HELSINGIN KAUPUNKI 1 JÄTKÄSAAREN AJOAIKAMITTAUKSET Muistio Sisällysluettelo 1. Työn tavoitteet ja toteutus... 2 1.1. Tausta ja lähtökohdat... 2 1.2. Tavoitteet... 2 1.3. Toteutus... 2 2. Ajoaikamittausten tulokset... 4 2.1. Havaintomäärät... 4 2.2. Ajoajat... 7 3. Mittausjärjestelmän analysointi... 15 4. Johtopäätökset... 16 4.1. Ajoajat... 16 4.2. Mittausjärjestelmä... 17
HELSINGIN KAUPUNKI 2 1. Työn tavoitteet ja toteutus 1.1. Tausta ja lähtökohdat Jätkäsaaren aluerakentamisen myötä Jätkäsaareen sijoittuu uutta asumista, työpaikkoja sekä palveluita. Myös matkustajasataman toimintaedellytyksiä kehitetään vastaamaan kasvavaan matkustajaliikenteeseen. Maankäytön kehitys aiheuttaa muutoksia sekä alueen liikennejärjestelyissä että liikennemäärissä. Liikenteen sujuvuus Jätkäsaaressa ja sen lähialuilla on herättänyt keskustelua eri tahoilla niin nykytilanteen osalta kuin myös aluerakentamisen edistyessäkin. Tätä taustaa vasten on lähdetty selvittämään tarkemmin, millaisia ajoajat Jätkäsaaressa ja lähialueilla ovat nykyisillä liikennejärjestelyillä ja nykyisellä maankäytöllä. Helsingin kaupungilla ei ole tällä hetkellä käytössä vakiintunutta menetelmää liikenteen sujuvuuden ja ajoaikojen mittaamiseen. ssa etsitäänkin uusia, kustannustehokkaita ja luotettavia mittausmenetelmiä liikenteen sujuvuuden seurantaa ja tutkimusta varten. 1.2. Tavoitteet Työn tavoitteena on kartoittaa autoliikenteen sujuvuutta sekä Länsiterminaalin ajoyhteyksillä että Jätkäsaaren lähialueen muilla reiteillä toteutuneita ajoaikoja mittaamalla. Mittaustulosten perusteella pyritään saamaan tietoa, millaisia ovat keskimääräiset ajoajat, ja kuinka paljon ajoajat vaihtelevat. Työn toisena tavoitteena on pilotoida, kuinka WLAN-signaalin havaitsemiseen perustuva mittausjärjestelmä soveltuu ajoaikojen mittaamiseen katuverkolla. Tarkoitus on selvittää, millaisia vahvuuksia ja haasteita kyseisen järjestelmän käyttöön liittyy, ja kuinka järjestelmää tulisi kehittää edelleen. 1.3. Toteutus Jätkäsaaren ja lähialueen ajoaikamittaukset suoritti Innorange Oy n ja Helsingin Satama Oy:n tilauksesta. Mittausjärjestelmä perustuu ajoneuvojen ja matkapuhelimien WLAN-signaalin havaitsemiseen eri mittauspisteissä ja näiden havaintojen aikaeroihin. Ajoaika lasketaan alkupisteen viimeisen havainnon ja loppupisteen ensimmäisen havainnon aikaerona. Ajoajan havaintoaika kirjautui alkupisteen kellonajan perusteella. Laitteita tai käyttäjiä ei järjestelmän antamista tuloksista identifioitu. Matkapuhelimet lähettävät WLAN-signaalia noin 1-2 minuutin välein. Mittauspisteisiin asennetut mittauslaitteet havaitsevat WLAN-signaalin noin 40 50 metrin etäisyydeltä. Mittauslaitteiden kantamasta johtuen mitattua ajoaikaa vastaavat ajomatkat voivat samaakin reittiä ajaen poiketa noin 200 metriä toisistaan havaintopaikasta riippuen. Edellä mainituista syistä johtuen päädyttiin tallentamaan signaalin havaitsemisen kellonaika ja ajoajat minuutin tarkkuudella.
