PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö
Paikallisuus Käsitteeseen paikallisuus sisältyy paikan yhteisöllisyys, sen sosiaalisuus ja sosiaaliset prosessit. Paikallisuuteen kuuluu ja sen erottaa globaalista tasosta kulttuurinen ja historiallinen jatkuvuus sekä fyysinen läheisyys, mikä mahdollistaa konkreettisen vuorovaikutuksen. Klassisen määritelmän mukaan paikallisuus on fyysinen tila, maantieteellinen alue, jossa taloudellisten ja sosiaalisten instituutioiden vuorovaikutus tapahtuu ja johon liittyy ihmisten antamia merkityksiä, kokemuksia ja tuntemuksia. (Byrne 2001.) Nykymaailmassa paikallisuuden tila ja aika on muuntunut, sillä välttämättä meitä ei enää yhdistä sama fyysinen tila ja aika, vaan uuden ajan yhteisöllisyys ja paikallisuus voi kohdata vaikka virtuaalisessa maailmassa - verkkokonsultaatiossa.
artikkelissa tarkoitukseni on pohtia kysymystä: Onko merkitystä, että sosiaalialan verkkokonsultaatiopalvelu tuotetaan alueellisena, paikallisena palveluna, pääosin pohjoissuomalaisin konsultein? Tarkastelen paikallisuuden merkitystä ammattilaisten välisessä verkkokonsultaatiossa kolmeen eri aineiston pohjautuen: 1) valtakunnalliseen Sosiaaliportin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottamaan testiaineistoon, 2) Pohjois-Suomen ja Keski- Suomen yhteiseen vammaispalvelun verkkokonsultaatioaineistoon sekä 3) Posken konsultaatiopalvelunkäyttäjille kohdistettuun verkkokonsultaatiokyselyaineistoon.
Kunnallisen sosiaalityön paikka konsultaatiossa Aineiston pohjalta on nähtävissä, että vammaispalveluiden verkkokonsultaatiota ei ole järkevää tuottaa ilman kunnallisen työn (sosiaalityön) aspektia[1]. Toisaalta vain vammaispalveluissa korostui kunnallisen sosiaalityöntekijän paikka vastauksien kokoajana. Konsultaatioprosessin idea on nimenomaan kommentointiosuudessa (kts. aiemmin Kerttu Vesterisen artikkeli tässä teoksessa). Kysymysten kommentointi on tärkeää vuoropuhelua ja yhteistä mietintää siitä, mitä kaikkea kysymykseen liittyy. Tässä prosessissa näen syvyyttä ja sisällöllistä rikkautta tuovana tekijänä eri toimijoiden, erilaisista lähtökohdista työtä tekevien sekä eri ammattia edustavien yhteisen pohdinnan kysymysten äärellä. Mielestäni juuri tämä on yksi Pohjois-Suomen verkkokonsultaation ratkaiseva menestystekijä. [1] Vammaispalveluiden vastaajat: kunnan sosiaalityöntekijät 32 kysymyksessä, Posken verkkokonsultaatiopalvelun koordinoija 26 kysymyksessä, lakimiehet 4 kysymyksessä, muut 7 kysymyksessä. Lastensuojelun vastaajat: lakimiehet 33 kysymyksessä, sosiaalityöntekijät 12 kysymyksessä, Posken verkkokonsultaatiopalvelun koordinoija 11 kysymyksessä, muut 29 kysymyksessä. Toimeentulotuen vastaajat: Posken verkkokonsultaatiopalvelun koordinoija 3 kysymyksessä, kunnan sosiaalityöntekijä 1 kysymyksessä, muu 1 kysymyksessä.
Verkkokonsultaatiopalvelun koordinoinnin rooli Lopullisten vastausten kokoajan rooli on kaikkien verkkokonsultaatioryhmien osalta jakautunut ja painottunut myös Posken verkkokonsultaatiopalvelun koordinoijalle[1]. Oleellista onkin ollut, että verkkokonsultaatiopalvelussa on ollut ylläpitäjän taholta koordinoija, joka vastaa siitä, että vastaus tulee lopulta koostettua ajoissa eli viiden vuorokauden sisällä. Vastuutaho palvelusta ja sen välittämisestä täytyy olla nimettynä ja tiedossa. Pohjois-Suomen verkkokonsultaatiopalvelussa se on paikallisella Posken kehittäjäsosiaalityöntekijällä. [1] Verkkokonsultaatioon tulleista kysymyksistä 236 (vammaispalvelut, lastensuojelu, toimeentuloturva, ei varhaiskasvatus, eikä Sosiaaliportin kokeiluaineisto) Posken koordinoija on toiminut vastausten kokoajana 45 kysymyksen osalta eli koostanut vastauksen noin 20 prosenttiin kysymyksistä.
