_ja_ opiskeluterveydehuolto_kysely_ tulokset.pdf). 18 Neuvolatoimita, koulu- ja opiskeluterveydehuolto sekä laste ja uorte ehkäisevä suu terveydehuolto (asetukse 338/2011 valvota), valtakuallie valvotaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveysala lupa- ja valvotavirasto (Valvira), 26.1.2012, päivitetty 4.6.2013. 2.1.2015. www.valvira.fi/files/ tiedostot//e/neuvolatoimita_ valvotaohjelma.pdf 19 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/ 1287. www.filex.fi/fi/ laki/alkup/2013/20131287 20 Bryce G, Gordo J. Maagig child ad adolescet metal health problems: the views of geeral practitioers. Health Bull (Edib) 2000;58:224 6. 21 Buhagiar K, Cassar JR. Commo metal health disorders i childre ad adolescets i primary care: A survey of kowledge, skills ad attitudes amog geeral practitioers i a ewly developed Europea coutry. Eur J Psychiatr 2012;26:145 58. 22 Stei REK, Ziter LE, Jese PS. Itervetios for Adolescet Depressio i Primary Care. Pediatrics 2006;118:669 82. 23 Paaae R, Ristikari T, Merikukka M, Rämö A, Gissler M. Laste ja uorte hyvivoiti Kasallie sytymäkohortti 1987-tutkimusaieisto valossa. THL raportti 52/2012. 2.1.2015. www.julkari.fi/ bitstream/hadle/10024/102984/ THL_RAPO52_2012_web.pdf 24 Lastesuojelulaki 13.4.2007/417. 2.1.2015. www.filex.fi/fi/laki/ ajatasa/2007/20070417 25 Kestilä M, Väisäe A, Paaae R, Heio T, Gissler M. Kodi ulkopuolelle sijoitetut uoria aikuisia. Rekisteripohjaie seuratatutkimus Suomessa vuoa 1987 sytyeistä. Yhteiskutapolitiikka 2012;77:599 620. 2.1.2015. www.julkari.fi/ bitstream/hadle/10024/100138/ YP6_2012_Kestil%E4. pdf?sequece=1 26 Pylkkäe K, Marttue M. Sijaishuoltouorte psykiatrise hoido tarvetta ei kohdata ajoissa. Suom Lääkäril 2010;65:4055. TAULUKKO 1. Helsigi sosiaali- ja terveysvirastossa vuoa 2013 asioieet uoret (), joide potilaskertomuksee o kirjattu pää- tai sivudiagoosiksi joki mieleterveyshäiriö. Taulukossa luokat F30 39 mielialahäiriöt, F40 48 ahdistueisuushäiriöt ja stressii liittyvät häiriöt, F50 syömishäiriöt, F90 94 tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt sekä Z55 56 sosioekoomisii ja psykososiaalisii olosuhteisii liittyvät terveysvaarat ja Z73 elämätilatee hallitaa liittyvät ogelmat. Tiedossa ei ole, missä diagoosi o tehty. Aieisto: Ecomed / 8.9.2014 Mirja Asikaie. Diagoosi Koulu- tai opiskeluterveydehuolto, Terveysasemat, Päivystys, Yhteesä, 13 15-vuotiaat Mielialahäiriöt (F30 39) 42 31 1 74 Ahdistus- ja stressihäiriöt (F40 48) 38 43 5 86 Syömishäiriöt (F50) 23 10 1 34 Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt (F90 94) 30 19 1 50 Sosioekoomisii ja psykososiaalisii olosuhteisii liittyvät terveysvaarat tai elämä tilatee hallitaa liittyvät ogelmat (Z55 56, Z73) 24 9 0 33 Yhteesä 157 112 8 277 16 17-vuotiaat Mielialahäiriöt (F30 39) 72 55 8 135 Ahdistus- ja stressihäiriöt(f40 48) 44 77 12 133 Syömishäiriöt (F50) 22 10 0 32 Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt (F90 94) 8 6 1 15 Sosioekoomisii ja psykososiaalisii olo suhteisii liittyvät terveysvaarat tai elämä tilatee hallitaa liittyvät ogelmat (Z55 56, Z73) 19 19 38 Yhteesä 165 167 21 353 18 22-vuotiaat Mielialahäiriöt (F30 39) 116 585 73 774 Ahdistus- ja stressihäiriöt (F40 48) 108 601 95 804 Syömishäiriöt (F50) 16 50 9 75 Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt (F90 94) 6 25 1 32 Sosioekoomisii ja psykososiaalisii