HELSINGIN KAUPUNKI 3 Mittauspisteitä oli käytössä kahdeksan (Kuva 1). Mittauspisteiden sijoittelulla pyrittiin keräämään tietoa ajoajoista sekä Länsiterminaalin ajoyhteyksiltä että lähialueen muilta vilkkaasti liikennöidyiltä reiteiltä. Mittauslaitteet sijoitettiin katuverkolla liikennevaloristeyksiin sähkön saamiseksi laitteille. Mittauspiste 1 sijoittui muista poiketen satama-alueelle. Kuva 1. Mittauspisteet
HELSINGIN KAUPUNKI 4 Ajoaikatietoa kerättiin kesäkuusta 2015 toukokuuhun 2016. Ajoaikahavainnoista päädyttiin rajaamaan pois yli 60 minuutin ajoajat, jotta saataisiin suodatettua havainnoista ainakin osa esimerkiksi suorimmalta reitiltä poikenneista tai kaupassa reitin varrella piipahtaneista. Kerättyä ajoaikadataa analysoitiin ssa. Analysointi rajautui kahdeksaan eri reittiin, joiden arvioitiin kuvaavan liikenteen sujuvuutta alueen katuverkolla varsin kattavasti. Ajoaikoja tarkasteltiin molempiin ajosuuntiin seuraavilla reiteillä: 1. Hietalahdenranta - Länsiväylä (mittauspiste 3 «5): 0,9 km 2. Hietalahdenranta - Mechelininkatu (mittauspiste 3 «8): 1,1 km 3. Länsiväylä - Mechelininkatu (mittauspiste 5 «8): 1,1 km 4. Länsiväylä - Ruoholahdenkatu (mittauspiste 5 «7): 0,7 km 5. Länsiväylä - Rionkatu (mittauspiste 5 «2): 1,4 km 6. Mechelininkatu - Rionkatu (mittauspiste 8 «2): 1,5 km 7. Hietalahdenranta - Rionkatu (mittauspiste 3 «2): 0,8 km 8. Porkkalankatu - Sataman eteläosa (mittauspiste 1 «6): 1,6 km Lisäksi tarkemman tarkastelun kohteena oli Länsiterminaalin laivojen saapumisen vaikutus ajoaikoihin Jätkäsaaresta ulospäin. Ajoaikoja analysoitiin reitillä Rionkadulta Ruoholahden sillan alle (mittauspiste 2 fi 4, 0,9 km), jotta havaittuja ajoaikoja olisi enemmän käytettävissä analysointia varten. Tarkastellut reitit ovat keskenään eripituisia, joten eri reittien matkanopeuksia ei voi verrata suoraan toisiinsa ajoaikojen perusteella. Analysoinnissa käytettiin kuitenkin ajoaikoja, sillä ne tässä työssä kuvastavat ajonopeuksia paremmin liikenteen ruuhkautumista ja viivytyksiä katuverkolla. Kerätystä aineistosta tarkasteltiin edellä mainittujen reittien ajoaikahavaintojen määriä sekä mitattuja ajoaikoja tietyillä ajanhetkillä ja -jaksoilla. Kaikkea kerättyä ajoaikadataa ei lähdetty analysoimaan, sillä datan käsittely osoittautui työlääksi. Yksittäisinä päivinä ajoajat voivat poiketa analysoiduista havainnoista. Tässä työssä tehdyt tarkastelut antavat kuitenkin yleispiirteisen kuvan liikenteen sujuvuudesta alueen eri reiteillä. Havaintomäärien ja mitattujen ajoaikojen analysoinnin kautta arvioitiin myös mittausmenetelmän toimivuutta. Tässä työssä WLAN-signaalien havaitsemiseen perustuvaa mittausjärjestelmää ei verrattu muihin mahdollisiin mittausmenetelmiin. 2. Ajoaikamittausten tulokset 2.1. Havaintomäärät Ajoaikahavaintojen määrät vaihtelivat selvästi reiteittäin. Kuvaan 2 on kerätty eri reittien havaintomäärät vuorokauden ajalta kahdelta eri päivältä.
