Pirkanmaa2019 loppuraportti Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmä

Pirkanmaa2019 loppuraportti Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmä Lopullinen versio 22.5.2017 29.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän puheenjohtaja: Esko Kautto (Pirkanmaan pelastuslaitos) Jäsenet Olli Niemi (Pirkkala) (vpj.) Seppo Männikkö (PEL) Miia Ojala (PEL) Jari Veija (PEL) Jari Nieminen (PEL) Markku Salakka (Valkeakoski) Jouni Perttula (Tampere) Anna Tamminen (PSHP) Suvi Liimatainen (PSHP) Tapio Syrjänen (ELY) Asiantuntijat Matti Isotalo (PEL) Veijo Kaján (PEL, viestintätyöryhmän jäsen) Teemu Toivonen (PEL) Martti Honkala (PEL) Tiina Salminen (PEL) Ari Vakkilainen (PEL) Markku Lehtonen (PEL) Juha Vilkki (AVI) Pasi Ketola (PSHP) Kaius Kaartinen (PSHP) Juha Koivisto (Tampere) Henkilöstön edustajat Ville Vahala (JHL) Matti Välikoski (SPAL) 2 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän työ Teemaryhmä on kokoontunut syksyllä 2016 kaksi kertaa ja keväällä viisi kertaa. Väliraporttia on käsitelty 17.2. ja loppuraporttia 9.5.2017. Teemaryhmälle asetettiin kolme tavoitetta: Pelastustoimen siirto maakunnalle Varautuminen ja valmiussuunnittelu maakuntamallissa Tilannekuvajärjestelmä maakuntamallissa Teemaryhmän tavoitteet ovat saavutettavissa annetussa aikataulussa. Resurssitarpeet 1-7/2017: nykyiset riittävät. 8/2017-3/2018: kolmen henkilön työpanos tarvitaan lisäksi. Yksi päätoiminen varautumisen ja valmiussuunnittelun valmisteluun. 29.5.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja kehitystarpeet Nykytilakuvaukset on laadittu sekä tukipalveluista että toiminnasta. Hyvä muistaa: Pelastustoimen käytännön tehtävien siirtäminen ei aiheuta erityisiä haasteita, koska toimitaan jo maakunnallisessa toimintamallissa. Aluejaot päätetty, 18 pelastustoimen ja ensihoitopalvelun aluetta: liikelaitosmalli vastaa nykyrakennetta, mikäli pelastuslaitos on liikelaitos Kuhmoinen liittyy Pirkanmaan alueeseen 2019 palvelutasopäätöksen tekninen päivitys ja kuntien kuulemiset 2017 Eri teemaryhmien työstä löydettävissä yhtymäpintoja: Sote: Kotona asumisen kehittäminen, Yhteistyöalue asiat Maku: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Yhteiset: Järjestäminen ja tuottaminen Yhteistyö kuntien ja muiden viranomaisten kanssa yhdistetään varautumiseen, valmiussuunnitteluun sekä tilannekuvaan keskittyviä yksiköitä ja toimintoja. Tilannekuvajärjestelmän tarkastelumalli, jonka avulla voidaan skenaariopohjaisesti kuvata tilannekuvaa rakenteiden ja lainsäädännön tarkennuttua. 4 www.pirkanmaa2019.fi

Sisäministeriön asettama pelastustoimen uudistamishanke Sisäministeriön asetti 15.12.2015 pelastustoimen uudistamishankkeen. Pelastustoimen uudistusta varten perustettiin 14 valmistelutyöryhmää toimikaudelle 1.7.2016 31.12.2018. Sisäministeriö on nimennyt seuraavat Pirkanmaan pelastuslaitoksen jäsenet työryhmiin: Pelastuspäällikkö Matti Isotalo, Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä Pelastuspäällikkö Esko Kautto, Kansainvälinen pelastustoiminta Palopäällikkö Ari Vakkilainen, Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen Taloussuunnittelija Krista Kurppa, Taloustyöryhmä Kehittämispäällikkö Tiina Salminen, Työhyvinvointiryhmä Pelastustoimen uudistamishanketta tarkistettiin ja työryhmät päivitettiin 4.5.2017. 5 www.pirkanmaa2019.fi

Maakuntauudistuksen käsittely Pirkanmaan pelastuslaitoksella Maakuntauudistusta on käsitelty Pirkanmaan pelastuslaitoksella vuoden 2016 alusta lähtien eri foorumeilla. Asia on ollut säännöllisesti esillä johtoryhmän, laajennetun johtoryhmän ja yhteistoimintaryhmän kokouksissa sekä pelastuslaitoksen neuvottelukunnan kokouksissa. Edellä mainittujen lisäksi asiaa on käsitelty pelastuslaitoksen vastuualueiden ja yksiköiden kokouksissa. Maakuntauudistuksesta ja tulevista muutoksista on tiedotettu koko henkilöstölle intrasivujen henkilöstötiedotteiden sekä Letku ja laastari -henkilöstölehden kautta. Asia on ollut esillä myös pelastuslaitoksen ajankohtaispäivillä, joita järjestetään kaksi kertaan vuodessa. Lisäksi asiaa on käsitelty paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutuksessa syksyllä 2016. Muutoskoulutusta on järjestetty paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutuksen yhteydessä syksyllä 2016. Keväällä järjestetään muutoskoulutusta pelastuslaitoksen päivätyötä tekeville esimiehille. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus laajentaa koulutusta kattamaan koko henkilöstö. 6 www.pirkanmaa2019.fi

Työn eteneminen: tehdyt toimenpiteet Pelastustoimen siirto aloitettu arkiston siirto- ja hävitysprojekti aloitettu pelastuslaitoksen tietohallinnon järjestelmien sekä organisoitumisen selvitystyö aloitettu tietoturvahanke laadittu kaksi raporttia maakuntauudistuksen vaikutuksesta tukipalveluihin pohdittu organisaatiomalleja (liikelaitos, osa liikelaitosta, toimintayksikkö) sekä ohjausta tehty sopimusten kartoitus Asumisturvallisuus-alatyöryhmässä keskusteltu kevään aikana mm. seuraavista asioista: Kotona asuvien toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden asumisturvallisuuden kartoittaminen, sen toteutus ja vastuutahot. PaloRAIn EVAC-mittarin mahdollisuudet ja käytännöllisyys asumisturvallisuuden arvioimisessa. 7 www.pirkanmaa2019.fi

Työn eteneminen: tehdyt toimenpiteet Varautuminen ja valmiussuunnittelu Kartoitettu taustayhteisöjen maakunnan valmiussuunnitteluun ja varautumiseen liittyvää ohjeistusta Seurattu valtakunnallisen Alueellisten valmius- ja varautumistehtävien valmisteluryhmän toimintaa Laadittu valmisteluryhmän selvityspyynnön vastaukset pelastustoimen toimialalta Annettu palautetta valmisteluryhmän raportteihin Tehty yhteenveto pirkanmaalaisten toimijoiden ja valtakunnallisten esimerkkien valmiussuunnitelmien sisällöistä Laadittu luonnokset Pirkanmaan maakunnan operatiivisen ja strategisen valmiussuunnitelman rungoiksi ja sisällöiksi Valmisteltu mallia valmiussuunnittelun ja varautumisen yhteistyörakenteeksi maakunnassa Valmisteltu alueellista riskimatriisia (mm. eri toimijoiden roolit, toimintaympäristön muutosten seuranta ja riskien arviointi) Valmisteltu valmiussuunnittelun yhteensovitukseen liittyviä tehtäviä Kartoitettu varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä järjestelmiä Tilannekuva Laadittu esitys maakunnan kattavasta tilannekuvajärjestelmästä ja siihen liittyvästä tilannekeskuksesta ottaen huomioon siviilikriisinhallinnan tarpeet kaikissa olosuhteissa. (nk. 0-paperi) 8 www.pirkanmaa2019.fi

Lainsäädäntö ja pelastustoimi Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio 29.5.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi

Lainsäädännön valmistelutilanne ensihoidon osalta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (1516/2016) voimaan 1.1.2017 päivystys-ensihoito-kodin lähipalvelut: toiminnallinen kokonaisuus ensihoidon määritelmällisesti keskittyy hoidon ja seurannan vaativuuteen LUONNOS 30.3.2017: STM:n asetus ensihoitopalvelusta + muistio voimaan 1.1.2018 palvelutasopäätöksen sisällölliset muutokset LUONNOS 30.3.2017: Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevat muutokset voimaan 1.1.2019 maakunnan ensihoitopalvelun tehtävissä ei suuria muutoksia ensihoitokeskus kohti sote-valmiuskeskusta kansallinen ja yhteistyöaluetason toimija

Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus PELASTUSTOIMEN SIIRTO Maakunta- ja soteuudistus Pirkanmaan pelastuslaitoksen hallinto- ja tukipalveluissa raportissa (luonnos) keskitytään pääsääntöisesti tarkastelemaan nykytilakuvauksen kehittämisehdotusta koskien organisoitumista ja johtosuhteita sekä jonkin verran resurssien kohdentumista. 29.5.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan tehtävänä on Luoda rakenteet, organisointi, toimintamallit ja yhteistyö yhteiseen varautumiseen. Johtaa jatkuvaa alueellista riskien, uhkien ja toimintaympäristön muutosten seurantaa ja arviointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Huolehtia valmiussuunnittelun yhteensovituksesta niin, että eri toimijoiden tehtävät ja roolit ovat erilaisissa häiriötilanteissa ovat yhteisesti sovittuja ja suunnitelmat yhteen sovitettuja. Huolehtia tarpeellisista varautumisen tukimuodoista ja varautumistoiminnan kehittämisestä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan yhteiseen varautumiseen kuuluvien tehtävien määrittämisellä ei muuteta eri toimijoille kuuluvaa vastuuta omasta varautumisesta tai toimivaltaisten viranomaisten lakisääteisiä vastuita uhkamallikohtaisessa varautumisessa ja sen johtamisessa tai koordinaatiossa. Varautumisen yhteensovittamistehtävä ei myöskään muuta tilanteenaikaisen johtamisen ja koordinaation vastuita. 29.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus TILANNEKUVA Tilannekuvatoiminnot ovat kiinteä päätöksentekoa ja johtamista tukeva asiakokonaisuus. Tilannekuvalle ei ole olemassa mitään yksiselitteistä määritelmää, mutta se voidaan nähdä päätöksentekoa ja johtamista tukevana asiakokonaisuutena. Tilannekuvatoiminnot ovat aina riippuvaisia organisaatiorakenteesta, johtovastuusta kussakin tilanteessa sekä sovituista kriisijohtamisjärjestelyistä, ja ne ovat voimakkaasti tilannesidonnaisia. Tilannekuva: Sisältää tiedon siitä, mitä ympäristössä tapahtuu (taustatiedot, tapahtumatiedot, raportit) Sisältää tiedon siitä, mitä ja millä todennäköisyydellä tulee tapahtumaan seuraavaksi (ennusteet, arviot, analyysit) Sisältää tiedon siitä, mitä mahdollisuuksia organisaatiolla on toimia (resurssi- ja suorituskykytiedot) Tilannekuvaorganisaatio: kerää, käsittelee ja jakaa tilannekuvan valmiussuunnitelmissa ja toiminnallisissa suunnitelmissa ohjeistetuilla tavoilla. Huomioitavaa on, että tilannekuvajärjestelmän tulee kyetä tunnistamaan ja seuraamaan monialaisia tilanteita ja tuottamaan johtamiseen tarvittavaa synteesiä jo normaaliolosuhteissa. Tämä on tärkeä seikka liittyen yhteiskunnan kokonaisvarautumiseen, ja tällä rakennetaan valmiuksia kaikkiin turvallisuustilanteisiin. Keskeinen vaatimus tulevaisuudessa on mm. toimintakyky ja reagointi hybridiuhkatilanteessa. Tällöin tilannekuvajärjestelmän kautta tulee saada tietoa, jolla pystytään tunnistamaan hybridivaikuttamiseen liittyviä osatekijöitä ja luomaan kokonaiskuvaa Pirkanmaan maakunnan tilanteesta. 29.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus ENSIHOITO Sosiaali- ja terveystoimen sisäisesti Ensihoitopalvelun päätehtävänä maakunnassa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa Toimialueen sisäisesti ensihoitopalvelu muodostaa yhdessä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden ja sosiaalija terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavien päivystyksellisten lähipalveluiden kanssa alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitopalvelu on luonteeltaan ei-taloudellista viranomaistoimintaa ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ensihoitopalvelu osana moniviranomaisyhteistyötä Päivittäistoiminnan ohella ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka sisältää muun muassa valmius- ja varautumistehtäviä, ensivastetoiminnan sekä ensihoitopalvelun johtamis- ja suunnittelutehtäviä yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, mitkä ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä. Ensihoitopalvelun toiminta järjestelmänä perustuu jatkuvaan arviointiin siitä, että saatujen tehtävien lisäksi ylläpidetään valmius hoitaa ruuhka- ja muita poikkeavia häiriötilanteita hyödyntäen ylimaakunnallisia ja kansallisia resursseja. Ensihoitovalmiuden ylläpidossa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastustoimen kanssa. 29.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkuuden hallinta Paloturvallisuustutkimus 2017, Pirkanmaan pelastuslaitos Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan alueen asukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioista sekä kerätä palautetta Pirkanmaan alueen kunnanvaltuutetuilta liittyen palvelutasopäätökseen/-prosessiin. Tutkimus toteutettiin asukkaiden osalta internetkyselynä (paneeli) ja puhelinhaastatteluina maalis-huhtikuussa 2017, ja kunnanvaltuutettujen osalta sähköpostikyselynä. Kohderyhmän muodostivat pirkanmaalaiset satunnaisotannalla, kiintiöidysti kunnittain sekä Pirkanmaan alueen kunnanvaltuutetut. Tutkimus perustuu 1318 vastaukseen (asukkaita 1176, valtuutettuja 142).

Asiakkuuden hallinta Vertailu asuinkunnan mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=1318 Akaa N=51 Hämeenkyrö N=39 Ikaalinen N=29 Juupajoki N=21 Kangasala N=76 Kihniö N=18 Lempäälä N=67 Mänttä-Vilppula N=37 Nokia N=74 Orivesi N=35 Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo Nuohoustoiminta Nuohoojan palveluasenne Nuohoojan ammattitaito Nuohouksen hinta Keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo Nuohoustoiminta 0,0-0,4-0,3-0,2-0,5 0,0-0,5-0,29-0,1-0,3 0,0 0,2-0,1-0,2 0,0-0,2 0,1-0,2-0,04 0,3-0,2 0,5-0,2-0,2-0,2-0,4-0,4 0,0-0,5-0,27-0,1-0,4 0,1 0,4 0,0 0,1 0,6 0,5 0,3 0,1 0,29-0,2-0,2-0,1-1,1-0,8-0,9-0,8-1,0-0,8-1,1-0,93-0,2-0,2-0,1 0,0-0,3-0,1-0,1-0,5-0,1-0,4-0,21-0,1-0,2-0,1 0,1-0,4-0,2 0,6-0,1 0,3 0,2 0,08 0,1 0,3 0,3 0,1-0,6-0,7-0,3-0,6 0,0-0,7-0,41 0,0-0,2 0,1-0,3-0,4-0,3-0,4-0,5 0,1-0,4-0,31-0,3-0,4-0,7 0,0-0,3-0,2-0,1-0,4 0,4-0,4-0,15 0,4-0,1 0,1-0,1-0,5-0,4-0,3-0,3 0,3-0,4-0,24-0,2-0,3 0,0 Parkano -0,13 Pirkkala 0,18 Punkalaidun -0,14 Pälkäne -0,17 Ruovesi -0,17 Sastamala -0,16 Tampere 0,25 Urjala -0,01Valkeakoski -0,47Vesilahti 0,12 Virrat -0,17 Ylöjärvi N=30 N=54 N=17 N=32 N=31 N=47 N=445 N=29 N=47 N=28 N=30 N=79-0,24 0,03-0,23 0,15-0,70-0,20 0,13-0,29-0,36-0,07-0,22 0,0-0,3-0,2 0,1-0,3 0,3-0,1-0,07 0,2-0,5-0,3-0,2-0,4 0,0-0,5-0,23-0,7-0,7-0,5-0,3-1,1-1,1-1,6-0,85 0,1-0,2-0,2-0,1-0,5-0,5-0,8-0,31-0,6-0,7-0,9-0,6-1,3-1,0-1,3-0,92-0,1-0,4-0,4 0,0-0,2 0,0-0,5-0,24 0,1-0,5-0,4-0,2-0,6 0,0-0,6-0,32 0,5 0,2 0,1 0,5 0,2 0,0 0,4 0,29-0,1-0,5-0,4-0,5-0,7-0,4-0,8-0,48-0,1-0,7-0,3-0,4-0,3 0,2-0,3-0,24 Nuohoojan palveluasenne -0,6-0,1 0,1-0,4-0,3-0,2 0,0 0,8-0,3-0,4 Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Nuohoojan ammattitaito -0,4-0,1-0,3-0,2-0,3-0,4-0,5 0,4-0,4-0,2 Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,7 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Nuohouksen hinta -0,3 0,5 0,1 0,0 0,1 0,4-0,2 1,0-0,3-0,3 Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,7-1,0 yksikköä. Keskiarvo -0,42 0,09-0,02-0,19-0,15-0,07-0,24 0,71-0,34-0,27 Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,1 yksikköä. -0,1-0,1-0,3-0,7-0,4-0,4-0,4-0,1-0,4-0,6-0,3-0,2-0,6-0,5-0,37-0,37-0,2-0,2-0,2-0,4-0,3-0,3-0,26-0,32

Asiakkuuden hallinta Tyytyväisyyden kehitys Tyytyväisyyden kehitys, pelastuslaitos: TOIMINNAN TEKIJÄT 2004 (Paloturv.) N=1119 2008 (Paloturv.) N=1154 2013 N=1136 2017 N=1318 Muutos Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo -0,8-1,1-0,9-0,6-1,2-1,3-0,99-0,7-1,2-0,8-0,6-1,3-1,3-0,97-0,3-0,7-0,6-0,4-0,9-0,3-0,7-0,55 0,0-0,4-0,3-0,2-0,5 0,0-0,5-0,29 0,3 0,3 0,3 0,2 0,4 0,3 0,2 0,26 (Pelastuslaitoksen merkitys vastaajille on laskenut hieman ja onnistumisarvosanat vastaavasti parantuneet hieman). Tyytyväisyys kokonaisuudessaa n parantunut. Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä heikommin tekijässä ollaan onnistuttu. Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 0,7 yksikköä tai kuilu on positiivinen. Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 0,7-1,0 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 1,1 yksikköä.

Asiakkuuden hallinta VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan varautumisen ja valmiussuunnittelun asiakkaita ovat maakuntakonsernin organisaatio, sisäiset liikelaitokset ja muut konsernin palvelujen tuottajat sekä maakunnan alueen muut toimijat. Ulkoisina asiakkaina ovat kunnat, maakunnan asukkaat, alueen yhteisöt, järjestöt, yritykset sekä laitokset. Maakunnan oman ja yhteisen varautumisen ja valmiussuunnittelun asiakkuuksia hallitaan riskit, ja toimintaympäristön muutokset huomioivalla palvelutasopäätöksellä, omavalvontasuunnitelmilla, sopimuksilla sekä palautteilla yhteistyöverkostosta ja asiakkailta. 29.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkuuden hallinta TILANNEKUVA Tulevan kriisijohtamisorganisaation ja siihen liittyvänä tilannekuvatoimintojen asiakkaina tulee olemaan Pirkanmaan maakunnan alueella toimivat, johtovastuussa olevat viranomaiset sekä elintärkeistä toiminnoista vastaavat toimijat. Sisäinen asiakkuus syntyy maakuntaorganisaation omista toimijoista, joille tuotetaan tilannekuvainformaatiota (esim. pelastustoiminta, ensihoito, ympäristövalvonta) Ulkoinen asiakkuus syntyy maakunnan alueella toimivista muista organisaatioista (esim. poliisi, puolustusvoimat, kunnat). Maakunnan tasolla tulee ratkaista pelastustoimen ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteet varautumisessa ja siihen liittyvänä kriisijohtamisjärjestelyissä (johtamisrakenteet, tilannekuvaratkaisut), huomioiden myös tulevan lainsäädännön vaikutukset. Eri toimialoilla (SM, STM) keskushallinnossa on suunnittelussa SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyen johtamisrakenteita (mm. tilannekeskukset, strategiset johtokeskukset, valmiuskeskukset) joiden lukumäärät on nyt tiedossa olevissa suunnitelmissa ovat seuraavat (1x valtakunnallinen, 5 x yhteistoiminta-alueen, 18 x maakunnallinen). Suunnittelun edetessä tulee sovittaa yhteen maakunnan tasolla nämä johtamisratkaisut ja yhteistoiminta myös tilannekuvatoimintojen osalta, sekä ottaa huomioon myös ylimaakunnalliset (yhteistoiminta-alue) ratkaisut. 29.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

Tilannekuvajärjestelmän tavoitetila; YHTEINEN TILANNEKUVA KAHDENSUUNTAISESTI TILANNEKUVAJÄRJESTELMÄN TAVOITE ON: mahdollistaa kaikissa uhkamalleissa ja turvallisuustilanteissa koordinoitu ja tehokas kriisijohtaminen mahdollistaa tilanteen yleisjohdon ajantasainen tilannekäsitys mahdollistaa tilannekuvan jakaminen reaaliaikaisesti kaikille tarvittaville toimijoille mahdollistaa analysoidun, katsaustyyppisen tilannekuvan laatimisen johtovastuussa olevan tahon toimesta mahdollistaa tilannekuvan jakamisen paikallisesti, alueellisesti ja keskushallintoon 29.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

Tilannekuvajärjestelmän tavoitetila; YHTEINEN TILANNEKUVA KAHDENSUUNTAISESTI 29.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkuuden hallinta ENSIHOITO Ensihoitopalvelun asiakkaita yksilötasolla ovat äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet potilaat. Potilaan tai omaisen soittaessa hätäpuhelun hätäkeskuslaitokselle arvioi hätäkeskuspäivystäjä sosiaalija terveysministeriön julkaiseman tehtävänkäsittelyohjeen perusteella, onko kyseessä ensihoitopalvelun tehtävä ja välittää tarvittaessa riskinarvion jälkeen tehtävän ensihoitopalvelun yksikölle hälytysohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiiritasolla laaditaan alueellinen ensihoitopalvelun riskianalyysi. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueluokituksen lisäksi liikenteelliset seikat, alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä sekä muut ensihoitopalvelun kysyntään vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin jälkeen asetetaan tavoitteet väestön tavoittamiselle, minkä jälkeen sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksessä päätetään millä järjestelyillä päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ensihoitopalvelun valmisteilla olevassa lainsäädännössä (30.3.2017) riskianalyysi ja palvelutasotavoitteiden määrittely siirtyisi maakunnalta erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle 1.1.2018 alkaen. 29.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio 29.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Lähde: Sisäministeriö, Taito Vainio 29.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako PELASTUSTOIMEN SIIRTO Pelastuslaitoksella on päädytty talouden ja ohjauksen näkökulmasta siihen vaihtoehtoon, että luontevin vaihtoehto olisi jatkaa kirjanpidollisesti eriytettynä yksikkönä ja omalla taseella. Poliittisen ohjauksen parantamisen vuoksi pelastuslaitoksella tulisi olla oma johtokunta, joten organisoituminen liikelaitokseksi olisi järkevin vaihtoehto. Pelastustoimen ohjaus tulisi tapahtua suoraan maakuntavaltuustosta ja hallituksesta pelastuslaitoksen johtokuntaan. Järjestäjäpuolelle ei ole mielekästä sijoittaa erillistä lautakuntaa. 29.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako PELASTUSTOIMEN SIIRTO Siirtyessä on oltava: työterveyspalvelut vuokrasopimukset talous-, henkilöstö-, hallinto- ja ictpalvelut sopimuspalokuntasopimukset Sopimuspalokuntien sopimuksissa irtisanomisaika on vuosi, vuokrasopimuksissa puoli vuotta kuka on sopijaosapuoli? 29.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakuntakonsernin järjestäjän ja tuottajan tarkempi tehtävänjako varautumisessa ja valmiussuunnittelussa on vielä avoinna. ENSIHOITO Maakunta järjestää alueensa ensihoitopalvelun. Ensihoitopalvelu tuotetaan viranomaistehtävänä maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä toisen tai toisten maakuntien kanssa. Tehtävää hoitaessaan maakunta voi hankkia erillisiä osakokonaisuuksia yksityisiltä palveluntuottajilta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka sisältää muun muassa valmius- ja varautumistehtäviä, ensivastetoiminnan sekä ensihoitopalvelun johtamis- ja suunnittelutehtäviä yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, mitkä ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä. Viranomaistehtäviä ei ole mahdollista hankkia muilta palveluntuottajilta. Tuottamistavasta riippumatta palvelun tuottamisessa tulee noudattaa samoja kriteerejä koko maakunnan alueella. Tuottamissopimuksessa tulee olla määritelty muun muassa palvelun taso ja säännöt palvelun ohjauksesta, valvonnasta, varautumisesta normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 29.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako TILANNEKUVA: Tilannekeskuksen nykytilanne Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskuksen nykyinen toimintamalli ja ohjeistus mahdollistavat jo nyt henkilöstön ja järjestelmien osalta jatkuvan ajantasaisen tilannekäsityksen (reaaliaikainen tilannekuva) ylläpidon, seurannan ja pelastustoiminnan johtamisen sekä tilanteen edellyttämät ilmoitus-, hälytys- ja herätetoiminnot tarvittavine viestintä-, tuki- ja tiedotustoimintoineen. Nykyinen pelastuslaitoksen Tilannekeskus sijaitsee valvotussa ja murtosuojatussa kiinteistössä. Kiinteistö täyttää myös vaatimuksen toimintaedellytyksistä eri turvallisuustilanteissa. Kiinteistön suojaustaso ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tulevaisuudessa operoinnin STIII mukaisella tasolla. Tilojen osalta on jo nyt mahdollista perustaa kiinteistöön monialainen eri viranomaisista ja toimijoista koostuva operatiivinen johtoryhmä, jossa jokainen toimija pystyy tulevaisuudessa toimimaan kiinteän viranomaisten yhteisen verkon kautta omissa kriittisissä tietojärjestelmissään. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii pelastuslaitoksen lisäksi Liikenneviraston Tampereen Tieliikennekeskus. Tämä yhteistoiminta on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi osaksi tieverkolla tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoimintaa, jota on syytä ylläpitää ja kehittää myös tulevassa maakuntaorganisaation pelastustoiminnassa. Kiinteistössä on tilasuunnittelun osalta mahdollista tehdä helpohkosti tarvittavia muutostöitä, jotta myös uusille toimijoille on mahdollista perustaa kiinteitä operatiivisen tilanteen seuranta- ja johtamispisteitä. Kiinteistön yhteydessä sijaitsevat myös Käpytien S6-luokan suojatilat, joihin voidaan sijoittaa myös poikkeusolojen vaatimukset täyttävät johtamistilat, ja näin saada varmennettua maan päälliseen kiinteistöön sijoitetut toiminnot. Kyseisissä tiloissa sijaitsevat nyt myös Tampereen kaupungin poikkeusolojen johtamistilat. 29.5.2017 28 www.pirkanmaa2019.fi

Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako TILANNEKUVA Järjestäjä: Mahdollistaa (rahoitus, sopimukset) tilannekuvan tekniset ja toiminnalliset fasiliteetit lainsäädännön sekä valmius- ja toiminnallisten suunnitelmien edellyttämällä tavalla. Tuottaja: Työryhmä esittää, että nykyisen Pirkanmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskuksen toimintamallia kehitetään tulevassa Pirkanmaan maakuntaorganisaatiossa osaksi maakunnan kriisijohtamisen järjestelmää vastaamaan Pirkanmaan maakunnan pelastustoiminnan johtamisen tukitoiminnoista ja pelastustoiminnan johtamisesta toiminnallisten ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Jatkuvan ajantasaisen tilannekäsityksen (reaaliaikainen tilannekuva) ylläpidosta ja seurannasta sovittujen toimialojen ja organisaatioiden osalta. Tarvittavista hälyttämis- ja ilmoituskäytännöistä tilannekuvan edellyttämällä tavalla sovittujen toimialojen ja organisaatioiden osalta. Varautumisesta operatiivisen tilanteen edellyttämiin johtamis-, tilannekuva-, viesti-, ja tiedotusjärjestelyjen ylläpitoon ja kehittämiseen kaikissa uhkamalleissa ja turvallisuustilanteissa valmiussuunnittelun edellyttämällä tavalla. Varautumisesta viranomaisten operatiivisten yhteistoimintatilanteiden edellyttämien johtamis-, tilannekuva-, viesti-, ja tiedotusjärjestelyjen ylläpitoon ja kehittämiseen erillisten toiminnallisten suunnitelmien edellyttämällä tavalla. 29.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

Monituottajuus ja tuottamistavat VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Valmisteltu mallia valmiussuunnittelun ja varautumisen yhteistyörakenteeksi maakunnassa. Maakunta-organisaatiossa tulee olla nimetty vastuutaho, jolla on mandaatti ja riittävä resursointi valmiussuunnittelun ohjaukseen. Työtä tehdään lisäksi toimialojen ja muiden maakunnan keskeisten toimijoiden asiantuntijoista koostuvassa pysyvässä työryhmässä. Toimialojen työtä ohjaavat niiden omat velvoitteet ja säädökset varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta. 29.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi

Vaikutusten arviointi VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Samaan maakuntaorganisaatioon siirtyy osa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa merkittävistä viranomaisista ja toimijoista, joiden omaa ja yhteistä varautumista ja valmiussuunnittelua voidaan tehostaa yhteisellä tekemisellä ja yhteistyöllä. Uudistus parantaa yhteistyön koordinointia kuntien, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, puolustusvoimien, HVK:n ja maakunnan alueen muiden toimijoiden kanssa. Edellytykset maakunnan valmiussuunnittelun organisoinnin, toimintamallien ja yhteistyömuotojen kehittämiselle paranevat. Mahdollisuudet rakentaa yhteistä alueellisten riskien arviointia ja toimintaympäristön muutosten seurantaa paranevat. Maakunnan organisaation ja toimijoiden valmiussuunnittelua voidaan edistää yhteisillä suunnitteluohjeilla, yhteistyöfoorumeilla, prosesseilla, yhteisillä järjestelmillä ja tiedon jakamisella. Valmiustoimintaa voidaan yhteisesti kehittää riskiperusteisesti. 29.5.2017 31 www.pirkanmaa2019.fi