Paikallisuus luotettavuus - turvallisuus Konsultaatiokyselyyn vastanneista (N=36) 56 prosenttia oli sitä mieltä että palvelu pitäisi tuottaa alueellisena palveluna. Kysyimme verkkokonsultaatiota käyttäneiltä sosiaalityöntekijöiltä, miksi konsultaatiopalvelu tulisi toteuttaa paikallisena/valtakunnallisena palveluna. Paikallisuus koettiin luotettavana ja turvallisena. Sosiaalityöntekijöiden vastauksissa paikallisuus koettiin ensinnäkin vastavoimana globalisaatiolle. Todettiin, että paikallisen tiedon merkitys kiteytyy tuntemukseen paikallisista erityisolosuhteista, pitkistä välimatkoista, tietoon kunnista ja ymmärrykseen kuntalaisten elinoloista. Ymmärrys alueen elinolosuhteista synnyttää luottamusta vastauksiin ja samalla turvallisuutta palveluun ja saatuihin konsultaatiovastauksiin.
Paikallisena, silloin säilyy paikallistuntemus ja pystytään paremmin ymmärtämään erityisolosuhteet. Vastaus saattaisi olla vielä luotettavampi. Pohjoisen äänen olisi kuitenkin hyvä kuulua, asuminen ja välimatkat hieman erilaisia haja-asutusalueilla.
Valtakunnallisuus yhteiset käytännöt Verkkokonsultaatiota käyttäneet sosiaalityöntekijät perustelivat valtakunnallisesti tuotettua konsultaatiopalvelua lähinnä yhteisen koordinoinnin, yhteisten ja asiakkaille tasa-arvoisten käytäntöjen näkökulmasta sekä suurempien resurssien mahdollisuutena. Valtakunnallisuus saattaisi yhtenäistää käytäntöjä ja olla asiakkaiden kannalta parempi. Valtakunnallisena, koska sillä tavalla saadaan samoja käytänteitä valtakunnallisesti. Valtakunnallisena siksi, ettei olisi kynnystä tehdä kysymystä pieneltäkin paikkakunnalta. Valtakunnallisessa taas olisi se etu, että se toisi tasapuolisuutta ja yhteistä linjaa valtakunnan tasolla. Valtakunnan tason toimijalla suurimmat resurssit toiminnan kehittämiseen.
Paikallisuus - yhteisöllisyys Paikallisuus on ollut yksi keskeisistä menestystekijöistä. Verkkokonsultaatiossa on tuotettu sellaista toimintaa, jota on haluttu ja tarvittu. Ideat ovat lähteneet käytännön työntekijöiden toiveista ja tarpeista heidän omissa lähiyhteisöissään. Kun toiveet on muutettu toiminnaksi lähellä ihmisiä, toiminta on ihmisen näköistä ja kokoista. Mielenkiinnon kohteena ovat pienet ongelmat, jotka kohtaavat ihmisiä arjen tasolla. Pienet ongelmat ovat arkipäiväisiä ja lähellä meitä ne ovat toisin sanoen paikallisia. Tämä on resepti, josta ei kannata hevin luopua, vaikka muuten yhteiskunnassa jylläävätkin keskittävät trendit. Puhunkin artikkelissani uudenlaisesta paikallisuudesta, paikattomasta paikallisuudesta yhteisöllisyydestä. Konsultit toimivat, konsultoivat ympäri Suomen ilman fyysistä kontaktia, luoden samalla kuitenkin vahvan paikallisuuden asiantuntijuuden, missä toimivat yhteisöllisyyden periaatteet.
Paikallisuus vahva valtti reunaehdot, ennen kuin sosiaalialan verkkokonsultaatio voidaan tuottaa valtakunnallisena palveluna. Valtakunnallisesti koordinoidun verkkokonsultaatiopalvelun pääajatuksena/-mottona voisi toimia: Paikallisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää. Ensinnäkin konsultteja täytyisi rekrytoida valtakunnalliseen palveluun ympäri Suomen, joka alueelta. Toiseksi verkkokonsultaatiopalvelussa, konsulttiryhmissä täytyisi vahvistaa kunnallisen toimijan, työntekijöiden roolia, mutta säilyttää samalla myös moniammatisuuden vahva leima. Ja lopuksi, jotta valtakunnallinen eri alueilta käsin toimivat konsultit ja konsulttiryhmät saadaan toimimaan - ryhmäytymään, tarvitaan emäntä tai isäntä, joka koordinoi konsulttiryhmiä. Valtakunnallisessakin verkkokonsultaatiopalvelussa olisi hyvä tuottaa ja säilyttää paikallisuuden leima.