HELSINGIN KAUPUNKI 5 Kuva 2. Havaintomäärät reiteittäin tiistaina 15.9.2015 ja tiistaina 15.3.2016 Eniten havaittuja ajoaikoja saatiin Länsiväylältä Ruoholahdenkadulle sekä päinvastoin. Ruoholahden sillalla kulkee paljon joukkoliikennematkustajia, mikä liikennemäärien lisäksi mahdollisesti selittää suuret havaintomäärät suhteessa muihin reitteihin. Reiteillä Jätkäsaaren suuntaan (Länsiväylä-Rionkatu, Mechelininkatu-Rionkatu, Porkkalankatu- Sataman eteläosa) ja Jätkäsaaresta ulos on melko vähän havaintoja. Poikkeuksena on Hietalahdenrannan ja Rionkadun välinen reitti, jolla on suhteessa muihin Jätkäsaaren reitteihin enemmän havaintoja. Rionkadulta Hietalahdenrantaan liikennöi raitiolinja 6T, mikä voi osittain selittää korkeammat havaintomäärät. Hietalahdenrannan suunnasta Rionkadun mittauspisteeseen raitiolinja kulkee kuitenkin eri reittiä, jolloin joukkoliikennematkustajien määrät eivät pitäisi vaikuttaa kyseisen suunnan havaintomääriin. Havaintomäärien vaihtelu näyttäisi korreloivan osittain liikennemäärien vaihtelua. Kuvassa 3 on esitetty havaintomäärät reitillä Länsiväylä-Ruoholahdenkatu torstaisin. Selkäesti vähemmän havaintoja on ollut ennen koulujen alkua heinä-elokuussa, jouluaattona sekä helatorstaina. Muuten
HELSINGIN KAUPUNKI 6 havaintomäärät ovat melko samaa suurusluokkaa. Lisäksi parina ensimmäisenä päivänä on mittausjärjestelmän osalta ollut ilmeisesti häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet havaintomääriin. Esimerkiksi 25.6. ja 2.7.2015 havaintoja on tallentunut jostain syystä vain osalta päivää. Kuva 3. Havaintomäärät reitillä Länsiväylä-Ruoholahdenkatu torstaisin 25.6.2015 26.5.2016 Vuonna 2013 tehtyjen liikennelaskentojen mukaan Porkkalankadulla Ruoholahden sillalla liikennemäärä keskustan suuntaan on noin 10 100 ajon./vrk. Ajoaikahavaintoja vastaavalta osuudelta saatiin vuorokaudessa noin 3 500, vaikka kyseisellä reitillä kulkee paljon joukkoliikennematkustajiakin. Suurinta osaa autoista ei siis kyseisellä reitillä havaittu ajoaikamittauksissa. Muiden reittien osalta havaintomääriä on hankala suhteuttaa todellisiin automääriin reiteillä. Liikennelaskentoja suoritetaan risteyksittäin, eivätkä risteyslaskennat kuvaa tiettyä reittiä ajaneiden autojen määriä. Länsiterminaalin ulosajoreitillä, Rionkatu-Ruoholahden silta, havaintomääristä voidaan erottaa laivaliikenteen kannalta vilkkaimmat kaudet (Kuva 4): heinäkuun loppu ja elokuun alku, koulujen syysloma 15.10. ja hiihtoloma 25.2. Tälläkin reitillä on jakson aluksi ollut häiriöitä mittausjärjestelmässä.