Vaikutusten arviointi TILANNEKUVA Koordinoidun kriisijohtamisen perusedellytys on kaikkien toimijoiden yhdenmukainen tilannekäsitys vallitsevasta tilanteesta. Tätä tavoitetta edesauttaa viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteinen suunnittelu, yhteiset johtamispaikat, yhteiset operatiiviset johtamisjärjestelmät ja tiedonjakamiseen tarkoitetut yhteiset viestintäalustat. Tuleva maakunnan kattava kriisijohtamisen organisointi edellyttää tiedonsiirron ja kollaboraation (tavoitteellinen yhteistyö) mahdollistavia tietoteknisiä ratkaisuja eri toimijoiden välillä. Nykytilanteessa tilannetietoa voidaan jakaa eri toimijoiden (valtio, kunnat, keskushallinto, muut maakunnat, alueelliset ja maakunnalliset toimijat) vain tietyin rajoituksin. Yhteistä viestintäalustaa ja sitä kautta yhtenäisempiä toimintatapoja tulee suunnitella ja kehittää osana Pirkanmaan maakunnan kriisijohtamisjärjestelyjen luomista. Tässä keskeisessä roolissa on maakunnallinen valmiuden suunnittelutyö. Toteutuessaan yhtenäiset tilannekuvatoiminnot parantavat kriisijohtamisen kykyä ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa maakunnan alueella Järjestelmän tulee kyetä toimimaan myös päivittäisenä tiedonvaihdon alustana (maakunta, kunnat ja muut organisaatiot) jo arjen poikkeamissa ja häiriötilanteissa; tällä varmistetaan järjestelmän sujuva käyttö tilanteiden eskaloituessa 29.5.2017 32 www.pirkanmaa2019.fi

Vaikutusten arviointi ENSIHOITO Terveydenhuollon päivystysverkoston keskittyminen ja laitoshoidon osuuden suhteellinen väheneminen lisää jatkossakin päivystyksellistä potilaan hoidon tarpeen arviointia ja hoitotoimia hoitolaitosten ulkopuolella, ilman että potilasta kuljetaan hoitolaitokseen. Ensihoitopalvelun keskittyessä uudistuneen terveydenhuoltolain mukaisesti aiempaa selkeämmin äkillisten ja hoidontarpeeltaan vaativien hoitolaitoksen ulkopuolisten tehtävien suorittamiseen, tulee kotona annettavien päivystyksellisten sosiaalija terveystoimen palveluiden, potilaiden siirtokuljetustoiminnan ja kiireettömien ambulanssipalveluiden osalta tehtävämäärät ja palveluiden kehittämistarve kasvamaan. Valtakunnallisesti siirtokuljetustoiminnan keskittyminen kilpailutettujen palveluiden piiriin ei aiheuta muutoksia vallitsevaan tilanteeseen Pirkanmaalla. Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisen sosiaalija terveydenhuollon päivystystoimintojen valmiuskeskuksen (sote-valmiuskeskus) perustaminen tulee edistämään merkittävästi sosiaalija terveystoimen valmiuden ja varautumisen suunnittelua ja koordinointia sekä operatiivista johtamiskykyä ja moniviranomaisyhteistyön koordinointia maakunnan, yhteistoiminta-alueen ja kansallisella tasolla. 29.5.2017 33 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteistyö ja yhdyspinnat VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Maakunnan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita varautumisessa ja valmiussuunnittelussa ovat kunnat, seurakunnat, kolmannen sektorin toimijat, poliisi, elinkeinoelämä, puolustusvoimat, HVK ja maakunnan alueen muut toimijat. Rajapintoja muodostuu maakuntakonsernin ja valtionhallinnon ministeriöiden ja alueviranomaisten välillä, maakunnan muiden toimijoiden ja maakuntakonsernin välille sekä maakuntakonsernin sisällä maakunnan hallinnon, liikelaitosten ja muiden palveluntuottajien välillä. 29.5.2017 34 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteistyö ja yhdyspinnat TILANNEKUVA Osa keskeisistä toimijoista kuuluu tulevaan maakuntaorganisaatioon, osa on maakunnan alueella toimivia viranomaisia tai muita toimijoita. Kaikkien tunnistettujen toimijoiden kanssa tulee kriisijohtamisen järjestelyt sovittaa yhteen, jotta koordinoitu kriisijohtaminen olisi mahdollista. Jatkovalmistelussa on syytä erityisesti huomioida tiedon jakamisen kyky uudessa organisaatiorakenteessa Osa tulevan maakuntaorganisaation viranomaisista ja toimijoista operoi valtiollisissa turvallisuustoimintaan tarkoitetuissa tietoverkoissa (esim. pelastustoimi, ensihoito), osalla toimijoista ei ole pääsyä ko. tietoverkkoon (esim. ympäristövalvonta). Osa maakunnan alueella toimivista viranomaisista ja toimijoista operoi samassa verkossa (esim. poliisi, puolustusvoimat), osalla ei ole pääsyä ko. tietoverkkoon (esim. kunnat, sähköyhtiöt) Riippumatta toimijan statuksesta Pirkanmaan maakunnan alueella tulee toteuttaa tietoturvallinen ratkaisu, joka mahdollistaa tiedon välittämisen kaikille viranomaisille ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnosta vastaaville toimijoille ja muille yhteistyöosapuolille Tulevan tilannekuvajärjestelmän tulee mahdollistaa kaksisuuntainen tiedon välittäminen, jotta se kykenee vastaanottamaan ja jakamaan keskushallinnosta välitetyn tilannekuvan maakunnan tasolla tarvittaville toimijoille 29.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteistyö ja yhdyspinnat ENSIHOITO Maakunnan ensihoitopalvelun keskeiset rajapinnat ovat TAYS sisäiset toiminnot, erityisesti Acuta päivystys ja muuta alueen hoitolaitosten päivystyspisteet Ensihoitopalvelun ulkopuoliset potilaan kotiin vietyjen sosiaalija terveyspalvelujen toimijat Potilaiden hoitolaitossiirtokuljetustoiminnot Maakunnan muut viranomaistahot, keskeisimpinä pelastus-, sosiaalipäivystys- ja poliisiviranomaiset Ylimaakunnallisina toimijoina TAYS ensihoitokeskus (erityisesti myöhemmin sotevalmiuskeskuksen tehtävissä), hätäkeskuslaitos ja AVI Valtakunnallisina toimijoina sosiaalija terveysministeriö (ensihoitojaos ja tämän ohjausryhmä) ja Valvira Pelastustoimen ja varautumisen kannalta keskeiset yhteistyötahot ovat maakuntatasolla sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun tilannejohtamisorganisaatio (kenttäjohtajat; operatiivinen taso) ja valmius- ja varautumissuunnittelu (ensihoitopalvelun hallinto; strateginen taso) 29.5.2017 36 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa PELASTUSTOIMEN SIIRTO Pelastuslaitoksella on sellaisia hankintasopimuksia, joissa on vuoden irtisanomisaika sopimukset tulisi käydä läpi ja sopia palveluntuottajien/vuokranantajien osalta käytännöistä mahdollisimman pian. jatkaako pelastuslaitos edelleen sopijaosapuolena sopimuspalokuntiin nähden. Taloudessa avoimia olevia asioita ovat: Lomapalkkavelkojen siirtojen rahoitus huomioidaan kuntien valtionosuusmuutoksena 2019. Pelastustoimessa lomapalkkavelat ovat isäntäkunnilla, selvitetään VM:n kanssa miten muutos kohdistuu vain näihin isäntäkuntiin tai vaaditaanko erillisiä kirjanpidon ohjeita kohdistamiseksi. Kiky-vaikutukset, lomarahojen leikkaus ja työaikamuutos huomioidaan VM:n laskelmissa, laskelmat tarkentuvat Palkkojen harmonisoinnista tulevat kustannukset ovat avoinna Vaatimukset varallaolokorvauksista, vastuiden siirto kunnan ja maakunnan välillä selvitetään Toiminnan muutoksen ja maakuntauudistuksen aiheuttamat kustannusnousupaineet Tilavuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistäminen voi nostaa vuokratasoa VM kertoi, että tukipalveluiden (piilokustannukset) kasvupaineisiin varaudutaan VM:n toimesta. Niiden tason selvittäminen kaikkien siirtyvien tehtävien (maakuntalaki: 25 tehtävää) osalta on ilmennyt mahdottomaksi. VM:ssä on varauduttu koko uudistuksen osalta piilokustannuksien olevan jopa 500 miljoonaa euroa. Työaikajärjestelyistä aiheutuvista lisäkustannuksista tai esim. toimintavolyymin kasvattamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ei lähtökohtaisesti tule lisärahoitusta. 29.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa PELASTUSTOIMEN SIIRTO Taloudessa avoimia olevia asioita ovat: Toiminnan muutoksen ja maakuntauudistuksen aiheuttamat kustannusnousupaineet Tilavuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistäminen voi nostaa vuokratasoa VM kertoi, että tukipalveluiden (piilokustannukset) kasvupaineisiin varaudutaan VM:n toimesta. Niiden tason selvittäminen kaikkien siirtyvien tehtävien (maakuntalaki: 25 tehtävää) osalta on ilmennyt mahdottomaksi. VM:ssä on varauduttu koko uudistuksen osalta piilokustannuksien olevan jopa 500 miljoonaa euroa. Työaikajärjestelyistä aiheutuvista lisäkustannuksista tai esim. toimintavolyymin kasvattamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ei lähtökohtaisesti tule lisärahoitusta. Lähde: Pelastustoimen uudistamishankkeen taloustyöryhmän infokirje 15.3.2017 Henkilöstö: Pelastuslaitoksella on käytössä työsuojelupiirin poikkeusluvan mukainen työaika isolla osalla henkilöstöä ja se on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. On vielä avoinna, haetaanko tai myönnetäänkö uutta poikkeuslupaa ja hakeeko sitä väliaikaishallinto. Mikäli poikkeuslupaa ei haeta tai myönnetä, tulee järjestää yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Eläköityviä on tulevina vuosina paljon, osaamisen turvaaminen! Minkälainen on valtion ohjaus maakuntaan? järjestämislaki kohdistuu mihin maakunnassa? 29.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Väliaikaishallinnossa tulee vastuuttaa ja resursoida riittävän varhaisessa vaiheessa valmiussuunnittelun ja varautumisen tehtävät Yhteistyön koordinointi kuntien, kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, puolustusvoimien, HVK:n ja maakunnan alueen muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan valmiussuunnittelun organisoinnin, toimintamallien ja yhteistyömuotojen jatkovalmistelu. Alueellisen riskien arvioinnin ja toimintaympäristön muutosten seurannan jatkovalmistelu (mm. riskimatriisit). Maakunnan valmiussuunnittelun yhteensovitus; suunnitteluohjeet, yhteistyöfoorumit, prosessit, yhteiset järjestelmät, tiedon jakaminen. Suunnitelmien yhteisten osien linkittyminen toimialakohtaisiin suunnitelmiin. Häiriötilanteiden aikaisen toiminnan käynnistämisessä tarpeelliset matriisit ja suunnitelmien liitemateriaali. Riskiperusteiset yhteiset harjoitukset. Toimintamallien tulee olla valmiina maakunnan aloittaessa 2019. Pelastuslaitos voi tarjota alustan varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamiseen maakunnan tasolla. 29.5.2017 39 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA Maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon aloittaessa sen tulee välittömästi aloittaa jatkosuunnittelu koskien Pirkanmaan maakunnan kriisijohtamisrakenteita. Maakunnallisen kriisijohtamisen järjestelmän tulee olla toimintakykyinen siirryttäessä uuteen organisaatiorakenteeseen; toiminnallista notkahdusta ei tule sallia. Maakunnan tasolla tulee ratkaista pelastustoimen ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteet varautumisessa ja siihen liittyvänä kriisijohtamisjärjestelyissä (johtamisrakenteet, tilannekuvaratkaisut), huomioiden myös tulevan lainsäädännön vaikutukset. Työnjakokysymykset tulevassa maakunnallisessa kokonaisuudessa on syytä tarkentaa. Keskeinen asia on määritellä, mistä tilanteista ja asiakokonaisuuksista vastaa pelastuslaitoksen ylläpitämä tilannekeskus ja mistä toimialakohtaiset muut johtamisrakenteet. 29.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA JATKUU Yksi tapa hahmottaa toiminnallisia vastuita on määritellä vastuut aikaperspektiivissä esim. seuraavasti: Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaa omaan toimialaansa liittyvän tilanteen seuraamisesta ja sen mukaisesta toiminnasta omien operatiivisten vaatimusten ja suunnitelmien mukaisesti, ja toimii osana tarvittaessa perustettavaa pelastustoiminnan johtokeskusta (suuronnettomuudet, onnettomuushälytysten ruuhkatilanteet). Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaanottaa ja tarvittaessa välittää eteenpäin muilta vastuutahoilta saatuja tilannekuvauksia ja ilmoituksia. Pelastuslaitoksen tilannekeskus vastaa yleisesti (häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tapahtumat) ns. pintatilanteen, 1h 2 vrk seuraamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä; alkuvaiheen tilanneseurannan jälkeen pelastuslaitokselle kuulumaton vastuu siirretään ao. vastuutaholle (tilanteen yleisjohto) sovittujen hälytys-, heräte- ja tiedonsiirtokäytänteiden mukaisesti. Sovittaessa tai pyydettäessä Pelastuslaitoksen tilannekeskus voi ylläpitää tilannekuvaa ja tarjota kriisijohtamisen tukitoimintoja muulle maakunnan toimialalle tai maakunnan alueella toimivalle organisaatiolle (esim. kunnat). Edellä mainitut asiat ovat osa maakunnan yhteisiä kriisijohtamisen järjestelyjä ja ne tulee kuvata osana maakunnallista valmiussuunnitelmaa huomioiden kaikki turvallisuustilanteet (normaaliolot, häiriötilanteet, poikkeusolot). 29.5.2017 41 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa TILANNEKUVA: Tietojärjestelmät Yksi keskeinen kriisijohtamisen ja reaaliaikaisen tilannekuvatoiminnan edellytys ovat kriittisten tietoverkkojen sekä viesti- ja tietojärjestelmien toiminta, käyttö ja näiden tuki- ja huoltopalvelut 24/7; eli kriittisten järjestelmien tekninen tilannekuva ja siihen liittyvänä poikkeamien (tukipalvelut, häiriöt, korjaustoiminta, huollot, tietoturvarikkeet) hallinta. Jatkosuunnittelussa on syytä huomioida myös nämä kysymykset sekä maakunnan tasolla että myös palvelutuotantona laajemminkin (esim. tuleva yhteistoimintaalue) osana tilannekuvajärjestelmän kokonaisuutta. 29.5.2017 42 www.pirkanmaa2019.fi

Väliaikaishallinnossa huomioitavaa ENSIHOITO Ensihoitopalvelun, pelastustoimen ja varautumisen kannalta loppuraportin valmistumisen aikaan aihepiirin keskeinen lainsäädäntötyö on vielä kesken. Lainsäädännön varmistuttua tulee välittömästi aloittaa suunnittelutoimet ja toteutus ensihoitopalvelun tulevasta järjestämis- ja johtamismallista. Maakunnallisella tasolla tulee linjata ensihoitopalvelun tuottamisrakenne ja terveystoimen ja pelastustoimen keskinäisen yhteistyön laajuus hallinnollisella tasolla, tuotannossa ja valmius- ja varautumissuunnittelussa. Ensihoitopalvelun johtokeskuksen toteutus suunnitellaan toisaalta moniviranomaisyhteistyön tarpeet, mutta myös sosiaalija terveystoimen sisäiset yhteistyötahot ja toiminnalliset rajapinnat huomioiden. Ensihoitopalvelun johtokeskuksen todennäköinen keskittyminen pelastuksen ja tieliikennelaitoksen johtokeskusten yhteyteen, varsinkin mikäli johtokeskus toteutetaan lainsäädäntövalmistelussa esitetyn sote-valmiuskeskuksen laajuudessa, tulee vaatimaan sekä valmisteluvaiheessa projektiluontoisesti että toteutuksen jälkeen pysyvänä henkilökuntana sekä taloudellisia että henkilöstön lisäresursseja. Aikataulukysymykset selkeytyvät lainsäädännön varmistuessa. 29.5.2017 43 www.pirkanmaa2019.fi

Pirkanmaa2019 loppuraportti Alueen elinvoiman edistäminen 20.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Aluekehittämisvastuu on valtiolla, maakunnalla ja kunnilla kullakin omalla alueellaan.

Alueen elinvoiman edistäminen esivalmisteluteemat Aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen sekä kotoutumisen edistäminen Maakunnan strateginen suunnittelu (mk-strategiatyö) teema siirretty maakuntastrategiatyöryhmälle Maaseudun kehittäminen/rahoitus Alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu ja koulutustarpeiden ennakointi teeman käsittely odottaa valtakunnallisia ratkaisuja Liikennesuunnittelu, liikenneturvallisuus, tieja liikenneolot, alueellinen tienpito, tiedontuotanto valtakunnalliseen ljs-työhön, yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Muut maakunnan hoidettavaksi otettavat tehtävät, mm. maakunnan kansainväliset tehtävät ja yhteydet

Sisältöluettelo Diat: 1. Teemaryhmän työskentely 6-11 Teema ryhmän jäsenet Teemaryhmän kokoukset, käsiteltävät asiat ja aikataulu Asiantuntijaryhmien valmistelutyö Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 12-22 Yleiset huomiot Rekrytointi ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatioympäristö Tienpito Maaseudun kehittäminen Aluekehitys ja ennakointi Kulttuuri Kotoutumisen edistäminen 22.5.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

Sisältöluettelo Diat: 3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 23-36 Mikä muuttuu? Mikä ei muutu? Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet Asiakkaiden palveluodotukset kasvupalveluille Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja 37-74 tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista Kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Toimintamallitapoja eri asiakastarpeisiin 5. Vaikutusten arviointi 75-78 6. Yhteistyö ja yhdyspinnat 79-84 7. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa 85-88 Liitteenä olevat taustamateriaalit 22.5.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

1. Teemaryhmän työskentely 22.5.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän jäsenet Teppo Rantanen, Tampere Jari Heiniluoma, Parkano Panu Raivio, Pälkäne Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto/ Lasse Leppänen, Pirkanmaan TE-toimisto Ulla Haggren, Jämsä / Anna-Liisa Juurinen, Jämsä Tarja Pietilä, Sastamala Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto (pj) Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Myllykangas, Tampere3 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Arto Kummala, Kuhmoinen Pasi Mäkinen, Pirkanmaan Yrittäjät Pirjo Koivisto, Tampere Lauri Erma, Tampere Tuija Marnela (sihteeri) + 4 asiantuntijaryhmien puheenjohtajat: Tarja Paulaniemi, Marja Poussa, Jukka Kohonen, Mika Sievi- Korte ja Petri Räsänen 22.5.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän kokoukset ja sisältö 2016: 2017: 3.11. Orientaatio, lainvalmistelu sekä nykytilankuvauksia 9.11. Teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma 16.11. Pirkanmaan tienpidon nykytilanne, Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma sekä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista valmistelutilanne 29.11. Maaseudun yrityspalvelut, Tampere3 ja rajapinnat sekä työsuunnitelman käsittely 19.12 Kuntien elinvoimapalvelut (Parkano) ja rajapinnat, asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely 17.1. Aluekehittäminen ja ennakointi, maaseutuasiat, Kasvubuusti -pilotti sekä lakien valmistelutilanne ja sparrausryhmän esille nostamat asiat 17.2. Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, lakien valmistelutilanne sekä väliraportin käsittely 14.3. Yrityspalvelusetelikokeilut (TEKES ja Tredea), työllisyydenhoidon asiakassetelikokeilut sekä asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely 10.4. Ekosysteemipalvelut, lakien valmistelutilanne sekä loppuraportin valmistelusta ja työnjaosta sopiminen 28.4. Pirkanmaan palvelumallien ja tuottamistapojen valmistelu ja lakien valmistelutilanne 10.5. Loppuraportti ja lakien valmistelutilanne 22.5.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

Asiantuntijaryhmät valmistelussa, mukana noin 80 henkilöä Rekrytointi ja osaaminen -ryhmä käsitteli työnhakuun, osaamisen kehittämiseen, kotoutumiseen ja rekrytointiin liittyviä palveluntarpeita Yritystoiminta ja yrittäjyys -ryhmässä käsiteltiin yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämisen ja työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyviä palveluntarpeita Kansainvälisyys ja Team Finland - ryhmässä käsiteltiin yritysten kansainvälistymisen edistämistä sekä yhteistyötä valtakunnallisten kasvupalvelujärjestäjien kanssa Innovaatioympäristö-ryhmässä käsiteltiin yritysten ja yhteisöjen palveluntarpeita innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen liittyen, innovaatioympäristöjen kehittämiseksi Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -ryhmässä hahmotettiin liikennetehtävien kokonaisuutta sekä logistiikan edistämisen ja uusien toimintamahdollisuuksien kysymyksiä Asiantuntijatryhmät perustivat pienempiä valmisteluryhmiä ja järjestivät työpajoja, kokouksia sekä selvityksiä Asiantuntijaryhmien puheenjohtajista perustettiin teemaryhmän tiivis valmisteluryhmä, joka kokoontui teemaryhmien kokousten välillä ja sovittiin valmisteluun liittyvistä työnjaoista 22.5.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Teemaryhmään nimettiin yhteensä 24 jäsentä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, Pirkanmaan liitosta, kunnista ja korkeakouluista. Ryhmän jäsenet edustivat kattavasti alueen elinvoiman edistämisen intressitahoja Teemaryhmä päätti kutsua valmistelutyöhön laajemmin asiantuntijoita, sidosryhmiä, palveluntuottajia ja asiakkaita. Teemaryhmä perusti viisi asiantuntijaryhmää sekä päätti tehtävistä erillisselvityksistä. Sidosryhmien, potentiaalisten palveluntuottajien ja asiakkaiden edustajia muodostettiin kuudes asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli kommentoida teemaryhmän työtä ja arvioida valmistelun vaikutuksia. Perustetun ryhmän tavoitteena oli tuoda asiakkaat, palveluntarpeet ja palveluntuottajat mukaan prosessien ja palvelujen kehittämistyöhön. Esivalmistelutyö eteni työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt elinvoimatehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Osa valmisteluun liittyvistä kysymyksistä odottaa vielä valtakunnallisia päätöksiä lakien hyväksymiseksi. Teemaryhmän laaja tehtäväalue asettaa haasteen kokonaisuuden haltuun ottamisessa, mutta toisaalta mahdollistaa laajemman tarkastelun ja synergioiden saavuttamisen uusien asiakaslähtöisten palvelujen valmistelussa. Synergiaetuja on haettu tässä esivalmisteluvaiheessa ainakin aluekehittämisen ja kasvupalvelujen, maaseudun kehittämisen ja rahoituksen sekä tienpidon kysymyksissä. 22.5.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Valmistelutyössä käynnistettiin yhdyspintojen tunnistamista ja kuvaamista valtakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden, kuntien elinvoimatehtävien ja keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa. Kasvupalvelujen potentiaalisten palveluntuottajien kanssa käynnistettiin yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen toimesta joulukuussa 2016 tekemässään markkinavuoropuhelukierroksessa (Pirkanmaalla 16.12.). Yrityksille suunnattu kasvupalveluseminaari järjestettiin Rosendahlissa 22.3.2017. Tilaisuudessa keskusteltiin markkinoiden syntymisestä sosiaalija terveyspalveluihin sekä kasvupalveluihin. Tilaisuudessa järjestettiin myös yrityksille suunnattua valmennusta asiakkaiden tarpeista lähtevistä palveluinnovaatioista sekä järjestettiin verkostoitumismahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui noin 130 yritysten edustajaa. Valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat olivat hyvin sitoutuneita valmistelutyön tavoitteisiin ja aikatauluihin. Valmisteluun osallistuneet asiantuntijat näkivät maakuntauudistuksen mahdollisuutena yksinkertaistaa palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset ja yksinkertaisemmat toimintatavat, prosessit ja palvelut. 22.5.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 22.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Yleisiä huomioita nykytilasta Palveluja on säädelty hyvin tarkkaan, mm. millaisia palveluja asiakkaalle voi missäkin tilanteessa järjestää, myös soveltamisohjeissa kuvattu palvelujen sisältö hyvin tarkasti. Yksittäisten palvelujen lukumäärä on ollut suuri. Eri toimijoilla on ollut saman tyyppisiä palveluja ja asiakkaan palvelutarpeisiin on voitu vastata usealla eri palvelulla. Esim. henkilöasiakkaiden osaamisen kehittämisen eri keinot, kasvuyritysten kehittämisen tuki. Yrityspalveluissa yhteistyö on kehittynyt Yritys-Suomi -seudullisten verkostojen avulla/kautta. Viimeisimmät yhteistyön pilotit ovat koskeneet Team Finland -verkostojen kehittämistä. Yritysten kontaktointia on tehty lukuisten eri toimijoiden toimesta, pyritty kehittämään kokonaisvaltaisempaa palvelutarvearviointia ja brokerointia, jotta julkiset toimijat näyttäytyvät yhteisenä kokonaisuutena ja tuovat lisäarvoa yrityksille hakemalla yhteen sovitettuja ratkaisuja. Vaikeimmin työllistyvien palvelussa on toistuvia tilanteita, joissa palveluihin ohjaus ei perustu asiakkaan palvelutarpeeseen, vaan hänen perustoimeentulonsa takaamiseen työttömyysturvalla (JTYP-lain ja toimeentulotukilain ristiriitaisuudet). Pirkanmaalla on rakennettu neljä alueellista TE-ryhmää kuntien, ELY-keskuksen, TEtoimiston, koulutusorganisaatioiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa. TE-ryhmissä on tehty nykytila-analyysia sekä sovittu yhteistyöstä ja toiminnan painopisteistä. Kehittymässä valtion toimijoiden yhteinen CRM järjestelmä yrityspalvelujen asiakkuuden tehokkaammaksi hoitamiseksi. 22.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

Rekrytointi ja osaaminen TE-toimistojen työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen palveluihin sisältyvät mm. työnvälityspalvelut, avointen paikkailmoitusten hoitaminen, ehdokashaut työnantajille, työtarjoukset, haastattelut, CV-nettipalvelu, rekrytointitilaisuudet, EURES-palvelut, työlupapalvelut, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuki, rekrytointi-, muutos- ja täsmäkoulutukset, työvoimakoulutukset, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, työnhaku- ja uravalmennukset, neuvonta ja infot sekä asiantuntija-arvioinnit osaamisen, ammattitaidon, soveltuvuuden ja työ-, yritystoiminta- ja koulutusvaihtoehtojen selvittämiseksi. Palveluihin sisältyvät myös ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut, kokeilut ja kotoutumiskoulutus. Nykytilassa toimivaa Vuoropuhelu ja yhteistyö yritysten kanssa, yhteistyö hpl-yritysten kanssa Palvelujen hankintatapojen monipuolisuus - ketteryys, kyvykkyys innovoida, pilotoida ja uudistaa sekä palvelujen sisältöä että hankintatapoja, alueella toimii kokeneita ja uudistuvia palveluntuottajia Toimivia volyymipalvelumalleja, joissa voidaan huomioida yksilölliset tarpeet Projektointi palvelutuotantoa projektoitu toimialoittain, asiakaskohderyhmittäin, asiakaskohderyhmäkartoitukset Vaikuttavia palveluprosesseja sisältäen proaktiivista toimintaa ja jälkimarkkinointia Monikanavaiset palvelukanavat vakiintuneet (puhelin, skype, käyntiasiointi) Vakiintuneita verkostoyhteistyömuotoja (esim. kunnat, 3. sektori, Kela jne.) Nykytilan haasteet Niukat ja vähenevät resurssit sekä viranomaisten asiakasprosessiin liittyvät valvontatehtävät vaikeuttavat laajojen lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista ja asiakaspalvelun toteuttamista asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Digitaalisuus ei ole vielä riittävästi tukenut tehtävien hoitamista Käyntiasiointina/kasvokkain tapahtuvan palvelun osuus on pieni suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin Palveluketjujen toimivuudessa esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluihin ja Kelaan on vaihtelua Palvelut eivät ole aina oikea-aikaisia (vrt. esim. sote-palvelujen ja TE-palvelujen suhde), sote-palveluissa on myös havaittavissa palveluvajeita 22.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

Yritystoiminta ja yrittäjyys Yritysten kehittämispalveluilla (konsultointipalvelu), muutosturvapalveluilla, osaamisen kehittämisen palveluilla (yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä, Muutos) vastataan liiketoiminnan kehittämisen, muutoksenhallinnan sekä osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun rahoituspalveluja avustuksina ja tukina on haettavissa ELY:n ja MMM:n rahoituksista, innovaatioympäristöpalveluina maakuntaliiton ja MMM:n rahoitus toimintaympäristöjen kehittämiseen.. Aloittavan yrittäjän palveluna järjestetään liiketoimintasuunnitelman asiantuntija-arviointeja ostopalveluna, rahoituspalveluna starttiraha. 6 18 kk toimineille yrityksille järjestetään koulutuspalveluna StartUp-paja liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Nykytilassa toimivaa Yritysten palvelua on kehitetty asiakas- ja tarvelähtöiseksi Yritysten palvelutarpeiden kartoittamisen kokonaisuus on toimiva ostopalvelun ja oman tuotannon yhdistelmänä: ostetaan alustava kartoitus rajatulle yrityskohderyhmälle ja varsinainen palvelutarvearvio tuotetaan broker mallilla Yritysten kehittämispalvelut on yrityslähtöinen ja nopeasti saatava palvelu, joka aktivoi yrityksiä kehittymisen ja kasvun polulla. Osaamisen kehittämisen palveluna yhteishankintakoulutus on monipuolinen ja vaikuttava palvelu, joka on käytettävissä yritysten kasvun sekä erilaisten muutostilanteiden tueksi. Tarvelähtöinen ja harkinnanvarainen rahoitus pitkäjänteiseen liiketoiminnan kehittämiseen on osoittautunut toimivaksi. Pirkanmaalla tiedonvaihto ja yhteistyö julkisten toimijoiden kesken on viime vuosina parantunut, esim. yritysten ohjautuminen verkostossa Team Finland -palveluun on muuttunut asiakaslähtöisemmäksi ja joustavammaksi Yritysten verkostoitumispalvelua on rakennettu ja toteutettu hankerahoituksen avulla (Piiru-hanke) Nykytilan haasteet Aloittavalle ja startup yrittäjälle on palvelutarjontaa, mutta toimijoita palvelukentällä on paljon Osalla yrityksistä on kokemus, että ei tunne tarpeeksi palveluja, joiden avulla yritystoimintaa voisi kehittää kasvupolulla Toimintaympäristön kehittämisen rahoittamisen ja muiden yrityspalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiselle on tarve. Erilaisia rahoitusinstrumentteja on paljon 22.5.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

