HÄMEENLINNAN KESKUSTAN ETELÄRANNAN YLEINEN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN IDEAKILPAILU 15.11.2006 28.2.2007 KILPAILUOHJELMA SUOMEN ARKKITEHTILIITTO

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN ETELÄRANNAN YLEINEN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN IDEAKILPAILU 15.11.2006 28.2.2007 KILPAILUOHJELMA SUOMEN ARKKITEHTILIITTO

2

SISÄLLYSLUETTELO 1 KILPAILUKUTSU... 4 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus...4 1.2 Osallistumisoikeus...4 1.3 Palkinnot ja lunastukset...4 1.4 Palkintolautakunta...4 1.5 Kilpailuohjelma...5 1.6 Ohjelma-asiakirjojen luovutus...5 1.7 Kilpailun kieli...5 1.8 Kilpailun päättymisaika...5 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT... 6 2.1 Ohjelma-asiakirjat...6 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset...6 2.3 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julkistaminen ja näytteillepano...6 2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena...7 2.5 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus...7 2.6 Kilpailuehdotusten palautus...7 2.7 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen...7 3 KILPAILUTEHTÄVÄ... 8 3.1 Kilpailutehtävän tausta...8 3.2 Kilpailualue...9 3.2.1 Sijainti ja laajuus...9 3.2.2 Kilpailualueen liittyminen ympäristöön... 10 3.2.3 Keskustan länsireuna... 10 3.2.4 Kaavatilanne... 11 3.2.5 Maanomistus... 11 3.2.6 Nykyinen maankäyttö... 11 3.2.7 Alueen historia ja rakennuskanta... 12 3.2.8 Luonnonympäristö ja viheraluevyöhykkeet... 14 3.2.9 Maaperä ja perustamisolosuhteet... 15 3.2.10 Liikenne ja pysäköinti... 15 3.2.11 Kunnallistekniikka... 16 3.3 Kilpailun tavoitteet...16 3.4 Suunnitteluohjeet...16 3.4.1 Yleistä...16 3.4.2 Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 17 3.4.3 Suunnitelman kokonaismitoitus... 17 3.4.4 Asuntorakentaminen... 17 3.4.5 Rantatori... 17 3.4.6 Liike- ja toimitilarakentaminen... 17 3.4.7 Hämeensaari... 18 3.4.8 Rantareitti... 18 3.4.9 Linja-autoliikenteen matkakeskus... 18 3.4.10 Liikenneverkko... 19 3.4.11 Pysäköinti... 19 3.4.12 Venelaiturit... 20 3.4.13 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet... 20 4 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET... 21 4.1 Vaadittavat asiakirjat...21 4.2 Piirustusten esitystapa...21 4.3 Kilpailusalaisuus...21 4.4 Kilpailuehdotusten sisäänjättö...22 5 LINKKEJÄ KOTISIVULLE... 23 LIITTEET... 23 KARTAT: Hämeenlinnan kaupungin tekninen virasto ILMAKUVAT: Hämeenlinnan kaupungin tekninen virasto / Lentokuva Vallas Oy ja Suomen Ilmakuva Oy MUUT VALOKUVAT: Tuula Hellstén VANHAT VALOKUVAT: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo TAITTO: Tuula Hellstén ja Irina Pohjola KIRJAPAINO: Hämeenlinnan OffsetKolmio Oy Tämän kilpailuohjelman tekijänoikeuden omistaa Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund ry. SAFA. Kilpailuohjelman tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljennöstapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Suomen Arkkitehtiliiton antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu. 3

4 1 KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Hämeenlinnan kaupunki järjestää yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa yleisen kaupunkirakenteellisen ideakilpailun Hämeenlinnan keskustan etelärannasta. Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet keskustatoimintojen sijoittamiseksi maisemallisesti ja toiminnallisesti arvokkaalle ja näkyvälle paikalle. Kilpailun tarkoituksena on löytää asemakaavoituksen pohjaksi innovatiivisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan alueen maankäytön suuntaviivat. Tavoitteena on muodostaa luonteva yhteys ruutukaavakeskustan ja Vanajaveden ranta-alueiden välille, parantaa keskustan etelänpuolista kaupunkijulkisivua sekä kehittää kilpailualueen sisäistä kaupunkirakennetta. Tavoitteiden toteuttamiseksi halutaan löytää uusia rantaan tukeutuvan keskusta-asumisen malleja, ratkaista vanhan rantatorin ja siellä sijaitsevan linja-autoaseman kehittämisen sisältö, alueen kaupallisten palvelujen sijainti, pysäköinnin uudelleenjärjestely ja virkistysalueiden kehittäminen. 