olosuhteisii liittyvät terveysvaarat tai elämätilatee hallitaa liittyvät ogelmat (Z55 56, Z73) 9 52 6 67 Yhteesä 255 1 313 184 1 752 taa perusterveydehuollossa varsi harvoi tai varovaisesti. Yhde ikäluoka koko o Helsigissä oi 5 000 hekeä, jote tilastovertailuu otettuja diagooseja kirjattii vai oi 3 %:lle alaikäisistä ja oi 7 %:lle 18 22-vuotiaista. Muilla paikkakuilla vastaava tilasto saattaisi äyttää hyviki erilaiselta. Esimerkiksi Tampereella terveysasemie rooli alle 18-vuotiaide hoidossa o vähäie. Peruskoulu päättäeistä opiskelijoista vastaa suurimmalta osi opiskeluterveydehuolto ja peruskoululaisista koulu terveydehuolto, missä hoidetaa erityisesti tarkkaavuus- ja käytöshäiriöitä. Nuorisoeuvolassa hoidetaa peruskoululaisia ja iitä alle 22-vuotiaita, jotka eivät kuulu opiskeluterveydehuoltoo.18 22-vuotiaide mieleterveyshäiriöitä hoidetaa melko tasaveroisesti opiskeluterveydehuollossa ja terveysasemie 811
TERVEYDENHUOLTO 27 Kopoe N, Laukkae E, Tolmue T, Ovaskaie S. Joutuvatko sijaishuoltopaikkoje uoret liia herkästi uorisopsykiatriselle osastolle? Suom Lääkäril 2010;65:4073 8. 28 Marttue M, Kataja H, Hettoe A, Hokkae T, Tuomie T, Ebelig H. Hyötyykö käytös häiriöie uori uorisopsykiatrisesta osasto hoidosta? Duodecim 2004;120:43 9. 29 Ehrlig L. Multidimesioal family therapy. Uusi työtapa uorte moimuotoisii ogelmii. Kokemuksia MDFT: mahdollisuuksista. 2.1.2015. www.mieleterveysseura.fi/sites/ default/files/materials_files/ mdft_et.pdf 30 Haapasalo-Pesu K-M. Sijaishuollossa oleville uorille oma psykiatrie polikliikka. Suom Lääkäril 2010;65:4112 3. 31 Sosiaali- ja terveysmiisteriö. Mieleterveys- ja päihdesuuitelma. Ehdotukset miele terveys- ja päihdetyö kehittämiseksi vuotee 2015. Julkaisuja 2012:24. Helsiki: Sosiaali- ja terveysmiisteriö. 30.9.2014. http://ur.fi/ URN:ISBN:978-952-00-3382-8 32 Helsigi kaupuki, Sosiaali- ja terveysvirasto. Helsigi sosiaalija terveysvirasto Strategiasuuitelma vuosille 2014 2016. 30.9.2014. www.hel.fi/static/sote/ julkaisut/sote_strategiasuuitelma2014_2016.pdf 33 Aalberg V, Siimes M. Lapsesta aikuiseksi uore kypsymie aiseksi tai mieheksi. Helsiki: Nemo 1999. 34 Karukivi M, Mäkelä A, Haapasalo- Pesu KM. Akuuttityöryhmä tehosti uorisopsykiatrista avohoitoa Satakuassa. Suom Lääkäril 2013;68:2524 8. 35 Järvi U. Apua uorille ilma rajoja. Uutie. Suom Lääkäril 2014;69:293. 36 Nuotio T-M, Karukivi M, Saarijärvi S. Nuorte maseusta voidaa ehkäistä. Suom Lääkäril 2013;68:1089 95. 37 Sawyer SM, Drew S, Yeo MS, Britto MT. Adolescets with a chroic coditio: challeges livig, challeges treatig. Lacet 2007;369:1481 9. 38 Suris J-C, Michaud P-A, Akre C, Sawyer SM. Health risk behaviors i adolescets with chroic coditios. Pediatrics 2008;122:e1113 8. 39 Ambresi A-E, Beet K, Patto GC, Saci LA, Sawyer SM. Assessmet of youth-friedly health care: A systematic review of idicators draw from youg people s perspectives. J Adolesc Health 2013;52:670 81. 