Kansainvälisyys ja Team Finland Kansainvälistymispalvelut tuotetaan pääsääntöisesti kansallisin voimin. Maakunnassa projektiluonteisia toimenpiteitä, joilla yritysten kansainvälistymistä tuetaan. Nykyiset palvelut kattavat neuvonnan, rahoituksen sekä muut toimenpiteen esim. tapahtumat. Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset palvellaan pääasiassa Team Finland mallilla. Nykytilassa toimivaa: Monipuoliset kansalliset rahoitusmahdollisuudet kansainvälisen kasvun kehittämisen eri vaiheissa Yhteistyön kehitys TF-toimijoiden välillä Paikallisen yrityskentän tuntemus Nykytilan haasteet: Yritysten vähäinen kiinnostus/tuntemus kv-rahoituksen hyödyntämiseen Kansallisen rahoituskehyksen supistuminen Maakuntauudistus ja siihen liittyvä väylän rakentaminen kansallisiin TF-palveluihin uusille kv-kasvua hakeville yrityksille Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen erilaisista palvelu/ratkaisuvaihtoehdoista 22.5.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioympäristö Innovaatioympäristön kehittämiseen tähtääviä palveluja ovat usean eri toimijan palvelujen kokonaisuus (alkavan yrittäjän neuvonta, startup-ohjelmat, hankerahoituksilla tehdyt hankkeet, -tilannekuvat ja analyysit, erikoistuneet alustahankkeet, korkeakoulujen yrittäjyyspalvelut jne.) Pirkanmaan TE-toimiston, ELY-keskuksen ja liiton rooleja näissä ovat olleet kumppanin ja osin rahoittajan roolit sekä Team Finland -toimintaan osallistuminen. Valtakunnallisina toimijoina ja rahoittajina ovat olleet pääosin TEKES, Finpro ja Finnvera (yritysten T&K&I). Palvelut voidaan luokitella startup-palveluihin, ekosysteemipalveluihin ja invest-in palveluihin. Nykytilassa toimivaa: startup-keskusten ja alustojen syntyminen uusien mallien syntyminen innovatiivisiin hankintoihin Innovaatioseteliavaukset Team Finland yhteistyö Pirkanmaalla EU-toimiston kanssa syntynyt yhteistyö yleinen innovaatioympäristöjen ja ekosysteemien kehittyminen Nykytilan haasteet: palveluverkon hajanaisuus asiakasohjauksen koordinointi ja palvelujen yhteensovitus yksityishenkilöiden palvelut käytettävissä olevien resurssien hajanaisuus ennakoinnin kytkentä innovaatio- ja liiketoimintaan EU-rahoituksen hakemisen kulttuuri ja osaaminen yksityisten sijoittajien ja pääoman rooli kansainvälinen vetovoima alueen korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö 22.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpito Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Nykytilassa tieverkon omistaa valtio. Suunnittelun tilaamisesta vastaavat pääosin perus-elyt, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa jatkossa menetellään, on pääosin edelleen auki. Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä 2017. Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykytilassa toimivaa keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus), hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) sekä erilaiset yhteistyömuodot (kuten Liikenneturvallisuusfoorumi ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä sekä Liikenteen hallinnan johtoryhmä). Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen). 22.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

Maaseudun kehittäminen Toiminnan tarkoituksena on maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 toteuttaminen ja koordinointi Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Leader-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat 2014-2020 Maaseudun hanke- ja yritystukien, maatalouden rakennetukien ja neuvontakorvauksen myöntö, maksatus ja jatkotoimet Alueellinen kehittäminen perustuu tulossopimukseen sekä ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston väliseen maksajavirastosopimukseen Paikallinen kehittäminen perustuu Leader-ryhmien ja MMM:ön välisiin yhteistyösopimuksiin. Pirkanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää: Joutsenten reitti, Kantri, Pirkan Helmi, PoKo ja Leader Pohjois-Satakunta, jonka hallinnointi hoidetaan Satakunnan ELY-keskuksessa. Toimintaa ohjaavat MMM ja Maaseutuvirasto Nykytilassa toimivaa Maakunnallinen kehittämissuunnitelma mahdollistaa alueen erityispiirteiden huomioimisen ja rahoituksen kohdistamisen yksilöllisesti Yhteistyö eri rahoittajien kesken on toimivaa (ELY-keskukset, maakunnan liitto, Leader-ryhmät) Leader-ryhmien rooli yhteisöjen kehittäjänä ja ruohonjuuritason toiminnan edistäjänä Nykytilan haasteita Yhteistyön vahvistaminen kasvupalvelulain mukaisten tehtävien ja alueen sekä kuntien elinvoimatehtävien kanssa Muutos mahdollistaa Leader-ryhmien kehittäjäroolin voimistumisen yhteistyössä kuntien kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset palvelut tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena mm. toteutuksen koordinoinnin johdosta 22.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehitys ja ennakointi Pirkanmaan liitto vastaa aluekehitysviranomaisen tehtävistä. Maakunnan aluekehitystyötä linjataan kunnallisvaalikaudeksi liiton johdolla ja laajassa yhteistyössä laadittavalla maakuntasuunnitelmalla (strategia) ja sitä toimenpidekokonaisuuksiksi täsmentävällä maakuntaohjelmalla (operatiiviset toimet). Viimeksi nämä koottiin yhdeksi maakuntastrategiaksi. Maaseudun kehittämisen suunnitteluvastuu on ELY-keskuksella Aluekehittämisen pääasiallisia rahoitusvälineitä ovat kansallisten resurssien lisäksi ESR, EAKR sekä Euroopan maaseuturahasto. ELY-keskus vastaa sosiaalija maaseuturahastojen toiminnasta sekä yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa aluekehitysrahaston toiminnasta. Näiden rahoitusvolyymi on noin 20 milj. euroa vuodessa. Ennakoinnin alueellinen koordinaatio on vuodesta 2010 ollut maakunnan liitoilla. Ennakointityön sisältöjä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä tarkemmin määritelty. Pirkanmaan ennakointitoiminta on organisoitu Pilkahdus -nimen alle, ja sitä on pyritty viemään koulutustarve-ennakoinnista kokonaisvaltaisempaan suuntaan, aluekehittämisen tietoprosessiksi. Yhteistyö eri vastuutahojen kesken on toiminut, mutta jatkuva haaste on lukuisten tahojen strategisten aikeiden ja toteutusresurssien kokoaminen isoiksi kokonaisuuksiksi 22.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunta ja kulttuuri Pirkanmaan kulttuuritarjonta on erittäin monipuolinen varsinkin Tampereen kaupungin taidelaitosten ja tapahtumien ansiosta. Maakuntien välisessä vertailussa Pirkanmaa asettuu Varsinais-Suomen kanssa monissa tunnusluvuissa heti pääkaupunkiseudun/uudenmaan jälkeen. Palvelut: Museot, kirjastot, teatteri, elokuva- ja tv-tuotanto, äänitetuotanto, musiikkiliikkeet, mainonta, muotoilu, peliala, viestintä, kuvataide, musiikki, ohjelma- ja tapahtumapalvelut, taidekauppa, tanssi, kulttuurialan koulutus Nykytilassa toimivaa: tarjonnan monipuolisuus, kv-verkostot, valtakunnallisesti merkittäviä palveluja/kohteita, teollisuusperintö, rakennetut kulttuuriympäristöt, alakulttuurien aktiivisuus, kirjastojen PIKI-yhteistyö, taiteen perusopetus, kansalais- ja työväenopistot Nykytilan haasteet: Maaseudun supistuva kulttuuritarjonta, maakunnallisen identiteetin ohuus, maakunnallinen koordinaatio ja tiedottaminen, henkilöstöresurssien niukkuus, elinkeinoelämän ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö, eri kulttuurisektoreiden yhteistyö, valtakunnallisen kehittämisrahoituksen pirstaleisuus, kuntien/seutukuntien eriarvoistuminen, vaihteleva kuntien tuki kulttuurille 22.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

Kotouttamisen edistäminen Kotoutumisen edistämiseen kuuluu: Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, sekä kotoutumiskoulutukseen ja muihin palveluihin ohjaaminen Kotoutumiskoulutusten hankinta, toteutus, seuranta Pakolaisten vastaanottoon ja kuntiin sijoittamiseen liittyvät tehtävät, ml. alaikäiset ilman huoltajaa tulevat ja heidän vastaanottoon liittyvät erityiskysymykset (mm. asumisyksiköt, edustajat) Etnisten suhteiden edistäminen (alueellinen ETNO) Kuntien ja muiden viranomaisten sekä 3. sektorin ohjaus ja tukeminen kotouttamis- ja maahanmuuttotyössä Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät linjaukset, seuranta ja kehittämistyö Talent (kansainväliset osaajat) kehittämistyö yhdessä kumppaneiden kanssa Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvä kehittämistyö Nykytilassa toimivaa on laaja ja aktiivinen verkostotyö (valtakunnallinen ja alueellinen), työtä tukeva lainsäädäntö (erityisesti kotolaki) sekä monipuoliset kotoutumis- ja koulutuspalvelut. Haasteena on monen toimintaa ohjaavan tahon ohjeistusten yhteensovittaminen, byrokratian määrä, organisaatioiden yhdyspintojen määrä (Sote, TE-toimistot, ELY-keskukset, kunnat), asiakas ja työmäärän ennustettavuus on heikkoa, osa tehtävistä ei ole ELYn perinteistä työkenttää ja vaatii erityisosaamista (erit. Sote-asioissa). 22.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 22.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

Mikä muuttuu? Asiakkaan rooli vahvistuu palvelun kohteena olevasta henkilöstä aktiiviseksi palvelujen hyödyntäjäksi (yrittelijäisyys kasvaa, toisaalta pysyvätkö kaikki asiakkaat tässä vauhdissa mukana?) Yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen suhde monimuotoistuu ja tiivistyy Julkinen resurssi vähenee ja tehostamisen tarve korostuu Entistä enemmän palveluja ja asiakasprosesseja digitaalisena (esim. Työmarkkinatori) Palveluntuottajilla tarve kehittyä asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden tekemisessä, toisaalta sekä riskien, että saatujen hyötyjen mahdollisuudet kasvavat Hankintojen maksuperusteet muuttuvat tulosperusteisimmiksi Johtamisessa tarve korostaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Tilaaja/järjestäjä ja tuottaja erottuvat pääosin kaikilla sektoreilla Maakunnasta tulee uusi toimija poliittisella ohjauksella Resurssien suuntaamista tehdään myös poliittisin perustein Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy ja myös velvollisuudet kasvavat Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Maakunnat, kunnat ja muut toimijat kehittävät yhteistyötään elinvoimapalveluiden tarjoajina Valtion ja maakuntien talousohjaus määrittyy maakunnan alkuvuosina, maakunnan itsehallinnon laajuus määrittyy (esim. tienpidon talousprosessi muuttuu ja toteutusvaihtoehtoja valmistellaan) 22.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

Mikä ei muutu? Yhteistyön tekemisen tarve maakunnan kehittämisessä Julkisen resurssin kohdentaminen edelleen työ-, elinkeino- maaseutu-, aluekehittämiseen, jatkossakin on tarjolla julkista palvelua Asiakkaiden tarve saada palvelua erilaisissa muutostilanteissa Asiakaskunta säilyy pääosin samana Tieverkko säilyy valtiolla Vanhojen organisaatioiden osaaminen ja asiantuntijuus, historiatuntemus Työnhakijoiden ja työpaikkojen osittainen kohtaanto-ongelma ja myös joidenkin asiakkaiden monialaisen tuen tarve Toimintaympäristö muuttuu koko ajan (esim. digitalisaation vaikutukset ), muutos joka on menossa jatkuu edelleen 22.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet 22.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnan kasvupalvelun asiakkaat Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt sekä yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat. Lisäksi kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittelevat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen 22.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkaat Asiakas voi hakea palvelua myös toisen maakunnan alueelta, kunhan tähdätään ko. maakunnan alueen kasvuun Maakunnan ja sille palveluja tuottava toimija ohjaa asiakkaan tarvittaessa valtakunnallisiin kasvupalveluihin Palvelut ovat harkinnanvaraisia, jollei laissa säädetystä muuta johdu Perustuslainmukainen yhdenvertaisuus palveluihin on turvattu säätämällä 17 :ssä niistä palveluista, joiden saatavuudesta maakunnan on ainakin vastattava. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden valtakunnallisista tavoitteista säädetään 30 :ssä. 22.5.2017 28 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet lakiesitysluonnoksessa Maakunta järjestää: Rekrytointi- ja osaamispalveluja Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja Luo edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle Kansainvälistymisen palveluja Rahoituspalveluja Palveluohjausta ja tietopalveluja Maakunnan viranomaistehtäviä Lakiesityksessä ei oteta kantaa minimipalveluista tai palvelujen toteuttamistavoista 22.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

Pirkanmaan esivalmistelutyössä tunnistettu asiakkaiden palveluodotuksia kasvupalveluille 22.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi

Yritysasiakkaat odottavat palveluja: Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet - Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät - Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset - Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) - Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset - Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset - Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) 3 1

Henkilöasiakkaat odottavat palveluja: Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sotepalvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt 3 2

Yhteisöasiakkaat odottavat palveluja: Yhteisöasiakkaat ja muut työnantajat (kunnat, työnantajat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen 3 3

Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 22.5.2017 34 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvuyritysten työllisyysohjelman hanke: Kasvubuusti Pirkanmaa ja KasvuCRM -pilotti Työnvälityksen tulosperusteinen pilottihanke 2016 2017 Pilotin tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia keinoja asiakkaiden työllistymiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja yrittäjyyden edistämiseen sekä lisätä työnhakijoiden valinnanvapautta. Palvelusetelimalli. Rahoitus TEM/työnvälityksen- ja yrityspalvelujen pilottirahasta Kasvubuusti hanke 2017 2018 Pilotoidaan uusia kasvupalveluja TE-palvelujen uudistuksessa Palvelujen kohdennus ja uudelleenmuotoilu Asiakassetelikokeilut Digitalisoitumisen edistäminen Projektimainen toimintatapa kumppaneiden kanssa Koostuu: Mikro- ja PK-yritysten kasvuohjelmasta, Korkeasti koulutettujen osaajien rekrytointiohjelmasta ja Yrittäjyysbuustista Rahoitus useasta eri lähteestä Pirkanmaan CRM-pilotti Pilotoidaan tulevaa kansallista KasvuCRM järjestelmää. Tavoitteena yhteinen toimintamalli CRM:n käytössä eri Team Finland-toimijoiden (TE-toimisto, ELY-keskus, Finnvera ja Finpro) kesken 22.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi

Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamala-Punkalaidun alueen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Kokeilun tavoitteena on luoda työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan Kokeilulla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluissa Kehitetään palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä uudenlaisia toimintamalleja Tavoitteena on alueen toimijoiden yhteistyöllä ja toimintatapoja kehittämällä lisätä työllisyydenhoidon palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa palvelujärjestelmää Kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Kohderyhmän muodostavat JTYP-lain mukaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa (n. 20-22 000 asiakasta). Aikataulu: Kokeilulaki lausunnolle helmikuussa Voimaan 1.8.2017 Voimassa 31.12.2018 asti Valmistelevat tehtävät käynnistetty 22.5.2017 36 www.pirkanmaa2019.fi

4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista 22.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä, lukuun ottamatta maakunnan palvelulaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa (Maakuntalakiluonnos 9 ) Kasvupalveluissa järjestäminen ja oma palvelutuotanto pitää erottaa, markkinoille viemisen ensisijaisuus 22.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi; resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus sekä omavalvonta Asiakasrekisterinpitäjä Maakunnan omavalvonta, omavalvontaohjelma Miten kasvupalveluiden toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta tai joku muu palvelun tuottaja Miten em. ja esim. käsittely/maksatusaikoja seurataan ja havaitut puutteet korjataan 22.5.2017 39 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Sopimusohjaus ja seuranta Markkinoiden kartoitus, markkinapuutetilanteet ja markkinavuoropuhelu Kehittämiskumppanuus: uudet innovatiiviset markkinat Kehittäminen Eri tasoinen kehittäminen: esim. palvelut, ylimaakunnallinen yhteistyö Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle taholle: valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 22.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen tuottaminen Valtakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat nimeää/valitsee TEM Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat valitsee maakunta Maakunta tuottaa järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja vain silloin, kun kyseisten palvelujen kohtuullista saatavuutta ei muutoin voida varmistaa markkinapuutetilanne Kilpailutuksessa ei saada yhtään tarjousta Palvelun tuottajaksi ei ole rekisteröitynyt palveluntuottajia Muulla tavoin tehty markkinakartoitus Maakunnan tuottaessa itse palveluja, sen tulisi selvittää tai arvioida, mistä markkinapuute johtuu ja millä toimin se poistetaan Mahdollisuus sopia palvelun tuottamisesta yhden tai useamman kunnan kanssa arvioitavana? Tehtävät tulee markkinapuutetilanteessa hoitaa ELY ja TE-toimistojen henkilöstön asema turvaten Maakunnan tulee jakaa markkinat tarkoituksenmukaisiin osiin ja todentaa markkinapuute osiokohtaisesti (esim. koulutus, työnvälitys tai yritysneuvonta tai asiakastarpeen mukaan, kuten kotoutujat, pitkäaikaistyöttömien palvelut) 22.5.2017 41 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen tuottaminen Maakunnalla ei ole velvollisuutta jakaa palvelutuotantoa omalta kannaltaan epätarkoituksenmukaisiksi liian pieniksi osiksi esim. palveluntuottajien intressien mukaan Yhtiöittämisvelvollisuus palvelujen tuottamiselle (tuottaja ei voi olla hankintalain mukainen sidosyksikkö) Palveluntuottajan velvollisuudet: Noudatettava maakuntastrategiaa Toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti Noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia sekä varmistettava palveluketjujen integraatio Asiakastietojen tallennus valtakunnallisiin järjestelmiin Toimitettava maakunnan edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä Määritellään hankintaprosessissa tarkemmin, esim. asiakkuuden ehdot Velvollisuus palvelunohjaukselle Palveluntuottajaa valittaessa edellytetään kilpailullisuutta tai hinnan ja laadun vähimmäiskriteereiden varmistamista Edellyttää aina jotakin hankintamenettelyä, innovatiiviset hankinnat 22.5.2017 42 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelujen toimintamallitapoja Maakunta tuottaa itse kasvupalveluja Markkinapuutetilanne Tuottaminen eriytettävä yhtiöön Asiakasvalintaa ei ole Ei ole kilpailua palvelujen tuottamisessa, eikä kilpailuttamista Voidaan valmistella markkinoita ja pilotoida kilpailutettavia palveluja, tuotekehittelyalusta Asiakkaalla ei ole valinnanvapautta Yksittäisten hankintojen kilpailuttaminen Ostetaan erillisiä palveluja palveluntuottajilta Korostuu pilotointi ja nopeat kokeilut Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu Tuottajien välistä kilpailua on hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Asiakkaalla laaja palveluntarve Järjestäjäallianssit elinvoimapalveluissa tai maakuntien ja valtion yhteisenä kasvupalveluissa Järjestäjien yhteiset tavoitteet, sopimukset ja organisaatio Yhteinen kaupallinen malli Riskien ja hyötyjen jakaminen Palvelun tuottajat ja tuotantotavat päätettävä erikseen Maakunta hankkii koordinoijatuottajan sekä erilliset palvelut Koordinoijatuottaja kokoaa palveluista tarjottimen ja ja tekee asiakkaille tarkemman palvelutarvearvion ja ja ohjauksen Edellyttää maakunnan valvontaa asiakkaiden yhdenvertaisuudessa Edellyttää koordinoijatuottajalta eri eri toimijoiden ja ja palvelutuottajien tuntemusta Asiakkaalla rajattu palveluntarve Puitejärjestely palvelukokonaisuuksista Järjestäjän rooli on määritellä asiakastarve, palvelujen minimikriteerit sekä tulokset Rajatusti kilpailua ja asiakasvalintamahdollisuuksia Mahdollistaa asiakaslähtöiset palveluinnovaatiohankinnat ja tulosperusteisuuden Listausmenettely yhtenä vaihtoehtona Toimivat palvelualustoina ja kokoavat tarvittaessa alihankkijoita Asiakkaan palveluntarve määrittelee palvelun Asiakkaalla paljon valinnanvapautta Asiakassetelimallit Järjestäjän rooli on tarjota alusta palvelulle Voi olla täysin, osittain tai ei ollenkaan digitalisoituja Voidaan hyväksyä palveluiksi ja palveluntuottajiksi kaikki halukkaat tai jonkin kriteerin täyttävät toimijat Setelien hinnat voivat vaihdella Todennäköisesti markkinoille syntyy paljon tarjontaa Paljon asiakasvalintaa, palvelujen vertailu voi olla haasteellista, asiakaspalaute korostuu Palveluntuottajan kyvykkyys markkinoida palvelua korostuu Käytetään erityisesti täydentävinä palveluina

Rekrytointi ja osaamispalveluja, kansainvälistymisen palveluja ja rahoituspalveluja henkilöasiakkaille Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Monialaista työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt 22.5.2017 44 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Työnvälityskeskukset Työnvälityskeskuksen minimikriteerit on määritelty ja työnvälityskeskukseksi on voinut listautua kaikki kriteerit täyttävät palvelujentuottajat Asiakkaan työnhaku käynnistyy digitaalisesti asiointipalvelussa ja työnhakua tuetaan ensimmäiset 3 kk digitaalisilla palveluilla Asiakkaalle tehdään järjestäjän toimesta palvelutarvearvio ja palveluohjaus palveluihin viimeistään 3 kk työnhaun käynnistymisestä, asiakas valitsee itselleen sopivimman työnvälityskeskuksen palveluntuottajaksi Työnvälityskeskus saa asiakkaan listautumisesta korvauksen, mutta palvelun varsinainen hinta painottuu tulosperusteisuuteen 22.5.2017 45

Malli 1 Työnvälityskeskukset arviointi Vahvuudet + Palveluntuottajille jää paljon mahdollisuuksia kehittää palveluinnovaatioita asiakastulosten saavuttamiseksi + Asiakkaille tarjotaan isompia palvelukokonaisuuksia ja asiakkaan on helpompi löytää palvelut yksittäisten palvelulistausten sijaan + Asiakkuuden hallinta selkeämpää kuin lukuisten yksittäisten palveluntuottajien tarjonta/palveluketjut Heikkoudet - Edellyttää palveluntuottajilta riskinottoa ja kilpailua asiakkaista - Edellyttää palveluntuottajilta kyvykkyyttä kehittää tulosperusteisia palveluja - Pienet tuottajat eivät pääse yksin mukaan, edellyttää verkostoitumista tai alihankkijana toimimista - Asiakkaan pitää sitoutua valittuun palveluntuottajaan määräajaksi, millä perusteella asiakas tekee valinnan - Palvelujen keskittyminen maakuntakeskuksiin, jos minimikriteereissä ei ole vaatimuksia palvelujen sijainnista Huomioita:! Mahdollisuus huomioida hinnassa erilaiset asiakasprofiilit (esim. pitkään työttömänä olleet, nuoret, osatyökykyiset jne.)! Edellyttää järjestäjältä kokonaisvaltaista asiakaskunnan ja tarpeiden tuntemusta! Onnistumista ohjataan minimikriteereillä ja palvelujen tulospalkkioilla 9.3.2017 46 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista - Suunnattu osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. (ml. erityisryhmät), sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin, tulosperusteisuus) - Valittavien tuottajien määrä perustuu palveluntuottajien ilmoittamaan asiakaskapasiteettiin vs. kokonaistarve. - Asiakas valitsee yhden palveluntuottajan edellä mainituista vaihtoehdoista (valinnanvapaus). Malli mahdollistaa myös yhteisvalinnan (asiakas ja maakunta), mikäli asiakkaan valintakyky ei ole riittävä. - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin. 22.5.2017 47

Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut Vahvuudet + Laajat palvelukokonaisuudet ja merkittävä asiakasmäärä palveluntuottajittain mahdollistavat monipuoliset palvelut sekä palveluinnovaatiot. + Asiakkaan palvelujen kokonaisuus on yhden tuottajan hallittavissa + Asiakkaan valinnanvapaus (rajattu) toteutuu ja valinnan pohjalle tarvittava tietotarve on kohtuullinen. + Palveluntuottaja voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja ja palvelupolkuja. + Hankintateknisesti isot kokonaisuudet, viestintä, valvonta sekä palautteiden seuraaminen selkeää Heikkoudet - Palvelujen tuottajat saattaa huomioida heikosti asiakkaiden erilaisia palvelutarpeita ja muodostaa tarjontansa saman sisältöiseksi (massapalvelut) - Valinnanvapaus ei ole kovin laajaa, vain muutama palveluntuottaja. - Tuotekehitys palveluissa voi olla sopimuksellisen hankinta-ajan aikana vähäistä (rinnalle tarvitaan nopeita pilotointeja) - Pienten palveluntuottajien mahdollisuus olla mukana rajattua (alihankinta). Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (palveluntuottaja?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve 9.3.2017 48 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 3 Profiloidut palvelut - Pilkottujen palvelukokonaisuuksien hankinta. - Soveltuisi esim. osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. - Maakunta kilpailuttaa useita palveluntarjoajia jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Hankittavat palvelut on profiloitu esim. toimialoittain, kohderyhmittäin tai muun erikoistumisen pohjalta. - Palveluja voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus) - Palveluntuottajaksi valitaan pääsääntöisesti yksi tuottaja per hankittava palvelu. - Asiakasvalintaa ei ole (tai se on hyvin rajattu). - Palveluntuottajan palveluvalikoima on suppea, mutta hyvin erikoistunut. - Soveltuu hyvin nopeisiin kokeiluihin ja pilotointeihin. - Palvelujen kehityksestä vastaa maakunta yhdessä palveluntuottajien kanssa 22.5.2017 49

Malli 3 Profiloidut palvelut Vahvuudet + Profiloidut palvelut mahdollistavat palveluntuottajille asiantuntijuuden kehittämisen palveluissa sekä erikoistumisen asiakasryhmiin. + Mahdollistaa nopeat kokeilut ja pilotoinnit, palveluinnovaatioiden tuotekehitys. + Pienten toimijoiden mahdollisuus olla mukana palveluntuottajina. Heikkoudet - Asiakkaalla ei valinnanvapautta - Palveluvalikoima jää suppeaksi per palveluntuottaja - Hankintateknisesti erittäin haastava kokonaisuus, pirstaleiset toimijat - Asiakastiedon ja muun informaation kerääminen sekä tiedon siirto hankalaa - Tuottajien välistä kilpailua hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (maakunta?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve 9.3.2017 50 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 4 Asiakaskoordinaattori - Maakunta kilpailuttaa yhden asiakaskoordinaattorin - Maakunta kilpailuttaa asiakaskoordinaation ja hankkii erikseen palvelut sekä valvoo toiminnan laatua ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. - Asiakaskoordinaattoripalvelu voisi soveltua osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tukea tarvitseville asiakkaille. - palvelun tuottaja koordinoi asiakaan palveluja ja -ketjuja - Koordinaattori tekee asiakkaan palvelutarvearvion ja ohjaa tarvittaviin palveluihin - Koordinaattori rakentaa palvelupolun ja koordinoi palveluketjuja ja palvelujen toteutumista. - Palvelutarjotin on laaja ja palveluhankinnat tehdään maakunnan määrittämällä tavalla - Edellyttää asiakaskoordinaattorin laajaa palveluja erilaisten asiakastarpeiden tuntemusta - Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu 22.5.2017 51

Malli 4 Asiakaskoordinaattori Vahvuudet + Asiakaskoordinaattori voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja. + Asiakkaan kokonaispalvelun tarve pysyy koordinoidusti hallinnassa +Maakunnalla on mahdollisuus nopeastikin muokata palveluvalikoimaa asiakkaiden/työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Heikkoudet - Asiakaskoordinaattorin riippumattomuus (valintatilanteessa ohjaa yksipuolisesti yhden palveluntuottajan palveluihin tai saa jotain hyötyä ohjauksista) - Asiakkaiden palvelutarpeet voivat korostua ja palvelutarve yliarvioidaan (palvelutarpeen arvion kriittinen merkitys) Huomioita:! Edellyttää maakunnan vahvaa valvontaa! Palvelutarpeiden arvioon tulee liittää valtakunnallisia digitaalisia menetelmiä ja tiedonkeruuta yhteiseen tietojärjestelmään.! Palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti asiakasprosessin eri vaiheissa.! Asiakaskoordinaattorilla oltava erittäin vahva toimintakentän tuntemus 9.3.2017 52 www.pirkanmaa2019.fi

Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja, rekrytointipalveluja, kansainvälistymisen palveluja, innovaatioiden edistämistä sekä rahoituspalveluja yritysasiakkaille Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) Yhteisöasiakkaat, yritykset ja muut työnantajat (kunnat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen 22.5.2017 53 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Liiketoiminnan kehittämisen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista yritysten kasvun edistämiseksi - Palvelut suunnattu yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa. Myös yritystoimintaa aloittavat henkilöasiakkaat. Palvelu sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat yritysasiakkaiden tarvitsemat palvelut - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus). - Yrityksen kokonaispalvelutarpeen arvio tehdään maakunnan toimesta - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin - Palveluista muodostuu asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi 22.5.2017 54

Malli 1 liiketoiminnan kehittämisen palvelut Vahvuudet - Yritykselle syntyy kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma - Yritykselle tarjotaan mahdollisuus yrityspalveluverkoston palveluihin (broker, maakunnan palvelulupaus) - Palveluntarjoajien laatu varmistettu etukäteen - Palveluista muodostetaan (maakunta) asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi - Viestintä ja informaation kerääminen sujuvaa Heikkoudet - Rajattu valinnanvapaus - Hankintateknisesti raskas - Palvelutarpeiden etukäteen määrittely ennen kilpailutusta, osaaminen? - Maakunnan resurssien riittävyys? Huomioita:! Asiakastuntemuksen ja asiakkuudenhallinnan kautta maakunta pystyy proaktiivisesti suunnittelemaan ja kohdentamaan palveluita yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla.! Asiakkaalla oltava omavastuuosuus palvelujen kustannuksista (sitoutuminen, tehokkuus)! Hankittavien palvelujen määrittely keskeistä, oltava joustavia ja räätälöitävissä! Vaatii maakunnalta laajat asiantuntijaresurssit 9.3.2017 55 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Asiakassetelit - Palvelujen hankinta asiakassetelien avulla - Asiakasseteli soveltuu erityisen hyvin rajatumpiin palveluntarpeisiin, joiden ratkaisuun löytyy useita erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja - Maakuntan ylläpitämän/käyttämän alustan kautta palveluntuottajat rekisteröityvät tuottajiksi - Palvelut hankitaan suoriteperusteisena. - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Palvelujen räätälöinti asiakasvalinnan kautta - Yksi palveluntuottaja tuottaa rajatun palvelun täsmätarpeisiin - Prosessin digitaalisuus (ml. palaute, laatu ja valvonta) - Mahdollistaa nopeat toimeksiannot sekä pienet markkinaehtoiset pilotoinnit - Markkinat huolehtivat palvelun laadusta. Palvelujen kehityksestä vastaavat palveluntuottajat yritysten tarpeiden kautta. 22.5.2017 56

