Suomalainen valmentajakoulutus ja valmennusosaaminen

Transkriptio

1 Suomalainen valmentajakoulutus ja valmennusosaaminen Minna Blomqvist, Tutkija, KIHU Kirsi Hämäläinen, Valmentajakoulutuksen asiantuntija, Suomen Olympiakomitea

2 SUOMALAINEN VALMENTAJAKOULUTUS

3 Valmentajakoulutuksen rakenne Ammatillinen ja korkea-asteen koulutus Tasokoulutus; lajiliittojen organisoima Koulutuspolku 16-vuotiaasta aikuiskoulutukseen

4 Lajiliittojen koulutukset I-III

5 Ammatillinen ja korkea-aste Liikuntaneuvoja Urheiluopistot Liikunnanohjaaja Ammattikorkeakoulut Kandidaatti, Maisteri tai Tohtori Jyväskylän yliopisto Ammattitutkinto tai Erikoisammattitutkinto Urheiluopistot 5

6 Liikunnanohjaajatutkinto Vierumäki (Haaga-Helia) Rovaniemi Kajaani Helsinki (Arkadia; ruotsinkielinen) Laajuus ja kesto 210 op 3 3,5 vuotta Suuntautumisopinnot (30 op) Valmennus Terveysliikunta Soveltava liikunta Liikuntamatkailu ja luontoliikunta Korkea-aste - Ammattikorkeakoulut

7 Liikuntabiologinen koulutus Liikuntatieteiden kandidaatti tai maisteri Opiskelijavalinta Vuosittain valitaan 24 uutta opiskelijaa Pääaineet Biomekaniikka Fysiologia Valmennus- ja testausoppi Korkea-aste - Jyväskylän yliopisto

8 Laajuus ja kesto 180 op 3 vuotta Yleiset opinnot Kieli-ja viestintäopinnot (10 op) Laitoksen yleiset opinnot (31 op) Metodologiset opinnot (14 op) Pääaineen opinnot Perusopinnot (25 op) Aineopinnot (35 op) Sivuaineen opinnot Perusopinnot (25 op) Muita opintoja (xx op) Kandidaatin tutkinto

9 Maisterin tutkinto Laajuus ja kesto 120 op 2 vuotta Pääaineen opinnot Syventävät opinnot (50 op) Gradu-tutkielma (35 op) Sivuaineen opinnot Sivuaineen aineopinnot (35 op) tai kahdessa sivuaineessa perusopinnot (50 op)

10 Valmennus- ja testausoppi opiskellaan elimistön rakennetta ja toimintaa, liikunnan vaikutuksia elimistön toimintaan ja niiden liikuntabiologista taustaa tavoitteena on, että opiskelija kykenee itsenäisesti tuottamaan harjoitteluun, valmennukseen ja testaukseen liittyvää tietoa ja soveltamaan sitä käytännössä eri kohderyhmillä sovelletaan ensisijaisesti biomekaanista ja liikuntafysiologista tietoa käytännössä eri kohderyhmille, kuten kuntoutujille ja eri urheilulajeja harjoittaville opintojen tarkoituksena on syventyä tutkimuksen avulla siihen, miten fyysinen, psyykkinen ja tekninen suorituskyky kehittyvät iän myötä ja miten harjoitusmenetelmät vaikuttavat suorituskykyyn ja suorituskyvyn testaukseen lisäksi perehdytään myös muihin valmennuksen tärkeisiin alueisiin, kuten terveyden ylläpitämiseen, ravitsemukseen ja johtamiseen.

11 Liikuntabiologinen koulutus Työllistyminen valmistuneista 75% oman alan töihin (tutkimustyö 34%, opetustyö 32%, urheiluvalmennus 12%, myynti- ja markkinointityöt 5%, urheilujärjestöt 8%, muut 8%) Ammattinimikkeitä tutkijakoulutettava, projektitutkija, tutkijatohtori, erikoissuunnittelija, tutkimuskoordinaattori, liikuntafysiologi, päävalmentaja, valmentaja, valmennuspäällikkö, testaaja, kuntotestaaja, testausbiomekaanikko, testauspäällikkö, yrittäjä, opettaja, lehtori, koulutusohjelmavastaava, liikunnan tuntiopettaja, tuotepäällikkö, myyntipäällikkö Työpaikkoja yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuskeskukset, lajiliitot, urheiluakatemiat, urheilu- ja liikuntajärjestöt ja yritykset

12 VALMENTAJAKOULUTUKSEN JA VALMENNUSOSAAMISEN KEHITTÄMINEN

13 Lajiliittojen koulutus I-III Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehitystyö Päätavoitteet Kehittää lajiliitojen koulutusta tasoilla I-III Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus lajiliittojen koulutukseen Lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken VOK perusteet on työkalu laijiliittojen koulutuksen kehittämiseen Tarjoaa mallin yhteisestä rakenteesta ja oppimiskäsityksestä Määrittelee lajeille yhteiset osaamistavoitteet ja oppisisällöt Sisältää esimerkkejä oppimistehtävistä ja arviointitavoista

14 Suomalaisen huippu-urheilun muutos Urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi 2020!

15 Huippu-urheilun muutos Huippu-urheilun muutostyöryhmä Suomen Olympiakomiteaan perustettiin Huippuurheiluyksikkö, toiminta alkoi tammikuussa 2013 Sisältää kolme strategista ohjelmaa: Huippuvaiheen ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa huipputason osaamista ja talousresursseja urheilijoiden valmentautumisen tueksi Akatemiavaiheen ohjelma johtaa koko urheilijan polun kattavaa huippu-urheilun alueellista verkostoa Osaamisohjelma kehittää ja toteuttaa huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja valmennusosaamista