1.2 Osallistumisoikeus Kilpailu on avoin kaikille Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaisesti. Osallistujilta edellytetään oikeutta harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan. 1.3 Palkinnot ja lunastukset Kilpailussa jaetaan palkintoina ja lunastuksina yhteensä 90 000 euroa seuraavasti: 1. palkinto 35 000 euroa 2. palkinto 25 000 euroa 3. palkinto 15 000 euroa kaksi lunastusta kumpikin 7 500 euroa Yksimielinen palkintolautakunta voi jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailusääntöjen mukaisesti. Lisäksi palkintolautakunta voi halutessaan jakaa kunniamainintoja. Suomen Arkkitehtiliitto perii kilpailusääntöjen mukaisesti kaikista palkinnoista ja lunastuksista 7 %. Palkinnot maksetaan Suomen Arkkitehtiliiton välityksellä. Kilpailun palkinnoille on haettu verovapaus Suomessa. 1.4 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin nimeäminä: Tapani Hellstén, kaupunginjohtaja Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja Jouko Kettunen, toimialajohtaja Päivi Saloranta, asemakaava-arkkitehti Kaija Ojanen, kaupunginarkkitehti Jaakko Välimaa, yleiskaavapäällikkö Tuula Hellstén, arkkitehti Anna-Mari Ahonen, arkkitehti Tapio Vekka, kaupunginhallituksen jäsen Irja Appelroth, kaupunginhallituksen jäsen Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä: Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA Kari Nykänen, arkkitehti SAFA

5 Lisäksi palkintolautakunta voi kuulla tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita sekä alueen maanomistajia. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Juha Isosuo, varapuheenjohtajana Tapani Hellstén ja sihteerinä Tuula Hellstén. Palkintolautakunnan jäsenistä Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen 5 :n tarkoittamia ammattihenkilöitä ovat Jouko Kettunen, Päivi Saloranta, Kaija Ojanen, Jaakko Välimaa, Tuula Hellstén, Anna-Mari Ahonen, Kirsti Sivén ja Kari Nykänen. 1.5 Kilpailuohjelma Kilpailussa noudatetaan Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä (www.safa.fi). Kilpailuohjelma liitteineen on palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailuvaliokunnan hyväksymä. 1.6 Ohjelma-asiakirjojen luovutus Kilpailuohjelman ja liiteasiakirjat voi tilata tai noutaa 15.11.2006 lähtien osoitteista: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA puh. (09) 5844 48 Runeberginkatu 5 A fax: (09) 5844 4222 00100 HELSINKI kilpailut@safa.fi Hämeenlinnan kaupunki puh (03) 6211 Palvelupiste Kastelli fax: (03) 621 3374 Raatihuoneenkatu 11 13100 Hämeenlinna Kilpailuohjelma on maksuton. Erikseen tilattavista liiteasiakirjoista peritään maksu, jota ei palauteta (liitteet CD-levyllä 20 euroa, liitteet paperilla 30 euroa, ei sisällä postituskuluja). Kilpailuohjelman ja liiteasiakirjat voi kopioida maksutta myös internetistä 15.11.2006 alkaen osoitteesta: www.hameenlinna.fi/keskustanetelaranta 1.4 Kilpailun kieli Kilpailussa käytettävä kieli on suomi. 1.5 Kilpailun päättymisaika Kilpailu päättyy tiistaina 28.2.2007. Kilpailuehdotukset on jätettävä klo 15:30 mennessä kaupungin kirjaamoon tai todistettavasti saman päivän aikana postin tai muun kuljetusliikkeen kuljetettavaksi. Kilpailuehdotuksen jättöhetki on kiistatta käytävä ilmi lähetyksestä. Panorama Helsinki-Tampere moottoritieltä kohti Hämeenlinnan keskustaa ja Hämeensaarta 1