40 Kosoe S. Nuorisolääketietee erityispätevyys perustettu. Suom Lääkäril 2014;69:1899. vastaaotoilla. ICD-10-koodie sijasta käytössä ovat lähiä ICPC-koodit. Työssä terveysasemilla o haasteesa. Lääkärie arvio mukaa heillä ei ole riittävästi tietotaitoa uorte kohtaamisee eikä häiriöide tuistamisee ja hoitamisee (20,21). Kohdeetummi suuatut ja lääkäri toteutettavaksi soveltuvat hoitomeetelmät, kute uorte mase ukse lyhytkestoiset psykososiaaliset tuki muodot, olisivat kuiteki vaikuttavia (22). Lastesuojelu piirissä paljo oireilevia uoria Kouluttamattomuus sekä mieleterveys- ja toimee tulo-ogelmat kasautuvat usei. Lisäksi vahempie ogelmat liittyvät kiiteästi laste ja uorte hyvivoitii ja mieleterveysogelmii (23). Niipä koko sosiaalihuollo voi katsoa toimiva uorte mieleterveyde ogelmia ealtaehkäisevästi. Erityisesti lastesuojelu piirissä o paljo traumatisoitueita ja oireilevia uoria. Lastesuojelulaki velvoittaa terveyskeskukse ja sairaahoitopiiri atamaa asiatutija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastesuojelussa. Myös tarvittavat tutkimus-, hoito- ja terapiapalvelut o järjestettävä (24). Lisäksi laki velvoittaa tutkimaa lapse terveydetila, ku häet sijoitetaa sijaishuoltoo. Tällä tarkoitetaa perusteellista lääkäritarkastusta, joka tarkoituksea o varmistaa, että sijoitettu lapsi tai uori saa sijoituspaikassaa asiamukaista ja tarvittavaa hoitoa ja huolepitoa ja sijaishuoltopaikassa o tiedossa ajatasaiset hoito-ohjeet. Sijoitetuilla lapsilla ja uorilla o rusaasti psykiatrise hoido tarvetta sekä ee sijoitusta että se jälkee uorea aikuisea (25). Nuoria lähetetää psykiatrisee osastohoitoo myös sijoitukse aikaa kriisiytyee tilatee vuoksi, vaikka asiamukaie ja sijaishuoltopaika kassa yhteistyössä toteutettu uorisopsykiatrie avohoito voisi ehkäistä osastohoido (26,27). Sijoitetuilla uorilla yleistä käytös häiriötä ei suositella hoidettavaksi pitkäkestoisesti osastohoidossa, vaa yhteistyössä lastesuojelu, sijaishuoltopaika ja uore lähi verkosto kassa (28,29). Sijoitetuille uorille hoitoa tarjoavasta ja tämä ryhmä ogelmii perehtyeestä uorisopsykiatrisesta työryhmästä o saatu hyviä kokemuksia (30). Nuorisopsykiatrie erikoissairaahoito Muu muassa Mieli-ohjelmassa lijataa, että uorte mieleterveyde häiriöitä tulee hoitaa mahdollisimma paljo avohoidossa ja lähellä uore jokapäiväistä eliympäristöä (31). Tähä tavoitteesee pyritää sekä erikoissairaahoidossa että perustasolla. Esimerkiksi Helsiki o kirjaut tavoitteeksi auttaa lasta ja uorta häe omassa kehitysympäristössää (32). Vaikeimmat häiriöt kuuluvat kuiteki erikoissairaahoitoo. Kaikissa sairaahoitopiireissä o ykyää uorisopsykiatria polikliikka. Nuorisopsykiatrisia avohoitotiimejä arvioitii vuoa 2010 oleva oi sata (10). Kohderyhmä o rajattu hyvi vaihtelevasti. Esimerkiksi HUS-piirissä uorisopsykiatria kattaa vai viisi ikäluokkaa (13 17 vuotta), vaikka uoruusiä kestoksi yleisesti määritellää vähitää kymmekuta vuotta (33). Polikliikoide tavaomaiste yksilö- ja perhetapaamiste rialle o kehittyyt ryhmämuotoisia palveluja, päiväosastoja ja päiväkutoutusyksiköitä. Viime vuosia o kehitetty erityisesti opeaa arvioo ja asiamukaisee hoitoo ohjautumista ja pääsyä. Tähä tarpeesee ovat vastaeet matala kyykse arvioitiyksiköt sekä erikoissairaahoidossa että perustasolla. Uusimpia työmuotoja ovat akuuttityöryhmät, jotka tarvittaessa jalkautuvat kotiiki (34,35). Kokemus o osoittaut, että opea arvio ja lyhyt itervetio usei riittävät ajakohtaise ogelma hoidoksi. Pohdita Ku sosiaali- ja terveydehuoltoa yt järjestetää uutee uskoo, o tärkeää ymmärtää, mikälaisia raketeita o jo olemassa ja mite e toimivat. Kahde iso kua vertailu osoittaa, että toimitaympäristöissä o paljo vaihtelua. Siksi toimitatavatkaa eivät voi olla samalaisia. Näyttää siltä, että koulu- ja opiskeluterveydehuollo lääkäri o helpompi saada kattava käsitys uore oireista, toimitakyvystä, sosiaalisesta selviämisestä ja perhesuhteista kui terveyskeskuskollega. Orgaisatoriset järjestelyt o kuiteki saatettu tehdä ii, ettei koululääkärillä ole mahdollisuutta tavata uorta useam paa kertaa. Silloi aioaksi vaihtoehdoksi jää erikoissairaahoitoo lähettämie. Nuori 812
