Sanna Laine 7.3.2015
Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan ryhmiin Valmennettavien saavutuksina EM2 ja MM3
Valmentajan ammatillinen kehittyminen ja valmentajuus SAVAL valmentajakyselyt 2009 ja 2013 Tarkkuuslajien I-tason koulutuksen toimintatutkimus Seuran mahdollisuudet tukea osaamisen kehittymistä
Seuran johtoa / toimihenkilöitä Yksilölajien valmentajia Joukkuelajien valmentajia Otovalmentajia
Tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta sekä valmentajan roolia urheiluvalmennuksessa. Keskeinen tutkimuskohde oli ammattivalmentajien kokemukset valmentajuuden kehittymisessä. Tutkimustehtävänä tutkimuksessa oli selvittää asiantuntijuuteen kasvua ja ammatillisen identiteetin kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille valmentajien oma käsitys merkityksellisistä asioista ammattitaitonsa kehittymisessä ja valmentajuuteen kasvussa. (Pekonen 2014)
Ammatillisen osaamisen voi hankkia monella tapaa ja kasvu asiantuntijaksi voi tapahtua erilaisten kokemusten kautta. Tutkimukseen osallistuneita valmentajia yhdisti vahva vuorovaikutuksellisuus ja yhdessä tekeminen. Formaali koulutus nostettiin tärkeäksi valmennusuran alussa, mutta työssä oppimisen merkitystä osaamisen kehittymiseksi korostettiin paljon. Yhtenä isona yhdistävänä tekijänä tutkimukseen osallistuneilla valmentajilla oli avoin asenne itsensä kehittämiseen ja erittäin hyvä itsetuntemus sekä käsitys omasta osaamisesta. Yhteisöllisyys ja toisilta oppiminen olivat isoja asioita ammattilaiseksi kasvussa. Mentorointi nostettiin tärkeänä tekijänä esille. (Pekonen 2014)
useimmin toteutuneet ja myös tärkeimmiksi koetut oppimistilanteet suomalaisvalmentajilla olivat arkivalmennuksen kautta saatava kokemus ja tieto oman lajin valmentajilta oppiminen omat kokemukset urheilijana oman valmennustoiminnan arviointi ja pohdinta yhteistyö valmentajakollegoiden kanssa Kahdeksan kymmenestä valmentajasta oli osallistunut lajiliiton tasokoulutukseen ja noin puolet vastaajista koki sen erittäin tärkeäksi valmentajana oppimisen ja kehittymisen kannalta. (Suomen Valmentajien kysely 2009. Blomqvist, Häyrinen ja Hämäläinen 2012)
(Valmentajien seurantakysely 2013. Blomqvist 2014)
Valmennustoiminnan takana yleisimmin nautinto, jota saatiin urheilijoiden kehittymisen seuraamisesta tai vuorovaikutussuhteesta urheilijoiden kanssa. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus toiminnan jatkamiseen oman lajin parissa sekä tuntemus siitä, että oli urheilijan menestyessä saanut olla osana vaikuttamassa siihen. Vapaaehtoisvalmentajia motivoi muita useammin halu auttaa omaa lastaan hänen urheiluharrastuksessaan, kun taas täysipäiväisiä valmentajia motivoi muita useammin valmentamisen näkeminen hyvänä uravalintana. Valmennustoiminnan motiivit näyttävät pääosin olevan sisäisiä joko toiminnasta itsestään tai lajista lähtöisin olevia, joka on tärkeää sekä valmentajana kehittymisen että valmennustoiminnan jatkuvuuden kannalta. (Valmentajien seurantakysely 2013. Blomqvist 2014)
(Valmentajien seurantakysely 2013. Blomqvist 2014)
(Valmentajien seurantakysely 2013. Blomqvist 2014)
Tarkkuuslajien I-tason valmentajakoulutuksen toimintatutkimus 2014
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, siirtyykö koulutuksessa opitut asiat käytännön harjoituksiin Tavoitteena oli, että lähijaksojen aiheita toteutetaan arkivalmennuksessa ja kuvataan osaamista tekoina
Ensimmäisen lähijakson jälkeen Keskivartalon lihakset tärkeimmät luuston muutokset murrosiässä motivoin valmennettavia liikkumaan enemmän palautumisen merkitys fyysisen rasituksen jälkeen herkkyyskausien huomioiminen. Toisen lähijakson jälkeen Sovelsin muutaman juniorin ryhmälle taidon oppimisen teesejä, vaihdoimme harjoitetta 15 minuutin välein ja teimme normaalista poikkeavia harjoitteita. Esimerkiksi keila numero yksi piti olla pystyssä kahden heiton jälkeen, tämä harjoite sai suosiota junnuilta. Ennen harjoituksia pitää kysyä mikä fiilis kun se valmiiksi tehty harjoitus suunnitelma ei sit välttämättä toimi siinä kohtaa. Harjoitteiden vaihtelua lisään tekemällä harjoitteista valittavat kortit, joihin ideoidaan variaatioita. Tähän mennessä olemme pitäneet neljä valmennusiltaa erilaisilla teemoilla, joita ovat olleet mm. tasapainon hallinta, tukeva keskikroppa ja ammuntatekniikka. Jokaiselle harjoituskerralle on tehty suunnitelma tehtävistä lämmittelyistä ja harjoituskerran sisällöstä.
Opitko vasaran käytön lukemalla käyttöohjeita? Jos osaa ajaa autoa, mutta ei ymmärrä liikenteestä mitään, mitä käy? Kun valmennusosaamisen kehittämisessä pyritään yhä käytännönläheisempiin menetelmiin, täytyy osaaminenkin pystyä kuvaamaan valmentajan tekemisenä. Mihin tietoa tai taitoa tarvitaan?
Mitä minä tällä tiedolla teen?
koulutus koetaan tärkeimmäksi valmentajauran alussa myöhemmin koulutusten rooli on luoda verkostoja ja vaihtaa osaamista arkivalmennuksessa koetut oppimistilanteet koetaan merkityksillisiksi eri ikäisten valmennuksessa eri asiat tärkeitä (?) omaa osaamista on vaikea pukea kirjoitettuun muotoon (tai edes sanoiksi?) koulutus keskittyy hyvin paljon tietojen opetteluun, ei niiden soveltamiseen
Valmentajaparit Valmentajien yhteiset harjoitukset Koulutustiedon jakaminen ja jalkauttaminen Uuden valmentajan kouluttaminen (SNL, Seura oppimisympäristönä. Sanna Laine 2012)
Valmentajien tietojen lisääminen lasten urheiluun, harjoitteluun ja valmentamiseen liittyvistä tärkeistä asioista. Keskustelun teemoja seurassa: Mitä valmentajan pitää tietää lasten ja nuorten urheilusta? Liikuntamääristä? Monipuolisuudesta? Mitä valmentajan pitää tietää harjoittelusta ja valmennuksesta? Ominaisuuksien kehittämisestä? Ketkä kaikki tätä osaamista tarvitsevat? Miten tätä osaamista voidaan kehittää? Miten tätä tietoa voidaan valmentajille tarjota? Koulutuksia? Onko seurassa henkilöitä, joilla on tähän liittyvää osaamista, jota voisi jakaa? (Urheiluseuran valmentajatutor-toiminta, Nuori Suomi 2010) MITÄ OSAAMISTA NÄMÄ OVAT?