HELSINGIN KAUPUNKI 7 Kuva 4. Havaintomäärät reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta torstaisin 25.6.2015 26.5.2016 Korkeammat havaintomäärät voivat aiheutua myös ajoneuvojen kuormitusasteen vaihtelusta. Havaintomääriin saattaa mahdollisesti vaikuttaa lisäksi ajonopeus mittauslaitteen läheisyydessä. Esimerkiksi 12.5.2016 ajoajat reitillä olivat tavallista pidempiä Mechelininkadun kaistojen sulkemisesta johtuen ja ajonopeudet siten hitaampia. Kyseiseltä päivältä on paljon havaintoja, mikä voi johtua liikenteen ruuhkautumisesta. 2.2. Ajoajat Reittien ajoaikoja on tarkasteltu tässä työssä sekä pistekuvaajien että ajoaikajakaumien avulla. Pistekuvaajilla on havainnollistettu ajoaikahavaintojen jakautumista vuorokauden ajalle. Kuvaajista pystytään erottamaan ajoajat hiljaisessa liikenteessä sekä mahdolliset ajoaikapiikit. Ajoaikajakaumilla puolestaan on esitetty, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista ajoaikahavainnoista on alle tietyn raja-arvon, esimerkiksi alle 10 minuuttia. Ajoaikahavaintojen perusteella iltaruuhka on alueella liikenteen sujuvuuden kannalta heikompi, joten ajoaikajakaumat on laadittu arkipäivän iltaruuhkan ajalle.
HELSINGIN KAUPUNKI 8 Reittien ajoaikojen keskiarvoa ei ole tarkoituksenmukaista laskea kaikista ajoaikahavainnoista mittausjärjestelmän ominaisuuksista johtuen. Osa ajoaikahavainnoista on oletettavasti suorimmalta reitiltä poikenneita autoja tai mahdollisesti jalankulkijoita tai pyöräilijöitä, jotka vääristäisivät ajoaikojen keskiarvoja. Taulukossa 1 on esitetty eri reittien ajoajat ja matkanopeudet hiljaisen liikenteen aikaan. Matkanopeudet hiljaisessa liikenteessä vaihtelevat 10 25 km/h. Nopeudet vaikuttavat realistiselta, kun huomioidaan, että reiteillä on useampiakin liikennevaloristeyksiä. Taulukko 1. Ajoajat hiljaisessa liikenteessä reiteittäin Reitti Ajoaika hiljaisessa liikenteessä Matkanopeus (km/h) 1 Hietalahdenranta-Länsiväylä 3-5 min 11 18 Länsiväylä-Hietalahdenranta 3-5 min 11 18 2 Hietalahdenranta-Mechelininkatu 3-5 min 13 22 Mechelininkatu-Hietalahdenranta 3-5 min 13 22 3 Länsiväylä-Mechelininkatu 3-4 min 16 22 Mechelininkatu-Länsiväylä 3-5 min 13 22 4 Länsiväylä-Ruoholahdenkatu 2-3 min 14 21 Ruoholahdenkatu-Länsiväylä 2-3 min 14 21 5 Länsiväylä-Rionkatu 4-5 min 17 21 Rionkatu-Länsiväylä 4-5 min 17 21 6 Mechelininkatu-Rionkatu 5-6 min 15 18 Rionkatu-Mechelininkatu 5-6 min 15 18 7 Hietalahdenranta-Rionkatu 1-4 min 12 48 Rionkatu-Hietalahdenranta 1-3 min 16 48 8 Porkkalankatu-Sataman eteläosa 4-6 min 16 24 Sataman eteläosa-porkkalankatu 4-5 min 20 24 Rionkatu-Ruoholahden silta 3-4 min 13 18 Hietalahdenrannan ja Rionkadun välisellä reitillä on melko paljon yhden minuutin ajoaikoja, mikä vastaa nopeutta 48 km/h. Käytännössä näin korkea nopeus reitillä ei liene mahdollinen. Kyse on melko lyhyestä reitistä, joten ajoaikoihin saattaa vaikuttaa olennaisesti ajoaikojen pyöristäminen minuutin tarkkuuteen sekä epätarkkuus ajomatkojen pituuksissa. Kuvassa 5 on esitetty ajoaikajakaumat reiteittäin iltaruuhkassa torstaisin klo 16 17. Usealla reitillä suurin osa ajoajoista on alle 10 minuuttia iltaruuhkassa. Mechelininkadulta Hietalahdenrantaan, Länsiväylälle ja Rionkadulle suurin osa ajoajoista on alle 15 minuuttia, kuten myös Porkkalankadulta sataman eteläosaan ja päinvastoin.
