ASEMAKAAVAN SELOSTUS Himoslehtelän asemakaavan muutos. Kaavatunnus 243. Päiväys Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi
SELOSTUS 2 (15) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Himoslehtelän asemakaavan muutos Kunnan kaavatunnus: 243. Kaavan päiväys: Kunta: Jämsä Kunnanosa: Himos Kaavan laatija: Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärä: Kari Stenlund / Tea Jylhä Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus Seppolantie 10, 42100 Jämsä puh. 0206 38 2000 sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Tekninen lautakunta päätti laittaa kaavan vireille 22.10.2015 147, vireilletulosta on kuulutettu 6.11.2015. Kaupunginhallitus
SELOSTUS 3 (15) 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Himoksessa Patalahden pohjoispuolella Himoslehtelän alueella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, suunnittelualue on rajattu sinisellä. Kartta-aineisto: Maanmittauslaitoksen taustakarttasarja. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Himoslehtelän asemakaavan muutos. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia, voidaanko Himoslehtelän ja Honkarannan välillä olevan kulkuväylän kaavamerkintä muuttaa niin, että väylällä sallitaan myös autoliikenne. Nykyinen merkintä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla on huoltoajo sallittu.
SELOSTUS 4 (15) 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. TUNNISTETIEDOT... 2 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4. SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.6. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2. ASEMAKAAVA... 5 2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1. Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4. Liikenne ja muu infrastruktuuri... 7 3.1.5. Maanomistus... 7 3.2. SUUNNITTELUTILANNE... 7 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 9 4.2. VIREILLETULO JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 10 4.2.1. Osalliset... 10 4.2.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 11 4.2.3. Viranomaisyhteistyö... 11 4.2.4. Saadun palautteen huomioiminen... 11 4.3. ASEMAKAAVALUONNOS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 11 4.3.1. Asemakaavaluonnoksen valinta ja perusteet... 11 4.3.2. Luonnoksen nähtävilläolo... 11 4.3.3. Viranomaisyhteistyö... 12 4.3.4. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioiminen... 12 4.4. ASEMAKAAVAEHDOTUS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 12 4.4.1. Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville... 12 4.4.2. Viranomaisyhteistyö... 12 4.4.3. Muistutusten ja lausuntojen huomioiminen... 12 4.4.4. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 12 4.4.5. Ehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1. KAAVAN RAKENNE... 12 5.1.1. Mitoitus... 12 5.1.2. Palvelut... 13 5.2. ALUEVARAUKSET... 13 5.2.1. Korttelialueet... 13 5.2.2. Muut alueet... 13 5.3. YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 5.4. KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.3. Vaikutukset liikenteeseen... 13
SELOSTUS 5 (15) 5.4.4. Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin... 14 5.4.5. Muut vaikutukset... 14 5.5. KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 14 5.5.1. Kaavan suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 14 5.6. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 14 5.7. NIMISTÖ... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 15 6.2. TOTEUTUKSEN SEURANTA... 15 7. LIITTEET... 15 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake. Liite 2. Luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot sekä vastineet niihin. Liite 3. x 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Himoslehtelän asemakaava ja Honkarannan asemakaavan muutos: Liitooravaselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy 22.3.2010 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta päätti laittaa kaavamuutoksen vireille 22.10.2015 147 sekä asettaa nähtäville kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Vireilletulosta on ilmoitettu julkisella kuulutuksella 6.11.2015, samalla kun asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6.11.-23.11.2015. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavan muutosluonnosta x.x.201x x ja päätti asettaa sen nähtäville. Asemakaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä x-x. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen x.201x x ja päätti asettaa sen nähtäville. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä x-x. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen x.201x x. 2.2. Asemakaava Asemakaavan muutoksella muodostetaan katualuetta, jotta saadaan osoitettua ajoyhteys Honkarannantieltä Lehtelänkujalle.