6 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat Ohjelma-asiakirjoja ovat tämä kilpailuohjelma, johon sisältyvät liitteet: 1. Pohjakartta 1:4000, jossa esitettynä kilpailualueen rajaus sekä valokuvien ottopaikat 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 1:5000 3. Ote keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaavasta 4. Maanomistuskartta 5. Kehitettävät yhteydet kaupallisen toimivuuden parantamiseksi 6. Huomioon otettavat toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat kaaviona 7. Toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet kaaviona 8. Liikennemääräennuste v. 2020 9. Nykyiset linja-autoreitit ja tärkeimmät kevyen liikenteen reitit sekä pysäköintialueet 10. Hämeensaaren nykyiset liikuntapaikat 11. Kilpailualueen ja lähiympäristön rakennuskanta 12. Vanha ja uusi kaupunkialue v. 1777 sijoitettuna nykyiselle pohjakartalle 13. Ydinkeskustan laajentamisen (länsireuna) yleissuunnitelma 14. Ydinkeskustan laajentamisen katuverkon yleissuunnitelma 15. Liikennemelu 16. Ilmakuvia kilpailualueesta sekä seuraavat liiteasiakirjat CD-ROM levylle tallennettuina ja verkkosivuilla: 1. Kilpailuohjelma + liitteet pdf- muodossa 2. Pohjakartta (dwg) 3. Kaupunkirakennekartta (dwg) 4. Aksonometria 1:2000 (tiff) 5. Länsireunan katuverkon yleissuunnitelmaluonnos, Suunnittelukeskus Oy 6 Kilpailualueen viherympäristön osa-aluekokonaisuudet (doc) 7. Ilmakuvia alueesta (jpg) 8. Näkymäkuvia alueesta (jpg) 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset Kilpailijoilla on mahdollisuus pyytää kilpailuohjelmaa koskevia selityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä nimimerkillä ja lähetettävä palkintolautakunnalle 13.12.2006 mennessä osoitteella Kilpailukysymykset Hämeenlinnan kaupunki, tekninen virasto / Kaavoitustoimisto PL 600, 13111 Hämeenlinna Kysymykset voi lähettää myös sähköpostilla palkintolautakunnan sihteerille, osoite tuula.hellsten@hameenlinna.fi viimeistään 13.12.2006. Kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset niihin julkaistaan Hämeenlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: www.hameenlinna.fi/keskustanetelaranta viimeistään 21.12.2006 sekä myös Arkkitehtiuutisten numerossa 1/2006. 2.3 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julkistaminen ja näytteillepano Kilpailun tulos pyritään julkistamaan 14.5.2007. Kilpailuehdotukset sekä palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja asetetaan sen jälkeen nähtäville Hämeenlinnassa. Kilpailun tulos julkaistaan Arkkitehtiuutisissa ja Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilla. Kilpailun ratkaisusta annetaan välittömästi tieto palkittujen ehdotusten tekijöille ja julkistamistilaisuudessa tiedotusvälineille. Kilpailun ratkaisua koskeva palkintolautakunnan pöytäkirja lähetetään kullekin kilpailijalle kilpailumateriaalin palautuksen yhteydessä.

7 2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena Palkintolautakunta antaa suosituksen jatkotoimenpiteiksi kilpailutuloksen perusteella. Palkintolautakunta tulee suosittelemaan maankäytön jatkosuunnittelutehtävien antamista palkittujen ehdotusten tekijöille. Palkintolautakunnan päätös ei ole hankintaviranomaisia sitova. Kilpailualueen toteutuksessa saatetaan kokeilla uutta projektimuotoista toteutusmallia. 2.5 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Palkitut ja lunastetut kilpailuehdotukset jäävät kilpailun järjestäjän omaisuudeksi tekijänoikeuden jäädessä ehdotuksen tekijälle. 2.6 Kilpailuehdotusten palautus Palkitsemattomat ja lunastamattomat ehdotukset palautetaan kilpailunäyttelyn jälkeen järjestäjän kustannuksella osoitekuoressa annettuun osoitteeseen. 2.7 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen Kilpailun järjestäjä korvaa vahinkotapauksessa jokaisen ehdotuksen enintään 4000 euron (enintään 800 euroa/ planssi) arvosta siltä ajalta, minkä se on kilpailun järjestäjän hallussa. Kaupungin rakennetut alueet