HELSINGIN KAUPUNKI 9 Kuva 5. Ajoaikajakauma iltaruuhkassa torstaisin eri reiteillä (sisältää torstait 9.7.2015 26.5.2016, lukuun ottamatta 24.12., 31.12., 24.3., 5.5.) Muutamien reittien osalta havaintoja on niin vähän, ettei niiden perusteella voi luotettavasti tehdä johtopäätöksiä ajoajoista. Esimerkiksi Porkkalankadun ja sataman eteläosan välisellä reitillä molempiin suuntiin on erittäin vähän havaintoja. Lisäksi havaintojen hajonta on suuri. Vastaava haaste on myös reiteillä Länsiväylältä Rionkadulle ja Mechelininkadulta Rionkadulle. Yli 30 minuutin ajoaikahavaintoja on reitistä riippuen 7-20 % kaikista havainnoista, mikä sisältänee esimerkiksi suorimmalta reitiltä poikenneita autoilijoita sekä jalankulkijoita. Kuvassa 6 on esimerkinomaisesti lajiteltu karkealla tasolla ajoaikahavainnot Rionkadun ja Ruoholahden sillan väliseltä reitiltä suodatettuihin ja poikkeaviin havaintoihin. Vuorokauden havainnoista suodattui tämän tarkastelun kautta noin 30 % pois.
HELSINGIN KAUPUNKI 10 Kuva 6. Ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta torstaina 3.9.2015 Yleisesti ottaen reittien ajoaikajakaumista voidaan erottaa huonoimmat ja parhaimmat päivät liikenteen sujuvuuden kannalta. Muutamina päivinä katuverkolla on ollut jonkinlainen häiriö, joka on vaikuttanut liikenteen sujumiseen ja ajoaikojen pidentymiseen useammallakin reitillä. Ruoholahdenkadun ja Länsiväylän välinen reitti poikkeaa muista reiteistä, sillä reitin ajoaikajakauma ei juurikaan vaihtele päiväkohtaisesti. Kuvassa 7 on esitetty ajoaikajakaumat reitillä Rionkadulta Ruoholahden sillan alle torstaisin iltaruuhkassa. Esimerkiksi 26.11.2015 ja 12.5.2016 ajoajat ovat olleet selvästi pidempiä. Puolestaan jouluaattona ajoajat ovat olleet lyhempiä, mikä johtuu vähäisistä liikennemääristä katuverkolla.
HELSINGIN KAUPUNKI 11 Kuva 7. Ajoaikajakauma reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta torstaisin klo 16-17 Pistekuvaajissa Rionkadun ja Ruoholahden sillan reitin ajoajoista voidaan erottaa laivan purkujen aiheuttamat piikit ajoajoissa. Ajoajat laivanpurun aikoihin näyttäisivät jäävän yleensä alle 15 minuutin. Myös lauantaisin ja sunnuntaisin laivojen purku aiheuttaa piikit ajoaikoihin. Kuvissa 8-10 on esimerkinomaisesti esitetty ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta yhtenä torstaina, lauantaina ja sunnuntaina.
