HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATU- KOKEILU Liikenteen kehitys 2013-2015
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 2 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Jalankulku ja pyöräily Hämeenkadulla... 4 Ajoneuvoliikenne Hämeenkadulla... 5 Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne... 8 Kehäväylien ajoneuvoliikenne... 9 Yhteenveto... 10 LIITTEET 1 Ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella 2 Ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella 3 Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet keskustan alueella ennen- ja jälkeen-tilanteessa 4 Melumittaustulokset Hämeenkadulla ennen- ja jälkeen-tilanteessa 5 Kelluvan auton ajojen matka-ajat ennen- ja jälkeen-tilanteessa keskustan alueella 6 Kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät (KVL) ennen- ja jälkeen-tilanteessa
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 3 15.12.2015 Yleistä Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkoi maanantaina 30.6.2014. Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie Rautatienkatu sallitaan vain linja-auto-, taksi- ja huoltoliikenne. Kokeilu kestää vuoden 2016 loppuun saakka. Kesällä 2014 tehtiin joukkoliikennekatukokeilun muutokset: Hatanpään valtatien liittymässä sallitiin Hämeenkadulta vasemmalle Hatanpään valtatielle kääntyminen Tuomiokirkonkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi välillä Verkatehtaankatu Hämeenkatu sekä Hämeenkadun ja Tuomiokirkonkadun liittymä suljettiin. Verkatehtaankadulta sallittiin kääntyminen vasemmalle Rautatienkadulle. Lisäksi Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun liittymässä otettiin käyttöön uudet liikennevalot. Joukkoliikennekadun käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös liikennevalojen ajoitusmuutoksia Hämeenkadun joukkoliikennekadun osuudelle sekä rautatieaseman liittymään. Muualla liikenteenseen vaikuttivat: Rauhaniementien silta suljettu ja Rantatunnelin työmaa Kesällä 2015 tehtiin elävöittämiskokeilun muutokset: Hämeenkadun ajorata kavennettiin osittain 1+1 kaistaiseksi. Pyöräilijöille rakennettiin omat ohjeelliset väylät levitetylle ja samaan tasoon jalkakäytävän kanssa nostetulle jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väylälle molemmille puolille Hämeenkatua. Ohjeellinen pyöräväylä on merkitty vain päällysteen pintaan. Pyöräily sallitaan ko. väylillä molempiin suuntiin. Linja-autojen pysäkkijärjestelyjä muutettiin poistamalla Hämeenkadun pohjoispuolelta Koskikadun liittymän itäpuoleinen ja Tuomiokirkonkadun liittymän länsipuoleinen pysäkki. Liikennevalo-ohjaus poistettiin Koskikadun ja Pellavatehtaankadun liittymistä. Huoltoautoille varattiin omat pysäköintitaskut. Viihtyisyyttä lisättiin istutuksien, penkkien sekä tekonurmialueiden avulla. Yrityksille annettiin mahdollisuus laajentaa toimintaansa katualueelle ja järjestää myös tapahtumia. Muualla liikenteeseen vaikuttivat: suljettuina olivat Lapintien silta, Kyttälänkatu välillä Aleksanterinkatu - P-Stockmann ja Vuolteenkatu välillä Ratinankuja - Tampereen valtatie sekä Ratinassa kauppakeskuksen työmaajärjestelyt (mm. poistettu Vuolteenkadun liittymä liikennevaloineen) sekä Rantatunnelin työmaa. Tämä selvitys on toinen väliraportti liikenteen kehityksestä joukkoliikennekadun kokeilun aikana. Seurantaa jatketaan vuosittain vuoden 2016 loppuun saakka. Elävöittämisen vaikutuksia tutkitaan lisäselvityksillä kaksi kertaa vuodessa; kesällä ja joulun alla. Ennen-tilanteen ajoneuvoliikenteen iltaruuhkan (klo 15:30 16:30) liikennemäärien tarkastelussa on hyödynnetty aiempina vuosien (vuosien 2011 2013) liikennelaskentoja, joita on täydennetty syys-lokakuussa 2013 tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduilla liikennemäärätiedoilla. Liikennemäärät ovat arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät on koottu syksyllä 2014 ja 2015 tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduista liikennemäärätiedoista. Liikennemäärien tarkastelussa on mukana myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatuja liikennemääriä. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 4 15.12.2015 on käytetty myös Viacount-mikroaaltolaskimia. Tässä selvityksessä on verrattu ennen-tilanteen määriä syksyn 2015 määriin. Liikenneonnettomuudet ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Tarkastelussa on vertailtu vuosien 2013 ja 2014 onnettomuuksia loppuvuosien ajalta, sillä 2015 onnettomuustietoja ei vielä ole käytössä. Melumittauksia on tehty vuosina 2014 ja 2015 sekä keväällä että syksyllä. Melumittaustulokset on saatu Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Kävely ja pyöräily Hämeenkadulla Kävelyn ja pyöräilyn määrää on vertailtu vuosien 2013 ja 2015 iltahuipputunnin laskennoista saatujen tulosten perusteella. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät laskettiin Hämeenkadulla Hämeensillalla, Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun länsireunoilla, Itsenäisyydenkadulla rautatietunnelissa sekä Rongankadun alikulkutunnelissa. Kesällä 2014 Hämeenkadun määriin vaikuttivat kadun itäpäässä mm. Tuomiokirkonkadun sekä sen ympäristön työmaat, minkä takia kävelyn ja pyöräilyn määriä ei esitetty aiemmassa 2014 valmistuneessa raportissa. Koko Tampereen kantakaupungin alueella pyöräilijöiden määrä on kasvanut heinä-joulukuun aikana vuodesta 2013 vuoteen 2014 alle prosentin, vastaavana aikana keskustan alueella kasvu on ollut noin + 11 %. Kuva 1. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltapäivän huipputunnin aikana.