Malli 2 Asiakasseteli Vahvuudet - Asiakkaalla lähes täydellinen valinnanvapaus - Päätöksenteko nopeaa - Hankintateknisesti ja hallinnollisesti kevyt - Omista tarpeistaan tietoiselle yritykselle yksinkertainen - Voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisia yritysten kehittämistarpeita - Palvelujen tarjoaminen helppoa - Vaatii vähän henkilöresursseja maakunnalta Heikkoudet - Ei muodostu palvelupolkuja yrityksen laajemman kehittämisen tueksi - Maksuton palvelu ei sitouta asiakasta - Markkinatoimijoilta voi puuttua alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto tuntemus - Maakunnalle ei muodostu asiakassuhdetta ja siitä syntyvää ennakoivaa yrityskentän tarpeiden tuntemusta, markkinavuoropuhelu puuttuu - Objektiivisuus palveluohjauksessa (markkinatoimija tuottaa myös itse jatkopalveluja) - Palvelujen kokonaismäärä ja -kuva on vaikea hahmottaa Huomioita:! Hankinnan keveys ja henkilöresurssien vähäinen tarve! Nopea täsmätarpeiseen! Haasteena palvelujen tuottajalähtöisyys, ei asiakastarvelähtöisyys! Vaatii kehittyneen alustan ja ylläpidon! Vaatii kehittyneen ja yhteisen asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) palvelun järjestäjän kanssa 9.3.2017 57 www.pirkanmaa2019.fi

Kansallisten ja maakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden yhteistyö, Team Finland yhteistyö Yhteistyössä tulee painottua asiakaslähtöiset ratkaisut ja mallit Yhteistyötä yritysten palvelutarpeiden kartoittamisessa sekä palvelujen aktiivisessa markkinoinnissa Eri segmenteissä olevilla yrityksillä voi olla samanaikaisesti palveluntarpeita sekä maakunnan, että valtakunnan kasvupalveluihin ja muihin elinvoimapalveluihin (esim. korkeakoulut, kunnat, kaupungit, elinkeinoyhtiöt jne.) Kansainvälistyvillä kasvuyrityksillä erityisesti maakunnan kasvupalveluihin liittyvinä palveluntarpeina usein rekrytointiin, yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kansainväliseen työnvälitykseen, innovaatioympäristön kehittämiseen, rahoitukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tarpeita Yhteinen KasvuCRM mahdollistaa digitaalisen asiakkuudenhoidon, asiakasohjauksen ja palvelusuunnitelmien tekemisen 22.5.2017 58 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioiden edistämiseen liittyviä palveluja elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristöjen kehittämiseksi 22.5.2017 59 www.pirkanmaa2019.fi

Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle systeeminen palvelukokonaisuus Startup-palvelut: innovaatiopohjaisen, kasvuhakuisen ja skaalautuvan uuden liiketoimintapohjan vahvistaminen Ekosysteemipalvelut: innovaatio-, yrittäjyysja liiketoimintaekosysteemien edistäminen Invest-in-palvelut: investointien ja pääomien (materiaalisten ja immateriaalisten) houkuttelu

Malli 1 Järjestäjäallianssi yhteistoimintamallina - Yhteistoiminta varmistetaan allianssisopimuksella ja kaupallisella mallilla, muodostetaan allianssiorganisaatio - Allianssi tuottaa ja hankkii palvelut sekä huolehtii palvelujen laadusta ja kehityksestä - Järjestäjäallianssi voisi toimia kasvupalveluissa maakunnan/maakuntien ja valtion yhteisenä allianssina ja yleisemmässä elinvoimapalvelussa kasvupalvelut olisivat yksi osapuoli allianssissa - Allianssin järjestämät palvelut voisivat olla suunnattu esim. yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa, esim. Startup yritykset, kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset jne. Voisi soveltua myös yritystoimintaa aloittaville henkilöille (Kasvupalvelun asiakkaat, koulutusorganisaatioiden opiskelijat jne.) 22.5.2017 61 - Hankkeen parhaaksi -periaate, yhteinen riskien ja hyötyjen jakaminen - Sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja tilaajan asettamien tavoitteiden mittarit. - Tilaaja maksaa muille allianssiosapuolille korvattavat kustannukset kaupallisen mallin periaatteiden mukaisesti. www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Järjestäjäallianssi innovaatioiden edistämiseksi Vahvuudet + Järjestäjien resurssien kokoaminen lisää vaikuttavuutta ja laatua sekä tehostaa toimintaa + Päällekkäisyyksien poistaminen + Koordinoidut asiakasohjaukset + Palveluihin on yksityistä kiinnostusta ja saatavilla on täydentävää yksityistä rahoitusta + Asiakkaalla mahdollisuus aitoon valinnanvapauteen hankintatavasta riippuen + Syntyy kannusteita palveluinnovaatioille ja niiden yhteiselle arvonluonnille (co-creation) Heikkoudet - Markkina voi suuntautua vakiintuneille volyymialoille, pienet ja uudet alueet jäävät huomiotta ilman erityistoimia ja markkinan kehittämistä - Järjestäjillä on riski erkaantua asiakkaan todellisuudesta - Puhtaasti markkinapohjainen ansainta epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä - Yksityiseen rahoitukseen tukeutumisen riskit on hyvä tunnistaa Huomioita:! Uudenlaisen yhteistyön edellytyksenä on aito halu yhteistyöhön sekä avoin luottamus toimijoiden välillä! Järjestäjien yhteistyö edellyttää osapuolilta uutta osaamista, tietoa, työkaluja ja luottamusta 9.3.2017 62 www.pirkanmaa2019.fi

Maaseudun kehittäminen Maaseudun yritykset, kuten mikro- ja pienyritykset, elintarvikeyritykset, maanviljelijät, maatilayritykset, puutarhat Yhteisöasiakkaat, kuten mm. yhdistykset, kunnat, kehittämisyhtiöt, korkeakoulut, yliopistot, valtion muut laitokset Kehittämistoimien tavoitteena on monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä sekä parantaa maatalouden kannattavuutta. Kehittämistoimien tavoitteena on kehittää maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. 22.5.2017 63 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 maaseudun kehittäminen osana maaseutupalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Maataloustuet ja kasvintarkastus ELY-keskus Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Maataloustuet kuntien YTA Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Valvontatehtäviä - Aluehallintovirasto Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maakunnan maaseutupalvelut Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maaseutupalvelut muodostuvat nykyisistä lakisääteisistä palveluista. Toiminta perustuu Euroopan Unionin edellyttämään maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt. Maaseudun kehittämisen tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa muista maaseutupalveluista maaseutuohjelman koordinoinnin ja toimeenpanon toteuttamisen johdosta. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista. 22.5.2017 64 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 1 Vahvuudet + Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano on yhdessä kokonaisuudessa + Kohderyhmä tunnistaa omat palvelunsa maaseututermin alta + Rahoitusta on mahdollista suunnata joustavasti + Rakennetukien vahva kytkentä maataloustukiin Heikkoudet - Yhteistyön vahvistaminen entisestään elinvoimapalveluiden kanssa - Maaseudun kehittämisen rooli aluekehityksen osaalueena on heikosti havaittavissa Huomioita:! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla! Maaseudun kehittäminen ei rajoitu pelkästään maaseuturahastoa koskevaan toimintaan vaan on osa aluekehitystä ja linkittyy vahvasti mm. kaavoitukseen, tieasioihin ja asukkaiden osallistamiseen liittyviin kysymyksiin! Vahvimmat yhteyspinnat ovat Leader-ryhmiin ja alueen muihin rahoittajiin ja aluekehitystoimijoihin 9.3.2017 65 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 maaseudun yritystuet osana yrityspalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 koordinointi Yrittäjyys ja aluekehittäminen ELY-keskus Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maakunnan yrityspalvelut Yritystuet Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maaseudun kehittämisen kokonaisuudesta erotetaan yritystoiminnan kehittämiseen vahvimmin liittyvä toimi, yritystuet. Muut toiminnot: hanketuet, rakennetuet, neuvontakorvaus ja kehittämissuunnitelman koordinointi olisivat osa maakunnan maaseutupalveluita. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista. Toiminta perustuu maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt. 22.5.2017 66 www.pirkanmaa2019.fi

Malli 2 Vahvuudet + Yrittäjäasiakas löytää palvelun yhden luukun periaatteella + Yhteistyö elinvoimapalveluiden, muiden yrittäjyyspalveluiden kanssa Heikkoudet - Ei huomioi strategista maaseudun kehittämistä - Maaseudun kehittämisen kokonaisuus jakautuu asiakassegmenttien perusteella - Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano ei ole yhdessä kokonaisuudessa Huomioita:! Malli ei huomioi niitä toimenpiteitä, joita tehdään yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi (mm. koulutus, tiedonvälitys, infra)! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena vaikeutuu! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla 9.3.2017 67 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpito Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjä Tuottaja Strateginen suunnittelu Edunvalvonta Sisäiset sopimukset Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle. Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi kuten nykyään Johtaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin, ei liene mahdollista siirtää liikelaitokseen?) Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö?) (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö?) Toimintaympäristön seuranta Liikenteen hallinta Viranomaisyhteistyö Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (voiko siirtää liikelaitokselle vai onko syytä olla osa poliittista päätöksentekoa?) Urakoiden hankinta (valtakunnallinen päätös puuttuu) Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät (tuleeko?) Maanhankinta (tuleeko?) Maankäytön yhteistyö (tuleeko?) Järjestäjätehtävät, jotka voidaan tehdä myös liikelaitoksessa Suunnittelu/ tilaaminen 22.5.2017 68 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnan viranomaistehtävät kasvupalveluissa Lain keskeinen periaate on, että mahdollisimman paljon annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä Merkittävä julkisen vallan käyttö Muuta kuin merkittävän julkisen vallan käyttöä on mahdollista siirtää yksityisen hoidettavaksi, jos siirtäminen on oikeudellisesti arvioituna tarkoituksenmukaista Henkilölle maksattavien tukien tai korvausten myöntäminen Yritykselle myönnettävät tuet, yli 10 000 Tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttäminen, lopettaminen tai takaisinperintäpäätökset OMO ratkaisut Rekrytointi tai osaamispalvelujen epääminen (yrityksille ja työnantajille) Työlupa osapäätökset EU rakennerahastokauden 2014-2020 ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettujen hankkeiden päätöksenteko 22.5.2017 69 www.pirkanmaa2019.fi

Yhteiset järjestelmät kasvupalvelulaissa Järjestämisessä pyrittävä mahdollisimman monimuotoiseen sekä digitaaliseen palvelutarjontaan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia. Valtakunnalliset ja maakunnalliset kasvupalvelun järjestäjät ja tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palvelukokonaisuuksia ja palvelujen ketjuja yhteisistä tietopalveluista, neuvontaan ja asiointeihin Järjestelmissä pyrittävä avoimuuteen ja käytettävyyteen TEM määrittelee kasvupalveluja tukevien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden linjaukset, periaatteet ja niiden käytön, laki mahdollistaa käyttövelvoitteen antamisen 22.5.2017 70 www.pirkanmaa2019.fi

Valtakunnallista Kasvupalvelujen palvelumuotoilua, kevät 2017. 22.5.2017 71 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehittäminen ja ennakointi uudessa Pirkanmaan maakunnassa Laajasti ymmärretty aluekehittäminen on maakunnan kaikkien toimintojen lähtökohta. Aluekehittäminen tarvitsee ennakointia. Aluekehittämisen tulee olla: 1) jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, 2) vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkastelevaa 3) vuorovaikutteista, 4) mahdollisuuksia etsivää, 5) haluttua tulevaisuutta todeksi tekevää. Huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin näkökohtiin: Maakunta kokonaisvaltaisena aluekehittäjänä. Aluekehittäminen voidaan nähdä koko maakuntaorganisaation läpikeikkaavana ja kokoavana tehtävänä ja sen oikeuttajana Kasvupalvelut aluekehittämisessä. Kasvupalveluille aluekehityksen työkaluina tulee antaa suuntaa maakuntastrategialla ja ohjelmalla Kokeilevuuden lisääminen. Aluekehittäminen tulee nähdä itseään uudistavana prosessina ja systeemisen muutoksen välineenä, ei määrämuotoisena ja aikataulutettuna viranomaistehtävänä Osallistava resursointi. Aluekehittämisresurssien kokoamisessa maakuntaohjelma voi olla vaikuttamiskanava ja käyttöliittymäkuvaus alueen yhteisiksi tunnistetuista kehittämisaiheista Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautuminen. Aluekehittämisen valintojen tulee perustua johtopäätöksiin toimintaympäristön muutoksista. Suunnittelu-, rahoitus- ja palveluprosesseilla on oltava sama tulevaisuusorientaatio Alustamaisen kehittämistavan hyödyntäminen. Ennakointityön kytkentää aluekehittämiseen voisi vahvistaa tilaamalla siltä sisältönostoja uusiksi kehittämismahdollisuuksiksi Ennakointi palveluna maakunnan toimijoille ja asiakkaille. Maakuntaorganisaation tulevaisuustieto ja prosessit voivat tarjota hyötyjä myös muille maakunnan toimijoille ja asiakkaille 22.5.2017 72 www.pirkanmaa2019.fi

Aluekehittämisen ja ennakoinnin organisoinnissa huomioitavia asioita Maakuntaorganisaation monialaista sisältöosaamista ja monipuolisia yhteistyö- ja sidosryhmiä on syytä hyödyntää aluekehittämisessä, ja huomioida tämä aluekehittämisen organisoinnissa Laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen (sisältäen aluekehittämisen vastuualueen) on syytä organisoida yhteen, resursoida riittävästi ja antaa riittävän korkea status konsernikokonaisuudessa Ennakoinnin perusosaamisen tulisi kuulua koko organisaation henkilöstölle, mikä tulisi koulutuksellisesti varmistaa, myös ja erityisesti johdon osalta Aluekehittämisen tavoitteiden muodostaminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Jatkuva, yhteinen keskustelu ja osallistava tilannekuvan muodostaminen on tälle tärkeämpi edellytys kuin määrämuotoinen suunnitteluprosessi Maakuntastrategian palvelulupauksineen ja aluekehittämistä linjaavan maakuntaohjelma tulee olla sisällöllisesti yhteismitalliset. Niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä tulee varmistaa yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä 22.5.2017 73 www.pirkanmaa2019.fi

Rakennerahastotehtävät Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hallintotehtäviä Pirkanmaalla ovat hoitaneet Pirkanmaan liitto maakunnan liittojen koordinoivana liittona Länsi- Suomessa, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Keskitykset puretaan vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Keskityksiä harkitaan purettavaksi vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Maaseuturahaston hallinnointi pysyy ennallaan ja yhteistyö rakennerahastoihin jatkuu tiiviinä. Hallintotehtävissä on Pirkanmaalla 7,5 htv:a Nykyisten hankkeiden siirto maakunnille suunnitellaan vuoden 2017 aikana. Hallinto- ja valvontajärjestelmä uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on, että hanketoiminnan rahoitus- ja maksatustoimet jatkuvat katkeamatta vuoden 2019 alussa. 22.5.2017 74 www.pirkanmaa2019.fi

5. Vaikutusten arviointi 22.5.2017 75 www.pirkanmaa2019.fi

Strategisia vaikutuksia Tehokkaat ja vaikuttavat elinvoimapalvelut vahvistavat Pirkanmaan kilpailukykyä ja menestystä. Pirkanmaa tavoittelee esitetyissä ratkaisuissaan edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja kansainvälistyvää toimintatapaa. Maakunnan tehtävänä on luoda osaltaan puitteet maakunnan menestykseen ja toimia hyvässä yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa niin maakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Tämä on otettu huomioon eri vaihtoehtoja suunniteltaessa. Etenkin kasvupalveluissa on haettu taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen lähtökohdista tasapainoisia ratkaisuja. Samalla on pyritty löytämään hyvä tasapaino toimivan palvelurakenteen ja muutosjoustavuuden välille. 22.5.2017 76 www.pirkanmaa2019.fi

Taloudellisia vaikutuksia Lähtökohtaisesti uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen Edellyttää yritysten omaa rahoitusta palveluihin Mahdollisuus hakea asiakasvaikutuksia yksityisten toimijoiden kanssa tehtävillä kumppanuuksilla (vaikuttavuusinvestoinnit) Kilpailulliset markkinat voivat toisaalta johtaa tehokkaampaan palvelutuotantoon (jolloin tulos saadaan alhaisimmilla kustannuksilla) ja toisaalta viranomaistehtävien ulkoistamisen osalta maakunnan kannalta kalliimpaan ratkaisuun, jos ulkoistaminen ei vähennä kustannuksia ja samalla maakunta lisää viranomaistehtäviä tekevien toimijoiden valvontaa Digitalisaatio ja automaatio vähentävät tulevaisuudessa erityisesti rutiininomaisia tehtäviä asiakasprosesseissa ja toisaalta mahdollistavat asiakaslähtöiset prosessit elinvoimapalvelujen ja Sotepalvelujen yhdyspinnoissa Digitalisaatio mahdollistaa avoimien tietovarantojen hyödyntämisen palveluratkaisujen kehittämisessä Maakunnat tekevät yhteistyötä jatkossakin palvelujen tuottamisessa, ELYkeskusten keskitettyjen palvelujen täydellinen purkaminen maakuntiin aiheuttaisi mittavat henkilöstölisäykset 22.5.2017 77 www.pirkanmaa2019.fi

Henkilöstövaikutuksia Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Muutostilanteet ja kehittymistarpeet voivat olla hyvin erilaisia yksilöittäin tai henkilöstöryhmittäin, mikä on huomioitava osaamisen kehittämisessä ja muutosvalmennuksessa Maakunnalla ei ole vielä selvää työnantajaimagoa Keskitettyjen tehtävien osalta ei ole vielä selviä ratkaisuja Henkilöstö kohtaa erilaisia johtamis- ja työkulttuureita, toisaalta tarve poisoppia vanhoista malleista Uudessa maakunnassa on paljon kehittämistehtäviä ja edellyttää henkilöstön osaamista kehittää laajoja palvelukokonaisuuksia Vaaditaan kykyä soveltaa puitelakia, ilman tarkkoja soveltamisohjeita Järjestämistehtävät ja tuottamistehtävät eriytyvät ja osaaminen tulee keskittymään/syventymään näihin, vaaditaan osaamista ja asennetta suhteessa tekemiseen Tulossa nopeiden kokeilujen kulttuuria ja se lisää painetta osaamisen nopealle uusiutumiselle, asiantuntijuus ja sisäinen yrittäjyys korostuu Uudistus mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelujen suunnittelun ja sitä kautta paremman asiakaskokemuksen tuottamisen tällä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja kokemuksiin työnteoista Osaavasta henkilöstöstä tullaan kilpailemaan eri toimijoiden kesken 22.5.2017 78 www.pirkanmaa2019.fi

6. Yhteistyö ja yhdyspinnat 22.5.2017 79 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelu yhdyspinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Rekrytointi ja osaaminen Kela/työeläkelaitokset Yritysyhteistyö Välityömarkkinat, 3. sektori, järjestöt Kunnat elinvoimatehtävät 22.5.2017 80 www.pirkanmaa2019.fi

Kuntouttava työtoiminta elämänhallintaa tukeva työelämäläheinen Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki SOTE Sosiaaliohjaus Sosiaalityö sosiaalisen osallisuuden palvelut Työttömien terveystarkastukset / lääkäripalvelut Työ- ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustarpeen arviointi eläkeselvittelyt 22.5.2017 81 www.pirkanmaa2019.fi

Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä - työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki Maahanmuuttajien kotoutuminen Oppilaitosyhteistyö Kunnan elinvoimatehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö Työllisyydenhoito ja elinkeinopolitiikka 22.5.2017 82 www.pirkanmaa2019.fi

Aloittavan yrittäjän palvelu: kunnat / maakunta / yksityiset toimijat Kuntien elinvoimatehtävät Kasvukäytävä (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) yli maakuntarajojen; saatava yhteisiä linjauksia yrityspalveluihin Rekrytointi ja osaaminen: Kasvuyritysten rekrytointitarpeet RekryKoulutus Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus Kansainvälisyys ja Team Finland: valtakunnalliset kasvupalvelut Valtakunnalliset kasvupalvelut: - palveluohjaus yrityksen palvelutarpeen mukaan puolin ja toisin - Päällekkäinen palvelujen suunnittelu? maakunnallinen / valtakunnallinen Osaamisen kehittäminen yrityksissä: oppilaitosten ja OKM:n rahoitus Innovaatioympäristöt ja rahoitus: toimintaympäristöjen rahoitus Maaseuturahasto vs. kasvupalvelu Leader-ryhmät vs. maakunnan yrityspalvelu 22.5.2017 83 www.pirkanmaa2019.fi

Innovaatioympäristöpalvelut TEKES Korkeakoulut Kunnan elinvoimatehtävä Team Finland 2. Asteen oppilaitokset Yritykset Horizon 2020 + Interreg Innovaatioklusterit Innovaatioalustat SMART Tampere Naapurimaakunnat PPP-hankkeet Yksityiset rahoittajat Pääomasijoittajat 22.5.2017 84 www.pirkanmaa2019.fi

7. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa 22.5.2017 85 www.pirkanmaa2019.fi

Esitys jatkovalmisteluun Suunnitelma markkinaselvityksistä ja volyymimäärittelyt Palvelulupaukset palveluista Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma Palveluverkkoesitys kasvupalveluista (yhteistyö sote palveluverkon kanssa) Palvelujen sujuvuuden ja palveluketjujen varmistaminen monituottajamallissa Mittarit ja seuranta Valmisteltujen kasvupalvelumallien jatkotyö, erillislakien vaikutusten arviointi, tuotekehitystyö ja uusien palvelujen pilotointi sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen Vuoden 2019 alun palvelujen järjestämisen suunnittelu ja innovatiivisten hankintojen valmistelu Kasvupalvelujen asiakkuuden kriteerien asettaminen? Selvitys viranomaistehtävien hoitamisesta osana eri palvelukokonaisuuksia Elinvoimapalvelujen ekosysteemin kuvaus ja rajapinnat kasvupalveluihin Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen 22.5.2017 86 www.pirkanmaa2019.fi

Osallisuus ja resurssitarpeet Valmistelutyö on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä asiantuntijavalmistelutyöpanosta erityisesti syksy 2017-2018 aikana, koska laajat palvelut, asiakasprosessit ja tulosperusteiset palveluhankinnat on suunniteltava palvelujen jatkumisen turvaamiseksi Potentiaalisten kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa on tärkeää käynnistää laaja yhteistyö ja vuoropuhelu. Vuoropuhelu tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyötä tukevat pilotit edistävät merkittävästi erilaisten toimintamallien, palveluhankintojen ja vaihtoehtojen mallintamisessa/suunnittelussa Asiakasnäkökulman vahvistaminen edellyttää asiakkaiden mukanaoloa valmistelussa. Osallisuus tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyössä tarvitaan resursointia yhteisiin kehittämispäiviin, valmistelutilaisuuksiin ja asiakastilaisuuksiin Asiakkaiden palveluketjujen selkeyden kannalta on tarve selvittää yhdyspintoja. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi palvelujen yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Digitalisaatio tulee muuttamaan myös Kasvupalveluita tulevina vuosina. Valmistelutyössä on tärkeää ottaa huomioon tulevat kehityssuunnat ja sen luomat mahdollisuudet. 22.5.2017 87 www.pirkanmaa2019.fi

Tienpitoon liittyvät keskeiset huomiot Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Eteneminen tienpidon osalta on ollut käytännössä mahdotonta valtakunnallisten linjausten ja päätösten puuttuessa (mm. tehtävänjako). Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä 2017. Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykyisin mm. suunnittelun tilaajatehtävät perus-elyssä, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa menetellään, on täysin auki. Palvelutarve ei muutu maakuntauudistuksen myötä. Kuitenkin palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset vaikuttavat tienpidon priorisointiin (kuten toimenpideajat). Myös megatrendit vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen). Ratkaistavia kysymyksiä: Verkon omistus on valtiolla -> mitä tarkoittaa alueellinen tienpito, mistä maakunta saa päättää ja mikä tulee ohjattuna Liikennevirastolta? Mikä on alueellisen itsehallinnon rooli suhteessa valtion osoittamiin tehtäviin? Jos maakunta vastaa henkilöresursoinnista mutta Liikennevirasto osoittaa tehtävät, niin eikö järjestelmässä ole sisäänrakennetusti ongelma? Mikä on maakunnan rooli suhteessa suuriin ja keskisuuriin (esim. 10-20 milj. ) hankkeisiin? Suunnittelu / rahoitus Väliaikaishallinnon on tehtävä tarkastelua muun muassa tienpidon urakoiden siirtymisestä maakunnalle (mm. puitesopimukset, tietyt sopimukset eivät rajoitu maakuntarajaan ). Ei kuitenkaan ensivaiheessa sido henkilöstöresurssia, joskin valmistelua tuskin voidaan täysin tehdä ELYssä vastuiden siirtyessä maakunnalle. 22.5.2017 88 www.pirkanmaa2019.fi

Liitteenä olevat taustamateriaalit 22.5.2017 89 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmän valmistelemat taustamateriaalit Nykytilankuvaus: asiakasmäärät, palveluihin kohdennettu raha, palvelut asiakassegmentittäin, kannanotot palvelujen uudistamistarpeisiin sekä palvelujen tuottamistapa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos) Valmistelun aloitusvaiheessa koottu nykytilankuvaus Tehdyt erillisselvitykset (kotoutumisen edistäminen, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan, aluekehittäminen ja ennakointi, maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut) Vallan ja vastuun uusjako maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin sekä aluekehittämisjärjestelmään (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta) Tienpidon nykytilakuvaus (Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset alatyöryhmä) Maaseudun kehittäminen Pirkanmaalla (Anne Värilä, Juhani Lindroos) Alueen elinvoiman edistäminen valmistelutyön viestintä ja esittely Pirkanmaalla Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella (Regina Saari) Kasvubuusti hanke-kuvaus Asiantuntijaryhmien tuottama materiaali erilaisten palvelumallien kuvaamisessa Kunnan elinkeinopolitikka, esimerkkinä Parkanon kaupunki sekä Parkanon-Kihniön elinkeinoyhtiö (Jari Heiniluoma) 22.5.2017 90 www.pirkanmaa2019.fi

Teemaryhmä kiittää! 22.5.2017 91 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Loppuraportti Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 22.5.2017 29.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Sisällys 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2. Työryhmän kokoontumiset 1.3 Ryhmän tuottama materiaali 1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 3 Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 4 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus 4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli 5 Asiakkuuden hallinta 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät 7 Monituottajuus ja tuottamistavat 8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet 8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset 9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa 9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi 10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen 10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2 Työryhmän kokoontumiset 1.3 Ryhmän tuottama materiaali 1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin 29.5.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän jäsenet Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Taru Hurme, Tampereen kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/juko Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist/Hanna Djupsjöbacka, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Teemaryhmän alatyöryhmät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Pj. Soili Ingelin, siht. Samuli Alppi Vesihuolto Pj. Kaija Joensuu, siht. Satu Appelqvist Joukkoliikenne Pj. Harri Vitikka, siht. Ruut Rissanen Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmän kanssa) Pj. Heikki Ikonen, siht. Ruut Rissanen Kulttuuriympäristön hoito Pj. Elina Viitanen, siht. Lasse Majuri Rakennusvalvonta Pj. Ulla-Kirsikka Vainio, siht. Elina Viitanen 29.5.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.2 Teemaryhmän kokoontumiset to 27.10.16 Maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä Tilaisuudet: ke 9.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen to 24.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen to 15.12.16 Esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista Pirkanmaan kaavoittajien tapaaminen 22.11.2016: aiheena maakuntauudistus to 12.1.17 to 26.1.17 to 9.2.17 Nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta Joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus Luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristön hoito ja alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmien työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan työpaja maakuntauudistuksesta 11.5. ke 15.2.17 Teemaryhmän väliraportin käsittely to 23.2.17 Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, väliraportin käsittely to 9.3.17 Työryhmän työn loppuun saattaminen asetettuihin tavoitteisiin vastaaminen. Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan. to 23.3.17 Maakuntakaavoitus uudessa maakunnassa -keskustelu. Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa -keskustelu to 6.4.17 Alatyöryhmien loppuraportit Keskustelu edistämis- ja viranomaistehtävistä. to 20.4.17 MAL-sopimus, esittely ja keskustelu Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa -keskustelu to 4.5.17 Teemaryhmän loppuraportin käsittely, aiheena konsernirakenne ti 16.5.17 Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen 29.5.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.3 Ryhmän tuottama materiaali Loppuraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Väliraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Väliraportin liitteet: nykytilakuvausraportit Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Liite 2. Liikennejärjestelmätyön nykytilakuvaus Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Liite 3b. MAL-menettelyn peruskuvaus Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät (sis. taulukkoliitteet) Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus Liite 7. Kulttuuriympäristön hoito SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet 29.5.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 29.5.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi Kunkin osalta käsitellään: Määrittely Tehtävät ja organisaatiot Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotokset Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1 Maakuntakaavoitus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 29.5.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1.1 Määrittely Maakuntakaava on suunnittelujärjestelmän mukaista strategista suunnittelua, jonka toteuttamista edistetään Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kaava toteutumista mm. kehityshankkeiden ja edunvalvonnan keinoin. MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm. Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1.2 Tehtävät ja organisaatiot Maakuntien liitot Lakisääteiset Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 ): kaava-asiakirjojen valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen järjestäminen Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 ) Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 ) ja maa-ainesluvista (MAA 4 ) Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu (AmpumarataL 12 ) Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta (Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 ) Vapaaehtoiset Maakunnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutus Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta, neuvottelut ja lausunnot ELY-keskukset Kts. 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavat palvelut Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu Maakuntakaava pidetään ajan tasalla valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin. Muut maakunnalliset suunnitelmat Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja seutujen suunnitelmiin. Suunnitelmien toteuttaminen Edunvalvonnan ja edistämisen keinot Neuvottelut ja lausunnot Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen, rahoittaminen tai niihin osallistuminen Paikkatieto Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun-, luonnon- sekä toimintaympäristön tietoa Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen ratkaisuja Selvitykset ja muut suunnitelmat Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta. Esim. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen Järjestetään maakuntakaavan ohjaus- ja hankeryhmätoiminta sekä muu sidosryhmäyhteistyö Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä suunnitelmien toteuttamisen edistämiseksi Edistetään seudullisen tason suunnittelua tarjoamalla foorumi ja asiantuntemusta kuntien ja valtion yhteistyölle Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa Asiakkaat Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1.4 Tuotokset Ajantasainen maakuntakaava Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen tähtäävät suunnitelmat väyläverkosto energiahuolto ja muu infrastruktuuri palveluverkko ampuma- ja moottoriratojen kehittämissuunnitelma (lakisääteinen) Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen sekä luonnonvarojen ja - arvojen suunnitelmat ja selvitykset Kuntakaavoituksen edistäminen Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan keinoin Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin Kokeilu- ja kehittämishankkeet innovatiivinen suunnittelukulttuuri valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin osallistuminen Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen Noin 140 lausuntoa vuosittain 29.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Laaja sidosryhmätyöskentely ja kansalaisosallistuminen. Maakuntakaavoitus perustuu ohjaus- ja hankeryhmätyöskentelyyn, mikä on sitouttanut toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista asiantuntemusta. Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim. ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös jatkettavan. Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen kehittäminen. Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on kasvava. 29.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2 Liikennejärjestelmätyö Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 29.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.1 Määrittely Liikennejärjestelmä Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2012. Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2012 2016 on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Tampereen kaupunkiseudulla liikennejärjestelmäsuunnitelmia on tehty jo moneen otteeseen. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. 29.5.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tieja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus. 29.5.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu oma liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka on päivitetty vuonna 2010. Tampereen kaupunkiseudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja Pirkanmaan liitto kuuluvat. Tampereen kaupunkiseudulla on vahva liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva MAL-aiesopimus vuosille 2016 2019. Sopimus perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan. Seudulliset turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelmat ovat tärkeä osa ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ja myös osa liikennejärjestelmätyötä. Tampereen seudun ulkopuolisten alueiden suunnitelmat on juuri päivitetty tai osittain tekeillä. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla. Joukkoliikenteen järjestämistavoilla on vaikutusta joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Nykyisin joukkoliikenteen järjestämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne ja muualla Pirkanmaalla Pirkanmaan ELY-keskus. 29.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Liikennehankkeiden edunvalvonta Pirkanmaan liitossa Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja maankäyttöhankkeiden toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla. Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on käsitellyt useasti liikenneasioita. Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime vuosina olleet muun muassa: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien 3. raide Tampereelta etelään Tampereen raitiotie Valtatie 3 yhteysväli Tampere Vaasa, Hämeenkyrön ohitus Valtatie 9 Tampere Orivesi kehittämistoimenpiteet Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä liikennehankkeiden edistämiseksi yli maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä, Pori Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja lukuisia muita. Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja yhteistyössä kuntien kanssa. 29.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 2.2.4 Tuotokset Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen (esim. seutu, maakunta) liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenneturvallisuustoiminta ja -toimenpiteet Viisaan ja turvallisen liikkumisen alueelliset suunnitelmat Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon merkitsevyysluokitus Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon ohjaukselle Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen 29.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Liikennejärjestelmän kehittäminen koskee erityisesti kasvavaa kaupunkiseutua. Seudullinen liikennejärjestelmätyö toimii hyvin ja jatkossa maakunnan ja seudun yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöryhmät on todettu erittäin toimiviksi, kuten liikenneturvallisuusfoorumi, LJS aiesopimuksen seurantaryhmä, liityntäpysäköinnin kehittämisryhmä sekä muut teemakohtaiset hanke- ja työryhmät, joissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa. ELYn ja kuntien väliset vuosittaiset neuvottelut suunnittelu- ja toteutustarpeista koettu hyviksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuus alueen edunvalvontatyöhön sekä hyvä keskusteluyhteys pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa. ELY-keskus on pystynyt suuntaamaan omaa rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. 29.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Alueiden käytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi 29.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3.1 Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo 1.4.2017) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa. 29.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3.2 Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen. Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia. Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista. Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki). Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja. Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kysymyksissä. 29.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Valtakunnallisesti määritellyt ELY:n alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELY:n palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne, kaavoitustilanne, lupaseuranta) Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin Asiakkaat: ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v. 2015 Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017) Kunnat, maakunnat Yritykset ja yhteisöt Asukkaat Elinympäristön käyttäjät 29.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3.4 Tuotokset Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain 30 40 kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista on annettu vuosittain noin 30 40 kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin 40 50 kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille 2016 2019 on allekirjoitettu 9.6.2016. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48 % Pirkanmaan ranta-alueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v. 2016 kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin 30 000 euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1 2 kpl. 29.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotettava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa. Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii, kun päämäärä on yhteinen, ELY:n kanta on selkeä, kun eriäviä tahtotiloja. Pienten kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta; nykyiseen lainsäädäntöön perustuen E:n rooli on jäänyt heikoksi. 29.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.4 MAL-sopimusmenettely Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus 29.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.4.1 Määrittely: MAL-sopimusmenettely Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä. Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman pohjalta. Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon edellytyksiin ja tonttitarjontaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet 2016 19. Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM, ARA, LIVI ja ELY-keskus. Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa. Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja seurantaan valtion viranomaisena. Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätös. Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen liittyen ei ole tehty päätöksiä.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Samuli Alppi, Pirkanmaan ELY-keskus Pekka Virtaniemi, Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö, Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto 29.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5.1 Määrittely Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen. 2.5.2 Tehtävät ja organisaatiot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesi-tutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. ELY-keskukset vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. 29.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5.3 Tuotettavat palvelut, asiakkaat ja tuotokset Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoitettuna Vesihuoltolaki, Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesien suojelun edistäminen Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen vesihuollossa Viranomaisyhteistyö Viranomais (valvonta) palvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet Maakuntakaavoitus Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisesti Asiakkaat Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Tuotokset ELY-keskus lausunnot kehittämissuunnitelma muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml. biotalous) seurantasuunnitelma pohjavesialueiden rajaukset ja kartat vesienhoidon toimenpideohjelma vesienhoitosuunnitelma POVET-rekisteri 29.5.2017 31 www.pirkanmaa2019.fi Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Pirkanmaan liitto maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset lausunnot

