Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

2 Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä, jota on johtanut Suomen Olympiakomitea: Kari NN aloitti seurannat : itsearviointi, toiminnan kehittäminen ja yht.k. perustelu Tuuli Merikoski jatkoi seurantakyselyjä: Seurantaryhmän johdolla Pari kattavaa, pari pienimuotoista Kaksi kyselyä ammatillisille oppilaitoksille Kyselyt kohtuullisen laajoja (107 kysymystä) Urheiluoppilaitoksista tietoa paremmin kuin muista erityistehtävän saaneista koulusta

3 Seurantakyselyt 2006 ja 2011 Kyselyjen teemoja: Opiskelijamäärät Koulutukseen hakeminen Resurssit Opintojen tuki ja ohjaus Valmistuminen Urheiluakatemiatoiminta Valmennus Urheilijan tuki Yhteistyö Urheilijoiden menestys

4 Opiskelijamäärät Oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärä oppilaskeskiarvo / oppilaitos Urheilijaopiskelijoita 1848 (37,8%) 2432 (41,4 %) Urheiluoppilaskeskiarvo/oppilaitos Urheilijapoikien osuus 58,4 % 53,7 % Painopistelajeissa Muissa lajeissa Kotikunnan opiskelijoiden osuus 86,4 % 52,4 %

5 Kotipaikkakunnan urheiluopiskelijoiden osuus %

6 Opiskelijajakauma 2011 Yhteensä 2432 Oman kunnan Opiskelijat: 1275 (52,4 %) Lähialueen kuntien Opiskelijat: 736 (33,6%)

7 Koulutukseen hakeminen Oppilaitosten hakijamäärä Urheilijaopiskelijoita valittiin Valittujen lajiliittopisteiden k.a. 5,0 4,3 Alin hyväksytty painotettu päättötodistuksen keskiarvo Alin hyväksytty kokonaispistemäärä 6,30 6,30 12,45 12,85 Pakollinen pääsykoe 7/12 6/13 Vapaaehtoinen pääsykoe 3/12 4/13

8 Resurssit Eritystehtävän lisäresurssi / opiskelijamäärä Kuinka moni oppilaitos saa koko lisäresurssin käyttöönsä Valmennuskurssien määrä, min Valmennuskurssien määrä, max * 8/12 9/13** *Lisäys=Sotkamon lukio **Pohjois-Haagalla ainoastaan status

9 Opintojen ohjaus ja tuki Opintojen erityisjärjestelyt 5,3 / oppilaitos 5,5 / oppilaitos Tukiopetus 11/12 12/13 Etäopiskelu 7/12 9/13 Tenttimällä suorittaminen 12/12 11/13 Itsenäinen opiskelu 12/12 13/13 Verkko-opetus 8/12 9/13 Ylimääräiset tenttimahdollisuudet 9/12 12/13 Muu keino 3/12 3/13 Opinto-ohjaajien määrä (k.a.) (virassa olevien määrä (k.a.)) 1,7 (0,7) 2,3 (1,5)

10 Valmistuminen Valmistuneiden urheilijoiden kokonaismäärä Valmistui 3 vuodessa Valmistuneiden kokonaiskurssimäärä (koulujen keskiarvojen k.a.) 81,3 80,8 Valmennuskkurssimäärä (koulujen keskiarvojen k.a.) 21,2 14,7* Valmistuneiden kirjoittamien yo-aineiden k.a. 5,2 5,4 * Muutos lähinnä P-Haagan määrässä: 77-13

11 Valmistuneiden urheilijoiden opiskeluaika ,2 51, ,8 % ,8 23,1 24, ,8 0,3 0,4 0,2 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta

12 Koulun vaihtaminen / keskeyttäminen Lukion keskeyttäneiden urheilijoiden määrä Lopettanut koulunkäynnin 5 11 Siirtynyt toiseen urheilulukioon 5 23 Siirtynyt muuhun lukioon Siirtynyt urheiluammattioppilaitokseen 1 1 Siirtynyt muuhun ammattioppilaitokseen 5 7 Muu syy / ei tietoa 2 / 0 4 / 3 Valmennuksen keskeyttäneet Urheiluun liittyvän syyn vuoksi linjaa vaihtaneet 8 41 Opiskeluun liittyvän syyn vuoksi linjaa vaihtaneet 9 7 Sekä urheiluun että opiskeluun liittyvien syiden vuoksi linjaa vaihtaneet 8 6 Muun syyn vuoksi vaihtaneet 0 3

13 Kuinka monta valmennuksen tuntiopettajaa? Naisia Miehiä Naisten osuus: 8,2 %:sta 13,1 %prosenttiin

14 Valmentajien palkkaus 2006 n= n= % 55 % 78 % 12 % Erityisen tehtävän resurssit Muut koulun resurssit Koulun ulkopuoliset resurssit Erityisen tehtävän resurssit Ei tietoa