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 5 15.12.2015 Jalankulkijoiden määrä Hämeenkadulla kasvoi Hämeensillalla + 24 %, Rautatienkadun liittymän länsireunalla +26 % ja Rongankadun alikulkutunnelissa +51 %. Muissa mittauspisteissä jalankulkijoiden määrä väheni noin -6 %. Pyöräilijöiden määrä väheni eniten rautatietunnelissa -29 %, josta pyöräilijät ovat siirtyneet käyttämään Rongankadun alikulkutunnelia. Hämeenkadun itäpäässä määrä väheni -22-26 % ja kasvoi Hämeensillalla +9 % sekä Rongankadun alikulkutunnelissa +16 %. Ajoneuvoliikenne Hämeenkadulla Ajoneuvojen syksyn 2015 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 2013 iltahuipputuntimääriin. Hämeenkadun ajoneuvoliikenteen liikennemäärät ovat vähentyneet kauttaaltaan. Iltaruuhkan liikennemäärät ovat vähentyneet kadun länsipäässä Hämeenpuiston liittymässä -160 ajon/h (-20%), Hämeensillalla -440 ajon/h (-36 %) ja itäpäässä -460 ajon/h (-66 %). Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun liittymässä liikennemäärät ovat vähentyneet -140 ajon/h (-11 %). Hämeenkadun sivusuuntien liikennemäärät ovat kasvaneet lähes kaikissa liittymissä. Ainoastaan Aleksanterinkadulla liikenne on vähentynyt Hämeenkadun pohjoispuolella -29 % ja eteläpuolella -26 %. Liikennemäärä on kasvanut Hatanpään valtatiellä +18 %, Koskikadulla +19 %, Pellavatehtaankadulla Hämeenkadun eteläpuolella +63 % ja pohjoispuolella +14 % sekä Rautatienkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella +15 % ja eteläpuolella + 7 %. Liitteessä 1 on esitetty ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Liitteessä 2 on esitetty ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Kuva 2. Eri ajoneuvotyyppien osuudet Hämeenkadun poikkileikkauksessa iltaruuhkan aikaan Hämeenpuiston ja Rautatienkadun liittymissä
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 6 15.12.2015 Hämeenkadun länsiosassa Hämeenpuiston liittymässä on iltaruuhkan aikaan henkilöautojen määrä vähentynyt -140 ajon/h (-25 %). Vastaavasti Hämeenkadun itäpäässä Rautatienkadun liittymässä on henkilöautojen määrä vähentynyt -480 ajon/h (-93 %). Henkilöautojen määrässä on mukana myös mm. huoltoajoneuvot. Linja-autojen määrä on kasvanut Hämeenkadun itäosalla + 10 ajon/h (+8 %), mutta vähentynyt länsiosalla -20 ajon/h (-12 %). Linja-autojen osuus ajoneuvoliikenteen liikennemääristä on kasvanut Hämeenkadun länsipäässä 22 %:sta 24 %:iin huolimatta linja-autojen kokonaismäärän vähentymisestä. Linja-autoihin nousseiden matkustajien määriä on tarkasteltu Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien osalta. Tarkastelut on tehty kolmen viime vuoden ajalta syyskuun ensimmäisen viikon keskimääräisinä arkivuorokausimäärinä. Keskustorin pysäkkien nousijamäärät ovat edelleen suurimmat, mutta ne ovat vähentyneet vuosien 2013 ja 2015 välillä merkittävästi eli noin 2450 nousua/vrk (-23 %). Samaan aikaan Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärät ovat kasvaneet yhteensä lähes Keskustorin pysäkkien vähenemän verran: Koskipuiston pysäkeillä noin 1015 nousua/vrk (+29 %) ja Rautatieaseman pysäkeillä noin 1320 nousua/vrk (+26 %). Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärien kasvuun on saattanut osaltaan vaikuttaa Hämeenkadun liikenneympäristön rauhottuminen ajoneuvoliikenteen määrien ja liikennemelun vähentymisen myötä. Kuva 3. Linja-autoihin nousseiden matkustajien määrät Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkeillä Linja-autojen matka-aikoja on tarkasteltu kolmen viime vuoden syyskuulta yhden arkipäivän ajalta. Linja-autojen ajoajat ovat pysyneet lähes ennallaan. Syksyllä 2014 Hämeenkatua itään ajavien linja-autojen matka-aika väheni aamuruuhkassa ja kasvoi iltaruuhkassa, mutta on tänä syksynä palautunut lähes 2013 tasolle. Lännen suuntaan ajavien linja-autojen matka-aika on pysynyt ennallaan.