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä asiantuntemus Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien arvioinnissa ja hallinnassa Verkostoituminen yli maakuntarajojen Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun tarpeiden huomioon ottaminen osana maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana vesien- ja merenhoitoa Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen 29.5.2017 32 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Joukkoliikenne-alatyöryhmä Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY Mika Periviita, Tampere Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Minna Uschanoff, Valkeakoski Pirkko Lindström, Juupajoki Jukka-Pekka Vallius, Pirkanmaan ELY 29.5.2017 33 www.pirkanmaa2019.fi Henkilökuljetukset-alatyöryhmä Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Oy Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY Mika Periviita, Tampere Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Satu Astor, KELA Jussi Teronen, Ylöjärvi Anne Vesaranta, PSHP Kristiina Harsu, KELA Ellinoora Tuusa, Tuomi Logistiikka Oy Valmistelussa käytetty apuna WayStep Consultingin konsulttityötä Julkisen henkilöliikenteen organisointi Pirkanmaalla 2019

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 1/2 Pirkanmaan ELY-keskuksen nykyiset tehtävät: Toimivalta-alueena Pirkanmaan maakunta pois lukien Tampereen kaupunkiseutu. Vastaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä alueellaan. Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen. Nykyisin kilpailutetaan nettomallilla, jossa liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä. Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten perusteella (ei enää uudessa maakunnassa). Nykytilassa ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M joukkoliikenteen ostamiseen ja lipputukeen. ELY:n järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tilaajalla ole tarkkaa tietoa. Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella Vallu-järjestelmällä. Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus. Lisäksi Pirkanmaalle ulottuu myös muiden ELY-keskusten hankkimaa ja luvittamaa joukkoliikennettä. Muut joukkoliikennejärjestelmän toimijatahot: Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE): toimivalta-alue Tampere sekä Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampere isäntäkaupunki, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta. NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä. Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle. Resurssit: 20 henkilötyövuotta + sopijakuntien resurssit, kuntien rahoitus noin 15 M /vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M /vuosi. Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa. Lisäksi kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia. LVM:n tilaamaa junaliikennettä. NYKYTILA Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 2/2 Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama hankinta- ja logistiikkayhtiö Yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2016 Henkilöstö 180 hlöä, liikevaihto 90 M Tays erityisvastuualueen yhteishankintayksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kaikkien Tampereen kaupungin kustantamien kuljetusten suunnittelu ja ohjaus joukkoliikennettä lukuun ottamatta Henkilöliikenteen toiminta-alue Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla Kiireettömät potilassiirrot inva- ja paaritaksilla: kaikki PSHP:n yksiköt (Tampere, Sastamala, Valkeakoski), Tampereen, Nokian ja Kangasalan kaupungit Henkilöliikenneyksikön vuosivolyymit (2016) 1 240 000 matkaa, joiden arvo 21 M Pirkanmaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista jo nykytilassa 85 % Tuomen ohjauksessa Tuomella ei ole omaa kuljetuskapasiteettia, vaan kuljetuspalvelut hankitaan markkinoilta kilpailuttamalla. 29.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi Kuljetustenohjauskeskuksen (Kuohke) toiminta-alue

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6.2 Tuotantotapa Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytetään Pirkanmaalla julkista rahoitusta vuodessa yhteensä yli 76 milj. noin 3/4 on kuntien rahoitusta noin neljännes Kelan rahoitusta (sis. ei-kiireelliset SVL-matkat ja koulumatkatuki) Joukkoliikenteen valtion rahoituksen osuus on noin 4 milj. Kuntien rahoittamista SOTE-kuljetuksista vajaa 10 % on sosiaalihuoltolain (SHL) ja reilut 90 % vammaispalvelulain (VPL) kuljetuksia Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin (13,6 M /2016) käyttäjällä on subjektiivinen oikeus. Asiointialueena oma kunta ja lähikunnat. Harkinnanvaraisten sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten (0,9 M /2016) järjestämisessä eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja omavastuut vaihtelevat kunnittain. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset (2,1 M /2016) koskevat pääasiassa kehitysvammaisten työ- ja koulumatkoja. Koulukuljetusten kustannuksiin (18,8 M /2016) sisältyvät sekä koululaisten matkaliput normaaleille reittilinjoille että kunnan ostamat erilliset koululaiskuljetukset linja-autoilla ja takseilla. 18,4 milj. 3,9 milj. 18,9 milj. 17,1 milj. 18,3 milj. Avoimessa joukkoliikenteessä suurin osa liikennöitsijän tuloista tulee asiakaslipputulosta. Yhteiskunnan tukiosuus ei siis kerro kovinkaan paljon avoimen joukkoliikenteen volyymeistä. Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Kiireettömät potilaat Kela (vuosi 2015)

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6.3 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Maakunnassa on tarpeen kehittää henkilöliikenteen kokonaisvaltaista osaamista ja selkeää johtajuutta. ELY-keskuksen ja kuntien välillä yhteistyö toimivaa, mutta painopistettä tulisi siirtää kehittämiseen ja parempaan ennakointiin. Yhteishankintoja ja -rahoitusmalleja on kehitettävä jatkossa. Kunnissa ongelmana on osaamisen puute, koska kunnissa (pääosin) ei ole henkilökuljetusten tai joukkoliikenteen ammattilaisia. Kaikki henkilöliikennetehtävät tehdään muun toimen ohessa, myös suunnittelu ja kilpailuttaminen. Ollaan palveluntarjoajien vietävissä. Pirkanmaan liitolla strateginen kehittämisote myös joukkoliikenteeseen maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä innovaatiotoiminnan johtamisen kautta. Yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen on tärkeä tavoite koko maakunnan joukkoliikenteessä. Ongelmana eri julkisten toimijoiden järjestämien kuljetusten hajanaisuus ja melko vähäinen yhteistyö (esim. sotekuljetukset, avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset ). Tulee rakentaa seutuviranomaisen, maakunnan ja kuntien yhteistyömalli. Ainakin yhteiskilpailutus voisi toimia. Tavoitteena seutuviranomaisen lippu- ja maksujärjestelmän laajentaminen koko työssäkäyntialueelle. Pääteiden joukkoliikennepalvelu toteutuu merkittävältä osin markkinaehtoisesti, mutta markkinaehtoista liikennettä viranomainen ei voi halutessaankaan tukea. Markkinaehtoisen liikenteen osalta yhtenäisen lippu ja maksujärjestelmän käytön mahdollisuutta ja kunnan tukemismahdollisuutta tulee vielä selvittää. Tampereen seudun joukkoliikenteen alueella joukkoliikenne kehittyy vahvasti keskeisillä alueilla. Verkostoperusteinen organisointi ja yhteistyö jäsenkuntien ja liikennöitsijöiden kanssa toimii hyvin. Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä sekä toimivat informaatiojärjestelmät palvelevat hyvin. Kuntarajapohjainen toimivaltaraja on hallinnollisesti helppo, mutta palvelun tuottamisen kannalta tehoton. Tampereen seudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen alueella tärkeää on maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen, muualla Pirkanmaalla keskeisempää luoda riittävä palvelutaso koulumatkojen ja pendelöinnin tarpeisiin sekä joillakin yhteyksillä myös palveluasiointiin. 29.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä sekä Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä 2.7 Tienpito Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmä Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Tommi Merta, Pirkanmaan ELY Annukka Hakala, Destia Kari Keinonen, Länsilinjat Markku Kujanpää, Tampereen aluetaksi Pekka Aalto, Pirkanmaan LOGY ry Heikki Liimatainen, TTY Jyri Sarkkinen, Akaa 29.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.7.1 Yhteistyötahot Asiakkaat Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö, luvat Liikennevirasto Tienpito, radanpito, suunnittelu, ohjeistus Tiekunnat/ yksityishenkilöt Yksityisteiden tienpito Kunnat Kadunpito Pirkanmaan liitto Liikennejärjestelmä -suunnitelma Muut viranomaistahot kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus, luvat Yhteistyökumppanit Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media... Palveluntuottajat

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.7.2 Määritelmä ja tuotettavat palvelut Maantielaki: Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Pirkanmaan maantieverkon laajuus Valtatie 665 km Kantatie 313 km Seututie 768 km Yhdystie 3392 km Yhteensä 5138 km Sillat 1066 kpl 29.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi Kuhmoinen: Valtatie 35 km Kantatie 13 km Seutu- ja yhdystiet 150 km

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.7.3 Tuotokset ja resurssit Tuotantotapa ja palveluverkko Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tieja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen PIR-ELY Rahoitus Ohjelmointi Suunnittelun tilaajatehtävät: Esi- ja yleissuunnittelu Tiesuunnitelmat Maanhankinta Maankäytön yhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikenneturvallisuus Ympäristöasiat Liikenteen hallinta Joukkoliikenne Yksityistiet Tienpidon lupia Hankinta-alue (VAR-ELY), Pirkanmaalle kohdistuvat Rakennussuunnittelu Urakoiden kilpailuttaminen Urakan aikainen toiminta Pienet investoinnit Päällysteet Tiemerkinnät Tiestön hoito (6 alueurakkaa) Tampereen Rantatunneli Varusteet ja laitteet Liikennevalot Tievalaistus Pumppaamot Valtakunnallisesti keskitetyt PIRELY: Tienpidon luvat, liikenteen asiakaspalvelu, tieperinneasiat EPOELY: Liikenteen luvat (taksi ja tavara) LAPELY: Vahingonkorvaukset, ajoneuvojen siirrot KASELY + LIVI: Liikennetelematiikka KESELY: Pientieasiat VARELY: Lauttaliikenne, hoidon kilpailuttaminen LIVI: Oikeudellinen apu, tutkimus ja kehittäminen Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta, arviolta noin 110 000 vuodessa. 29.5.2017 41 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.7.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus) Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) Toimivia yhteistyömuotoja mm.: Liikenneturvallisuusfoorumi (laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä (ELY, Liikenneturva, poliisi, pela) Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä (ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä, Metsäkeskus ) Liikenteen hallinnan johtoryhmä (ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela) 29.5.2017 42 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito -alatyöryhmä Elina Viitanen, ELY (pj.) Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Jaakko Lemmetyinen, ELY, E-vastuualue Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo Ranja Hautamäki, Tampere Ilari Rasimus, Lempäälä Leena Lahtinen, Vesilahti 29.5.2017 43 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8.1 Määrittely Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi) Kulttuuriympäristöjen hoito: Laaja merkitys: kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä, suojelua, kestävää kehitystä ja aktiivista toimintaa. (kulttuuriymparistomme.fi) Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. rakennusten korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin materiaalien ja menetelmin, alueiden perinteinen käyttö (laidunnus, niitto, raivaus), edellisten suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen (kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen hallinnolliset toimet (alla). Suppea merkitys: hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista) Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja rakennusten purkamisen valvonta Julkisyhteisöjen (mm. kuntien) omistaman rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi) Ympäristön tilan seuranta Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet 29.5.2017 44 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8.2 Tehtävät ja organisaatiot ELY-keskukset Lakisääteiset: Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto, avustukset ympäristösopimusten kautta Infrahankkeet (tiet, mastot, voimalinjat) kulttuuriympäristön arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja - sillat) Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä Koulutuspäivien järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin osallistuminen Maakuntien liitot Lakisääteiset: Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin perustuen Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään osallistuminen 29.5.2017 45 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Maakunnan asukkaat ja yhteisöt Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY) Kulttuuriympäristötieto (PL) Koulutus sidosryhmille (ELY) Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY) Maatalouden ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY) Rakennussuojelupäätökset (ELY) Kunnat Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY) Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY) Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL) Maakunnan yritykset ja matkailu Valtio Kulttuuriympäristötieto (PL) Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Valtakunnallisten kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano alueilla (PL, ELY) 29.5.2017 46 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8.4 Tuotokset Selvitykset PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl / 10 vuotta Kaavalausunnot ja -neuvottelut: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausuntoja neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin asemakaavahankkeet eivät koske kulttuuriympäristöä. PL n. 60 lausuntoa / vuosi Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen valtakunnallisissa ohjelmissa, viranomaisyhteistyössä ym. PL n. 10 kpl / vuosi ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin sekä lakisääteisiin kulttuuriympäristön suojelun tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen - alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausuntoja neuvottelumenettelyihin. Esim. taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin (Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.) Ympäristösopimukset perinnebiotooppien ja maataloustuotannon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon tukemiseen. 29.5.2017 47 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8.5 Hyvät käytännöt, nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Kulttuuriympäristö nähdään voimavarana ja vetovoimatekijänä. Alueiden suunnittelussa olemassa olevien arvojen vaaliminen ja laadukkaan ympäristön tuottaminen tuottavat parhaimmillaan uusia arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Asiantuntemusta ja neuvontavalmiuksia tulee olla jatkossakin riittävästi käytettävissä. Asiakkaina kunnat ja maakunnan yritykset ja asukkaat mieluummin yhdessä tehden kuin ylhäältä alas ohjaten. Kaavasuunnittelussa arvostetaan eri viranomaisten asiantuntemusta kulttuuriympäristöä koskevissa kysymyksissä. Asiantuntijuus tulisi resursoida jatkossakin. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän työ on toimivaa ja kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen kannatettavaa. Tarvitaan keskustelukumppaneita; yhteisiä tulkintoja ja linjauksia, osaamisrinkiä. Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset edistävät arvojen huomioon ottamista. Maakuntakaava 2040 on tärkeä työkalu jatkossa, sekä ohjelmia laadittaessa, jalkautettaessa että hankkeita tuettaessa. Paikallistason toimijoiden kulttuuriympäristönhoitotyön tukeminen avustuksin, sekä puitteita, neuvontaa ja koulutusta tarjoamalla, edistävät jatkossakin konkreettista työtä kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja maisemien hoidossa. Tuettu työ myös tekee aihetta tunnetuksi ja muokkaa asenteita. Tiedotusta ja kannustimia on lisättävä. Kulttuuriympäristön tilan seuranta on jäänyt vähälle. Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää. 29.5.2017 48 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen -alatyöryhmä Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj. Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano Elina Viitanen, ELY-keskus siht. Sirpa Jokela, Valkeakoski Mika Wallin, Ikaalinen Eija Muttonen-Mattila, Tampere 29.5.2017 49 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.9.1 Tehtävät ja organisaatiot Rakennusvalvonnan tehtävät Kaavojen noudattamisen valvonta Rakentamista koskevien lupien käsittely Rakennustyön aikainen valvonta Rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon ja hoidon valvonta Yleisen edun valvonta Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät Kunnan määräämät muut tehtävät Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat. 29.5.2017 50 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.9.2 Resurssit Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja sitä kautta resursseja on vaikea verrata keskenään, koska työn sisältö vaihtelee kunnittain. Kuntakohtaisesti eri tavoin jaettuja töitä ovat mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat, poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut, mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten käsittely, korjausneuvonta ja esimiestehtävät. ELY-keskuksen 1.4.2016 alusta muuttunut rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen työmäärää. Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin samoin kuin muuntuvat taloudelliset lasku- ja nousukaudet rakentamisessa. Maakunnan alueella rakennuslupataksat eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat suuresti toisistaan. Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä kautta yhtenevää. Erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki. www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3 Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi 29.5.2017 52 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön kasvu. Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen. Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä tunnistamaan valmistelutyössä. Alueiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena, miten rajapinta määritellään. Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen omistamillaan teillä? Palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset vaikuttavat tienpidon priorisointiin ja palvelutason tarpeeseen (mm. toimenpideajat). Megatrendien muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä (kuten digitalisaatio, automaattiajaminen jne.). 29.5.2017 53 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Palvelutarve säilynee samana, mikäli muussa palveluverkossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Muutokset esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluiden palveluverkossa vaikuttavat liikkumistarpeeseen ja siten edellyttävät myös kulkemismahdollisuuksien muutoksia. Muutoksia myös megatrendeistä kuten väestön ikääntyminen, nuorten ajokortittomuus ja muuttoliike. Liikennepalvelujen tuottamisessa isoja muutoksia. Maakunnalle siirtyvät henkilökuljetukset sekä joukkoliikennetehtävät antavat mahdollisuuden tarkastella ihmisten liikkumistarpeita ja julkisesti tuotettuja liikkumispalveluita kokonaisuutena paremmin kuin ennen. Tämä mahdollistaa huomattavat säästöt kuljetuskustannuksissa. Pienillä toimilla voidaan saavuttaa jopa miljoonien eurojen säästöjä! Tarve myös tarkastella kriittisesti tällä hetkellä vallalla olevia totuttuja toimintatapoja ja peilata niitä lain velvoitteisiin ja kohtuullisuuden vaatimuksiin. 1. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen Palvelutason toteuttaminen Liikennepalveluiden suunnittelu Järjestämistapapäätös Lausuntojen antaminen Liikennöitsijäyhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikennetietojärjestelmät 2. Sote-kuljetukset Kuljetusoikeuksia myöntävien koordinointi ja ohjaus Kuljetuspalvelukokonaisuuden kehittäminen yhdessä joukkoliikenteen kanssa Joukkoliikenteen palveluista tiedottaminen sote-hlökunnalle ja asiakkaille 3. Kuntayhteistyö Kuntayhteistyö, henkilöliikennetyöryhmät Koulukuljetusten koordinointi Palvelutaso Yhteishankinnat 4. Järjestäjän tehtävät Tarjottavan palvelutason kriteerien määrittely Henkilöliikenteen kuljetustuotannon tilaaminen Suunnitteluttaminen 5. Liikennejärjestelmätyö Joukkoliikenteen tavoitteiden määrittely maakuntastrategiassa Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Jl:n tarpeiden esille tuominen (infran kehittäminen ja kunnossapito) Matkaketjujen ja solmupaikkojen kehittäminen 6. Edunvalvonta 7. Jatkossa mahdollisesti sairausvakuutuslain Joukkoliikenteen edistäminen korvauspiiriin kuuluviin kunnissa, maakunnassa ja kuljetuksiin ja valtakunnallisesti raideliikenteeseen liittyviä Hankerahoitukset yms. tehtäviä

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Maakuntakaava Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään. Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko valtio toteutukseen? Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten järjestetään yhteistyö. Liikennejärjestelmä Maakunta huolehtii osaltaan liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön kaltainen. Painotus vahvasti jatkuvassa ljs-työssä. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste kuntien kaavoituksen edistämisessä erityisesti valtakunnallisissa ja maakunnallisissa asioissa. Vesihuolto Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki. Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa. 29.5.2017 55 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Lähtökohtaisesti ei muutoksia joukkoliikenteen toimivaltaisissa viranomaisissa Pirkanmaalla, ELYkeskuksen tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tehtävissä ei merkittäviä muutoksia, mutta maakuntalaissa julkisen liikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä. Julkinen liikenne kirjataan maakuntastrategiaan, keskeinen johtamisen työkalu. Maakunta päättää yleiskatteellisen rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole tarpeen enää lain mukaan vahvistaa, mutta palvelutaso kannattanee määrittää jatkossakin. Suurimmat muutokset tuo laki liikennepalveluista, joka tuo tiedon ja rajapintojen avaamis- ja toimitusvelvollisuuksia sekä toimivaltaisille viranomaisille velvollisuuden myydä kertalippuja koko matkaketjulle. Lisäksi tulee maksujärjestelmän taustajärjestelmän internetpohjaisuusvelvoite. Viranomaisen vastuu maaseutuliikenteestä todennäköisesti kasvaa, kun taksien päivystys- ja asemapaikkavelvollisuudet poistuvat. Isoin muutos syntyy liikenteen markkinoiden muuttumisesta. Maakunnassa joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja osaamistarpeet liittyvät entistä enemmän ihmisten kokonaisvaltaiseen liikkumismahdollisuuksien turvaamiseen. Liikennepalvelulain taksisääntelymuutokset edellyttävät merkittäviä muutoksia kuljetuspalveluiden hankintaan haja-asutusalueen palvelutason heikkenemisen estäminen saattaa edellyttää yhteiskunnan erityistoimia hinnoittelumetodit kuljetuspalvelutuotannon laadunhallinta (kuljettajat ja kuljetuskalusto) Valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti saattavat aiheuttaa kuljetustuotantoon muutoksia ja joka tapauksessa tilastointiin ja henkilökohtaisten tietojen ylläpitoon liittyviä järjestelmämuutoksia. Sairausvakuutuslain (SVL) mukaisten matkakorvausten siirtyessä maakuntien vastuulle tulee arvioida ja integroida mm. omavastuu- ja palvelutasokysymykset koko järjestelmän osalta. 29.5.2017 56 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Maakuntaan tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden juridista osaamista (nykyisin saatavissa Liikennevirastosta ja vähäisesti myös Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja ELY:ista) Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja laajentaa. Asiantuntijapalveluiden ostomahdollisuus tärkeää. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Joukkoliikenteen tausta- ja hallintajärjestelmät nykytilassa Liikenneviraston järjestelmissä. Näiden jatkuvuus on turvattava. Joukkoliikenne aiheuttaa tyypillisesti runsaasti asiakaspalautetta, jonka vastaanottamiseen on luotava toimintatapa. Bruttoliikenne aiheuttaa tilaajalle paljon lisävastuita (asiakaspalautteet, lippu- ja maksujärjestelmä, aikatauluja muu informaatio), tähän liittyen yhteistyö seutuviranomaisen kanssa on edellytys liikenteen järjestämiseksi tällä tavalla Tienpito: Liikennevirasto vastaa nykytilassa keskitetyistä tietojärjestelmäpalveluista. Tämän täytyy toteutua myös jatkossa. Keskeisimmät tienpitoa palvelevat tietojärjestelmät ovat maanteiden ominaisuustietojen hallintaa palvelevat Tierekisteri ja Siltarekisteri (Taitorakennerekisteriksi 2017), hoidon alueurakoiden raportointijärjestelmät Harja, eurakka ja Tiira, ylläpidon tietojärjestelmä YHA, onnettomuustiedot (Tierekisteri), karttapohjainen tietopalvelu Tiemappi, joukkoliikennettä palvelevat VALLU-liikennelupajärjestelmä ja Digiroadin pysäkkitiedon hallinta. Tienpidon hankinnan ja kilpailutuksen toimintamalli on keskitetty ja yhtenäisesti ohjeistettu valtakunnallisesti. Olisi syytä olla myös jatkossa. Keskitetyt asiakas- ja tietopalvelut entistä enemmän sähköisinä palveluina, resursoitava Toiminnanohjausjärjestelmät yms. ratkottava 29.5.2017 57 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4 Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus 4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli 29.5.2017 58 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä T Ympäristötieto Aluetietopalvelu Strateginen suunnittelu Maakuntakaava Liikennestrategia Vesihuoltostrategia Muut Yhteistyö- ja hankeryhmät Vuorovaikutus Kehityskeskustelut Suunnitteluyhteistyö Viranomaisneuvottelut Lausunnot Muu suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen Tienpidon suunnittelu Liikennejärjestelmätyö Edistämistehtävät Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, alueiden käytön seuranta Vesihuollon edistäminen ja valvonta Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito Asiantuntija-apu ja koulutus Tienpidon ja henkilöliikenteen hankinta ja Muut suunnitelmat ja selvitykset sopimusten hallinta Kehittämisohjelmat ja -hankkeet Edunvalvonta yms Asukasosallistuminen ja asiakastarpeiden tunnistaminen Yhteiset prosessit ja vuoropuhelu (LUOVA, LIVI, kunnat) MAL-sopimus/ toteuttaminen + seuranta