HELSINGIN KAUPUNKI 12 Kuva 8. Ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta torstaina 1.10.2015 Kuva 9. Ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta lauantaina 3.10.2015
HELSINGIN KAUPUNKI 13 Kuva 10. Ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta sunnuntaina 4.10.2015 Toukokuussa 2016 Mechelininkadulla oli käynnissä viemärisaneeraus, minkä takia kaistoja oli Mechelininkadulla suljettuna. Tämä aiheutti merkittävää ruuhkautumista erityisesti pohjoisen suuntaan arkisin 29.4.-16.5.2016. Kuvassa 11 on esitetty ajoaikahavainnot torstailta 12.5.2016 Rionkadulta ja Ruoholahden sillan alle. Kuvaajasta näkee, kuinka ajoajat iltaruuhkan aikaan ovat olleet korkeat ja iltaruuhkan huippu on leveä. Havaintojen hajonta iltaruuhkassa on suuri, joten mittausten perusteella on hankala arvioida, ovatko ajoajat olleet iltaruuhkassa noin 20 minuutin vai 40 minuutin suuruusluokkaa. Reitillä Hietalahdenranta-Länsiväylä (Kuva 12) ei mittausten perusteella ole ollut samankaltaista ruuhkautumista, vaikkakin muiden havaintojen mukaan Hietalahdenranta pohjoisen suuntaan oli pahoin jonoutunut. Ruuhkatilanteissa ajoajat näyttäisivät hajoavan enemmän kuin hiljaisemman liikenteen aikaan, mikä hankaloittaa poikkeavien ajoaikojen suodattamista kaikista havainnoista.
HELSINGIN KAUPUNKI 14 Kuva 11. Ajoajat reitillä Rionkatu-Ruoholahden silta torstaina 12.5.2016 Kuva 12. Ajoajat reitillä Hietalahdenranta-Länsiväylä torstaina 12.5.2016
HELSINGIN KAUPUNKI 15 3. Mittausjärjestelmän analysointi Tässä työssä käytetyn WLAN-signaalien havaitsemiseen perustuvan mittausjärjestelmän etuna on, että järjestelmällä saadaan kerättyä ajoaikadataa reaaliajassa jatkuvasti pitkältäkin aikaväliltä ja usealta eri reitiltä. Mittauksia varten ei tarvitse asentaa ajoneuvoihin lisälaitteita. Järjestelmää varten katuverkolle on asennettu mittauslaitteet, joiden sijoittamista rajoittaa lähinnä sähkön saaminen laitteelle. Mittauslaitteet ovat olleet myös toimintavarmoja yksittäisiä häiriöitä lukuun ottamatta. Mittausjärjestelmän kustannukset muodostuivat kertaluontoisesta mittauslaitteiden hankinnasta ja asennuksista sekä lisäksi kuukausittaisesta palvelumaksusta. Jos kustannuksia verrataan esimerkiksi kelluvan auton menetelmään, niin WLAN-signaalien havaitsemiseen perustuva järjestelmä tuottaa enemmän havaintoja alhaisemmilla kustannuksilla. Tässä työssä käytetyn mittausjärjestelmän kustannustehokkuutta on kuitenkin hankala verrata muihin mahdollisiin ajoaikojen mittausjärjestelmiin. WLAN-signaaliin perustuva mittausmenetelmä ei erottele katuverkolla liikkuvia kulkijoita liikennemuodoittain vaan havaintoja aiheuttavat niin joukkoliikennematkustajat kuin myös jalankulkijat ja pyöräilijät. Kyseinen menetelmä ei myöskään suoraan erottele, onko kahden pisteen välistä reittiä kuljettu mahdollisimman suorinta tietä pitkin. Autojen ajoaikojen erotteleminen kaikista havainnoista on haastavaa sellaisessa kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa liikennetilanteet vaihtelevat. Ruuhkaisimmissa tilanteissa auto saattaa olla hitain liikkumismuoto, kun taas hiljaisemman liikenteen aikaan auto on kävelijää tai pyöräilijää nopeampi. Reitistä riippuen jalankulkijoita ja pyöräilijöitä voi olla paljonkin, mikä entisestään hankaloittaa autojen ajoaikojen erottamista kaikista havainnoista. Joissakin uusissa autoissa