8 3 KILPAILUTEHTÄVÄ Hämeenlinna - kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen: Keskustan identiteettialueet 3.1 Kilpailutehtävän tausta Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus. Kaupunki sijaitsee puolessa välissä kehittyvää Helsinki Tampere -taajamavyöhykettä. Hämeenlinnassa on asukkaita 47 000 ja kaupunki on kasvanut tasaisesti noin 250 asukkaalla vuosittain. Kaupunki on kehittynyt Vanajaveden rannalle historiallisen ruutukaavakeskustan ympärille. Hämeenlinnan keskusta rajautuu selkeäpiirteisenä ympäröivästä vesistöstä. Moottoritie Helsinki - Tampere jakaa Hämeenlinnan kaupunkirakennetta erottaen ruutukaavakeskustan länsipuolisista Kaurialan ja Myllymäen kaupunginosista. Keskustassa asuu yli 5000 ihmistä ja työpaikkoja alueella on noin 6000. Kaupungin kaupallisten palvelujen kerrosalasta noin 45% sijaitsee keskustan alueella ja palvelut keskittyvät erikoiskauppaan. Kaupunkirakenteen ja keskustan kehittäminen Hämeenlinna oli v. 1996-97 mukana valtakunnallisessa Parempi kaupunkikeskusta projektissa. Kaupunginhallitus hyväksyi projektin mukaisen keskustan kehittämisohjelman, jota on toteutettu vaiheittain. Keskustaa kehitetään nykyisen korttelirakenteen sisällä. Keskustassa toimii kahden korttelin mittainen kävelykatu, jota on tavoitteena jatkaa kävelypainotteisena molempiin suuntiin. Hämeenlinnaan perustettiin v. 2001 Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluu laajat alueet keskustasta pohjoiseen Vanajaveden varrella ja Aulangolla. Kansallista kaupunkipuistoa on tarkoitus laajentaa myös ruutukaavakeskustan eteläpuolisille Vanajaveden rantaalueille. Hämeenlinnassa v. 2001 käynnistyneen maankäytön strategiatyön loppuraportissa Kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen 2005 on yleisellä tasolla asetettu keskustan kehittämiselle tavoitteita. Raporttiin voi tutustua www.hameenlinna.fi > Hämeenlinnan kaupunkirakenteen strategiatyö. Kaupunkirakenteen strategisessa kehittämisessä keskusta on tärkeä kohde. Maankäytön strategisessa suunnitelmassa on esitetty seuraavia keskustan kehittämisen yleistavoitteita: - Liikekeskusta laajenee ja keskittyy ruutukaavakeskustaan torin ja ydinkeskustan länsireunan välille. Liiketilat reunustavat länsireunan ja torin välistä katutilaa. Linjaautoaseman ympäristöä ja Paasikiventien vartta kehitetään. - Kaupungin ydinkeskustaa tulee kehittää voimakkaasti länsi- ja eteläreunalla, sillä niistä suunnista kaupunkia useimmin lähestytään. Alueet muutetaan reuna-alueista kaupungin uusiksi julkisivuiksi sekä toiminnallisesti että imagoltaan. - Kaupunkikeskustaa reunustava Paasikiventie erottaa keskustan ja Vanajaveden rannan. Paasikiventietä tulee kehittää vilkasliikenteisenä bulevardimaisena katuna, jonka varrella asutaan aitiopaikalla. Hämeensaaren tuntumaan, kadun varteen on mahdollista rakentaa uusia korkeatasoisia kerrostaloja, joiden katutasossa on liike- ja työtiloja. Panorama Vanajanrannasta kohti keskustaa ja Hämeensaarta

Vireillä olevat maankäytön suunnitteluhankkeet Hämeenlinnassa on käynnissä Hämeenlinna - Asumiskaupunki- niminen EU-hanke, jolla pyritään nostamaan asuntoalueiden laatutasoa, etsimään uusia asumismalleja sekä monipuolistamaan asuntotarjontaa. Asumiskaupunkihankkeessa keskustan kehittämisen yhtenä teemana esiintyy rantabulevardi uusi julkisivu, aitiopaikka. Asumiskaupunkihankkeen kehitystä tukevat suuret elinkeino- ja rakennushankkeet, Verkatehtaan kulttuurikeskus, Aulangon kylpylä-monitoimihalli ja Visamäen ammattikorkeakoulu-yritysalue. Kaupunki järjesti ydinkeskustan länsireunan laajentamisesta ilmoittautumiskutsukilpailun v. 2005, jonka tuloksen pohjalta on käynnistetty moottoritien kattamiseen tähtäävä suunnittelu. Hämeenlinnassa järjestetään myös vuoden 2007 asuntomessut, jonka avulla pyritään myöskin nostamaan tietoisuuteen Hämeenlinnan luonnetta viihtyisänä ja korkealuokkaisena asuinkaupunkina. Paasikiventien varren kerrostaloja 1970-80- luvuilta 9 5 3.2 Kilpailualue Tällä hetkellä Eteläranta on merkittävän pääkadun Paasikiventien - leimaamaa ruutukaava-alueen ja vapaamuotoisen rantapuiston vaihettumavyöhykettä, jolla sijaitsee mm. linja-autoasema, kolme huoltoasemaa, uima- ja urheiluhalli, kaksi urheilukenttää, liiketilaa sekä pysäköintialueita. Alueen mahdollisuudet keskustan vetovoiman lisäämisen ja kaupunkielämän kehittämisen kannalta liittyvät rannan merkitykseen sekä Paasikiventien orastavaan bulevardimaisuuteen. 