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 1. Joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä Tiivis yhteistyö maankäyttö & joukkoliikenne 2 2. Kustannustehokas joukkoliikenteen, erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen yhdistävä liikennejärjestelmä. Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä liikennepalveluita. Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa. Voidaan toteuttaa toimivaltarajoja muuttamatta vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä. 1 3 29.5.2017 60 www.pirkanmaa2019.fi 3. Vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Maakunnallinen kilpailutus ja matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja kehitysvammalain mukaisissa matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa. Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen kanssa.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli Ydinkaupunkiseudun alueella Vahva linkki maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen välillä. Maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksiin voidaan reagoida ennakoiden, kun toimitaan rajatulla kasvualueella. Pystyttäisiin panostamaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen suunnitteluun siellä, missä on eniten kysyntää parempaa joukkoliikennettä isoille käyttäjäryhmille Muualla maakunnan alueella Henkilöliikenteen ja joukkoliikenteen yhteistyö keskiössä Maakunnan rooli vahvistuu. Maakunnalle nykyistä enemmän vastuuta henkilökuljetuksista ja joukkoliikenteestä. Jatkossa myös mahdollisesti junaliikenne. Erilaistuminen mahdollistaa joukkoliikenteen ja henkilöliikenteen, erityisesti koulukuljetusten tehokkaamman koordinoinnin massajoukkoliikenteen ulkopuolisilla alueilla. Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä koko alueella ainakin viranomaisen liikenteessä yhteistoimintasopimuksella Maakunta - kunta -yhteistoimintasopimukset, verkostoyhteistyö kuntien kanssa Ydinkaupunkiseutu Ydinalue Muu Reuna-alue maakunta Keskeistä yhteistyön lisääminen toimivaltaisten viranomaisten välillä (kuten yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä). Selkein malli liikenteen järjestämisen kannalta. Ei vaadi toimivaltarajojen muuttamista, mutta pitkällä aikavälillä palvelualueiden mukaisia toimivalta-alueita kannattaa selvittää jatkossa.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Asiakkuuden hallinta 29.5.2017 62 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Asiakkuuden hallinta Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö Asiakkaina eri viranomaiset, sidosryhmät ja asukkaat. Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia laaditaan kuntien ja valtion toimijoiden kanssa yhteisesti. Alueidenkäytön suunnittelun ja vesihuollon edistämistehtävä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja valtion toimijoiden kesken. Yhteistyö maakunnan muiden ympäristöviranomaisten kanssa on keskeinen laatutekijä sekä ennakollisissa neuvotteluissa että lausuntomenettelyissä. Uusi maakunta tarvitsee ajantasaiset, avoimet digitaaliset tietokanavat, joita pitkin esimerkiksi suunnitelma- ja seurantatieto välittyy organisaatiolle ja asiakkaille. Digitaalisten kanavien rinnalla säilyy mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan. On tarpeen arvioida yhteisen asiakaspalvelukeskuksen tarve. Asiakkaat nähdään toiminnan kehittäjinä. Asiakassegmentointi: asiakkuustyyppien tunnistaminen prosessien kohdentaminen Jatkossa alueidenkäytön suunnittelu ja jatkuva liikennejärjestelmätyö hyötyvät strategisesta profiilistaan, joka perustuu toimintaympäristön, erilaisten asiakkaiden ja yhteisöjen osaamisen hyödyntämiseen joukkoistamalla ja tarpeiden tuntemiseen sekä asiantuntijaorganisaation omaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Suunnittelussa tärkeää on avoin ja aito vuorovaikutus asukkaiden kanssa sekä kuntien ja muiden viranomaisten osallisuus ja omistajuus suunnittelussa. 29.5.2017 63 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Asiakkuuden hallinta Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Henkilökuljetusten osalta palvelutarve määrittyy lakiperusteisesti sekä harkinnanvaraisten kriteerien mukaan. Palveluverkko määrittää keskeisesti matkustustarpeet. Joukkoliikenteen osalta tarpeet määräytyvät kuten nykyään, joskin SOTE/KELA-kuljetustarpeet on jatkossa otettava huomioon joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. Maakunta määrittää joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Tavoitteena on matkojen kustannustehokas yhdistely asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Keskeistä on päästä segmentoinnista yhdistettyihin palveluihin. Lähtökohtana on, että kaikki kuljetukset ovat periaatteessa yhdisteltävissä, mutta tähän voidaan myöntää tarpeen mukaan asiakaskohtaisia poikkeuksia. Asiakkuuksien ohjaus on tärkeää. Joukkoliikenne saadaan osaksi henkilökuljetusjärjestelmää ohjaamalla SOTE:n ja opetustoimen matkoja joukkoliikenteeseen. Julkisesti tuetut kuljetukset saadaan osaksi joukkoliikennettä avaamalla matkoja myös muille matkustajille. Matkoja ohjaamalla ja kuljetusten yhdistelyllä päästään kohti viisaampaa liikkumista ja kuljettamista. Kuljetuspäätöksissä pyritään yhdenmukaisiin käytäntöihin koko maakunnassa. Mikäli valtakunnallisesti ei anneta ohjeistusta, on tarpeen laatia sellaiset maakunnassa. Joka tapauksessa on pohdittava, toteutetaanko palvelut valtakunnallisilla minimikriteereillä vai haluaako maakunta tarjota parempia palveluja. 29.5.2017 64 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Asiakkuuden hallinta Tienpito Yhteistyöryhmät ovat hyvä toimintamalli asiakastarpeiden tunnistamiseen (esitelty nykytilan yhteydessä kohdassa 2.7.4). Tiepalveluiden neuvottelukunta (tms.) voisi olla tarpeen. Asiakaspalvelun rooli (keskitetty valtakunnallisesti?) Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristöihin liittyvää avointa dataa pitää tuottaa jatkuvasti eri käyttäjien tarpeisiin. Kuntakäyttäjän näkökulmasta tarvittaisiin yhtä paikkaa, josta tieto löytyisi keskitetysti ja olisi mahdollisuus helposti löytää myös tiedon alkulähteille ja mahdollisesti ladata omaan käyttöön aineistoja. Myös tuleva Luova-virasto on keskeinen tiedonkäyttäjä. Maakuntamuseon Siiri-järjestelmään olisi hyvä saada toimiva rajapinta. Sisäinen asiakas maakunnassa on maakunnan kiinteistöomaisuuden haltija, lähinnä SOTE:n kiinteistöjen osalta. 29.5.2017 65 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Asiakkuuden hallinta Ympäristötieto: Tiedolla johtaminen Paikkatietotyössä ja -järjestelmissä enenevästi siirtymä avoimiin aineistorajapintoihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin tavoitteena kustannusja toimintahyödyt. Lisääntyvä yhteistyö toiminnan, aineistojen ja järjestelmien tiimoilta yhtenäisempien, kaikkia palvelevien toimintamallien ja -tapojen edistäminen ja kehittäminen. Asukkaat Päätöksentekijät Yhteisöt Media Yritykset Viranomaiset Järjestöt Koulutus Asiakkaat Alueelliset tietopalvelut Avoin data + viranomaistieto Yhteensopivat tietoinfrastruktuurit Yhteneväiset tiedon jakamisen periaatteet Yhteneväiset tiedon tuotannon periaatteet Toimijoiden sitouttaminen Tiedon hyödyntämisen tarpeet, tavat ja tavoitteet 29.5.2017 66 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät 29.5.2017 67 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmätyö ja vesihuollon kehittäminen Lähtökohtaisesti kaikki teemaryhmän käsittelemät tehtävät ovat järjestäjätehtäviä, eikä niitä voida siirtää tuottajalle. Esimerkiksi liikenteen osalta tilaamisen/järjestämisen ja tuotannon erottaminen on toteutettu jo Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen eriyttämisen yhteydessä vuonna 2001. Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia muodostavat strategisen ja raamittavan suunnittelukokonaisuuden, jonka johtaminen on järjestäjän tehtävä. Järjestäjä kehittää maakuntakaavaa (MRL 27 ) ja liikennejärjestelmätyötä sekä sisällöllisesti että teknisesti. Järjestäjä vastaa siitä, että maakunnassa on käytössä ajantasaiset, strategisen maankäytön suunnitelmat, jotka perustuvat laajaan tietopohjaan, yhteistyöhön ja joukkouttamiseen sekä yhteisen maakunnallisen/seudullisen arvokeskustelun pohjalta syntyviin johtopäätöksiin. Selvitysten tilaaminen ja koordinointi on järjestäjän tehtävä. Kuntayhteistyön pohjana toimii MRL:n (ehdotus) mukainen maakuntakaavan yhteistyöryhmä. Yhteistyöhön tulee linkittää myös valtion toimijat, ja sen tulee käsitellä koko maakuntakaavan + liikennestrategian + vesihuoltostrategian kokonaisuutta. Yhteistyöryhmän toiminnan järjestäminen on järjestäjän tehtävä. Erillisiä suunnittelukokonaisuuksia varten on syytä perustaa hankeryhmiä, jotka johtavat vuorovaikutusta ja toimivat tilaajina. Järjestäjätehtäviin kuuluvaa asukasosallistumista vahvistetaan. Järjestäjä koordinoi ja kehittää tiedolla johtamisen palveluita, kuten aluetietopalvelua. 29.5.2017 68 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY-keskukselta siirtyvä alueidenkäytön suunnittelun edistämistehtävä on kokonaisuudessaan järjestäjätehtävä, joka perustuu lakeihin ja asetuksiin. Se sisältää yleensä sekä viranomais- että asiantuntijatoimintaa. Näiden erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia. Lakisääteisen yhteistyön lisäksi maakunnan tehtäviin kuntaa tukevana organisaationa kuuluvat mm. asiantuntija-avun antaminen, koulutuksen järjestäminen, kaavoitustoimen kehittämishankkeisiin osallistuminen Kuntien alueiden käytön suunnittelua edistävän tiedon seuranta, tallennus ja analysointi kuuluu järjestäjän tehtäviin. Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Mahdolliset kuntien yhteisrahoituksella toteutetut maakunnan hoidettavaksi annetut palvelut, kuten rakennusvalvontojen tukipalvelut, on mahdollista tuottaa liikelaitoksessa. 29.5.2017 69 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito on lakisääteinen tehtävä, joka maakunnassa liittyy alueidenkäytön suunnitteluun ja edistämiseen. Viranomaisresursseja tulee käyttää myös kansalaistyön mahdollistamiseen (Faron sopimus). Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito on järjestäjän tehtävä, sisältäen mm. kulttuuriympäristöstrategian edistämisen. Mikäli kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää osatehtävää hoidettaisiin liikelaitoksessa tai sitä tuotettaisiin muulla tavoin, sillä tulisi olla kiinteä yhteys muuhun järjestäjän itse tekemään tai tilaamaan työhön. Laadun valvonta etenkin selvitysten osalta on tärkeää. Selvitystarpeiden, selvitysten laadun ja riittävyyden arviointia tehdään yhteistyössä alan asiantuntijaviranomaisten kanssa. Vesihuollon kehittäminen Vesihuoltostrategian laatiminen on tärkeä osa yhdyskuntarakenteen strategisen suunnittelun sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen kokonaisuutta. Vesihuolto kytkeytyy vahvasti maakunnan lakisääteisiin aluekehityksen edistämis- ja maakuntakaavoituksen toteuttamistehtäviin. Vesihuollon edistämistehtävien lisäksi maakunta toimii vesihuollon valvontaviranomaisena. Vesihuollon osalta maakunnan tehtävät ovat siten järjestäjän tehtäviä kuntien ja muiden maakunnan ulkopuolisten tahojen huolehtiessa vesihuollon varsinaisista suunnittelu- ja toteutustehtävistä. 29.5.2017 70 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät SOTE-liikelaitoksessa Joukkoliikenne / Henkilökuljetukset Suunnittelu SOTE Järjestäjä Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikennetiimiä, vastuussa kokonaisuudesta) Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista Joukkoliikenteen edunvalvonta Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa Johtaminen Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu) Henkilöliikenneasiantuntija (Raideliikenteen suunnittelija) Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa) SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen Kuljetusoikeuspäätösten valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL) Kehitysvammalain mukaiset toimet Kotona asumista tukevat palvelut Kiireettömät potilassiirrot Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset Tuottaja (In-house yhtiö) Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä) Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus Matkojen välitys ja yhdistely Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen Ryhmäkuljetusten suunnittelu Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen SVL-korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen Tuomi Logistiikka Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikkous. 29.5.2017 71 + varsinainen www.pirkanmaa2019.fi kuljetuspalvelujen tuotanto kilpailuttamalla markkinoilta

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Tienpito Järjestäjä Strateginen suunnittelu Edunvalvonta Sisäiset sopimukset Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle. Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi kuten nykyään Johtaminen 29.5.2017 72 www.pirkanmaa2019.fi Suunnittelu/ tilaaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin) Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö vielä avoin) (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö avoin) Toimintaympäristön seuranta Liikenteen hallinta Viranomaisyhteistyö Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (periaatteiden linjaus /toimeenpano) Lisäksi on avoinna tuleeko seuraavia tehtäviä maakunnalle: Urakoiden hankinta Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät Maanhankinta Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat Järjestäjätehtävät, jotka oltava maakunnalla Järjestäjätehtävät, jotka voidaan tarvittaessa tehdä maakunnan liikelaitoksessa Voidaan tarvittaessa tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen, sillä suuri osa tehtävistä vaatii asiantuntemusta joka tapauksessa myös maakuntaorganisaatiossa. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikko yhteys ja saman työn tekeminen kahdesti.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 7 Monituottajuus ja tuottamistavat 29.5.2017 73 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 7 Monituottajuus ja tuottamistavat Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden tehtäväkokonaisuuteen on vaikeaa soveltaa monituottajuusmallia. Suunnittelua tuotetaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Teemaryhmän aiheiden kohdalla ei kuitenkaan ole koskaan kyse varsinaisesta monituottajamallista. Kulttuuriympäristön hoidon neuvontapalveluiden siirtäminen kuntiin voisi olla osittain mahdollista. Joukkoliikenteen osalta varsinainen kuljetustuotanto kilpailutetaan markkinoilla. Tietyn vakituisen reitin tms. osalta ei voida käyttää monituottajuutta, vaan vain yksi toimija voi tuottaa palvelun. Kuitenkin kilpailutettavia reittikokonaisuuksia on useita, joten käytännössä joukkoliikenteen tuottajia on useita, joskin identtisesti samaa palvelua ei voi tarjota kuin yksi toimija. Markkinaehtoisen liikenteen osalta maakunta ei voi ohjata toimijoita. 29.5.2017 74 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset vaikutukset 8.2 Henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet 29.5.2017 75 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö On tunnistettu mahdollisuudet henkilöstö- ja osaamisresurssien laajempaan hyödyntämiseen erityisesti maankäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteensovittamisessa. Yhteistyötarpeiden tunnistaminen mm. varautumiseen, ympäristöterveydenhuollon tehtäviin liittyen. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/ kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä on saavutettavissa useiden miljoonien eurojen säästöt. Kulttuuriympäristön hoito Vaikutusten arviointia ei ole tehty, koska isomman kokonaisuuden järjestämisen vaihtoehtoisia malleja ei ole käytettävissä. Esitetään tehtäväksi sitten, kun eri organisaatiomallit ovat edenneet. Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Maakunnan rakennustoimen edistämisen tehtävä voi tehostaa merkittävästi erityisesti pienten kuntien rakennusvalvonnan toimintaa. Tienpito Odotetaan päätöksiä tehtävistä. 29.5.2017 76 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö Ei suuria vaikutuksia pääosalle siirtyvästä henkilöstöstä. Laaja vuorovaikutus ja yhteistyö edellyttävät vuorovaikutusja tiedotusosaamisen lisäämistä ja vaativat resursointia järjestäjän tehtävissä. Paikkatieto-osaamista ja -järjestelmiä pitää vahvistaa. Osa ELY:n pohjavesien asiantuntijoista siirtyy LUOVA:an. Riskinä: paikallisen asiantuntemuksen turvaaminen pohjavesi- ja vesihuoltoasioissa ml. varautuminen ympäristövahinkotilanteissa (yhteistyö maakunnan pelastusorganisaation kanssa). Riskinä: vesihuollon eriytyminen maankäytön suunnittelusta, toisaalta mahdollisuus syvempään integraatioon. Suunnittelulliset vesihuoltotehtävät ovat maakunnallisia, ja niihin maakunnalla tulee olla oma osaaminen. Tehtävät, joissa usein vaaditaan tutkimuksellista syvempää osaamista, voidaan organisoida ylimaakunnallisesti, yhteistyössä LUOVA:n kanssa, yksityisen sektorin, tutkimuslaitosten jne. kanssa. Riskinä: toimintamallit voivat olla nykyistä jäykempiä suhteessa LUOVA:an ja maakuntaorganisaation sisäisesti. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää joukkoliikenteen suunnitteluresurssin tarvetta. Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen tilaamisosaamisen vahvistamista. Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat). Tienpito Tienpidon yhteistyöalueiden osalta tehtävillä päätöksillä voi olla henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. 29.5.2017 77 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa 9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi 29.5.2017 78 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa Kunta/maakunta Toimija Kunnat Maakuntamuseo Tredea Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työnjakoa suunniteltava Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmätyö Vesihuollon suunnittelu Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät Kulttuuriympäristön hoito Logistiikka MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu Muut Liikenteen palveluntuottajat Maakunnan sisällä: hankintayhteistyö, ostopalveluja ohjaava taho Maakuntien välillä: Asiantuntijatehtävien keskittäminen Asiakasrajapinta: yleisen edun turvaaminen ja osallisuus Valtio/maakunta Toimija Ympäristöministeriö Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Suomen ympäristökeskus SYKE Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa. Työnjakoa suunniteltava VAT, MAL LJS, Tiedontuotanto, MAL Maakuntakaava, LJS, MAL Vesihuolto Tiedonkeruu ja -saanti Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti, asiantuntemuksen turvaaminen ELY:jen asiantuntemuksen hajautuessa maakuntaan ja Luovaan.? ELY:n 29.5.2017 valtakunnallisesti 79 keskitettyjen www.pirkanmaa2019.fi tehtävien järjestäminen

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa Pirkanmaan henkilöliikenteen keskeiset toimijat ja tärkeimmät yhdyspinnat Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa sekä käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien mahdollisuutta suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuutta. Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta. Asiakkaat Liikennöitsijät Tampereen seudun joukkoliikenne Muut kunnat KELA Liikennevirasto Tuomi Logistiikka Tampereen seudun kunnat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus = Erityinen tarve yhteistyön tiivistämiselle Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen On tärkeä säilyttää vahva kontaktipinta kuntiin, LUOVAan ja muihin valtion viranomaisiin: nyt osataan, miten ylläpidetään? Yhteistyön rakentaminen LUOVA:n ja maakunnan välille Ympäristötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, yhteistyön turvaaminen SYKE:n kanssa Maakuntien välisen yhteistyön edistäminen / resurssien hyödyntäminen Asiantuntemuksen hyödyntäminen tulevassa organisaatiossa / resurssien hyödyntäminen Yhteistyötarpeet maankäytön suunnittelun lisäksi erityisesti varautumiseen liittyvissä tehtävissä sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä Sisäiset yhteydet erityisesti aluekehitykseen, liikenteeseen ja muihin ympäristötehtäviin on huomioitava. SOTE-puolella on tunnistettu kuntien alueidenkäytön suunnittelun merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 29.5.2017 81 Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö ja tienpito Maakuntakaavoitukseen, liikennestrategiaan ja vesihuoltostrategiaan on tarpeen perustaa yhteistyöryhmä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa sekä tarvittava määrä hankeryhmiä, jotta työ on pitkäjänteistä ja reagoivaa. Maakuntakaavoituksen osalta yhteistyöryhmä tulee olemaan lakisääteinen. Toteuttamisen yhteistyötä tulee lisätä. Kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön suunnittelussa yhteistyö toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää. Maakunnan edunvalvonnan pitää olla koordinoitua. Maakunnassa tulee olla edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa tulee järjestää yhteistyöfoorumi. Kuntien kanssa kaavaneuvottelut, vesihuoltoneuvottelut ym. Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Kehittämiskeskustelut kuntien kanssa. Kuntien kanssa tehtävän jatkuvan yhteistyön kehittäminen. Maakuntien erityisasiantuntijoiden yhteistyö (esim.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on sitouttaa eri osapuolet henkilöliikenteen kehittämiseen ja edistää yhteistoimintasopimuksia. Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä). Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden kanssa, jotta säilyy kokonaiskuva myös markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista. KELA:n kanssa tiivis yhteistyö jatkossa sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen valmistelussa. Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tulee edistää (mm. maakuntastrategiaan liittäminen, ohjelmallinen tutkimus, yhteistyö yliopistojen ja maakuntamuseon kanssa sekä ohjelman mukaisten tutkimusten rahoittaminen tutkijakohtaisilla apurahoilla, joita myöntää mm. Pirkanmaan rahasto). Kulttuuriympäristötyöllä tulisi olla kytkös myös maakunnan elinvoima- ja hyvinvointipalveluihin. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä 29.5.2017 82 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen 10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa 29.5.2017 83 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.1 Organisaation muodostaminen Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia määrittävät maakunnan yhdyskuntarakenteen strategiset tavoitteet. Tärkeää on kehittää yhteen suuntaan katsova kokonaisuus, joka pyrkii aktiiviseen suunnitelmien toteuttamisen edistämiseen. Teemaryhmän aihealueista nämä ovat lähimpänä maakuntahallituksen poliittista ohjausta, ja teemaryhmä suosittelee niiden sijoittamista suoraan järjestäjäorganisaatioon. Maakuntapoliitikkojen on keskeistä osallistua strategisen suunnittelun kokonaisuuteen. MRL:n (ehdotus) mukaan tulee myös muodostaa yhteistyöryhmä kuntien kanssa. Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia, miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa maakunnassa. Organisoitumisessa on huomioitava alueidenkäytön suunnittelun edistämisen viranomaistehtävän (konsultoiva asiantuntijarooli) itsenäinen järjestäminen maakunnassa: tehtävän kohteena ovat kunnat (yleis- ja asemakaavoitus). Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu myös rakennustoimen järjestämisen edistäminen. Turvattava vesihuolto- ja pohjavesitehtävien riittävät resurssit tehtävien hoitoon, jotta pystytään huolehtimaan mm. riittävästä maankäytön yhteistyöstä Viranomais- ja edistämistehtävien erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia. Valvontatehtävien hoidon tulee kuitenkin olla poliittisesti riippumatonta. Resurssitarpeet alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden turvaamiseksi: Lakipalvelut, riittävän asiantuntemuksen turvaaminen (MRL, vesihuoltolaki sekä muu keskeinen ympäristölainsäädäntö) Hankintojen tilaaja-osaamisen varmistaminen Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin. 29.5.2017 84 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana Väliaikaishallintoon tarvitaan välittömästi kokoaikainen työntekijä valmistelemaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta, yhteistyömalleja sekä tilaamista. Kyseessä on heti alussa noin 20 milj. euron vuosittainen hankintakokonaisuus, jonka valmistelu vie huomattavan kauan aikaa. Tämän lisäksi on mahdollisuus liittää kokonaisuuteen saman suuruinen osuus kuntien koulukuljetuksia, mikäli kunnat näin toivovat. Lisäksi mukaan tulee mahdollisesti vuonna 2021 KELA:lta siirtyviä kuljetuksia arviolta noin 20 milj. euron kokonaisuus. Mikäli kokoaikainen resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian myöhäistä enää saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019 alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto otettava huomioon. Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös käytännön kenttätyön aloittamisen. Jos Tuomi Logistiikan rooli maakunnassa hyväksytään tämän esityksen mukaisena, se tarvitsee suhteellisen varman mandaatin työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä Pirkanmaan Liiton / maakunnan ja Tuomi Logistiikan välillä pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. ELY-keskukselta tulee siirtymään maakunnan toimivaltaan voimassaolevia joukkoliikenteen sopimuksia ja kunnilta henkilökuljetusten sopimuksia. Edellyttää sopimusten ja läpikäyntiä ja mahdollisia kilpailutuksia hyvissä ajoin muun muassa laskenta-ajat ja valitusajat huomioon ottaen. 85 Työryhmätyöskentelyä on syytä jatkaa kun lainsäädäntökehys selkeytyy Teemaryhmien osallistaminen hallintosäännön laatimiseen tärkeää, koska säännössä määritellään tehtävien hoitamisen reunaehtoja. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusten alatyöryhmien yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi. Ryhmän työskentelyä on tarpeen jatkaa työntekijän tukena. Esitetään, että MAKU-teemaryhmien tuottamista tietojärjestelmistä työstetään jaoteltu yhteenveto selvitysmies-mallilla. Varautumisen ja valmiussuunnittelun osalta tarvitaan ryhmien välistä yhteistyötä. Esitetään yhteisen suunnitelman laatimista. Tienpito olisi syytä käsitellä samassa teemaryhmässä kuin muu liikennejärjestelmäsuunnittelu, sillä ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä suunnittelun että rahoituksen näkökulmasta. Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus käsittää myös teemaryhmän ulkopuolisia asioita: on tarve tehdä yhteistyötä. www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Maakuntakaavoitus Maakuntakaavan, liikennestrategian ja vesihuoltostrategian tulee muodostaa yhtenäinen strategisen suunnittelun kokonaisuus. Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä toteuttajia. Tulee pitää yllä ja vahvistaa ohjaus- ja hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa. Koska maakunta on kasvava, tulee pyrkiä jatkuvaan prosessiin. Eri väestöryhmien kansalaisosallistumista tulee vahvistaa. Tulee erityisesti panostaa maakunnan suunnitelmien toteuttamisen edistämiseen. Tulee olla mahdollisuuksia kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Tärkeää on nähdä alueelliset erot tarpeissa: kaupunkiseutujen, kasvavien keskuskaupunkien ja niiden naapurien, seutukeskusten ja maaseutualueitten tarpeet ovat erilaisia. Maakuntauudistuksen haasteena on siirtyminen pois kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta tulee sopia kuntien ja valtion kanssa. 29.5.2017 86 www.pirkanmaa2019.fi Haasteena myös valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. Lakimuutoksista johtuen YM ei enää kokoa valtion näkemystä maakuntakaavoitusprosessiin, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä. Maakunta ratkaisee itse, miten palautteen ottaa huomioon. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi yhteyspinnoista tulee sopia. Maakunta tulee toimimaan myös keskeisenä palveluiden toteuttajana, mikä eroaa nykyisestä roolista. Maakunnan tuottamien palvelujen sijoittamisella on yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeinen merkitys ja sen kytkentä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen tulee tunnistaa. Muutokset sääntelyssä (MRL, VAT) lisäävät suunnittelun vastuuta paikallisesti. Pirkanmaan on tarpeen varautua MRL:n kokonaisuudistukseen etunojassa. Maakuntakaavoituksen keskeinen sisältö liittyy strategisten valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen. Kuntien kaavoitusvastuu vahvistuu.

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Liikennejärjestelmätyö Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka määrittelee kehittämisen tahtotilan Jatkuva liikennejärjestelmätyö jalkauttaa strategioita, reagoi aktiivisesti muutoksiin ja ohjaa jatkosuunnittelua ja esimerkiksi tienpidon ohjelmointia. Erittäin tärkeää jatkuva liikennejärjestelmätyö on kasvavalla kaupunkiseudulla, ja siinä täytyy maakunnan ja kaupunkiseudun toimijoiden roolit sopia, että päällekkäisyyksiä ei synny. Tavoitteena tulee olla jatkuvan liikennejärjestelmätyön vahvistaminen. Maakunnan suhde valtion toimijoihin vielä täysin avoin mm. vastuiden osalta kuinka näkyy suunnittelussa? Muun muassa teiden suunnitteluvastuu on vielä avoinna. Liikennehankkeiden toteuttamisen edistäminen on jatkossakin maakunnan ja kuntien kannalta tärkeää. Toimintamallien löytäminen yhteiseen edunvalvontatyöhön pohdittava. Maakunnan liikennestrategia Osa alueiden käytön strategisen suunnittelun kokonaisuutta Pitkän aikavälin suunnitelma, osoittaa kehittämisen painopisteet ja laajat tavoitteet. Jatkuva liikennejärjestelmätyö Lyhyen ja keskipitkän aikavälin nopeasti reagoivaa kokonaisuuden suunnittelua Erittäin tärkeää yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Toteutuksen suunnittelu ja tilaaminen Kokonaisuus riippuu maakunnan ja valtion tehtävänjaosta (vielä avoinna) 29.5.2017 87 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Edistetään yleis- ja asemakaavaprosessien laatua ja lainmukaisuutta yhteistyössä kuntien kanssa. Keskiössä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen kuntakaavoituksessa; mm. vähähiilinen yhdyskuntarakenne. Lakimuutosten (MRL) vaikutukset tehtävissä ovat pitkälti nähtävissä jo ennen maakuntiin siirtymistä. Merkittävin muutos siinä vaiheessa koskee kattavan oikeudellisen valvontatehtävän poistumista. Vastuiden muuttuminen (valtiolta/maakunnalta kunnille) lisää asiantuntija-avun ja vuorovaikutuksen tarvetta. Resurssien mukaan lisätään kunnille suunnattua koulutusta. ELY:n tarjoama yhdenluukun maankäytönja ympäristön asiantuntijapalvelu on koettu hyväksi. Vastaava palvelu tulee jatkossa säilyttää. Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja esim. LUOVAn suuntaan ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva viranomaisyhteistyö. Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä, vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäytön suunnittelu ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Valtakunnallista ja kuntakohtaista tietoa tulisi ottaa paremmin käyttöön jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus on koettu hyväksi. Jatkossa tulisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli. 29.5.2017 88 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa MAL-sopimus Rahoituksen kanavoiminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkossakin tärkeää. Sopimusmenettelyn roolista maakuntakehyksessä ei ole tehty päätöksiä. Menettelyä ei ole sisällytetty aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiin. Pirkanmaalla MAL-sopimuksesta on hyvät kokemukset, ja sen halutaan jatkuvan. Kunnat haluavat suoran sopimismenettelyn valtion suuntaan. Jatkossa tulee pohtia maakunnan tuottamien palveluiden (mm. tienpito) rooli MAL-sopimuksessa. Riippuu erityslainsäädännöstä. Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa, kun valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna, ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella. 29.5.2017 89 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla. Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan ja valtion viranomaisten välillä. Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten (pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken. Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan valmiussuunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin. Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten edistäminen (maakunnan rooli?). Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen. Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim. biotalouden edistäminen). Jatkossa pohdittava, miten järjestetään valvontatehtävät maakunnan poliittisessa järjestelmässä. Tulee varmistaa vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta, poliittinen päätöksenteko). Tulee varmistaa, että viranomaisvalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata Resurssien kohdentaminen: Tulee turvata riittävä asiantuntemus. Jatkossa selvitettävä, miten hoidetaan jatkossa asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla on nykyisin valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus. 29.5.2017 90 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Joukkoliikenne Keskeinen kysymys on, halutaanko muutoksesta selvitä vai halutaanko siitä hyötyä Maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä on suuri. Henkilökuljetusten kokonaisuuden uudistamisella on mahdollisuus saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja myös joukkoliikenne näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä viitekehyksessä. Uudistaminen edellyttää pelisääntöjen laatimista ja suunnittelun ja ohjauksen keskittämistä. Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka mahdollistaa esimerkiksi sujuvat vaihdot. Hallinnollisten rajojen ei pidä näkyä kuluttajalle. Asiaa ei tule tarkastella vain järjestäjän näkökulmasta, vaan käyttäjän tarpeisiin perustuen. Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä, jotka tulee ratkoa hallinnollisesti. Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä alueen kuntien ja Tampereen toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Liikennepalvelulain tavoitteena on avata julkisia kuljetuksia muillekin käyttäjille. Tämä on iso muutos paitsi henkilökuljetusten, myös joukkoliikenteen näkökulmasta. Tavoitteet henkilöliikenteen näkökulmasta: 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja Tiivistetään kehittämisyhteistyötä ja lisätään ennakointia (seutu, maakunta ja kunnat sekä KELA) Hyödynnetään erikoistuvaa osaamista: massajoukkoliikenne ja muu henkilöliikenne Nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely) Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet (matkojenyhdistely, tiedottaminen, MaaS ) Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen 2. Tehostaa henkilöliikenteen järjestämistä Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti kysyntää, kannattavuus paranee Karsitaan heikosti kannattavaa joukkoliikennettä, lisätään joustavia ja esteettömiä palveluja Hyödynnetään välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä Kuljetuksia yhdistellään (koulu, sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki) Ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön säilymisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tulisi selvittää ja luoda kulttuuriympäristöstä mahdollisuus, johon kannattaa satsata ja jota tarvitaan maakunnassa. Kulttuuriympäristön hoidon tulee olla mukana maakunnan strategioissa, jotka ovat lakisääteistä työtä. Tutkimushankkeitten ohjelmoiminen ja rahoittaminen osaksi maakunnan imagollisia, taloudellisia ja hyvinvoinnin tavoitteita. Maakunta tulee myöntämään erilaisia avustuksia. Sekä rakennusperinnön hoitoon että perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon, maaseudun rakentamiseen sekä ympäristökasvatushankkeille annettavilla avustuksilla on merkittävä vaikutus kulttuuriympäristötyön vaikuttavuuteen maakunnassa. Käytetään sekä alueiden suunnittelun että aluekehityksen voimavaroja ja resursseja kulttuuriympäristötyön edistämiseen. Esim. hanketukiin ja investointiavustuksiin tulisi sisällyttää kulttuuriarvojen huomioon ottamisen kriteerit. Kulttuuriympäristötyön motivoinnin tulee lähteä alueiden omista vahvuuksista ja käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena mm. kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvostuksen nostaminen paikallistason päätöksenteossa. Maakunnassa täytyy huolehtia riittävistä resursseista. Erityisesti kulttuuriympäristön hoitoon tarvitaan lisäresurssia, mm. avustusten, koulutuksen ja kulttuuriympäristötutkimuksen muodossa. Maakuntahallinnon ja maakuntamuseon tehtävät täydentävät toisiaan ja tätä työtä voidaan tukea pysyvässä yhteistyöryhmässä. Tulee liittää kulttuuriympäristökasvatus ja elinikäinen oppiminen osaksi maakunnan ympäristökasvatusta. Kulttuuriympäristötiedon tuottaminen ja sen hyvä saatavuus on tärkeää sekä käyttäjien että kuntapäättäjien kannalta. Erilaisten tietojärjestelmien rajapinnat tulee saada joustaviksi. Parannetaan ympäristön tilan seurantaa kehittämällä seurantametodeja ja liittämällä seuranta tietojärjestelmiin. Maakunnan ja maakuntamuseon työnjako tulee koordinoida niin, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Yhteistyötä lisätään toimivilla, pysyvillä yhteistyöryhmillä. 29.5.2017 92 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Juridisen avun tuottaminen maakunnan rakennusvalvontoihin olisi tarpeellista. Osa rakennusvalvonnoista tekee myös alueensa poikkeusluvat. Tähän tarvittaisiin juristin konsulttiapua useassa kunnassa. Energialainsäädännön vaatimusten täyttämiseen tarvittaisiin myös ulkopuolista apua erityisesti pienissä kunnissa missä ei ole mahdollista palkata erillistä LVI-tarkastajaa ja energia-asiantuntijaa. Rakennusvalvontojen yhteisten käytäntöjen lisääminen voisi olla maakunnan rakennustoimen käytännön edistämistä. 29.5.2017 93 www.pirkanmaa2019.fi

ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Ympäristötieto maakunta ympäristötiedon käyttäjänä ja tuottajana Nyt ja jatkossakin tuotetaan, hallinnoidaan, ylläpidetään ja jaetaan ympäristötietoa Selvityksiä ja viranomaistyötä varten tuotettu ja ylläpidettävä ympäristötieto Ympäristötiedon jakaminen ja avaaminen (avoimien rajapintapalveluiden kautta) Alueellisen tietopalvelun ja digitaalisten tietonäkymien kehittäminen ja ylläpito Tuotetaan tietoa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tietojärjestelmiin Samoin käytetään lukuisia eri ylläpitäjien tarjoamia tietojärjestelmiä Viranomais- ja asiantuntijatyön tukena Selvitysten ja suunnitelmien lähtötietona Tarjottavien palveluiden pohja-aineistona (mm. ELY:n kehittämiskeskustelut) Suomen ympäristökeskuksen rooli ympäristötiedon tuottajana ja ylläpitäjänä on keskeinen Käytetyt järjestelmät ja aineistot kuvattu tarkemmin väliraportin liitteenä olevissa nykytilakuvauksissa. Tietoinfrastruktuuriratkaisujen alueellista kehittämistä Rakennetaan avoimen lähdekoodin paikkatietoinfrastruktuuria Kehitetään tietojen järjestelmäriippumatonta käytettävyyttä ja saavuutta Pyritään irti tietojärjestelmien toiminnallisista ja kustannuksellisista päällekkäisyyksistä Laajenevaa tiedolla johtamista Maakunnan rooli (ympäristö)tiedon tuotannossa laajentunut alueiden käytön ulkopuolelle Erityisesti SOTE-valmistelun ja -uudistuksen puitteissa vastattu esim. kiinteistö- ja palveluverkkotiedon tuottamisesta ja keräämisestä. Enenevästi tiedolla johtamisen roolia alueiden käytön ja operatiivisen toiminnan suunnittelun integraatiossa. 29.5.2017 94 www.pirkanmaa2019.fi

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Loppuraportti 22.5.2017 22.5.2017 1 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

Loppuraportin sisältö Osa I Nykytilan kuvaus 1. Teemaryhmän työskentely, alatyöryhmät 1.1 Viestintätoimet 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1 Maatalouspalvelut 2.2 Lomituspalvelut 2.3 Ympäristöterveydenhuoltopalvelut ja alkoholihallinto 2.4 Vesienhoito-, vesitalous-, kalatalouspalvelut ja ympäristötieto 3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä (sis. palveluja tehtäväkokonaisuusvaihtoehdot, asiakkuuden hallinta, järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako, monituottajuus ja tuottamistavat, vaikutusten arviointi, yhteistyö) 4. Maatalouspalvelut 5. Lomituspalvelut 6. Ympäristöterveydenhuoltopalvelut ja alkoholihallinto 7. Vesienhoito-, vesitalous-, kalatalouspalvelut ja ympäristötieto 8. Teemaryhmän huomioita jatkovalmisteluun Liitteet: Palvelukokonaisuuksien nykytila ja palveluiden järjestäminen maakunnassa 4 kpl: Maatalous, lomitus, ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto, vesienhoito-, vesi- ja kalatalous.