itsessään on WLAN-järjestelmä. Autojen WLAN-signaalit ovat erotettavissa matkapuhelimien lähettämistä signaaleista, jolloin on mahdollista suodattaa muut havainnot pois. Jos havaintoja autojen osalta saadaan riittävästi, voidaan havainnoista suodattaa pois myös suorimmalta reitiltä poikenneet. Tässä työssä ei tutkittu, kuinka paljon ajoaikahavaintoja olisi saatu huomioimalla ainoastaan autojen lähettämät WLAN-signaalit. Joukkoliikenteen matkustajien matka-ajat mittauspisteiden välissä saattavat vastata melko hyvin myös autojen ajoaikoja, jos joukkoliikenne kulkee mitatun reitin osalta autojen seassa ilman joukkoliikenne-etuuksia. Joukkoliikennematkustajien ajoajat voivat toki olla pidempiä pysäkkipysähdysten takia. Tässä työssä joukkoliikennematkustajat vääristävät kuitenkin ajoaikatuloksia Länsiväylän ja Ruoholahdenkadun sekä Rionkadun ja Hietalahdenrannan välisellä reitillä, sillä niin Porkkalankadulla kuin myös Jätkäsaaressa joukkoliikenteellä on käytössä omat kaistat. Mittauspisteiden sijoittamisella voidaan merkittävästikin vaikuttaa siihen, kuinka paljon joukkoliikenteen matkustajia, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä mittauspisteiden välisellä reitillä havaitaan. Jos reitin yksikin mittauspiste saadaan sijoitettua sellaiseen ympäristöön, missä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä ei liiku, ovat havaitut ajoajat suurella todennäköisyydellä autoliikenteen ajoaikoja. Joukkoliikennematkustajien rajaamiseksi pois havainnoista voi riittää, ettei kahden mittauspisteen
HELSINGIN KAUPUNKI 16 kautta kulje sama joukkoliikennelinja. Tällöin voi edelleen vaihdon tehneet matkustajat tulla havaituksi. Riittävällä määrällä havaintoja suorinta reittiä kulkeneiden autojen ajoajat voidaan erottaa kaikista havainnoista. Havaintojen kasautuessa pystytään paremmin arvioimaan todelliset ajoajat, vaikka kasaumien ulkopuolella olisikin yksittäisiä havaintoja pidemmistä ajoajoista. Jos havaintoja on vähän ja hajonta on suuri, poikkeavien ajoaikojen erottaminen kaikista havainnoista on hankalaa. Mittausjärjestelmä soveltuu siten vilkkaille autoliikenteen reiteille. Mitattavan reitin varrelle on mahdollista sijoittaa lisämittauspiste, jolla varmistetaan, että kohde on kulkenut tiettyä reittiä pitkin. Varsinkin jos vaihtoehtoisten reittien välillä ei ole selvää eroa ajoajoissa, saadaan ajoaikahavainnot rajattua paremmin halutulle reitille lisämittauspisteen avulla. Haasteena on, että havaintoja saattaa tulla tällöin entistä vähemmän, koska kohde tulee olla havaittu useammalla mittauspisteellä. Liikenteen jonoutuminen ja ajonopeuksien aleneminen saattaa lisätä ajoaikahavaintoja, koska kohde viipyy mittauslaitteen kantaman alueella pidempään. Tämä voi mahdollisesti johtaa siihen, että pidemmät ajoajat ylikorostuvat havainnoissa. Puolestaan ajonopeuksien kasvaessa ajoaikahavaintoja saataneen vastaavasti vähemmän. Tässä työssä mittauslaitteet olivat sijoitettu liikennevaloristeyksien yhteyteen, jolloin liikenne joutui ajoittain pysähtymään mittauslaitteen kantaman alueella, mikä lienee hyvä ratkaisu havaintojen saamiseksi. 