16 Lähtökohdat Valmentajakoulutuksen kehittämisestä vastaavat monet eri tahot ja organisaatiot Urheilun lajiliitot (40 aktiivista, vastuulla I-III tason koulutusten kehittäminen) Aluejärjestöt (tarjoavat I tason koulutusta) Ammattiopistot ja urheiluopistot (11) (yhteistyötä lajiliittojen ja ammatillisten koulutustahojen kanssa) Ammattikorkeakoulut ja Jyväskylän yliopisto Suomen valmentajat ry Ei ollut olemassa katto-organisaatiota ja yhteistyö eri tahojen ja organisaatioiden välillä oli vähäistä Eri tahojen ja organisaatioiden rahoitus tulee monista eri lähteistä, joten yhteisen kehittämisen tuli perustua resurssiohjauksen sijasta yhteisiin tavoitteisiin, visioihin ja näkemyksiin

17 Toimenpiteet ja tavoitteet Vuoden 2012 alusta Suomen Olympiakomitealle vastuu koko valmentajakoulutuksen kentän koordinoinnista ja kehittämistyöstä Osaamisohjelman Valmentajakoulutuksen asiantuntijaksi Kirsi Hämäläinen 2012-> Tavoitteina Valmentajuuden ja valmennusosaamisen vahvistaminen Koulutusta järjestävien tahojen toiminnan tukeminen Kouluttajakoulutusjärjestelmän kehittäminen Arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen

18 Kehittämistyö liikkeelle Yhteistyön vahvistaminen ydinverkostojen toimijoiden kesken Ydinverkostot ovat samalla kentällä toimivia organisaatioita esim. lajiliitot tai aluejärjestöt, joiden välinen yhteistyö oli aiemmin vähäistä Kehittämis- ja asiantuntijaryhmät Ydinverkoston organisaatioiden edustajia Yhteinen näkemys kehitystarpeista ja suunnista Koulutussisältöjen ja toimintatapojen kehittäminen Kehittämistyön pohjana kokonaisvaltainen suomalaisen valmennusosaamisen malli

19 SUOMALAISEN VALMENNUSOSAAMISEN MALLI

20 Valmentajan osaamistarpeet Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Voimavarat Ihmisenä kasvu Itsensä kehittämisen taidot Ihmissuhdetaidot Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Urheiluosaaminen Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen (mukaeltu Côté ja Gilbert 2009)

21 VALMENTAJAN OSAAMINEN Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot, asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Ihmissuhdetaidot Itsensä kehittämisen taidot Yleinen urheiluosaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot

22 URHEILIJA Ihmisenä kasvu Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Arvot Asenteet Vastuullisuus Empaaattisuus Itsearvostus Muiden arvostus Ihmissuhdetaidot Urheilijan elämäntapa: Urheilullisuus Harjoittelu Lepo ja palautuminen Ravitsemus Motivaatio Itseluottamus Innostus Lajirakkaus Sitoutuminen Yhteisöllisyys Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Lajiosaaminen: Tekninen osaaminen Taktinen osaaminen Välineosaaminen

23 Valmentajan toimintaympäristö Urheilijan ikä Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Harraste Kilpa Huippu Urheilijan sukupuoli Nainen/tyttö Poika/mies Ryhmässä molempia sukupuolia Harjoittelun organisointi Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoitusryhmä Homogeeninen Samantasoinen Heterogeeninen Integroitu ryhmä; eri lajeja, erityistarpeet Valmentajan rooli Henkilökohtainen Henkilökohtaine n Ominaisuus- tai akatemiavalm. Päävalmentaja Kulttuuri Olosuhteet Etninen tausta, uskontao, urheilu-, valmennus- ja lajikulttuuri Paikkakunta (koko, sijainti), harjoitteluolosuhteet, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

24 Valmentajan toimintaympäristö Urheilijan ikä Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Harraste Kilpa Huippu Urheilijan sukupuoli Nainen/tyttö Poika/mies Ryhmässä molempia sukupuolia Harjoittelun organisointi Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoitusryhmä Homogeeninen Samantasoinen Heterogeeninen Integroitu ryhmä; eri lajeja, erityistarpeet Valmentajan rooli Henkilökohtainen Henkilökohtaine n Ominaisuus- tai akatemiavalm. Päävalmentaja Kulttuuri Olosuhteet Etninen tausta, uskontao, urheilu-, valmennus- ja lajikulttuuri Paikkakunta (koko, sijainti), harjoitteluolosuhteet, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

25 Valmentajan toimintaympäristö Urheilijan ikä Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Harraste Kilpa Huippu Urheilijan sukupuoli Nainen/tyttö Poika/mies Ryhmässä molempia sukupuolia Harjoittelun organisointi Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoitusryhmä Homogeeninen Samantasoinen Heterogeeninen Integroitu ryhmä; eri lajeja, erityistarpeet Valmentajan rooli Henkilökohtainen Henkilökohtaine n Ominaisuus- tai akatemiavalm. Päävalmentaja Kulttuuri Olosuhteet Etninen tausta, uskontao, urheilu-, valmennus- ja lajikulttuuri Paikkakunta (koko, sijainti), harjoitteluolosuhteet, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

26 Kehittämistyö jatkuu Valmennusosaamisen määrittely eri toimintaympäristöissä Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe

27 Kehittämistyö jatkuu Ammatillisen koulutuksen roolit ja työnjako Kouluttajakoulutuksen kehittäminen Oppiminen valmentajan omassa toimintaympäristössä Henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Osaamisen tunnistaminen Näyttötutkinnot

28 And I d like to Kiitos!