SELOSTUS 6 (15) 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen voi toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alueena on Himoksen alueella Patalahden pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue ja kevyen liikenteen väylä, jotka sijaitsevat Honkarannantien ja Lehtelänkujan välillä. Kyseinen kevyen liikenteen väylä yhdistää Honkarannan alueen Himoslehtelään ja Himosrantaan. Kuva 2. Ilmakuva. Suunnittelualue rajattu punaisella. 3.1.2. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääasiassa lähivirkistysalueeksi kaavoitettua metsikköä, jossa kasvaa nuorta ja varttuvaa sekametsää. Maan pinta on tasainen, loivasti kaakkoon viettävä. Maaperä alueella on hiesua (Maankamara, GTK). Lähialueilla on myös paljon hiekkamoreenia ja kalliomaata. Himoslehtelän asemakaavoituksen yhteydessä biologi on käynyt inventoimassa alueen ja tehnyt liito-oravaselvityksen. Suunnittelualue on liito-oravan ruokailualuetta. Liito-oravan ravintopuita ovat pääasiassa leppä, koivu, haapa ja kuusi. (Liitooravaselvitys, 2010). Alueella ei todettu olevan muita erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella (Ympäristökarttapalvelu Karpalo, SYKE, 5/2016).
SELOSTUS 7 (15) 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue rajautuu Honkarannan loma-asuntojen korttelialueisiin. Alueen mökit on rakennettu vuoden 2006 jälkeen ja korttelialueet ovat rakentuneet lähes täyteen. Väestörekisterin mukaan aivan suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole vakituista asumista, mutta noin 500 m säteellä siitä asuu noin 25 henkilöä. Alueella ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa eikä palveluja, Himoksen palveluihin on matkaa noin 5 km ja Jämsän keskustaan noin 10 km. Loma-asuntojen korttelialueiden väliin on varattu lähivirkistysalueita ja Patalahden rannoille jonkin verran venevalkamia ja uimaranta-alueita. Lumisena aikana suunnittelualueen läpi kulkee hiihtolatu. Muinaisjäännösrekisteriin ei ole merkitty kohteita kaavamuutosalueelle (Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto 5.7.2016). 3.1.4. Liikenne ja muu infrastruktuuri Suunnittelualueelle pääsee kahta eri reittiä pitkin: luoteesta valtatieltä 9 Arontien kautta sekä kaakosta Patajoentien ja Honkarannantien kautta. Arontie ja Honkarannantie ovat yksityisteitä asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Suunnittelualueen kevyen liikenteen väylä yhdistää Honkarannantien ja Lehtelänkujan. Väylällä on huoltoajo sallittu. Kevyen liikenteen väylän koillispuolella on sähköjohto. Aiemman asemakaavoituksen yhteydessä on saatu lausunto, että johdolle on varattava 10 m leveä johtokatu. 3.1.5. Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Jämsän kaupunki. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat maakuntakaavat ja päivämäärät, jolloin kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä: Keski-Suomen maakuntakaava 14.4.2009 1.vaihemaakuntakaava 16.12.2009 2.vaihemaakuntakaava 11.5.2011 3.vaihemaakuntakaava 5.12.2014 4. vaihemaakuntakaava 24.9.2014 Suunnittelualue on maakuntakaavassa matkailupalvelujen aluetta (RM) ja se kuuluu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen.
SELOSTUS 8 (15) Kuva 3. Ote maakuntakaavayhdistelmästä, yhdistelmässä on esitetty yhdellä kartalla kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella neliöllä. Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen keväällä 2015. Tarkistuksen tavoitteena on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Yleiskaava Himoksen osayleiskaava on vahvistettu 10.1.2001. Suunnittelualue on osayleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA-2), joka varataan tiivistä loma-asutusta varten. Kuva 4. Ote Himoksen osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti rajattu likimääräisesti punaisella.