3 Paasikiventien kevyen liikenteen alitus Anttilan ja kauppakeskus Tavastilan kohdalla 6 4 vas.ylh. Katuympäristöä Paasikiventien ja Hämeensaarenkujan risteyksestä itään vas.alh. Näkymä Uimarintietä uimahallilta kohti keskustaa 3.2.1 Sijainti ja laajuus Kilpailualue sijaitsee ruutukaavakeskustan eteläpuolella Paasikiventien molemmin puolin. Ruutukaavan katulinjat eivät jatku Paasikiventien eteläpuolelle. Pääosa kilpailualueesta on Vikmaninlahteen pistävää Hämeensaari-nimistä niemeä. Aluetta rajaavat moottoritie, Eteläkatu, Palokunnankatu, Paasikiventien puisto, Arvi Kariston katu ja Ystävyyden puisto. Etelässä kilpailualueeseen kuuluu vesialuetta. Idässä rajana on Vanajaveden salmi. Lännessä alue rajautuu moottoritiehen. Kilpailualueen pinta-ala on noin 47 ha. Kilpailualueen rajaus ja valokuvien ottopaikat on esitetty pohjakartalla liitteessä 1. 2

10 Suunnittelualue Paasikiventien sillalta 7 3.2.2 Kilpailualueen liittyminen ympäristöön Alue rajautuu länsikulmastaan moottoritiehen ja ns. keskustan länsireunan alueeseen, jonka suunnittelusta järjestettiin ilmoittautumiskutsukilpailu. Paasikiventie johtaa liikennettä kaupungin itä länsisuunnassa Vanajaveden yli. Linja-autoaseman pohjoispuolella sijaitsee keskustan tärkeimpiä julkisia tiloja: kirkko, raatihuone, lääninhallitus, tori ja kävelykatu. Paasikiventien sillan pohjoispuolelta alkaa Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston alue, johon kilpailualueen läntisin reuna kuuluu. Etelästä päin tarkasteltua rantamaisemaa on 2000-luvun alussa muuttanut Vanajanrannan asuinkerrostaloalue heti Hopeaseppien sillan toisella puolella. Hämeenlinnan keskustan kehittämisestä on käyty laajaa keskustelua. Sen pohjalta on noussut keskeisiä keskustan kehittämisen suuntaviivoja, jotka kilpailijoiden tulee ottaa huomioon kilpailun taustatietona. 1. Keskustan kävelyakselin muodostaa Raatihuoneenkatu. Sen päätteinä toimivat idässä Verkatehtaan kulttuurikeskus ja länsipäähän moottoritien yhteyteen suunnitteilla oleva kauppakeskus. Kävelyakseli muodostuu sekä kävelykatuettä kävelypainotteisista katuosuuksista ja sillä on myös polkupyörällä ajo sallittu. Linnankadun taidekadun väestönsuoja 8 2. Hämeenlinnan kaupallinen ydinkeskusta muodostuu kävelykadun varressa sijaitsevista Sibeliuksenkadun ja Saaristenkadun välisistä kortteleista. Kaupallista ydinkeskustaa pyritään täydentämään ensisijaisesti siihen kuuluvien korttelien sisälle, mutta uutta liiketilaa voidaan osoittaa myös muille kävelykeskustan toimivuutta edistäville korttelialueille. Samalla pyritään luomaan hyvää kävely- ja asiointiympäristöä kauppakeskus Tavastilan ja tulevan Kaivokadun kauppakeskuksen suuntaan, jotta ne saataisiin paremmin osaksi kaupallista keskustaa. 3. Itä-länsisuuntaista kävelyakselia leikkaa torin kulmalla poikittain Linnankadun pohjois-eteläsuuntainen taideakselina kehitettävä katuosuus. Linnankatu kulkee Niementaustanmäen (jolla ruutukaavakeskusta sijaitsee) yli Vanajaveden rannasta rantaan ja sen varressa sijaitsevat rantatori, kirkko, lyseo ja ns. koilliskulman empireaikainen puukaupunginosa. Taideakseli johtaa Hämeen linnaan. 4. Hämeensaari muodostaa keskeisen urheilu- ja virkistysalueen, jolla sijaitsevat uimahalli, uimaranta, urheiluhalli Hämeenkaari sekä laajat urheilukentät, joilla pelataan kesällä pallopelejä ja talvella luistellaan. Alueen roolia tulee edelleen vahvistaa aktiivisena ja monipuolisena virkistysalueena ja urheilupuistona. Paasikiventien reuna-alueita tulee tarkastella osana keskustan kaupallista rakennetta. 5. Vanajaveden rantoja kiertävä rantareitti on kaupungin tärkein virkistysreitti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Se tuo Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, yhden Suomen 27 kansallismaisemasta, kaikkien ulottuville ja nautittavaksi. Vanajaveden rannat keskustan pohjoispuolella muodostavat Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston, jota on tarkoitus laajentaa etelään Vanajan keskiaikaisen kivikirkon ja Hakoisten linnanvuoren suuntaan. Hämeenlinna - kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen: Visio 6. Keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaavassa sekä kaupungin strategiasuunnitelmassa on osoitettu kaupunkirakenteen muutos Vanajaveden vastarannalla Kantolanniemessä. Teollisuus väistyy alueelta, joka muuttuu uudenlaiseksi asumispainotteiseksi sekoittuneiden keskustatoimintojen alueeksi. Kantolanniemen pohjoisranta tulee jatkossa muodostamaan keskeisen näkymän suunnittelualueelta järven yli etelään. Kantolasta on pitkällä aikavälillä suunniteltu liikenneyhteys Vanajaveden yli Visamäkeen, jolloin kokoojakadut muodostavat keskustan etelärantaa sivuavan kehän. 