tieteessä Nopea arvio ja lyhyt itervetio usei riittävät aja kohtaise ogelma hoidoksi. SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaeet sidoaisuutesa seuraavasti (ICMJE: lomake): Elia Hermaso: työsuhde (kouluterveydehuollo ylilääkäri, Helsiki). Silja Kosola: tutkimus apuraha (Orio Farmos). Marjo Kuortti: lueto palkkiot (Novartis Filad Oy, MSD Filad Oy, matka-, majoitus- ja kokouskuluja (Bayer Oy). Hea Haravuori: kosultoiti (Tukikoti Kaislikko Oy), luetopalkkiot (Expo Medica, Suome Psykiatriyhdistys, useita julkisia tahoja), majoituskuluja (Oy H. Ludbeck Ab). voi kuiteki hyötyä jo perustasolla toteutetuista varhaisista itervetioista: lääkäri arviosta, selvetävästä keskustelusta ja esimerkiksi uihäiriö esiavusta tai päihdekäyttöö kohdistuvasta mii-itervetiosta. Terveysasemat ovat myös iide uorte saavu tettavissa, jotka eivät opiskele tai eivät halua käyttää oppilaitoksessa tarjolla olevia palveluja. Terveysasemilla ei jaotella, oko kyseessä ealtaehkäisy vai hoito kaikki otetaa vastaa. Parhaassa tapauksessa terveyskeskuslääkäri tutee koko perhee ja o site todellie perhe- tai omalääkäri. Terveysasemalla mahdollisuudet moiammatillisee työsketelyy saattavat toisaalta olla rajalliset. Terveysasemie psykiatrisilla sairaahoitajilla, depressiohoitajilla tai psykologeilla ei yleesä ole vahvaa kokemusta uorte hoidosta. Yleislääkäri ei välttämättä ole arkityössää tiiviisti tekemisissä muide ammattilaisryhmie kassa eikä site tue käytettävissä olevaa erityisosaamista. Ku kouluikäiste hoito keskitetää koululääkäreille, terveysasemilla työsketelevie kokemus uorte hoidosta väistämättä väheee. Lastesuojelulaitoste ja yleislääkärie yhteistyö o vakiitumatota. Traumatisoitueesta uoresta ja lastesuojeluviraomaisista saattaa tutua turhauttavalta, että erikoissairaahoitoa varte tarvitaa lääkäri tutkimuksee perustuva lähete. Mieleterveysogelmasta kärsivä uori putoaa helposti hoido piiristä palatessaa erikoissairaahoidosta perustasolle, koska häe o esimerkiksi itse varattava vastaaottoaika perusterveydehuoltoo. Kouluterveydehuolto saattaisi usei olla terveyskeskusta luotevampi jatkohoitopaikka, koska se o lähellä uore joka päiväistä eliympäristöä. Säädöksiä o kuiteki voitu tulkita ii, etteivät mieleterveyshäiriöide hoito tai erikoissairaahoido jatkohoito kuulu kouluterveydehuoltoo. Opiskeluterveydehuoltoo kuuluvia sairaahoidollisia palveluja voidaa tarjota esisijaisesti terveysasemilla. Esimerkiksi europsykiatrisista häiriöistä kärsivät hyötyvät erityisesti sellaisesta laaja-alaisesta osaamisesta ja pitkäaikaisesta kotaktista, joka o mahdollista järjestää vai perusterveydehuollossa. Psyykkisesti sairaat uoret tarvitsevat usei apua somaattisii vaivoihi, ja vastaavasti somaattisesti pitkäaikaissairaat uoret ovat muita suuremmassa riskissä sairastua mieleterveyshäiriöihi (37,38). Pitkäaikaisesti sairas uori voisi hyötyä erikoissairaahoido seuraa ohella esimerkiksi seuraasta uorisoeuvolassa, missä hä saisi mieleterveydellee erityistä tukea. Palvelupolut tulisi raketaa uore äkökulmasta selviksi ja eri