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 7 15.12.2015 Kuva 4. Linja-autojen matka-aikoja aamu- ja iltaruuhkien aikaan Hämeenkadulla. Ajoneuvojen pysäköintipaikkojen käyttöä on tutkittu arkiaamuna kesällä 2014 ja 2015. Hämeenkadun pohjoispuolisen alueen (katujen Hämeenkadun pohjoisreuna - Rautatienkatu - Satakunnankatu - Koskikatu rajaamalla alueella) käyttöaste laski 31 prosentista 27 prosenttiin. Hämeenkadun eteläpuolisen alueen (katujen Hämeenkadun eteläpuoli - Rautatienkatu - Suvantokatu - Hatanpään valtatie rajaamalla alueella) käyttöaste pysyi lähes samana, noin 22 %. Poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on vertailtu keskustan alueella heinä-joulukuun osalta ennen-tilanteesta v.2013 ja jälkeen-tilanteesta v.2014. Onnettomuuksien määrä on pysynyt saman suuruisena, mutta onnettomuuksien vakavuus on ollut lievempi. Onnettomuudet ovat olleet 2014 loppu vuoden aikana lähinnä omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Taulukko 1. Keskustan alueeella heinä-joulukuussa poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vakavuuden ja onnettomuustyypin mukaan eroteltuina. Jalankulkijoiden onnettomuudet ovat keskustan alueella vähentyneet paljon 13:sta onnettomuudesta 4:ään onnettomuuteen/tarkastelujakso, myös loukkaantuneiden jalankulkijoiden määrä on pienentynyt. Pyöräilijöiden onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla (8 ja 7 onn.), mutta samaan aikaan pyöräilijöiden määrä on kasvanut.
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 8 15.12.2015 Ajoneuvojen peräänajo-onnettomuudet ovat lisääntyneet Tampereen valtatiellä, vaikka liikenne on vähentynyt. Syy onnettomuuksien lisääntymiseen voi olla Ratinan kauppakeskuksen työmaan aikaisissa liikennejärjestelyissä. Liitteessä 3 on esitetty poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet keskustan alueella ennen- ja jälkeen-tilanteessa. Liikenteen melu on mitattu Hämeenkadun itäpäässä, Hämeensillalla ja Hämeenkadun länsipäässä. Mittaukset on tehty vuosina 2014 ja 2015 sekä keväällä että syksyllä klo 8, 12 ja 16. Joukkoliikennekatukokeilun myötä Hämeenkadun itäpäässä melutaso on kevään mittauksissa pudonnut aamuhuipputuntia lukuunottamatta noin 3 db, mikä on korvin kuultavissa. Pudotus vastaa liikennemäärän vähenemistä. Syksyn mittauksissa keskiäänitaso on hieman kasvanut, ero on kuitenkin tuskin korvin havaittava. Hämeensillan melutaso on pysynyt entisellään, vaikka liikennemäärä onkin vähentynyt. Hämeenkadun länsipäässä huipputuntien keskiäänitaso on laskenut noin 1 db, jota ei ole korvin havaittavissa. Liitteessä 4 on esitetty melumittaustulokset Hämeenkadulla ennen- ja jälkeen-tilanteessa. Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne Ajoneuvojen syksyn 2015 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 2013 iltahuipputunnin määriin. Iltahuipputunnin aikana ajoneuvoliikenne on kasvanut useammalla väylällä keskustan itäosassa kuin länsiosassa. Koko keskustan alueella liikennemäärät ovat pienentyneet noin - 4 %. Pääverkon keskimääräinen vuorokausiliikenne on pienentynyt 2013-2014 noin -1 %. Keskustan länsiosassa iltaruuhkan aikana liikenne on kasvanut Sepänkadulla (+49 %) ja Satakunnankadulla (+16 % Pirkankadun liittymässä). Liikennemäärä on pienentynyt Pirkankadulla (- 21 % Metson kohdalla), Mariankadulla (-14 % F.E. Sillanpäänkadun liittymässä), Satamakadulla (-17 % Koulukadun liittymässä) sekä Hämeenpuiston eteläpäässä (-16 % Satamakadun liittymässä). Keskustan itäosassa liikenne on kasvanut Hatanpään valtatiellä (+4..