3.2.3 Keskustan länsireuna Hämeenlinnan ydinkeskustan laajentamisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu v.2005. Arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen pohjautuen ydinkeskustaa on tarkoitus laajentaa länteen rakentamalla Kaivokadun, Eureninkadun, Paasikiventien sillan

ja Turuntien sillan välinen alue. Nykyisen pysäköintialueen paikalle on suunnitteilla neljä- viisikerroksisia asuinkortteleita, joiden alla on pysäköintitasoja. Turuntien ja Kaivokadun kulmakortteliin on vaihtoehtoisesti suunniteltu hotellia. Moottoritien päälle on tarkoitus rakentaa kauppakeskus, jonka alla oleviin pysäköintitiloihin ajetaan Kaivokadulta. Asuinrakennusten alustava pinta-ala on n. 20 000 kem² ja kauppakeskuksen n. 30 000 kem². Rakennushankkeiden yhteydessä uusitaan Paasikiventien ja Turuntien sillat sekä rakennetaan Eureninkatu ja Kaivokatu uudelleen. Moottoritielle rakennetaan uusi liityntäramppi Paasikiventieltä pohjoiseen. Turuntien sillan pohjoispuolelle suunnitellaan uuden pysäköintilaitoksen rakentamista. Ydinkeskustan laajentamisen yleissuunnitelma on liitteenä 14. 11 3.2.4 Kaavatilanne Kanta-Hämeen seutukaavassa (1998) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) samoin kun maakuntakaavaehdotuksessa (2006). Jälkimmäisessä Paasikiventie on merkitty kaksiajorataiseksi pääkaduksi. Keskustan ja kehävyöhykkeen osayleiskaavassa 1991 alue on merkitty keskustatoimintojen (C), julkisten palvelujen ja hallinnon (PY), yksityisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PK) sekä pysäköinti-, lähivirkistys- ja urheilualueiksi (LP, VL ja VU). Voimassa olevassa asemakaavassa on Hämeensaaren eteläosa osoitettu pääasiassa urheilulle ja sen lisäksi Paasikiventien varteen on merkitty liikerakennusten ja huoltoasemien korttelialueita. Paasikiventien pohjoispuolelle on osoitettu pysäköintialueita, linja-autoasema, puistoa ja vanhoista puutaloista koostuva asuinkortteli, joka on kaavalla suojeltu. Suunnittelualueen itäreunassa on yleisten rakennusten korttelialue, jolla sijaitsee teatteri ja toimistorakennus. Otteet osayleiskaavasta ja ajantasa-asemakaavasta ovat liitteenä 3 ja 2. Voimassa oleva asemakaava ei sido kilpailijoita. Keskustan Länsireunan suunnitelmaluonnos 24.10.2006, Arkkitehti työhuone Arto Palo Rossi Tikka Oy 3.2.5 Maanomistus Pääosan kilpailualueesta omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Suunnittelussa ei tarvitse ottaa huomioon nykyisiä maanomistus- tai tonttirajoja. Maanomistuskartta on liitteenä 10. 3.2.6 Nykyinen maankäyttö Paasikiventien eteläpuoli on nykyisin liike- ja virkistyspalvelukäytössä. Alueella on vähittäiskaupan suuryksikkötasoista liiketilaa (Anttila). Sisääntuloväylän yhteyteen on myös sijoittunut kolme huoltoasemaa, korjaamo- ja pikaruokaravintolatiloja. Urheilupalveluja alueella edustavat uimahalli, urheiluhalli ja urheilukentät. Eteläkadun varren vanhoissa puurakennuksissa on asumista, toimisto- ja liiketilaa sekä palveluja (mm. päiväkoti). Keskeinen toiminto on linja-autoasema. Linja-autoasemarakennuksessa toimii myös liikkeitä. Alueen pysäköinti on toteutettu maantasossa laajoina kenttinä. Paasikiventien sillan kupeessa Vanajaveden rannalla on teatteri sekä maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja. Anttila - liikekeskus moottoritieltä katsottuna 9