ammattiryhmie osaamista laajasti hyödytäviksi. Nuori toivoo helposti saavutettavia ikätasoisia palveluja, lääkäriltä ammattitaitoa ja hoitolijauste mukaista ja tehokasta hoitoa (39). Lisäksi korostuu tarve luottamuksellisee hoitokotaktii. Toisaalta uorte hoidossa tarvitaa moiammatillista yhteistyötä. Vaikka hiljattai perustettu uorisolääketietee erityispätevyys tuski ratkaisee kaikkia ogelmia, se kuiteki korostaa uorte kokoaisvaltaista hoitoa (40). Hoido eri portailla työsketelevät uorisolääkärit voivat ratkai sevasti parataa uorte psykiatrise hoido kokoaisuutta. Eglish summary www.laakarilehti.fi > i eglish The role of primary care physicias i the treatmet of metal health problems i adolescets 813
Eglish Summary Elia Hermaso M.D., Ph.D., specialist i paediatrics, special competece i adolescet medicie, chief physicia The school ad studet health care, city of Helsiki Silja Kosola Marjo Kuortti Hea Haravuori The role of primary care physicias i the treatmet of metal health problems i adolescets Metal health problems i youg people are a major challege to public health. Recogizig ad treatig these disorders at a early stage is importat from both huma ad atioal ecoomic perspectives. I Filad, adolescet psychiatry is a specialty of its ow, but most commoly access to adolescet psychiatry cliics is limited to 13-17 year olds. Outside specialist cliics, urses, social ad youth workers, psychologists, primary care ad school physicias ad other professioals help youg people with metal health problems. To complicate the system eve further, orgaizatioal models of primary health care vary across muicipalities. School ad studet health care, however, covers all studets i primary ad secodary schools. Both urses ad school doctors participate i health check-ups. The advatage of this system is that it reaches practically all adolescets icludig those ot actively seekig help. School health care is desiged for prevetio rather tha treatmet of idetified metal health problems. Thus the follow-up after a specialist cosultatio may be problematic. The professioals at health cetres seem to be of greater importace for older youth. Mild forms of metal disorders ca also be treated effectively i primary care settigs. Primary care doctors display diverse commuicatio skills ad kowledge o both adolescece ad treatmet of adolescet metal disorders. To deal with the problem, a special qualificatio i adolescet medicie was recetly established by the Fiish Medical Associatio. I the future, adolescet medicie physicias will be key professioals i the multidiscipliary follow-up of youg people with log-stadig somatic, metal health or europsychiatric problems. 813a
LIITETAULUKKO 1. tieteessä Nuorte mieleterveyde ogelmie hoito ja erilaiset tukimuodot. Tamperee ja Helsigi vertailu. Tampere Helsiki Väestö (31.12.2013) 220 446 612 664 Sosiaali- ja terveydehuollo 1990/1991 2013 yhdistämisvuosi Terveyskeskuslääkärie vakassie määrä Terveysasemilla 88 Opiskeluterveydehuollossa 8 Neuvola- ja kouluterveydehuollossa 8 Erilaisissa keskitetyissä palveluissa 5 Terveysasemilla 288 Koulu- ja opiskeluterveydehuollossa 25 Koulu- ja opiskeluterveydehuollo lääkärit ja terveydehoitajat orgaisaatiossa Kouluterveydehuollo ja terveysasemie lääkärie välie työjako Opiskeluterveydehuollo ja terveysasemie lääkärie välie työjako Lääkärit ja terveydehoitajat kuuluvat avo palveluide