+27 %), Rautatienkadulla (+7 +27 %), Ratapihankadulla (+6 % Kanslerinrinteen liittymässä), Peltokadulla (+54 +174 %), Satakunnankadulla (+18 % Lapintien liittymän itäpuolella), Erkkilänkadulla (+ 86 %), Kalevan puistotiellä (+17 % Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella) sekä Tampereen valtatiellä linja-autoaseman kohdalla (+16 %). Verkatehtaankadun liikenne kasvoi edelleen (+ 65 +208 %). Liikenteen jakautumiseen uusille reiteille ovat vaikuttaneet joukkoliikennekadun lisäksi Rantatunnelin ja Ratinan kauppakeskuksen työmaat. Mittausten aikana myös Kyttälänkatu oli työmaana välillä Aleksanterinkatu - P-Stockmann. Suljettuna oli myös Lapintien silta korjaustöiden sekä Vuolteenkatu Ratinan työmaan vuoksi.
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 9 15.12.2015 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on Satakunnankadulla kasvanut +15 % ja vähentynyt Tampereen valtatiellä -2 %. Kelluvan auton ajoaikatarkastelujen tulokset ovat suuntaa antavia vähäisen otannan vuoksi. Tarkasteluja tehtiin iltaruuhkan aikaan keskustan kehällä, Hämeenkadulla ja Aleksanterinkadulla. Suurin matka-aikamuutos on Aleksanterinkadulla, jossa se on pienentynyt -68 % verrattaessa ennen-tilanteeseen. Hämeenkatua länteen ajettaessa välillä Hatanpään valtatie Hämeenpuisto matka-aika on pysynyt lähes samana ja itään ajettaessa se on puolestaan kasvanut + 11 %. Hämeenpuiston matka-aika on kasvanut molempiin suuntiin: etelään +32 % ja pohjoiseen +18 %. Satakunnankadun matka-aika on kasvanut lännen suuntaan +15 %. Idän suuntaan Satakaunnankadun matka-aika on vähentynyt -10 %. Tampereen valtatien matka-aika väheni länteen -6 % ja kasvoi itään +27 %. Syynä matka-ajan kasvuun Tampereen valtatiellä on kauppakeskuksen työmaan aikaiset järjestelyt. Rautatienkadun matka-aika molempiin suuntiin on kasvanut + 8%. Hatanpään valtatien matka-aika etelään on pysynyt lähes ennallaan, kasvua +2 %. Satakunnankadulla ja Hämeenpuistossa otettiin kesällä 2015 käyttöön uusi liikennevalojen alueellinen ohjausjärjestelmä Imflow. Uutta järjestelmää säädetään tarpeen mukaan, mm. lokakuussa parannettiin Satakunnankadun yhteenkytkennän sujuvuutta. Liitteessä 5 on esitetty kelluvalla autolla tehtyjen ajojen matka-ajat ennen- ja jälkeen-tilanteessa keskustan alueella. Kehäväylien ajoneuvoliikenne Kehäväylien ajoneuvoliikenteen keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä (KVL) on verrattu syksyn ajalta vuosina 2013 ja 2015. Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan ylittävän liikenteen määrä on Paasikiventietä lukuunottamatta kasvanut. Rajasalmen sillalla on liikennemäärä kasvanut +7 % ja Pispalan valtatiellä +22 %. Kekkosentien liikennemäärä Näsinsillalla on vähentynyt 11 %. Paasikiventien ja Kekkosentien liikennemuutoksiin on vaikuttanut Rantatunnelin työmaa. Karkuvuoren tunnelissa tehtiin korjaustöitä kesällä 2013 ja 2014, liikennemäärä kasvoi nyt +8 %. Muiden sisääntuloväylien liikennemäärissä ei ole suuria muutoksia syksyjen 2013 ja 2015 välillä. Valtatien 3 liikennemäärä Ruskontien eritasoliittymän eteläpuolella on kasvanut +4 %, valtatien 12 liikennemäärä Lentolan (Kangasalantien) eritasoliittymän pohjoispuolella on kasvanut +4 % ja valtatien 9 liikenne Aitovuoren eritasoliitymän lounaispuolella on pysynyt lähes ennallaan. Liitteessä 6 on esitetty kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät (KVL) ennen- ja jälkeen-tilanteessa.
Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilu Liikenteen kehitys 2013 2015 10 15.12.2015 Yhteenveto Joukkoliikennekatukokeilu on vähentänyt voimakkaasti Hämeenkadun liikennettä ja liikennemelua. Liikennettä on siirtynyt muulle verkolle melko tasaisesti. Laskentapisteiden tulosten perusteella liikennemäärä keskusta-alueella on vähentynyt noin 4% ennen-tilanteesta. Hämeenkadun korvaaviksi uusiksi ajoreiteiksi on muodostunut mm. Satakunnakatu ja Rongankatu, Erkkilänkatu, Kalevan puistotie sekä Rautatienkatu ja Verkatehtaankatu. Ratapihankadun liikenne on lisääntynyt, mikä johtuu osaltaan maankäytön tehostumisesta Ratapihankadun varrella sekä P-Hämpin käytön lisääntymisestä. Lisäksi autoilijat ovat oppineet käyttämään Ratapihankatua keskustan etelä-pohjoissuuntaiseen läpiajoon, mikä kuormittaa osaltaan Peltokatua. Lapintien sillan sulkeminen kuormitti väliaikaisesti Peltokatua, Satakunnankadun itäpäätä ja Erkkilänkatua. Vuolteenkadun sulkeminen Ratinan kauppakeskuksen työmaan vuoksi sekä liittymäjärjestelyjen muutokset Hatanpään valtatiellä Tampereen valtatien ja Vuolteenkadun liittymissä kuormittavat linja-autoasemaa reunustavia katuja. Tuloksista on pääteltävissä, että Ratapihankadun jatko Rantaväylälle on erittäin tarpeellinen. Kokeilulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta matka-aikoihin keskusta-alueella ja kapasiteetti muulla verkolla on tulosten perusteella pääosin riittävä tällä hetkellä. Iltaruuhkan aikaan hetkellisiä kapasiteettiongelmia on havaittavissa Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymässä, Satakunnankadulla, Peltokadun reitillä Tammelassa sekä Viinikankadulla Viinikan ympyrän pohjoispuolella. Mm. useiden liikennettä haittaavien työmaiden vuoksi liikenneverkon häiriöherkkyys on kasvanut. Jalankulkijoiden määrä Hämeenkadulla kasvoi väilllä Hämeensillalla ja Rautatienkadun länsipuolella, määrä väheni Aleksanterinkadun länsipuolella. Pyöräilijöiden määrä väheni joukkolikennekatukokeilualueella. Sekä kävelijöitä että pyöräilijöitä on siirtynyt käyttämään Rongankadun alikulkutunnelia. Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilun vaikutukset liikenneturvallisuuteen näyttävät positiivisilta; liikennemäärät ja liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet koko Hämeenkadun osuudella. Liikenneonnettomuuksien vakavuus on pienentynyt koko keskustan alueella. Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta seurataan koko ajan ja tarvittaessa muutoksia tehdään nykyiseen verkkoon. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisättiin elävöittämiskokeilun toimilla Hämeenkadulla kesällä 2015.
Liite 3 v. 2013 onnettomuudet heinä-joulukuu ONNETTOMUUDET v. 2013 v. 2014 1 M v. 2014 onnettomuudet heinä-joulukuu N O K L E F H I YHT. 10 2 2 2 4 2 4 5 4 5 43 53 1-5 74 4 73 HÄMEENKATU JOUKKOLIIKENNEKADUKSI-TUTKIMUS POLIISIN TIETOON TULLEET LIIKENNEONNETTOMUUDET ENNEN- JA JÄLKEEN- TILANTEESSA TAMPEREEN KAUPUNKI/Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen infra/suunnittelupalvelut 15.12.2015
Liite 4 HÄMEENKATU JOUKKOLIIKENNEKADUKSI-TUTKIMUS HÄMEENKADUN MELUTASOT Mittausajankohdat keväällä sekä syksyllä 2014 ja 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI/Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen infra/suunnittelupalvelut 15.12.2015
Lisätietoja: Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 TAMPERE puh. 040 564 4518 sähköposti: ari.vandell@tampere.fi
Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 Tampere