12 Arbinin kaava 1777 Engelin kaava 1831 Edelfeltin kaava 1858 3.2.7 Alueen historia ja rakennuskanta Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki, joka perustettiin Pietari Brahen kenraalikuvernöörikaudella 1639. Kaupunki sijaitsi alun perin Hämeen keskiaikaisen linnan kupeessa, mutta siirrettiin vuonna 1777 linnan eteläpuolella sijaitsevalle Niementaustan mäelle Vanajaveden rantaan. Vanhaa ruutukaavakeskustaa rajasi aluksi Vanajavesi idässä ja etelässä sekä suopainanne lännessä ja pohjoisessa. Hämeenlinnan ensimmäisessä kenraalimajuri A.M.Arbinin laatimassa kustavilaisessa asemakaavassa vuodelta 1777 kaupunkialue oli pitkänomainen, viiden korttelin pituinen ja kolme korttelia leveä sekä pitkiltä sivuilta koverrettu (ns. talja-kaava). Asemakaavan laatimisen aikaan Vanajaveden ranta ulottui etelässä vajaan korttelin päähän Kauppatorista ja kaavassa ranta onkin osoitettu täytettäväksi näiltä osin. Ruutukaavakeskustan ydinalueiden nykyinen korttelirakenne ja pääkatujen sijainti kaarevia osia lukuunottamatta ovat peräisin Arbinin kaavasta. Nykyisen Hämeensaaren paikalla on 1700-luvun lopulla ollut kapeahko niityn peittämä niemi, jota ympäröi laaja matalikko tai vesijättömaa. Sen kärjessä on sijainnut nuottahuone. Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1831 laati intendenttikonttorin päällikkö C.L.Engel uuden empire-asemakaavan, joka etelässä ulottui vielä kapean korttelin verran pidemmälle Vanajaveden päälle ja siihen oli lisätty järvelle avautuva rantatori. 1800-luvun puolivälissä kaupungin ranta-alueita asuttivat oman kaupunginosansa muodostaneet värjärit ja karvarit, jotka työssään tarvitsivat virtaavaa vettä. Kaupungin laajentuessa valmisti lääninarkkitehti C.A.Edelfelt vuonna 1858 uuden ja laajemman asemakaavan, jossa koko rantaviiva on täytetty ja muotoiltu satama- ja laiturialueeksi kasvussa olevaa sisävesiliikennettä varteen. Rantatorin eteen on suunniteltu satama-allas. 1800-luvun jälkipuoliskolla kulkivat höyrylaivat ja proomut päivittäin reitillä Längelmäki Hämeenlinna Valkeakoski Tampere ja kuljettivat mukanaan sekä tavaraa että ihmisiä. Hämeenlinnan ja Tampereen välisen rautatieosuuden valmistuminen vuonna 1876 oli kuolinisku kukoistavalle laivaliikenteelle ja se väheni hetkessä huomattavasti. Kaupungin etelärantaa täytettiin 1800-luvun jälkimmäisellä puolella asemakaavojen mukaisesti ja vuoden 1892 kartasta näkyy, että täyttöjen avulla oli muodostettu Rantatori, jonka viereiset tontit ovat myöskin laajentuneet järvelle päin. Rantatori oli 1800-luvun lopulla yksi kaupungin kolmesta torista. Varsinaista torikauppaa harjoitettiin ruutukaavan keskellä sijaitsevalla Kauppa- eli Isotorilla, mihin maalaiset tulivat kuormineen myymään tuotteitaan. Rantatorilla myytiin pääasiassa Topografinen kartta 1872 Kartta 1892 oik.ylh. Markkinat Rantatorilla v.1909 ison torin ollessa kiveystyön alaisena oik alh. Ilmakuva Rantatorista 1930-40-luvulla

halkoja ja heiniä. Lisäksi Poltinaholle länteen johtavan Chaussé- kadun (nyk. Turuntie) varressa oli hevostori. 1910- ja 20-luvuilla oli kaupungissa vireillä hanke kauppahallin rakentamisesta Rantatorin Linnankadun puoleiselle sivulle, mutta hanke raukesi. 13 Rantatorin luistinrata n.1905-10 Keskustan eteläranta ja Hämeensaari Rantatori Hämeenlinnan valtauksen jälkeen v.1918 Hämeensaari oli 1840-luvulle saakka kaupungin viljelysmaata, jota vuokrattiin kaupunkilaisille. 1847 alueelle perustettiin höyrymylly ja 1860-luvulla tiiliruukki, höyrysaha, höyläkone ja viinapolttimo. 1900-luvulle tultaessa oli teollisuustoiminta alueella hiipunut ja 1920-luvulla alkoi Hämeensaari kehittyä virkistysalueena, kun sinne rakennettiin urheilukenttä. Urheilu- ja nuorisotalo Hämeenkaari (Sahlberg Erno) valmistui urheilukentän viereen vuonna 1961 ja uimahalli (Teräsvirta) niemen kärkeen 1970-luvun alussa. Paasikiventien rakentamisen yhteydessä 1980-luvun alussa vanha urheilukenttä muutettiin pysäköintialueeksi ja puistoksi ja uusi urheilukenttä rakennettiin uimahallin länsipuolelle täyttömaalle. Nykyisin Hämeensaaren kenttä on valaistu ja ympärivuotisessa käytössä. Sen yhteydessä on jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää. Vanajavettä kiertävä, kaupun- Suomen tivoli Rantatorilla12.6.1930 Urheilukilpailut vanhalla kentällä 1920-luvulla Linja-autoasema v.1927 Schmausserin olutpanimo ja huvila 1900- luvun alussa Keinusaaresta Vanajaveden yli katsottuna vas.ylh. Keskustan eteläranta ja Hämeensaari 1900-luvun alkupuolella vas.alh. Linja-autoasema 1940-50-luvulla