4. Johtopäätökset 4.1. Ajoajat Ajoaikoja seurattiin Jätkäsaaressa ja lähialueilla kesäkuusta 2015 toukokuuhun 2016. Mittausten perusteella saatiin varsin kattava yleiskuva liikenteen sujuvuudesta nykyisillä liikennejärjestelyillä ja nykyisellä maankäytöllä. Ajoaikahavaintojen perusteella iltaruuhka on alueella liikenteen sujuvuuden kannalta aamuruuhkaa haastavampi. Usealla tarkastellulla reitillä suurin osa ajoajoista on alle 10 minuuttia iltaruuhkassa. Reiteillä Mechelininkadulta Hietalahdenrantaan, Länsiväylälle ja Rionkadulle suurin osa ajoajoista on alle 15 minuuttia, kuten myös Porkkalankadulta sataman eteläosaan ja päinvastoin. Länsiterminaalin tärkeällä ulosajoreitillä Rionkadulta Ruoholahden sillan alle ajoaika hiljaisen liikenteen aikaan on noin 3-4 minuuttia. Iltaruuhkassa suurin osa reitin ajoajoista on alle 10 minuuttia. Yksittäisinä päivinä katuverkolla olleiden häiriöiden johdosta ajoajat olivat selkeästi tätä pidempiä. Rionkadun ja Ruoholahden sillan reitillä voidaan erottaa laivan purkujen aiheuttamat piikit ajoajoissa. Ajoajat laivanpurun aikoihin näyttäisivät jäävän yleensä alle 15 minuutin. Myös lauantaisin ja sunnuntaisin laivojen purku aiheuttaa piikit ajoaikoihin. Havaintomäärät Jätkäsaareen ja Jätkäsaaresta suuntautuvilla reiteillä olivat melko vähäisiä, jolloin havaintojen pohjalta on hankala luotettavasti arvioida toteutuneita autojen ajoaikoja suorinta reittiä pitkin. Myös pahimpien ruuhkatilanteiden osalta on haasteellista arvioida ajoaikojen pituuksia havaintojen hajonnan takia.
HELSINGIN KAUPUNKI 17 Jatkuva ajoaikojen seuranta Jätkäsaaressa nyt käytetyllä mittausjärjestelmällä ei tuone tällä erää lisäarvoa. Sen sijaan aika-ajoin tehtävä liikenteen sujuvuuden seuranta jollakin mittausjärjestelmällä Jätkäsaaressa ja lähialueella olisi tarkoituksenmukaista. Liikennetilanteet saattavat pidemmällä ajanjaksolla muuttua nykyisestä Jätkäsaaren aluerakentamisen edistyessä, liikennemäärien ja liikennejärjestelyiden kehittyessä. 4.2. Mittausjärjestelmä Uuden mittausjärjestelmän pilotoinnilla saatiin käytännön kokemuksia WLAN-signaalien havaitsemiseen perustuvan järjestelmän soveltuvuudesta ajoaikojen mittaamiseen katuverkolla. Mittausjärjestelmän etuna on, että järjestelmällä saadaan kerättyä ajoaikadataa reaaliajassa jatkuvasti pitkältäkin aikaväliltä ja usealta eri reitiltä eikä mittauksia varten ajoneuvoihin tarvitse asentaa lisälaitteita. Suurimpina haasteina nousivat esiin toisaalta tietyillä reiteillä ajoaikahavaintojen vähäisyys ja havaintojen hajonta sekä toisaalta se, ettei järjestelmällä tässä työssä pystytty erottelemaan liikennemuotoja toisistaan. Jos mittausjärjestelmää sovelletaan jatkossakin ajoaikamittauksiin, edellä mainittuja osa-alueita tulisikin osaltaan kehittää edelleen ja toisaalta huomioida mittausjärjestelmän ominaisuuksia paremmin. Mittauspisteiden sijoittelulla ja mitattavan reitin valinnalla voidaan merkittävästikin vaikuttaa siihen, kuinka paljon autoja, joukkoliikenteen matkustajia, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä mittauspisteiden välisellä reitillä havaitaan. Mittausjärjestelmä tuottaa parhaimmassa tapauksessa paljon ajoaikahavaintoja. Mittausjärjestelmän ohella tulisi kehittää ajoaikojen tulosten analysointia ja raportointia, jotta suuret havaintomäärät saataisiin paremmin hyödynnettyä. Matka-aikojen mittaamiseen ja liikenteen sujuvuuden seurantaan on käytössä erilaisia menetelmiä. Vaihtoehtoisten mittausjärjestelmien vertailu olisi tarpeen, jotta pystyttäisiin löytämään parhaimmin soveltuva järjestelmä matka-aikojen mittaamiseen katuverkolla.