Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 302/2015 10.02.03 72 Niittykallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 212307, 14. kaupunginosa Haukilahti, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. 046 877 3474 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 18.4.2016 muutetun Niittykallio - Ängsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6966, 14. kaupunginosassa Haukilahti, 15. kaupunginosassa Niittykumpu ja 22. kaupunginosassa Olari, alue 212307, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 11.5. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Niittykallio, tapahtumaluettelo - Niittykallio, kaavamääräykset 1 - Niittykallio, kaavamääräykset 2 - Niittykallio, kaavakartta - Niittykallio, ajantasa-asemakaava
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 2 / 2 - Niittykallio, havainnekuva - Niittykallio, perspektiivikuvia Selostus Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Uudet kerrostalot keskittyvät Niittykallion itä-, etelä- ja länsireunoille, rajaamaan Espoon eteläosien yleiskaavan osoittaman kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen. Alueen nykyiset toimistorakennukset sekä valtaosa pientaloista puretaan. Alkuperäiset kerros- ja rivitalot suojellaan. Erityistä huomiota kiinnitetään liito-oravan ydinalueiden ja kulkureittien säilyttämiseen kaupunkirakenteen tiivistyessä. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 82 760 k-m 2 ja korttelitehokkuus e = 0.88. Uudisrakentamisen rakennusoikeus 60 650 k-m 2 vastaa noin 1 200 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Uudisrakentamisen osalta korttelitehokkuus e = 1.23. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Niittykallio - Ängsberget asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6966, joka käsittää korttelit 15039, 15040, 15045, 15046, 15047 ja 15081 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita 14. kaupunginosassa Haukilahti, 15. kaupunginosassa Niittykumpu ja 22. kaupunginosassa Olari, alue 212307. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu 21.4.2010.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 3 / 3 Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään ja lännessä Gräsanojaan. Pohjoisessa alue rajautuu Niittykummuntiehen ja Merituulentiehen sekä Niittykummun keskuksen asuinkortteleihin ja puistoalueeseen. Idässä alue rajautuu Kappelirinteen ja Kappelikujan katualueisiin. Alueella on tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti toteutuneita kerros- ja omakotitaloja, toimistorakennuksia sekä puisto-, vesi-, katu- ja liikennealueita. Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosassa sijaitsee kuusi kerrostaloa ja kaksi rivitaloa, joilla on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Rakennukset on 1960-luvun alussa suunnitellut Osmo Lappo, ja ne muodostavat selvän ja yhtenäisenä säilyneen kokonaisuuden. Näiden eteläpuolella, alueen keski- ja eteläosissa, on 1900-luvun puolen välin jälkeen rakentuneita pientaloja. Niittykumpu kuuluu pienipiirteiseen rannikkovyöhykkeen maisema-alueeseen, jossa kallioiset moreeniselänteet ja savikkolaaksot vuorottelevat. Niittykallion kaava-alueen keskellä kohoaa laaja kallioinen moreeniselänne, joka vaihettuu kaava-alueen reunoja kohden alavammaksi moreeni- ja savilaaksoksi. Alueen länsireunassa virtaa paikallisesti erittäin arvokkaaksi luontokohteeksi tunnistettu Gräsanojan kaupunkipuro. Alueen luoteiskulmassa kohoaa kaksi loivempaa kallioista moreenikumparetta. Alueella olevat vanhemmat rakennukset on pääasiallisesti istutettu maastoon korkeuskäyriä mukaillen, olevaa puustoa ja kallioalueita säilyttäen, mikä on muodostanut alueelle tyypillisen identiteetin. Alueella kasvavan kookkaan puuston läpi kulkee liito-oravan ekologisia yhteyksiä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella kulkee pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi. Tiivistettäviä alueita on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 4 / 4 Espoon eteläosien yleiskaavassa Niittykallion alue on osoitettu asuinalueeksi (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Alueen pohjoisosa on määritelty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaava-alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa Kortteli 15046 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY), rivitalojen korttelialueeksi (AR) ja omakotirakennusten korttelialueeksi (AO). Kortteli 15045 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Korttelit 15039 ja 15047 on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKY). Niittykummunpuisto ja Kappelipuisto on osoitettu puistoalueiksi (P, VP). Kappelipuiston kaakkoispuolella kulkee maanpäällistä metroa varten varattu joukkoliikennekatu (jl). Gräsanoja on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on myös katualueita. Kaavamuutosalueella on voimassa maanalainen asemakaava Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli (920300). Kaavassa ei ole osoitettu alueelle maan-päällisiä tiloja tai rakenteita. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Kaupunginhallitus päätti 30.9.2013 Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013. Niittykallio liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja -rakenteellisen kokonaisuuden. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.3.2010 ja muutettu 21.3.2016. Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRL 30 :n mukaan 13.6. 8.7. ja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 5 / 5 25.7. 31.8.2011 välisinä aikoina. Nähtävillä olon aikana saapui 29 mielipidettä ja 5 lausuntoa tai kannanottoa. Näihin on vastattu Niittykummun keskuksen kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 14,5 ha. Siitä noin 4,9 ha on uutta asuinkerrostalojen korttelialueita, 4,7 ha säilyviä kerros- ja rivitalojen korttelialueita, 1,7 ha puistoja ja lähivirkistysalueita, 1,7 ha katualuetta, 1,1 ha liikennealuetta ja 0,4 ha vesialuetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 82 760 k-m 2 ja korttelitehokkuus e = 0.88. Uudisrakentamisen rakennusoikeus 60 650 k-m 2 vastaa noin 1 200 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Uudisrakentamisen osalta korttelitehokkuus e = 1.23. Kaavatalous Niittykallion asemakaavan muutoksen investoinnit kohdistuvat katujen ja kunnallistekniikan verkostojen uudistamiseen sekä liikennealueen melun torjuntaan. Espoon kaupungille syntyy tuloja maankäyttömaksuista sekä erilaisista verotuloista ja liityntämaksuista. Katujen sekä pyöräily- ja kävelyyhteyksien parantaminen vaikuttaa positiivisesti liikenteen sujuvuuteen sekä Niittykummun metroasemalle että alueen läpi muihin keskuksiin. Niittykummun alueen eri osissa maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelu on hyvin eri vaiheissa, joten kokonaisuutena alueen kaavataloudelliset vaikutukset tarkentuvat suunnittelutyön edetessä. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Korttelissa 15046 Niittykadun reunaan rakentuu yhtenäinen 5-8-kerroksinen kerrostalorivi, joka muodostaa Niittykallion kaakkois- ja eteläreunaan selkeän melulta suojaavan rajapinnan. Rakennusten julkisivut porrastuvat Niittykatuun nähden ja rakennusten kerroskorkeus vaihtelee. Tämä jäsentää ja rytmittää pitkää yhtenäistä julkisivua. Niittykallio-kadun varren rivitalokorttelia täydennetään kahdella nelikerroksisella kerrostalolla, jotka sijoittuvat varsin jyrkkiin rinteisiin ja joiden räystäskorkeudet on sovitettu säilyviin rivi- ja kerrostaloihin. Korttelin nykyiset pientalot puretaan. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jää kolme
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 6 / 6 pientalotonttia, joiden omistajat eivät ole halunneet muutosta nykytilanteeseen. Korttelien 15045 ja 15081 toimistorakennukset korvataan asuinkerrostaloilla. Korttelin 15081 eteläreuna jatkaa korttelin 15046 muurimaista rakennetta 7-8-kerroksisella lamellitalolla. Korttelin pohjoiskulmaan sijoittuu kolme 6-8-kerroksista pistetaloa. Kortteliin 15045 sijoittuu kolme 5-8-kerroksista pistetaloa. Korttelissa 15040 sijaitseva Niittykummun Huollon toimitila puretaan. Rakennus toimii tällä hetkellä alueella olevan erillisen lämmön ja sähkön jakeluverkon keskuksena, mutta jää tarpeettomaksi alueen liittyessä normaaliin kunnallistekniikkaan. Rakennus korvataan 8-kerroksisella pistetalolla, joka täydentää Niittykummun keskuksen asemakaavassa suunniteltujen kolmen vastaavan talon muodostaman rivistön. Rakennusten julkisivut ovat vaaleat, pääasiassa rapatut tai valkobetoniset, jolloin ne suurena kokonaisuutena asettuvat osaksi vanhaa Niittykumpua. Julkisivuja voi elävöittää tummemmilla paikalla muuratuilla seinillä ja värillisillä osilla. Alueen tehokkaan maankäytön mahdollistamiseksi pysäköinti sijoitetaan kannen alle ja kansien päälle rakennetaan toiminnallisia sekä vehreitä kansipihoja. Kansipihat toteutetaan tonttijaosta riippumatta yhtenäisinä, ja ne pyritään sovittamaan mahdollisimman luontevasti ympäröiviin maavaraisiin piha-, katu- ja puistoalueisiin. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda Niittykumpuun uusi kerrostuma täydentämään merkittävää aluekokonaisuutta. Suojeltavat asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueet (AK ja AP) Alueen nykyiset kerros- ja rivitalot suojellaan määräyksellä sr: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa eikä muuttaa hahmoltaan. Rakennuslupaa vaativissa korjaus- tai muutostöissä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Samaa määräystä on käytetty Niittykummun keskuksen kaavan alueella suojelluissa rakennuksissa. Virkistysalueet (VP-1 ja VL-1) Alueen läpi itä-länsi-suunnassa kulkeva Niittykummunpuisto säilytetään. Kaakkoiskulmassa sijaitsevan pienen lammen ympärillä oleva metsäinen alue, joka tällä hetkellä on osin kortteli-, puisto-, suojaviher- ja liikennealueilla, osoitetaan uuden Niittyportti-kadun molemmin puolin Kappelinnotko-nimiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueella sijaitseva liito-oravan ydinalue säilyy. Vesialue (W) Alueen länsireunalla kulkevan Gräsanojan vesialue säilyy ennallaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 7 / 7 Liito-oravat Alueen läpi kulkevien liito-oravan ekologisten yhteyksien säilyminen alueella turvataan. Alueella kasvavaa kookasta puustoa säilytetään ja suunnittelussa huolehditaan latvusyhteyksien jatkuvuudesta. Asuinrakennusten välissä olevat oravalle soveltuvan puuston alueet on merkitty määräyksellä s-1: Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Kappelinnotkon lähivirkistysalueelle (kaavamerkintä VL-1) on osoitettu vastaava merkintä. Niittykummunpuistoon (kaavamerkintä VP-1) on osoitettu yhteyttä turvaava merkintä Alueella sijaitsee ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä. Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. Liikenne Kaavamuutos tukeutuu pääosin nykyiseen katuverkkoon. Niittykatua jatketaan nykyisestä päätepisteestään länteen AK-korttelien ja Länsiväylän väliin. Niittykadulta toteutetaan uusi katuyhteys itään Niittyportti-kadulle. Gräsanojan varteen toteutetaan uusi puistoraitti, joka yhdistää nykyisen joen varren reitin Länsiväylän alittavaan yhteyteen. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja kansien alaisiin pysäköintilaitoksiin sekä vähäisissä määrin kortteleiden pihoille. AK-kortteleihin tulee korttelista riippuen toteuttaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 95 k-m 2 (korttelissa 15040) tai 110 k-m 2 (muut korttelit) kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. Korttelin 15040 lievempi määräys johtuu korttelin sijainnista metroaseman välittömässä läheisyydessä. AP-kortteleihin tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 85 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka / asunto. Kaikkiin asuinkortteleihin tulee toteuttaa vähintään 1 polkupyöräpaikka 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 paikkaa / asunto. Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella uusien AK-korttelien asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Rakennusalat on sijoitettu niin etäälle Länsiväylästä, että niiden ilmanlaatu täyttää minimivaatimukset. Länsiväylän ja Kehä II:n suuntaisten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 30 38 db, riippuen julkisivulle meluselvityksen mukaan kohdistuvasta
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 8 / 8 melutasosta. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle. Julkisivulle saa sijoittaa parvekkeita vain, jos niiden ääneneristävyys täyttää valtioneuvoston asettamat ohjearvot. Ääneneristävyysvaatimukset on merkitty julkisivun osan korkeimman melutason mukaan. Melutaso julkisivuilla vaihtelee kuitenkin merkittävästi rakennuksen eri kerroksissa. Tästä syystä melumääräyksistä voi rakennuslupavaiheessa poiketa tarkemmalla meluselvityksellä. Alueen eteläreunalla kulkevalle Länsiväylän melulta suojaavalle meluesteelle on osoitettu jatke itään. Niittykummunpuistoon osoitettu leikkipaikka tulee määräyksen mukaan suojata meluesteellä. Gräsanojan laakso on tulvaherkkää aluetta. Niittykallion kaava-alueen uudet rakennukset rakennetaan myös alavilla alueilla merivesitulvan tulvakoron (+ 2,8 mpy + aaltoiluvara 20 cm, N2000) yläpuolelle. Pääosa uusista rakennuspaikoista sijaitsee kuitenkin merkittävästi merivesitulvan korkeuden yläpuolella. Rankkasadetulvia ehkäistään paikallisen hallinnan keinoin ja maaperän salliessa niitä imeytetään tai vähintään viivytetään tonteilla. Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Alueelle on kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma. Suunnitelma ohjaa rakennusten ja ympäristön jatkosuunnittelua ja tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. BREEAM-ympäristöluokitus Niittykummun alueelle haetaan parhaillaan BREEAM Communities -ympäristöluokitusta. Luokituksella pyritään ohjaamaan ja kannustamaan korkealaatuiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Luokitus edellyttää asemakaavalla tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös alueen tulevien toteuttajien sitouttamista tavoitteisiin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3, yhteensä 26 200 euroa, laskutetaan heti. Kustannusten loppuosa, 17 100 euroa, tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 9 / 9 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 10 / 10