14 Asemakartta 1926 Yleiskartta 1946 Yleiskartta 1970 kilaisten suosima kevyen liikenteen rantareitti kulkee Hämeensaaren rantaa pitkin. Monipuolisuutensa ansiosta Hämeensaari on yksi kaupungin tärkeimpiä urheilupaikkoja. Jäähalli, harjoitusjäähalli ja tennis-/squashhallit sijaitsevat noin 1,5 km päässä Rinkelinmäellä ja jalkapallohalli Ojoisilla noin 2,5 km päässä keskustasta. Linja-autoliikenne pääsi Hämeenlinnan seudulla kehityksensä alkuun 1920-luvun puolivälissä. Maanteiden risteyskohtana ja Kanta-Hämeen keskuksena Hämeenlinnasta tuli alusta alkaen linja-autoliikenteen tärkeimpiä solmukohtia maakunnassa. Linjaautot pysäköivät aluksi rantatorilla Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston edessä, kunnes ensimmäinen linja-autoasema rakennettiin torin reunaan. Liikennemäärien kasvun johdosta se korvattiin uudella, suuremmalla ja keskemmällä rantatoria sijaitsevalla rakennuksella vuonna 1959. Teatterin tontilla on 1700-luvulla toiminut kruunun viinanpolttimo. 1800-luvun puolivälissä tontilla sijaitsi olutpanimo, jonka tarpeisiin tehtailija J.F.Schmausser rakennutti tiilisen tehdasrakennuksen vuonna 1902. Rakennus on myöhemmin korotettu ensin 2- ja sitten 3-kerroksiseksi. Olutpanimon jälkeen rakennuksessa toimi Hopeakeskus. Nykyisin siinä on maakunta-arkisto ja perusturvavirasto, jotka ovat siirtymässä muualle. Schmausserin kivinen yksityishuvila on rakennettu myöskin vuonna 1902 arkkitehtien C.A.Caweenin ja Henrik Reinhold Helinin piirustusten mukaan. Vuonna 1975 rakennettu teatteritalo oli alun perin tarkoitettu tilapäiseksi. Teatteri siirtyy vuoden kuluttua Verkatehtaan kulttuurikeskukseen. Tämä kortteli kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Helsinki-Tampere moottoritie rakennettiin ruutukaavakeskustan länsipuoliseen suopainanteeseen 1960-luvun alussa. Etelärannan täyttö jatkui ja vesirajaan rakennettiin uusi katu, Hopeaseppientie. Virkistystoimintojen lisäksi Hopeaseppientien länsipäähän sijoittui liiketoimintaa. Kun itäistä ja läntistä kaupunkia yhdistävä Vanajaveden vanha silta ja keskustan pääkatu ruuhkautuivat 1980-luvulla, rakennettiin rantaan Hopeaseppientien paikalle uusi kokoojakatuluokkainen rantaväylä (Paasikiventie), joka jatkui Vanajaveden yli itään pitkin uutta Hopeaseppien siltaa. Rantaa täytettiin jälleen ja siirtämällä kadun itäpäätä sijansa verran järven suuntaan saatiin lisää korttelimaata ruutukaavakeskustan puolelle. Uusi katulinjaus halkoi vanhaa urheilukenttää, joka siirrettiin vesijättö- ja täytemaalle lähemmäs Hämeensaaren kärkeä. Paasikiventie erotti ruutukaavakeskustan toiminnallisesti ja visuaalisesti Vanajavedestä ja Hämeensaaren virkistysalueesta ja rupesi hallitsemaan rantamaisemaa. Hämeensaari on sijaintinsa, liikenneyhteyksien ja historiallisen kehityskulun myötä mieltynyt kaupungin laidaksi ja sinne on nykyisellään ohjautunut toimintoja, jotka luovat alueelle laitakaupunkimaista leimaa (huoltoasemat, automarketit). Kilpailualueen ja lähiympäristön rakennuskanta on esitelty liitteessä 12. 3.2.8 Luonnonympäristö ja viheraluevyöhykkeet Vanha ruutukaavakeskusta sijaitsee mäellä ja kirkko sen korkeimmalla kohdalla. Ylempää keskustasta avautuu eri suuntiin pitkiä näkymiä kohti Vanajavettä ja vastarantaa. Veden läsnäolo maisemassa on merkittävää muuallakin kuin aivan rannassa. Vanajavesi on säännöstelty runsasravinteinen vesistö, jolle on ominaista voimakas vuosittainen veden korkeuden vaihtelu (keskim. 60 cm). Veden rantoja kuluttava vaikutus joudutaan ottamaan huomioon rantarakenteita suunniteltaessa. Vedenlaatu kirkko Wetterhoff