Osa I 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Heli Hantula pj. Merja Bojang Kirsi Sario Satu Appelqvist Iris Havola Anne Mäkynen Heidi Heino Juha Levomäki Raili Puro Timo Perälampi Heidi Tanhua Petri Liukku Leena Jakala Sari Laukkanen Hanna Juhe Reija Neva Anne Värilä siht. Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupunki, alatyöryhmän pj. Pirkkalan kunta Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus, alatyöryhmän pj. Pirkanmaan ELY-keskus, alatyöryhmän pj. Sastamalan kaupunki, lomituspalvelut, alatyöryhmän pj. Lempäälän YTA Virtain kaupunki Kihniön kunta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaikkiaan teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentelyyn on osallistunut noin 50 henkilöä. Teemaryhmä on kokoontunut 10 kertaa: 27.10.2016, 15.11.2016, 8.12.2016, 12.1.2017, 9.2.2017, 10.3.2017, 30.3.2017, 11.4.2017, 25.4.2017 ja 17.5.2017. Teemaryhmän työ on edennyt työsuunnitelman mukaisesti ja vastaa tehtävänantoon. Nykytilan kuvaukset ja palvelumallien vaihtoehtotarkastelu on toteutettu. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio): Jatkovalmistelun resurssitarpeet selviävät uuden tehtävänannon jälkeen. 22.5.2017 3 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

1. Teemaryhmän työskentely Alatyöryhmien jäsenet Maatalouspalvelut Juha Levomäki pj. Pirkanmaan ELY-keskus Marika Arrajoki-Alanen Pirkanmaan ELY-keskus Timo Perälampi Lempäälän YTA Perttu Nääppä Sastamalan YTA Markku Mäkelä Oriveden YTA Heli Varpula Huittisten YTA Ari Kortessalo Kankaanpään YTA Heidi Kuutti-Selkee Keuruun YTA Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa ry Sirkku Mäkelä MTK-Pirkanmaa ry Heidi Tanhua Virtain kaupunki Petri Liukku Kihniön kunta Hanna Kukkola Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Anne Värilä siht. Pirkanmaan ELY-keskus Lomituspalvelut Raili Puro pj. Sakari Eerola vpj. Merja Heikkilä siht. Päivi Hakala Mirjami Peltola Marjo Ahola Anne Ahola Erika Koivumäki Heikki Salomaa Mika Nieminen Sastamalan lomituspalvelut Lempäälän lomituspalvelut Sastamalan lomituspalvelut Sastamalan lomituspalvelut Lempäälän lomituspalvelut Maatalouslomittajat ry (Sastamala) Maatalouslomittajat ry (Lempäälä) MTK-Satakunta ry MTK-Pirkanmaa ry MTK-Pirkanmaa ry 22.5.2017 4 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

1. Teemaryhmän työskentely Alatyöryhmien jäsenet Ympäristöterveydenhuoltopalvelut: Merja Bojang pj. Tampereen YTE Kirsi Sario varapj., siht. Pirkkalan YTE Risto Ekonen Sastamalan YTE Anne Vornanen Keuruun YTE Satu Virtaranta Tampereen YTE Tuula Sillanpää Tampereen YTE Jyrki Haapasalmi Tampereen YTE Sari Laukkanen Tampereen YTE Hanna Lundström Pirkkalan YTE Sari Rantala Sastamalan YTE Pia Sarja Keuruun YTE Harri Maijanen Keuruun YTE Leena Jakala Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Markku Paavilainen Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Vesienhoito-, vesitalous- ja kalatalouspalvelut: Heidi Heino pj. Pirkanmaan ELY-keskus Mari Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Anneli Vainonen Pirkanmaan ELY-keskus Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskus Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto Iris Havola Pirkanmaan liitto Hannu Salo Pasi Halme Risto Ekonen Pohjois--Savon ELY-keskus, Järvi- Suomen kalatalouspalvelut Tampereen kaupunki Sastamalan YTE 22.5.2017 5 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

Teemaryhmän viestintätoimet 2016 28.10. Maaseutuyksikön info, Pirkanmaan ELY-keskus 12.10. Lomituspalveluiden valtakunnallinen koulutustilaisuus 3.11. YTA-päälliköiden ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tapaaminen 4.11. YTA-alueiden kuntaviranomaisten koulutustilaisuus 24.11. Mouhijärven-Suodenniemen MTK:n syyskokous 29.11. Pirkanmaan liiton ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön infotilaisuus 1.12. Hämeenkyrön MTK:n ja työterveyshuollon tapaaminen 7.12. Valvontapäälliköiden tapaaminen (Eteläinen Suomi) 15.12. YTA esittely, Tampereen osaamis- ja elinkeinolautakunta 2017 11.1. 11.1. Maaseutupäälliköiden, MMM ja Mavin yhteistyöpalaveri Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien tapaaminen 18.1. STM:n ja MMM:n ympäristöterveydenhuollon maakuntakierros, Tampere 31.1. 13.2. YTA-päälliköiden ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tapaaminen Lomituspalveluiden valtakunnallinen keskustelutilaisuus maakuntauudistukseen liittyen 17.2. Maakuntauudistuksen MMM:n roadshow, Tampere 8.3. Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon henkilöstön työpaja 9.3. Viljelijätukikoulutus, Hämeenkyrö 13.3. Viljelijätukikoulutus, Lempäälä 21.3. Viljelijätukikoulutus, Ruovesi 22.3. Viljelijätukikoulutus, Virrat, Ikaalinen 27.3. Viljelijätukikoulutus, Orivesi 29.3. Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön työpaja, viljelijätukikoulutus Pälkäne 30.3. Viljelijätukikoulutus, Sastamala 11.4. Lomituspalveluiden yhteistyöryhmän kokoontuminen 21.4. Viljelijätukikoulutus, Kihniö 22.5.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi 24.4. YTA-alueiden kuntaviranomaisten työpaja

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1 Maatalouspalvelut Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Maataloushallinnon tehtävänä on ruuan tuotannon, huoltovarmuuden ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen Viljelijätukien myöntö, maksatus, valvonta ja jatkotoimet Kasvintarkastus Volyymi: maatiloja 4000 kpl, maataloustukien välitön elinkeinollinen vaikuttavuus 120 M /vuosi Tuotantotapa ja palveluverkko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja maksajavirastosopimukset määrittävät ELY-keskuksen ja YTA-alueiden toimintatavan. Pirkanmaalla toimii kolme kuntien yhteistoiminta-aluetta: Lempäälä, Sastamala, Orivesi Kolme päätoimipaikkaa ja 11 sivutoimipistettä, 20 htv. Lisäksi Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Punkalaitumen, Ruoveden ja Virtain maatalouspalvelut tuotetaan Huittisten, Kankaanpään ja Keuruun YTA-alueiden toimesta. Pirkanmaan ELY-keskus 20 htv., Aluehallintovirasto 1 htv. 22.5.2017 7

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1 Maatalouspalvelut Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Viljelijätukihallinto on jo osittain sähköistetty Nykyinen YTA-alueiden yhteistoimintamalli on koettu hyväksi, mutta synergiaetuja ELYkeskuksen kanssa ei ole voitu hyödyntää Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Maataloushallinto on moniportainen, tukimuotoja on runsaasti ja tukijärjestelmät ovat monimutkaisia Tehtävät ovat jakaantuneet epätasaisesti kalenterivuodelle Prosessien ja toimintojen sähköistämistä on jatkettava Pienten ja harvalukuisten tukimuotojen palvelujen keskittäminen Yhdyspinnat Teemaryhmä 1: aluehallinnon varautuminen, viljelijöiden valmiuskoulutus Teemaryhmä 2: maaseudun kehittäminen Teemaryhmä 3: alkutuotantoon liittyvät asiat maankäytössä 22.5.2017 8

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.2 Lomituspalvelut Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Lomituspalvelu on viljelijöiden (kotieläintilat) sosiaaliturvan toteuttamista Lomituspalvelujen tuotetaan kotieläintilallisille MYEL-vakuutetuille paikallisyksikön tai itse järjestetyn lomittajan toimesta (vuosiloma, sijaisapu, tuettu maksullinen lomitus) Volyymi: 760 maatilaa, 1100 yrittäjää, 50 000 lomituspäivää/vuosi Tuotantotapa ja palveluverkko Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelulaki Toimeenpanovastuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (MELA) MELAlla on sopimukset Pirkanmaalla Sastamalan ja Lempäälän lomituspalveluyksiköiden kanssa Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Punkalaitumen palvelut tuotetaan Honkajoen, Keuruun ja Vehmaan yksiköissä. Maatalouslomittajia 200 htv., hallintohenkilöstöä 14 htv. Lisäksi lomituspalveluja tuotetaan 35 yrityksessä 22.5.2017 9

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.2 Lomituspalvelut Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Pirkanmaalla nykyiset paikallisyksiköt toimivat hyvin Palvelut on tuotettu laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti Asiakastyytyväisyyskyselyssä (2016) Pirkanmaan sijoitus toiseksi paras valtakunnallisesti Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Valtakunnallinen ohjausjärjestelmä Viljelijöiden tasapuoliset palvelut turvattava valtakunnallisesti Yhdenmukainen neuvonta ja ohjaus laintulkinnoissa Tulevaisuuden haasteina lomitustyön houkuttelevuus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus Lomittajien työnkuvan laajentaminen ja hallinnollisen työn järjestämisen yhteistyössä maatalouspalvelujen kanssa Yhdyspinnat: Lomitus- ja maatalouspalveluilla on yhteiset asiakkaat 22.5.2017 10

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.3 Ympäristöterveydenhuoltopalvelut ja alkoholihallinto Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tehtävien tarkoituksena on ehkäistä ympäristöstä ihmisille ja eläimille aiheutuvaa terveyshaittaa ja vaaraa Elintarvikevalvonta (sis. alkutuotannon ja tupakkalain valvonta, elintarvikeviennin ja sisämarkkinatuonnin valvonta) Alkoholihallinto, Pirkanmaa hoitaa myös Keski-Suomen alueen Eläinlääkintähuolto (sis. eläinlääkäripalvelut, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta) Eläinten pitoon liittyvät valvontakokonaisuudet (maataloustukiin liittyvien täydentävien ehtojen, merkinnän ja rekisteröinnin sekä lääkitykseen liittyvät valvonnat) Terveydensuojelu Volyymi: elintarvikevalvontakohteita 5300 kpl ja tarkastuksia 2400 kpl, eläinlääkinnän toimenpiteitä 25 000 kpl, alkoholivalvontaa ja tarkastuksia 1300 kpl. Terveydensuojelu suhteutuu väkilukuun. Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla toimii neljä kuntien yhteistoiminta-aluetta: Keurusselkä, Pirteva, Sotesi ja Tampere 14 valvonnan toimipistettä, 18 eläinlääkärivastaanottoa, Aluehallintoviraston toimipiste Toiminnan resurssi on 108 htv:tä 22.5.2017 11

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.3 Ympäristöterveydenhuoltopalvelut ja alkoholihallinto Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Nykyinen yhteistoimintamalli on koettu hyväksi. Selvitysten perusteella on osoitettu, että toiminta on kustannustehokasta. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää yhtenä palvelukokonaisuutena Valvonnan tasapuolisuuden varmistaminen jatkossa. Riskiarvioinnin ja valvonnan sekä asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen. Päivystys edelleen virkatyönä ja tulisi ulottaa myös terveydensuojeluun (erityistilanteet) Muita huomioita STM on tilannut Pirkkalan kunnalta selvityksen, jossa arvioidaan sellaisen maakunnallisen yksikön toimintaedellytykset, jossa ympäristöterveydenhuolto muodostaa vahvan itsenäisen kokonaisuuden alkoholihallinnon kanssa. Selvityksessä arvioidaan miten yhteistyö hoidetaan perusterveydenhuoltoon, maaseutuhallintoon, pelastustoimeen, vesihallintoon ja maankäyttöön. Luonnonvarakeskuksella selvitys valtakunnallisesti eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta ja kustannustehokkuudesta Yhdyspinnat: Teemaryhmä 1: taudit, epidemiat, häiriötilanteet Teemaryhmä 2: elinympäristön laatu SOTE 22.5.2017 12

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.4 Vesienhoito-, vesitalous- ja kalatalouspalvelut sekä ympäristötieto Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö: Toiminnan tarkoituksena on edistää vesistöjen hyvää tilaa ja käytettävyyttä Vesitalous: vesistöjen säännöstely, tulvariskien hallinta, vesilupien hallinta, vesistörakenteiden omistajuus ja kunnossapito (kiinteistöyhtiö), rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologinen seuranta ja vesitilannekuva, vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuus Vesienhoito: Vesienhoidon suunnittelu ja kuuleminen, vesien tilan seuranta, toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen, toteutuksen seuranta ja raportointi. Kalataloushallinto huolehtii kalatalouden osa-alueiden toimintaedellytysten säilymisestä ja edistämisestä Kalatalous: elinkeinokalatalous, vapaa-ajan kalastuksen kehittäminen, kalavarojen hoito, yleisen kalatalousedun valvonta Ympäristötiedon tuottamisella tuetaan päätöksentekoa ja ajetaan tietoa julkiseen käyttöön Tuotantotapa ja palveluverkko Vesienhoito- ja vesitalouspalvelut tuotetaan Pirkanmaalla (pl. patoturvallisuusviranomaisen tehtävät ja vesistörakenteiden omistajuus). Yhteistyötä tehdään erityisesti Läntisen vesienhoitoalueen ja Kokemäenjoen vesistöalueen ELY-keskusten kanssa. Järvi-Suomen Kalatalouspalvelut on keskitetty Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Järvi-Suomen alueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 22.5.2017 13

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.4 Vesienhoito-, vesitalous- ja kalatalouspalvelut sekä ympäristötieto Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Vesistöalueyhteistyö on toimivaa, mutta ylimaakunnallisesti on kehittämistarpeita (Kokemäenjoki) Keskitetyt palvelut: Pirkanmaa vastaa valtakunnallisen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta (Y-aspa). Lisäksi useita palveluita on keskitetty valtakunnallisesti. Kalatalouspalvelujen keskittäminen valtakunnallisesti kolmeen alueeseen on osoittautunut hyväksi Suorittavien tehtävien ulkoistaminen ja suuralueittaiset hankinnat ovat tehostaneet toimintaa Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Ylimaakunnallisen vesistöalueyhteistyön kehittäminen Palveluiden keskittäminen asiakaspalvelun, osaamisen ja erikoistumisen näkökulmasta Yhteistyön tulee olla sujuvaa valtion lupa- ja valvontaviraston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa mm. vesilain valvontatehtävä ja vesienhoidon suunnittelu Maakunnan roolin täsmentyminen mm. yleisen edun valvonnassa Ympäristötiedon tuottaminen ja SYKEn tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen tärkeää Yhdyspinnat: Teemaryhmä 1: tulvariskien hallinta ja vesitilannekuvan ylläpito, patoturvallisuus Teemaryhmä 2: vesihuolto, elinympäristö laatu, elinkeinokalatalous, bio- ja kiertotalous Teemaryhmä 3: tulvariskit ja patoturvallisuus maankäytössä, pohja- ja pintavesien suojelu, ympäristötietoisuus 22.5.2017 14

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Asiakastarpeen analysointi on toteutettu alatyöryhmittäin Lainsäädännön vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi vaikutuksia on hankala arvioida. Tukipalveluiden muutostarpeet Palveluiden ja tehtävien laadukas toteuttaminen edellyttää riittävää erityisosaavaa juristityövoimaa (esim. Aluehallintoviraston eläinten pidon rajoituspäätökset) Maakunnassa tulee pyrkiä yhtenäisiin tietojärjestelmiin kehittämisen aikaikkuna huomioiden ja ICT-ratkaisuissa tulee lähtökohtaisesti tukeutua valtakunnallisiin ratkaisuihin. Työsuojeluorganisaation valmistelu on aloitettava ajoissa 22.5.2017 15

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Yhdyspinnat on tunnistettu, työnjaon arviointi vaatii jatkovalmistelua Nykyisellään YTA alueilla on viljelijätukien hallinnoinnin ulkopuolisia toimia, esim. maaseudun kehittämistehtäviä ja tieasioita. Tehtävät ovat jatkossakin kunnan elinvoimatehtäviä, jotka kunnat organisoivat itse. Ympäristöterveydenhuollossa korostuu erityisesti yhteistyön tarve perusterveydenhuoltoon. Vesienhoito ja vesitalous kytkeytyvät erityisesti vesihuoltoon ja maakuntakaavoitukseen. 22.5.2017 16

Osa II Palveluiden järjestäminen Osassa II käsitellään alatyöryhmien näkemyksiä parhaista palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista. Alatyöryhmät ovat tarkastelleet vaihtoehtoja vain omasta näkökulmastaan, jossa lähtökohtana on ollut asiakasnäkökulma. 22.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

4. Maatalouspalvelut - Palvelu- ja tehtäväkokonaisuusvaihtoehdot - Asiakkuuden hallinta - Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako - Monituottajuus ja tuottamistavat - Vaikutusten arviointi - Yhteistyö 22.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

Maatalouspalvelujen asiakkaat ja tarpeet Maatalouspalvelujen asiakaskunta viljelijät, erilaiset maatalousalan toimijat, maanomistajat, kauppaliikkeet, tukut, torimyyjät, kauppapuutarhat ja yhdistykset Viljelijöiden yleiset palvelutarpeet: viljelijä- ja rahoitustuet, lomitus-, eläinlääkintä-, sekä neuvontapalvelut, tuotannon ohjaus ja viljelijöiden hyvinvointi Maatalouspalvelut alatyöryhmä on keskittynyt valmistelutyössä viljelijätukiin liittyviin tehtäviin: maataloustukien myöntö, maksatus, valvonta ja jatkotoimet, sisältäen mm. ympäristösopimukset (mm. kosteikot, perinnebiotoopit, alkuperäisrodut), luomusitoumukset, luomuvalvonta, kasvintarkastus, mehiläistuet, puutarhatuet, täydentävien ehtojen valvonta. 22.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

Maatalouspalvelujen järjestäminen Tarkastelussa lähtökohtana oli viisi erilaista palvelumallia Palvelumalleja yhdistää se, että suoritettavat palvelut ovat järjestäjätehtäviä MMM:n lakiesityksen mukaisesti maksajavirastosopimuksen alaisia tehtäviä ei voi siirtää liikelaitokseen tai kolmannelle osapuolelle. Palvelumallikokonaisuuksia tarkasteltiin alatyöryhmän palavereissa, erilaisissa työpajoissa ja viljelijöille suunnatulla palveluntarvekyselyllä Palvelutarvekyselyyn saatiin 575 vastausta, joka on n. 18 % viljelijöistä. Valmistelussa valittiin kolme vaihtoehtomallia jatkotarkasteluun, joista toimivammaksi vaihtoehdoksi todettiin vaihtoehto C. Palveluverkko: Päätoimipiste ja seudulliset palvelupisteet Ajanvaraustoiminnan kehittäminen ja sähköiset palvelut 22.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

Asiakkaat: maatilayrittäjät, maaseutuyritykset, maanomistajat, yhdistykset, kauppaliikkeet, tukut, torimyyjät, kauppapuutarhat, julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, säätiöt, kotieläinten omistajat, eläinlääkinnän asiakkaat Vaihtoehto C ELY-keskuksen tehtävät Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Ympäristösopimusten ja luomusitoumusten käsittely Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomutarkastus Maaseudun kehittäminen ja rahoitus YTA-tehtävät Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö AVI:n tehtävät Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Lomituspalvelut Lomitus ja sijaisapu Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Maaseutu- ja eläinlääkintäpalvelut muodostuvat yhdistämällä ELYkeskuksen, kuntien YTA-alueiden, lomitustoimen ja eläinlääkinnän sekä aluehallintoviraston tehtävät. 22.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi Maakunnan maaseutu- ja eläinlääkintäpalvelut Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Maataloustukien, ympäristösopimust en ja luomusitoumusten käsittely ja myöntö Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomutarkastus Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Lomitus ja sijaisapu Eläinlääkintä

Vaikutusten arviointi, vaihtoehto C Vaihtoehto C Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset Asiakkaat saavat laajemman palvelukokonaisuuden käyttöönsä Palveluiden valinnanvapaus lähimpään palvelupisteeseen Asiakastarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen Neuvonta, koulutus ja tukikäsittely samassa virastossa Uuden organisaation hahmottaminen Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset Laajempi näkemys kokonaisuudesta ammattitaidon lisääntyminen Asioiden siiloutuminen vähenee, toivottavasti poistuu Asiakaspalvelun laadun mitattavuus ja vertailtavuus paranee laatu paranee Samojen asiakkaiden kanssa toimivien viranhaltijoiden mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen tehtävien eriyttäminen huomioiden Miten malli huomioi yhdyspinnat TEM:in palveluiden (mm. kehittämispalvelut, työllisyys) kanssa? Miten malli huomioi yhdyspinnat ELY-keskuksen ympäristövastuualueen edistämistehtävien (mm. biotalous, luonnon monimuotoisuus, peruskuivatus) kanssa? Taloudelliset vaikutukset Vahva, aluetaloudellisesti vaikuttava kokonaisuus (maatalouspalveluiden vuotuinen aluetaloudellinen vaikutus on n. 120 M ) Kokonaisuus muotoutuu merkittäväksi osaksi maakunnan organisaatiota Toiminnan tehostuminen Hallinnon keventyminen ei niin paljon päällekkäisiä toimintoja Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset Yleishallinnon synergiaedut Valvontojen yhdenaikainen tekeminen helpottuu (esim. täyd.ehdot, eläinten merkitseminen ja eläinlääkäri) Mahdollisuus yhteistarkastuksiin (nyk. ELY-AVI) Maaseudun kehittämisohjelman koordinointi on kokonaisuutena Mikä on ympäristöterveydenhuollon eläinlääkinnän tahtotila? 22.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

Pohdintaa maatalouspalveluista osana maaseutu- ja eläinlääkintäpalveluja (C) Hyödyt asiakkaalle Tärkein hyöty viljelijäasiakkaan kannalta on sujuvat palvelut yhdeltä luukulta. Suurin osa viljelijäasiakkaiden tulonmuodostuksesta on riippuvaista palvelujen toimivuudesta. Suuri yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka rakentuu asiakaslähtöisesti Ammattitaitoisen palvelun lisääntyminen Palveluja voidaan hyödyntää täysimääräisesti Asiakaspalvelun mitattavuus ja vertailtavuus paranevat Toimintatavat joustavoituvat, esim. valvontojen yhdenaikainen tekeminen helpottuu Samojen asiakkaiden kanssa toimivien viranhaltijoiden keskinäinen vuorovaikutus on helpompaa Palveluilla on runsaasti keskinäisiä liittymäpintoja Hyödyt henkilöstölle ja hallinnolle Vahvistaa henkilöstön osaamista ja palvelua Henkilöstöresurssien käytön joustavoituminen (mm. sijaisuudet) Etätyömahdollisuus henkilöstölle Yksi maksajavirastosopimus Yleishallinnon synergiaedut - kustannustehokkuus lisääntyy 22.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

5. Lomituspalvelut - Palvelu- ja tehtäväkokonaisuusvaihtoehdot - Asiakkuuden hallinta - Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako - Monituottajuus ja tuottamistavat - Vaikutusten arviointi - Yhteistyö 22.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

Lomituspalvelujen järjestäminen Organisoituminen Järjestäjän tehtävät: palvelujen hankinta, suunnittelu, seuranta, ohjaus, valvonta ja rahoituksesta huolehtiminen Maakunnalle siirtynee nykyisiä Melalla olevia järjestäjätehtäviä Tuottajan tehtävät: viranhaltijapäätökset ja tilalla tapahtuva lomitustyö Maakunnan toimintayksikkö» Ei omaa johtokuntaa, viranhaltija päätöksentekijänä» Nettobudjetointiyksikkö Osana maakunnan maaseutu- ja eläinlääkintäpalveluja Valinnanvapaus Maakunnan tuottama lomituspalvelu tai asiakkaan itse hankkima Maakunnan tuottamana vaihtoehtoina Maakunnan lomittaja Maakunnan hankkima ostopalveluyrittäjä -lomittaja 22.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

Pohdintaa lomituspalveluista osana maaseutu- ja eläinlääkintäpalveluja Hyödyt asiakkaalle Tärkein hyöty asiakkaan kannalta on sujuvat palvelut. Lomituspalveluilla toteutetaan viljelijöiden sosiaaliturvaa ja varmistetaan hyvinvointia ja jaksamista. Suuri yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka rakentuu asiakaslähtöisesti Yhteiset asiakkaat Ammattitaitoinen palvelu ja asiakaspalvelun varmistaminen (toimitusvarmuus) lisääntyvät Palveluilla on runsaasti keskinäisiä liittymäpintoja Hyödyt henkilöstölle ja hallinnolle Osaamisen kehittäminen - maatalouslomittajista maaseudun moniosaajia Töiden jakaminen ja sijaistaminen sujuu helpommin Tiedon kulku toimijoiden välillä on luontevaa Lomituksen palveluverkko Maatalouslomittajien lähiesimiestyö tehdään etätyönä työnjohtoalueittain Useat kiinteät toimipisteet eivät välttämättömiä, sovittuja tapaamisia esim. kuntien lähipisteissä 22.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

Huomioita lomituspalvelulakiluonnoksesta Lakiesitys lausunnolla 3.7.2017 saakka ja syksyllä eduskuntakäsittelyssä Lakiesityksessä muutoksia toimeenpanojärjestelmään ja palveluihin Rahoitus yleiskatteelliseksi -> merkittävä vaikutus toimeenpanoon ja palvelutuotantoon Tilakohtainen lomitus (ent. henkilökohtainen etuus yrittäjälle) Palvelulla ei yhtiöittämisvelvoitetta Mahdolliset lakimuutokset voivat vaikuttaa suurestikin henkilöstöön ja palvelutarpeeseen 22.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

6. Ympäristöterveydenhuoltopalvelut ja alkoholihallinto - Palvelu- ja tehtäväkokonaisuusvaihtoehdot - Asiakkuuden hallinta - Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako - Monituottajuus ja tuottamistavat - Vaikutusten arviointi - Yhteistyö 22.5.2017 28 www.pirkanmaa2019.fi