SELOSTUS 9 (15) Asemakaava Alueella on voimassa 31.1.2011 hyväksytty asemakaava. Suunnittelualue on kaavassa lähivirkistysaluetta (VL) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua/tietä, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Alueelle myös ulottuu johtoa varten varattu alueen osa. Suunnittelualue rajautuu lähivirkistysalueisiin (VL), katualueisiin sekä loma-asuntojen korttelialueisiin (RA). Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009 1 ja se on astunut voimaan 1.1.2009. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaavamuutosalueen lähiympäristö on asemakaavoitettu ja kaavoituksen pohjana on ollut koko alueella Himoksen osayleiskaava. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta teki Himos Laatujohtoryhmä 11.7.2015. Aloitteessa esitetään Honkarannan ja Himosrannan välisen kevyen liikenteen väylän muuttamista ajotieksi. Perusteluna muutokselle on liikenneturvallisuus, sillä valtatien 9 kautta alueelle saavuttaessa risteysaluetta on vaikea nähdä ajoissa, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Lisäksi alueiden välillä kulkevat joutuvat tekemään pitkän kierroksen siirtyessään alueelta toiselle. Aloitteessa arvioidaan, että liikenteen määrä väylällä ei tule olemaan kohtuuton ja että ohi
SELOSTUS 10 (15) ajavat autot häiritsevät naapureita vähemmän kuin nykytilanteessa Honkarannantien päässä ympäri kääntymään joutuvat autot. Kaupungin tavoitteena on tutkia, kuinka ajoyhteys voidaan toteuttaa huomioiden liikenneturvallisuus ja loma-asuntoalueen viihtyisyys. Ajoyhteyden mahdollistaminen on turvallisuuden kannalta tärkeä tavoite, sillä esteetön ajoyhteys on pelastuslaitoksen nopean toiminnan edellytys. 4.2. Vireilletulo ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 : Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kaavan hakija Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Etujärjestöt ja muut tahot Verkko- ja energiayhtiöt
SELOSTUS 11 (15) 4.2.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tekninen lautakunta päätti 22.10.2015 147 laittaa asemakaavan muutoksen vireille, kuuluttaa vireilletulosta sekä asettaa hankkeesta laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6.11. 23.11.2015 Jämsän kaupungintalolla yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) 6.11.2015 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty ennen luonnoksen nähtäville asettamista mm. aikataulun, yhteystietojen ja kaavoitustilanteen osalta. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty kaavamuutoksen vähäisyyden vuoksi. 4.2.4. Saadun palautteen huomioiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta. Naapurimaanomistaja esitti, että ajoyhteys tulee osoittaa niin, että läpikulkuliikenteen ajonopeudet eivät pääsee kasvamaan, esimerkiksi muotoilemalla tielinjaus mutkaiseksi. Luonnosvaiheessa toinen vaihtoehto laadittiin tämän esityksen mukaan. 4.3. Asemakaavaluonnos ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.1. Asemakaavaluonnoksen valinta ja perusteet Kaavamuutokselle oli kaksi vaihtoehtoa: nykyisen kevyen liikenteen väylän muuttaminen ajoyhteydeksi tai täysin uuden ajoyhteyden osoittaminen. Luonnosvaiheessa molemmat vaihtoehdot asetettiin nähtäville, jotta ratkaisun tekoa varten pystyttäisiin saamaan laajasti osallisilta lausuntoja ja mielipiteitä. 4.3.2. Luonnoksen nähtävilläolo Tekninen lautakunta päätti x.201x x luonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävillä x-x kaupungintalolla yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) x.201x sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille.