tuotatoalueesee, laste ja uorte terveys palveluihi. Terveysasemie lääkäreistä 22 työsketelee myös kouluterveydehuollossa. Kouluterveydehuollossa terveystarkastukset ja muu ealtaehkäisevä työ, joideki somaattiste sairauksie seurata ja perustaso mieleterveyshoito Opiskeluterveydehuolto vastaa koko perusterveydehuollo terveyde- ja sairaahoidosta Koulu- ja opiskeluterveydehuollo lääkärit, kouluterveydehoitajat ja opiskeluterveyde hoitajat kuuluvat kolmee eri jaoksee. Terveysasemie lääkärit eivät työsketele kouluterveydehuollossa. Kouluterveydehuollossa terveystarkastukset ja muu ealtaehkäisevä työ. Opiskeluterveydehuollossa ealtaehkäisevä työ, mieleterveyde häiriöide hoito ja raskaude ehkäisy aloitus resurssie mukaa Psykiatriset sairaahoitajat Yläkouluilla psykiatria polikliika alaisia 3, opiskeluterveydehuollossa 1 Opiskeluterveydehuollossa 8 Koulupsykologit ja koulukuraattorit Väliporras kouluterveydehuollo/ terveysasemie ja erikoissairaahoido välillä Perheeuvola Erikoissairaahoido mieleterveyspalvelut uorille ADHD-hoitoketju Seksuaaliterveydehoido työjako Erityistoimijoide tuki perustasolle, esimerkkejä keskeisistä toimijoista Kuuluvat varhaiskasvatukse ja perusopetukse tuotatoalueesee Laste ja uorte polikliikka (lastelääkäri- ja lasteeurologipalveluja) A-kliikkasäätiö Nuorisoasema Osa laste ja uorte terveyspalveluita, hoitaa alle 13-vuotiaide laste perheitä Kaupugi uorisopsykiatria polikliikka, 13 18-vuotiaat TAYS: uorisopsykiatria polikliikka, 13 17-vuotiaat Kaupugi psykiatria polikliikat, yli 18-vuotiaat Diagostiikka ja lääkehoido aloitus perheeuvolassa tai laste ja uorte polikliikalla tai kaupugi uorisopsykiatria polikliikalla, jatkohoito koulu- ja opiskeluterveydehuollossa. Nepsy-tiimissä alle 20-vuotiaide jalkautuva työ Opiskelijoide seksuaaliterveyde hoito opiskeluterveydehuollossa, osa lukiolaiste ehkäisyasioista uorisoeuvolassa. Muide alle 22-vuotiaide seksuaaliterveyde hoito uorisoeuvolassa. Perhepiste Nopea, jalkautuva työparitoimita Nuorte talo, moia toimijoita samassa tilassa Nuorisotyö Siltavalmeus, mm. työpajat ja euvotapalvelu, etsivä työ AKU, yksilöllistä ohjausta kouluvalioissa ja harjoittelussa, alle 18-vuotiaille Ehkäisevä työ (päihteet) Seurakuat, järjestöt ja yhdistykset laajasti erilaisia hakkeita THL ja Puolustusvoimat, Aikalisä! Time out! -tukipalvelu Osa opetustoimea Nuorisoasemia 3 Osa perhe- ja sosiaalipalveluja, mutta laste psykiatrit osa lääkäripalveluja, hoitaa alle 18-vuotiaide laste ja uorte perheitä HUS uorisopsykiatria polikliikat, 13 17-vuotiaat Kaupugi psykiatria polikliikat, yli 18-vuotiaat Diagostiikka ja lääkehoido aloitus erikoissairaahoidossa lasteeurologia, lastepsykiatria tai uorisopsykiatria polikliikalla (HUS), jatkohoito kouluterveydehuollossa Raskaudeehkäisy aloitus opiskeluterveyde huollossa. Haasteelliset ehkäisyasiat ja alle 16-vuotiaide raskaudeehkäisy ehkäisy euvolassa. Lastesuojelu kotii vietävä kriisityö, aiemmi Nopsa-hake, lastesuojelu itesiivie perhetyö, 12 17-vuotiaat Nuorisotyö Laste ja uorte sivistys- ja hyvivoitipalvelut, mm. työpajat ja Luotsi-toimita Tulevaisuustiski, yksilöllistä ohjausta koulutus- ja työasioissa, 15 17-vuotiaat Nuorisoasiaikeskuksessa Klaari Helsiki, laste ja uorte ehkäisevää päihdetyötä Seurakuat, järjestöt ja yhdistykset laajasti erilaisia hakkeita THL ja Puolustusvoimat, Aikalisä! Time out! -tukipalvelu 813b