15 Kuinka monesta valmennuskurssista palkkaa kpl kurssia 3 kurssia 4 kurssia 5 kurssia tai enemmän

16 Valmentajien päätoimisuus 2006 Oppilaitosten (12) toiminnassa yhteensä 55 päätoimista valmentajaa 2011 Oppilaitokset (12/13) mukana yhteensä 126 päätoimisen valmentajan palkkauksessa

17 Valmentajien kokemus % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle vuoden 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-10 vuotta yli 10 vuotta

18 Valmentajien koulutus % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1-2 taso 3 taso 4 taso 5 taso

19 Valmentajien asema lajiliitoissa Ei yhteyksiä Ei asemaa, mutta liiton suosittelema/nimeämä Piiri-/aluevalmentaja Maajoukkuevalmentaja Kpl

20 Urheilijoiden menestys, koko historia Ammattiurheilijaksi siirtyneet Joukkuelajien pistesija aik. Arvokisoissa Yksilölajien pistesija aik. arvokisoissa

21 Urheilijoiden menestys, tällä hetkellä opiskelevat Muiden lajien nuorten arvokilpailujen pistesija painopistelajien pistesija nuorten arvokisoissa Muiden lajien aik. arvokilpailujen pistesija painopistelajien pistesija aik. arvokisoissa

22 Seuranta ja arviointi tulevaisuudessa

23 Seuranta ja arviointi HUYK:n osaamisohjelman yksi tehtävä on vastata suomalaisen urheilun seurannasta ja arvioinnista: Tarvitaan toiminnasta kerättyä tietoa, jotta huippu-urheilun kokonaisuutta voidaan uskottavasti suunnitella, kehittää ja johtaa Tarvitaan tietoa kehitystoiminnan ja oppimisen tueksi. Uudistuva huippu-urheilu on tilivelvollinen rahoittaja(i)lle.

24 Huippu-urheilun arviointi & seuranta: tavoite v Luoda sellainen laajasti hyväksytty seurannan ja arvioinnin toimintojen kokonaisuus, joka tuottaa tarvittavaa tietoa suomalaisen huippuurheilun suunnittelun, päätöksenteon ja kehittämisen tueksi, eli: Valmistella huippu-urheilun seurannan ja arvioinnin suunnitelma v : Arvioinnin toimintaympäristön määrittely Arvioinnin ja seurannan periaatteet Arvioinnin ja seurannan strategiset valinnat Seurannan kohteet ja käytännöt Arviointiohjelma

25 Seurannan ja arvioinnin kokonaisuus URHEILU- JÄRJESTELMÄ URHEILIJAN VALMENNUKSEN SEURANTA URHEILU- MENESTYS

26 Seuranta tuottaa tietoa vakiintuneesta ja jatkuvasta toiminnasta: Kuinka monta huippu-urheilijaa Suomessa on? Mitkä tahot työllistävät ammattivalmentajia? Miten toisen asteen urheiluoppilaitosten urheilijat edistyvät urheilussa ja opinnoissa? Arvioinnissa pysähdytään tarkastelemaan tavoitteita, toimintaa ja tuloksia: Arviointi on ohjelman, hankkeen, asian arvon määrittämistä tiettyjen kriteerien suhteen. Arviointi on kriittinen ja riippumaton katsaus tavoitteisiin ja kuinka niihin ollaan pääsemässä. Seurannan tulokset edistävät arviointia antavat perustietoa toiminnasta

27 Keskeinen kysymys Mitä toimenpiteitä suomalainen urheilu toteuttaa urheilijan polun eri vaiheissa ja millaisia vaikutuksia em. toimenpiteet saavat aikaiseksi? Tarkastelutasot: Mikrotaso: urheilija ja hänen lähipiiri Mesotaso: urheilun organisaatiot Makrotaso: suomalainen yhteiskunta

28 Arvioinnin jäsennyksen rakennuspalikat TOIMENPITEET Urheiluakatemi aohjelma Osaamisohjel ma Huippuvaiheen ohjelma Lapsuusvaihe Valintavaihe Huippuvaihe VAIKUTUKSET

29 Toisen asteen seuranta ja arviointi Millaista tietoa tarvitaan: Perustiedot toiminnasta Oppilaitoksille tietoa oman toiminnan laadusta Johtamiseen tietoa toiminnan laadusta sekä vaikutuksista Keneltä tietoa kysytään: Organisaatiot (urheilulukiot, ammatilliset oppilaitokset) Urheilijat Yhteistyö: Mitä tietoa oppilaitokset tuottavat jo kunnille Opetushallitus

30 Urheiluakatemiaohjelma URHEILUAKATEMIA AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS AMK YLÄKOULU LUKIO YLIOPISTO