SELOSTUS 12 (15) Lausuntoja pyydettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski- Suomen pelastuslaitokselta sekä ympäristölautakunnalta. 4.3.3. Viranomaisyhteistyö. 4.3.4. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioiminen. Yhteenveto lausunnoista sekä vastineet niihin on esitetty selostuksen liitteessä x 4.4. Asemakaavaehdotus ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4.1. Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville. 4.4.2. Viranomaisyhteistyö. 4.4.3. Muistutusten ja lausuntojen huomioiminen. 4.4.4. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset,... 4.4.5. Ehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Kaavamuutoksella mahdollistetaan ajoneuvoliikenteen esteetön kulku kaava-alueen läpi. Luonnoksessa 1 olemassa olevan väylän merkintä muutetaan kaduksi. Luonnoksessa 2 olemassa oleva väylä jätetään jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja lähivirkistysalueen poikki osoitetaan katu olemassa olevan väylän lounaspuolelta. 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 0,2870 hehtaaria. Luonnoksessa 1 siitä 2401 m² on lähivirkistysaluetta ja 469 m² katua. Luonnoksessa 2 lähivirkistysaluetta on 1915 m², jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua 469 m² ja katua 486 m².
SELOSTUS 13 (15) 5.1.2. Palvelut Alueella ei ole palveluita tai palveluiden tarvetta. 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet Kaava-alueella ei ole korttelialueita. 5.2.2. Muut alueet VL pp Lähivirkistysalue Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu 5.3. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä sujuvampaan liikkumiseen. Liikenteen määrä suunnittelualueella lisääntyy merkittävästi, mikä voi vaikuttaa lähiympäristön viihtyisyyteen. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnoksen 2 mukainen vaihtoehto pienentää liito-oravan ruokailualuetta. Uuden katualueen rakentaminen ei kuitenkaan vaikeuta liito-oravan liikkumista alueella, mikäli katualueen ympärillä on tarpeeksi korkeaa puustoa. Muuten kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. 5.4.3. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen seurauksena liikkuminen Himosrannan, Himoslehtelän ja Honkarannan alueille helpottuu. Liikennemäärät Arontiellä ja Honkarannantiellä voivat kasvaa, kun suunnittelualueen läpi pääsee ajamaan ja siten lyhyempi tieyhteys Honkarannasta valtatielle 9 ja turvallisempi yhteys Himosrannasta Himokseen avautuu. Liikenne todennäköisesti ainakin tulee jakautumaan eri tavalla eri suuntiin kuin ennen, kun läpikulusta tulee mahdollista. Liikennemäärien ja -suuntien muutokset voivat vaikuttaa Aron ja Suortiaisen yksityisteihin.
SELOSTUS 14 (15) 5.4.4. Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Liikennemäärien lisääntymisen seurauksena liikenteen aiheuttaman melun ja pölyn määrä lisääntyy suunnittelualueella ja sen ympäristössä. Luonnoksen 1 mukaisessa vaihtoehdossa suurin muutos kohdistuu muutettavan katualueen molemmissa päissä sijaitseviin kiinteistöihin 182-40-4514-11 ja 182-40-4552-5. Luonnoksen 2 mukaisessa vaihtoehdossa ajoneuvoliikenteen aiheuttama häiriö on Honkarannantien puolella vähäisempää, koska uusi katualue on virkistysalueen keskellä eikä rajoitu lomaasuntotontteihin. 5.4.5. Muut vaikutukset Täysin uuden tieyhteyden toteuttaminen on kalliimpi vaihtoehto kuin olemassa olevan tien parantaminen. Kevyen liikenteen väylän leventäminen maksaa noin 10 000 ja uuden kadun rakentaminen katuvalaisimineen noin 35 000. 5.5. Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin 5.5.1. Kaavan suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Kaavamuutos tukee alueen hyödyntämistä maakuntakaavan sekä osayleiskaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa eli matkailu- ja loma-asuntoalueena. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. Kuva 6. Asemakaavan merkinnät ja määräykset.
SELOSTUS 15 (15) 5.7. Nimistö Suunnittelualueella sijaitsee uusi katualue, josta tulee osa Honkarannantietä. 6. Asemakaavan toteutus 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen voi toteuttaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.2. Toteutuksen seuranta Alueen katujen osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin kunnallisteknisille palveluille. Jämsässä x.x.201x Kaavoittaja: Kari Stenlund kaupunkisuunnittelupäällikkö 7. Liitteet