Ympäristöterveydenhuoltopalvelujen ja alkoholihallinnon järjestäminen Toimintakokonaisuudella pyritään estämään, poistamaan tai vähentämään hyväksyttävälle tasolle ihmisiin ja eläimiin joko suoraan tai ympäristön kautta kohdistuvia riskejä. Perimmäisenä tehtävänä on ihmisten terveyden suojelu. Alatyöryhmä tarkasteli neljää eri vaihtoehtoa. Toimivin ja vaikuttavin ratkaisu on itsenäinen yhteistä terveyttä tukeva palvelukokonaisuus (vaihtoehto B). Kaikki tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä Tehtävissä käytetään oikeusharkintaa ja merkittävää julkista valtaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävät, alkoholihallinto ja tupakkavalvonta samassa asiantuntijaorganisaatiossa merkittävä synergiaetu Palvelukokonaisuus sisältää ympäristöterveyden ja alkoholivalvonnan lisäksi osan ELY-keskuksen alkutuotannon ja vesienhuollon valvonnasta sekä osan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointitehtävistä Palveluverkko: Ympäristöterveyden valvonta: päätoimipiste ja maakunnan yhteiset seudulliset palvelupisteet Eläinlääkintäpalvelut: lähipalvelut oltava saatavissa 3 h kuluessa 22.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

Vaihtoehto B Asiakkaat: kunnat, yritykset ja väestö Ympäristöterveydenhuollon tehtävät (mm. ohjaus, lupamenettelyt, valvonta, lausunnot ja neuvonta) elintarvikevalvonta eläinlääkintähuolto eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonta täydentävien ehtojen valvonta terveydensuojelu tupakkavalvonta Kunnan tehtävistä talteen otettujen eläinten hoidon järjestäminen Aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon tehtävät ohjaus, neuvonta, valvonta luvat eläinsuojelu, täydentävien ehtojen valvonta ym. eläintautivarautuminen ELY-keskuksen tehtävistä kasvintarkastus ja eläinvalvonta vesitalouden valvontapalvelut Aluehallintoviraston alkoholihallinnon tehtävät alkoholivalvonta harmaan talouden valvonta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehtävät ennaltaehkäisevä kansanterveystyö ja terveyden edistäminen mukaan kaikkeen yhteiskunnan päätöksentekoon 22.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi Yhteinen terveys; ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut edistää ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia varmistaa terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet ja vedet varmistaa turvallisen ja terveellisen elinympäristön torjuu eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit (zoonoosit) ja mikrobilääkeresistenssiä vähentää tupakointia ja valvoo alkoholin myyntiä hoitaa ohjauksen, neuvonnan, valvonnan ja lausunnot valvoo osaltaan harmaata taloutta ja erityisesti elintarvikepetoksia antaa asiantuntijalausuntoja yhteiskunnan päätöksentekoon

Pohdintaa ympäristöterveydenhuoltopalveluista ja alkoholihallinnosta Ympäristöterveydellä on runsaasti yhteispintoja maakunnan muiden toimintojen, kuten perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuuden, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja maaseutuhallinnon kanssa. Ympäristöterveydellä on runsaasti yhteispintoja kuntiin jääviin toimintoihin, kuten maankäytön suunnitteluun, rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun. Tehtäviin kuuluu valvontatoiminnan ja ympärivuorokautisen eläinlääkinnän lisäksi varautuminen elintarvikeja vesivälitteisiin epidemioihin, erityistilanteisiin sekä vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien torjuntaan. Maakuntien välinen yhteistyö: Erityisen tärkeää alkoholihallinnossa, jotta voidaan varmistua riittävästä osaamisesta ja resursseista Virkaeläinlääkärin ympärivuorokautinen päivystys eläintaudeissa ja epidemioissa 22.5.2017 31 www.pirkanmaa2019.fi

7. Vesienhoito-, vesitalous- ja kalatalouspalvelut sekä ympäristötieto - Palvelu- ja tehtäväkokonaisuusvaihtoehdot - Asiakkuuden hallinta - Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako - Monituottajuus ja tuottamistavat - Vaikutusten arviointi - Yhteistyö 22.5.2017 32 www.pirkanmaa2019.fi

Vesienhoito- ja vesitalouspalvelujen järjestäminen Tehtävät ovat pääsääntöisesti järjestäjän toimintoja. Vesitehtävät tuottavat yleistä etua hyödyttävää palvelua ja sisältävät sidosryhmäyhteistyötä, joka ei ole tuotteistettavaa ja laskutettavaa palvelua ja tehdään osittain virkavastuulla. Tehtävien sijoittamista liikelaitokseen ei nähdä tarkoituksenmukaisena. Viranomais- ja edistämistehtäviä ei kannata erottaa toisistaan, sillä se aiheuttaisi tarpeetonta kaksoisresurssointia. Alatyöryhmä tarkasteli tehtävien järjestämiseksi kahta laajuudeltaan erilaista palvelumallivaihtoehtoa laaja (A) ja suppea (B). Näkemys on, että ympäristötehtävä on kokonaisuus (B), jota ei ole tarkoituksenmukaista rikkoa, mutta jolla on yhteyspinta maakuntakaavoituksen kautta muuhun maakunnan suunnitteluun. Ympäristötieto on läpileikkaavana. Tehtävien keskittäminen jatkossakin edellyttää sopimista muiden maakuntien kanssa. Keskittämisellä on selkeät taloudelliset hyödyt. 22.5.2017 33 www.pirkanmaa2019.fi

Vaihtoehto A Elinympäristöpalveluiden asiakkaat: asukkaat, kunnat, yritykset, yhteisöt, LUOVA, EU, maakunnat Vesienhoidon tehtävät Vesi- ja kalatalouden tehtävät Vesihuollon tehtävät ueiden käytön suunnittelun edistäminen Alueiden käytön edistämistehtävät (ELY) Maakuntakaavoitus Liikennetehtävät Luonnonsuojelun tehtävät Maakunnan elinympäristön suunnittelu- ja edistämispalvelut Vesienhoidon suunnittelu ja kuuleminen, toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen, toteutuksen seuranta ja raportointi * Vesientilan seuranta * Vesistöjen säännöstely ja kehittäminen Tulvariskin hallinta Hydrologinen seuranta ja vesitilannekuva * Vesistörakenteet * Patoturvallisuus * Vesilupien hallinta Rakennettujen vesien hoito ja käytettävyyden parantaminen Ojitustoimitukset, peruskuivatuksen ohjaus * Rahoitustukitehtävät (vesienhoito, rakennetut vedet, peruskuivatus) Vedenhankinta ja pohjavesien suojelu Kalavarojen hoito * Elinkeinokalatalous * Vapaa-ajan kalatalous * Kuntien alueiden käytön edistäminen Kulttuuriympäristön hoito Maakuntakaavoitus vesienhoidon ja vesitalouden tehtävien osalta Liikenneväylät, tienpito Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen 22.5.2017 34 www.pirkanmaa2019.fi Bio- ja kiertotalouden edistäminen * Tehtäviin liittyy osittain keskitettyjä palveluita Y M P Ä R I S T Ö T I E T O

Vaihtoehto B Ympäristöpalveluiden asiakkaat: asukkaat, kunnat, yritykset, yhteisöt, LUOVA, EU, maakunnat Vesienhoidon tehtävät Vesi- ja kalatalouden tehtävät Vesihuollon tehtävät Alueiden käytön edistämistehtävät Luonnonsuojelun tehtävät 22.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi Maakunnan ympäristöpalvelut Vesienhoidon suunnittelu ja kuuleminen, toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen, toteutuksen seuranta ja raportointi * Vesientilan seuranta * Vesistöjen säännöstely ja kehittäminen Tulvariskin hallinta Hydrologinen seuranta ja vesitilannekuva * Vesistörakenteet * Patoturvallisuus * Vesilupien hallinta Rakennettujen vesien hoito ja käytettävyyden parantaminen Ojitustoimitukset, peruskuivatuksen ohjaus Rahoitustukitehtävät (vesienhoito, rakennetut vedet, peruskuivatus) Vedenhankinta ja pohjavesien suojelu Kalavarojen hoito * Elinkeinokalatalous* Vapaa-ajan kalatalous * Kuntien alueiden käytön edistäminen Kulttuuriympäristön hoito Luonnonmonimuotoisuuden suojelun edistäminen Bio- ja kiertotalouden edistäminen * Tehtäviin liittyy osittain keskitettyjä palveluita Y M P Ä R I S T Ö T I E T O

Vaikutusten arviointi Vaihtoehto A Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset Kaikki elinympäristöön liittyvät palvelut yhdeltä luukulta Asiakkaalle palveluiden saanti näyttäytyy sujuvana, asiakasläheisenä ja asiantuntevana Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa palveluiden saamisen kotiovelle Tutut Y-aspa ja ymparisto.fi sivut edelleen asiakkaiden käytössä ympäristötiedon saamiseksi Uuden palvelumallin hahmottaminen Sähköisiin palveluihin tottuminen Jos Y-aspa ja ymparisto.fi eivät ole käytettävissä, korvaavan tiedon löytäminen Erilaiset asiakasryhmät Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset Henkilöstön osaamisen kannalta synergiaetu erittäin suuri Asiantuntijuus vahvistuu ja monipuolistuu Mahdollisuus uuden oppimiseen Eri organisaatioista tulevien tehtävien ja roolien hahmottaminen Uuteen toimenkuvaan sopeutuminen Eri organisaatioista tulevien toimintatapojen ymmärtäminen ja niistä oppiminen Taloudelliset vaikutukset Yhteistyö myös taloudellisena voimavarana Kustannushyötyä asiantuntijayksiköiden yhdistämisestä Synergiaetu on koko maakunnan etu Ylimaakunnallisesti hoidettavien/keskittävien tehtävien kautta säästöjä Kestävän elinvoiman lisääminen mm. yhteisten edistämistehtävien kautta (mm. ravinteiden kierto, biotalous, maa-ainesoton ohjaus, varautuminen) Rahoituksen jakautuminen yhteen liittyvien yksiköiden välillä Ympäristövaikutukset Ympäristöasioiden kokonaisvaltainen huomiointi (mm. ravinteiden kierto, kestävä biotalous) Digitalisaatio vähentää ihmisten liikkumisen tarvetta saadakseen palvelua Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset Mahdollisuus uuden toimintakulttuurin ja -tapojen luomiseen Kyky sopeutua uusiin toimintatapoihin Uuden roolin hahmottaminen Eri organisaatioista tulevien toimintatapojen ymmärtäminen ja niistä oppiminen Vastakkaisten näkökulmien ratkaiseminen (esim. säännöstely vs. kalatalous, vesiensuojelu vs. kaavoitus) 22.5.2017 36 www.pirkanmaa2019.fi

Vaikutusten arviointi Vaihtoehto B Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset Monipuolisesti ympäristöön liittyviä palveluita yhdeltä luukulta Asiakkaalle palveluiden saanti näyttäytyy sujuvana kokonaisuutena, asiakasläheisenä ja asiantuntevana Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa palveluiden saamisen kotiovelle Tutut Y-aspa ja ymparisto.fi sivut edelleen asiakkaiden käytössä Henkilöstön osaamisen kannalta synergiaetu suuri Asiantuntijuus vahvistuu ja monipuolistuu kalataloustehtäviä hoitavien asiantuntijoiden myötä Mahdollisuus uuden oppimiseen Roolit kuten nykyisin Sähköisiin palveluihin tottuminen Jos Y-aspa ja ymparisto.fi eivät ole käytettävissä, korvaavan tiedon löytäminen Mahdolliseen uuteen toimenkuvaan sopeutuminen Taloudelliset vaikutukset Kustannushyötyä asiantuntijayksiköiden yhdistämisestä Osaamisen vahvistuminen kalatalousasiantuntijoiden myötä Keskittävien tehtävien kautta säästöjä Kestävän elinvoiman lisääminen mm. yhteisten edistämistehtävien kautta (mm. ravinteiden kierto, biotalous, maa-ainesoton ohjaus, varautuminen) Ympäristövaikutukset Ympäristöasioiden kokonaisvaltainen huomiointi (mm. ravinteiden kierto, kestävä biotalous) Digitalisaatio vähentää ihmisten liikkumisen tarvetta saadakseen palvelua Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset Mahdollisuus uuden toimintakulttuurin ja -tapojen luomiseen Kyky sopeutua uusiin toimintatapoihin Uuden roolin hahmottaminen Eri organisaatioista tulevista toimintatavoista oppiminen Vastakkaisten näkökulmien ratkaiseminen (esim. säännöstely vs. kalatalous) 22.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

Pohdintaa vesienhoito- ja vesitalouspalveluista On taloudellisesti ja asiakaspalvelun kannalta tärkeää sitoutua valtakunnalliseen ympäristo.fi sekä ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskuksen (Y-ASPA) palveluun Ehdotus uudeksi maakunnan palveluksi - ympäristöpalvelukeskus; Uusi toimintamalli, joka palvelisi keskitetysti yrityksiä alueidenkäyttö- ja ympäristökysymyksissä Tavoitteena on sujuvoittaa hankkeiden etenemistä kohdennetulla neuvonnalla alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Keskus toimisi myös linkkinä valtion lupa- ja valvontavirastoon. Jatkovalmistelussa on tarpeen tarkistaa teemaryhmien tehtäväjako ja kokoonpanot tunnistetut synergiat hyödyntäen. Jatkotyöskentelyssä huomioitava: ympäristö ja vesi elinvoimatekijänä ympäristötieto kokonaisuutena ja tietoperustana vesihuollon ja pohjavesien yhteys muihin vesitehtäviin ja vesitehtävien yhteys maakunnan muuhun suunnitteluun luonto ja luonnon kestävä käyttö Valmistelussa oleva erityislainsäädäntö tarkentaa maakunnan tehtävää ja vastuita ja lisäksi velvoitetta ylimaakunnalliseen yhteistyöhön 22.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

Kalatalouspalvelujen järjestäminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalatalouden osaaminen ja luonnonvarat synnyttävät yritystoimintaa ja turvaavat maakuntien elinvoimaisuutta Kalavarojen hoito ja kalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen Kalakannat säilyvät elinvoimaisina tuleville sukupolville Alueen kalavarantoa hyödynnetään kestävästi ja tietoon perustuen ja erilaiset kalastusmahdollisuudet turvataan Palvelujen järjestämisen lähtökohtia: Asiakasnäkökulma: tasapuolisuus, asiantuntemus ja oikea-aikaisuus Palveluiden tarjonta: digitalisointi ja käyttäjäystävälliset järjestelmät sekä palveluiden maantieteellinen kattavuus (toimipisteet) Tehokkuus: kalataloustoimialan ja toimijoiden tuntemus, tehtävien ja asiakkaiden samankaltaisuus toimialueella Toiminta ja kehittäminen: ei organisaation sisäisiä intressiristiriitoja tai tavoitteita; taloudellinen tehokkuus Tehtävät ovat viranomaistehtäviä, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä: - Säätelypäätökset, luvat ja kiellot, - Kalatalousalueiden rahoitus, omistajakorvaukset - Yleisen kalatalousedun valvonta: lausunnot ja kalatalousmaksujen käyttö - Valvonta ja kalatalousalueiden sekä kalatalousneuvonnan tulosohjaus 22.5.2017 39 www.pirkanmaa2019.fi

Pohdintaa kalatalouspalveluista Palvelut on keskitetty valtakunnassa kolmelle suuralueelle Pirkanmaa kuuluu Järvi-Suomen kalatalousalueeseen Keskittämisen purkaminen johtaa kalatalouden asiantuntijoiden lisäresurssitarpeeseen -> maakuntien välinen yhteistyö välttämätöntä Alueen kalataloudellinen samankaltaisuus tuottaa resurssitehokkuutta Kalatalousalueella osa kalatalouden edistämiseen liittyvistä tehtävistä ratkaistaan maakunnissa Kalatalous on osa ruokataloutta, alueiden kehittämistä ja kalavarojen käyttöä ja hoitoa Yhteistyökumppanit maakuntahallinnossa: Maaseutuasiantuntijat, elinkeinoasiantuntijat, virtavesien kunnostusasiantuntijat ja oikeudelliset palvelut 22.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi

8. Teemaryhmän huomioita jatkovalmisteluun 1 Asiakaslähtöisyys Palvelujen järjestäminen tulee perustua palvelutarvekartoitusten johtopäätöksiin, muutoin uudistus jää hallinnolliseksi uudistukseksi Maku-kohderyhmät tulee osallistaa nykyistä paremmin jatkovalmistelussa Maku-toimintojen tulee saada lisää näkyvyyttä viestinnässä sote-viestinnän rinnalla Palvelumallit ja organisoituminen Alatyöryhmien esitykset ovat keskenään eriäviä. Esivalmistelussa on ollut tärkeintä tarkastella vaihtoehtoisia palvelumalleja ja kokonaisuuksia sekä vaihtoehtojen yhteyspintoja. Maatalous- ja lomituspalveluilla on yhteinen näkemys ja tahtotila palveluiden järjestämisestä Ympäristöterveydenhuolto ei näe eläinlääkintää osana maaseutupalveluita Ympäristöterveydenhuoltopalvelut koetaan toimivan tehokkaimmin omana kokonaisuutena Vesienhoito- ja vesitalouspalvelut ovat osa ympäristökokoisuutta ja laajemmin osa maakunnan suunnittelua Kalatalouspalvelut koetaan toimivan tehokkaimmin nykyisillä suuralueilla Esivalmistelun hallitukselta odotetaan linjauksia maakunnan palvelukokonaisuuksien muotoutumiseen liittyen Edellytys valmistelun jatkamiselle oikeaan suuntaan Palvelukokonaisuudet tulee olla yhdistettynä maakunnan organisaatiorakenteeseen Teemaryhmän kokoonpanon pitää perustua palvelukokonaisuuksien teemoihin Edistää asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä Maaseudun kehittäminen tulee liittää osaksi maaseutupalveluiden kokonaisuutta ja vesienhoito ja vesitalous osaksi muuta ympäristökokonaisuutta 22.5.2017 41 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

8. Teemaryhmän huomioita jatkovalmisteluun 2 Palveluverkko Lähi-, seudullisten ja maakunnallisten palvelujen kriteerit tulee määritellä tarkemmin Maku-asioiden osalta on huomioitava myös maakunnan reuna-alueet Palveluverkko vaikuttaa palvelulupausten sisältöihin, esim. saavutettavuus Jatkotoimia Lainsäädännön keskeneräisyys - substanssilainsäädännön muutosten soveltaminen Teemaryhmien välisten yhdyspintojen avaaminen konkreettisten toimintamalliesimerkkien avulla (esim. varautuminen, edistämistehtävät rahoitustehtävät) Maakunta-kunnat-LUOVA-SYKE-Evira yhteyspintojen ja työnjaon kuvaus ja analysointi Neuvotellaan ja tehdään sopimukset muiden maakuntien kanssa keskitettävistä tehtävistä Neuvotellaan Pirkanmaalle siirtyvän henkilöstön siirrot Koskee mm. lomitusta, maaseutuhallintoa, ympäristöterveydenhuoltoa Aloitetaan yhteistyö valtakunnallisen tietoja viestintäteknisen palvelukeskuksen kanssa mahdollisesta uuden lomituksen tietojärjestelmän pilotoinnista Pirkanmaalla (ICT-työryhmä) 22.5.2017 42 Ympäristön turvalisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

1 (20) Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Maatalouspalvelut alatyöryhmä 22.5.2017 Sisällys Osa I Nykytilan kuvaus... 3 1. Yleistä... 3 2. Palveluiden järjestämisen nykytila... 3 2.1 Toiminta... 3 2.2 Resurssit ja talous... 5 2.2.1 Käytössä olevat tietojärjestelmät... 5 2.3 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista... 5 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta... 6 4. Toiminnan vaikuttavuus... 6 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit... 7 6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet... 7 7. Olemassa olevat kustannustehokkaat toimintatavat ja hyvät käytännöt... 8 Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä... 8 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat... 8 8.1 Palvelutarpeen kuvaus... 8 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa... 9 9.1 Vaihtoehtoiset palvelumallit ja toimintatavat... 9 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...12 9.3. Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio, monikanavaisuus)...12 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi...13

2 (20) 10.1 Vaihtoehto A...13 10.2 Vaihtoehto B...13 10.3 Vaihtoehto C...14 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot...14 Liitteet...16 1. YTA-alueiden järjestäytyminen Pirkanmaalla...16 2. Maatilojen rahavirrat Pirkanmaa 2015 (lähde MTK-Pirkanmaa ry)...17 3. Arvioita tilaluvun ja tilakoon kehityksestä Pirkanmaalla...18 4. Alatyöryhmän kokoonpano...20

3 (20) Osa I Nykytilan kuvaus 1. Yleistä Maaseutuhallinnon tehtävänä on ruuan tuotannon, huoltovarmuuden ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen. Lisäksi tehtävänä on huolehtia ympäristön, ihmisten, ja eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Maatalouspalvelut tehtäväkokonaisuuden alle kuuluvat kasvintarkastus, maataloustukien myöntö, maksatus, valvonta ja tarkastukset sekä jatkotoimet. Maaseutupalvelujen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa vuosittain maataloustukien maksatus ja valvonta. Maatilatalous on Pirkanmaalla tärkein yksittäinen maaseutuelinkeino. Maa- ja metsätalousministeriö (myöhemmin MMM), Maaseutuvirasto (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ohjaavat, järjestävät ja kehittävät maaseutuhallintoa yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Alueellista toimintaa ohjaavat EU-lainsäädäntö, kansalliset lait ja säädökset. 2. Palveluiden järjestämisen nykytila 2.1 Toiminta Alueellisina toimijoina ovat kuntien yhteistoiminta-alueet (YTA-alue), ELY-keskus ja Aluehallintovirasto (AVI). Kunnat ovat muodostaneet maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallisia yhteistoimintaalueita. Jokainen YTA-alueen isäntäkunta on erikseen tehnyt maksajavirastotehtävien hoidosta sopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Sopimuksessa edellytetään tehtävien eriyttämistä hallinto- ja maksajaviranomaistehtäviin. YTA-alueiden tekemistä sitoumus- ja maksatuspäätöksistä haetaan oikaisua ELYkeskuksesta. Pirkanmaalla on kolme kuntien muodostamaa YTA-aluetta: Lempäälä, Orivesi, Sastamala. Pirkanmaan kuusi muuta kuntaa kuuluvat joko Kankaanpään, Keuruun tai Huittisten yhteistoimintaalueeseen. Kartta alueellisesta järjestäytymisestä on kuvattuna liitteessä. YTA-alueilla on merkittävä rooli viljelijöiden neuvonnassa ja kouluttamisessa sekä hakijoiden aktivoinnissa. YTA-alueet hoitavat alueellaan myös tukioikeusasiat, viranomaislausunnot ja riistavahinkolakiin liittyvät korvaukset sekä viljelijöiden poikkeusolojen valmiussuunnitelmaan liittyvät asiat. Lisäksi YTA-alueet hoitavat Eviran sektorilta eläinrekisterin ylläpitoon kohdistuvat asiat ja esim. hukkakauran torjunnan koordinointiin liittyvät toimenpiteet. ELY-keskus hoitaa Mavin, Eviran ja Tukesin valtuuttamat tarkastukset ja valvonnat alueellaan viljelijätukien, luonnonmukaisen tuotannon, kasvinterveyden ja taimiaineiston, siemenkaupan, hukkakauran, rehujen, lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden, täydentävien ehtojen, eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin sekä kasvisten kauppanormien osalta. ELY-keskuksen toiminta perustuu valvonnan ja sopimuskäsittelyn osalta Maaseutuviraston kanssa tehtyyn maksajavirastosopimukseen, mikä edellyttää tehtävien riittävää eriyttämistä. Oikaisuvaatimukset ELY-keskuksen tekemistä päätöksistä kohdennetaan, tukimuodosta riippuen, joko suoraan ELY-keskukseen tai Hämeen hallinto-oikeuteen. Valvonnat jakautuvat pinta-ala- ja eläintukien sekä kasvintarkastukseen liittyvien sektoreiden valvontaan. Pääosa valvonnan resursseista kuluu pinta-alavalvontoihin. Pinta-alavalvonnat ajoittuvat pääosin kasvukaudelle (16.6. 15.11. väliseen aikaan). Nämä valvonnat pitävät sisällään kasvinviljelytiloilla tehtävät Eviran ja Tukesin erilliset torjunta-aine- ja rehuvalvonnat. Kasvintarkastuksen sektoriin kuuluvat

4 (20) kasvinterveyteen ja taimiaineistoon, siemenkauppaan, hukkakauraan, rehuihin, lannoitevalmisteisiin ja kasvisten kauppanormeihin liittyvät valvonnat. Eviran hallinnon alaan liittyvät luonnonmukaisen tuotannon sekä eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnat. Eviran luomuvalvonnassa keskitytään toimijoiden tuotantoehtojen noudattamisen tarkasteluun. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin osalta varmistetaan ruoan tuotannon alkuperä ja pyritään luomaan mahdollisuudet ennaltaehkäistä eläintautien leviämistä. ELY-keskuksille kuuluu EU:n suoriin pinta-alatukiin liittyvien tukioikeuksien hallinnointi: tukioikeuksien myöntö ja tukioikeuksien varantoon vienti. ELY-keskus hoitaa myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvien ympäristösopimusten hallinnollinen käsittely ja sopimusten teko. Ympäristösopimuksiin kuuluvat alkuperäisrotujen kasvattamiseen, alkuperäiskasvien perimään, maatalousluonnon- ja maiseman hoitoon, kosteikkojen hoitoon, kurki-, joutsen- ja hanhipeltojen perustamiseen liittyvät sopimukset. Näiden lisäksi ei-tuotannollisten investointien tukea on mahdollista hakea ELY-keskuksesta kosteikkojen perustamiseen sekä luonnonlaidunten alkuraivaukseen. Omana kokonaisuutenaan Manner-Suomen kehittämisohjelmassa on luomusitoumusten käsittely. Luomusitoumukset jakautuvat kasvi- ja kotieläintuotantoon sekä avomaan vihannesten erillisiin 5-vuotisiin sitoumuksiin. Aluehallintoviraston läänineläinlääkärien tehtävät liittyvät suurelta osin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Aluehallintoviraston lakisääteiset tehtäviin kuuluvat erilaiset lupahallintoon liittyvät tehtävät sekä valvontatehtävät kuten eläinsuojeluvalvonta, eläinkuljetusten valvonta, eläintautilain mukaiset tehtävät, eläinten lääkinnän sekä eläinlääkärien lääkkeiden käytön valvonta, sivutuotelain ja elintarvikelain mukaiset tehtävät ja eläinten merkinnän ja rekisteröinnin sekä täydentävien ehtojen noudattamisen valvonta. Lisäksi aluehallintovirastolle kuuluu eläintautivalmiuden ylläpito ja eläintautikriisien koordinointi sekä kunnallisten viranhaltijoiden virkatehtävien johdosta tulevien laskujen tarkastamiset ja maksatukset. Aluehallintoviraston tehtävät liittyvät eläinten merkintää ja rekisteröintiä koskeviin siirtokieltoihin ja hallintopäätöksiin sekä täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaan seuraavilla ehdonaloilla: hormonikieltodirektiivin säädösten noudattaminen, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienia, TSE valvonta, hyvinvoinnin valvonta (naudat, vasikat, siat, munivat kanat, lampaat, vuohet, broilerit, ankat ja hanhet, turkiseläimet ja muut tuotantoeläimet). Aluehallintovirastolla on tärkeä rooli lausunnoissa ja toimialueensa kunnallisten viranomaisten ohjauksessa. Aluehallintovirasto tekee johtopäätökset ja hallintopäätökset ELY-keskuksen ID-valvonnan otantatilojen pöytäkirjoista sekä täydentävien ehtojen arvioinnin ja määrittää tarvittaessa eläinten mahdolliset siirtokiellot. Lisäksi aluehallintoviraston eläinlääkärit tekevät täydentäviin ehtoihin liittyvät otantatarkastukset ja näytteenotot, hallinnolliset laajennukset kunnallisten viranomaisten pöytäkirjoista, laativat seuraamusehdotukset edellä mainituista pöytäkirjoista, toimittavat seuraamusehdotukset kuulemisten jälkeen ELY-keskukseen ja Eviraan, tallentavat tarkastukset ELITE:een ja tarvittaessa antavat lausuntoja. Täydentävien ehtojen valvontakäynnit sekä eläinsuojelun otantatarkastukset tehdään pääasiassa kesällä ja syksyllä. Täydentävien ehtojen tarkastukset on tehty mahdollisuuksien mukaan ELY keskuksen rehutarkastajan kanssa yhtä aikaa.

5 (20) Maataloushallinnon tärkein asiakaskohderyhmä on tukia hakevat viljelijät ja maanomistajat, joilla on omistuksessaan tukioikeuksia ja eläintenpitäjät. Toiminnan hyödynsaajina ovat viljelijät, eläintenpitäjät, kuluttajat ja maatalousalan toimijat. 2.2 Resurssit ja talous Pirkanmaan maatalouspalvelut kokonaisuudessaan Henkilöstöresurssit kokonaisuudessaan HTV Henkilöstömenot YTA-alueet 2015 20 988 000 PIRELY* 2015 19 818 000 AVI 2015 1 Yhteensä 40 HTV Pirkanmaalla toimii ELY-keskuksen hallinnoimana ja Eviran kanssa työsuhteessa 8 valtuutettua luomutarkastajaa, joiden työpanos on vuositasolla 0,5 htv.ta *Määräaikaisilla tarkastajilla täytetään vuosittain 4-4,5 htv.n resurssivaje. 2.2.1 Käytössä olevat tietojärjestelmät Sovellus: IAM-pääsynhallinta, Uusi Tukisovellus, Vanha Tukisovellus = IACS-sovellus, Tukioikeusrekisteri, Kartturi, VIPU ja sähköinen arkisto Eläintenpitäjärekisteri, ID-sovellus, ELMO, ELITE, Elvi, Elvis, Ammu-Elmer, sika-, lammas- ja vuohirekisteri TE-diaari, USPA Ylläpitäjä ja kehittäjä: Maaseutuvirasto Evira, Maatalouden laskentakeskus Keha-keskus 2.3 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista Viljelijöiden jättämät tukihakemukset on saatu vuosittain hallinnollisesti käsiteltyä ja valvonnat ajallaan suoritettua. Näin on varmistettu viljelijöiden tukien maksaminen annettujen aikataulujen mukaisesti. Tulevaisuudessa kehittämistarpeita on sähköisissä järjestelmissä. Hakemuskäsittely kokonaisuudessaan ja tiloilla suoritettava valvonta tulee saada sähköiseksi, jotta paperisista asiakirjoista pystytään luopumaan. Tosin osalla hallinnon asiakkaista ei kuitenkaan ole valmiuksia sähköisten asiakasjärjestelmien käyttöön. Jatkossa kehittämistoimia tulee kohdistaa sähköisten palveluiden koulutukseen ja markkinointiin niiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi kehittämistarpeita on tietojärjestelmien yhdistämisessä. Tällä hetkellä tukihallinnossa on lähes 20 erilaista sovellusta, joita käytetään asioiden käsittelyssä. Maaseutuhallinnon ongelmaksi koetaan työtehtävien epätasainen jakautuminen kalenterivuoden aikana ja tiukat tavoiteaikataulut. Työpiikkien vuoksi pitää tehdä määräaikaisten tarkastajien rekrytointia, jotta valvonnoista selvitään ajallaan. Keskusteluun tulisi ottaa tukiehtojen yksinkertaistaminen lisätöiden ja

6 (20) työpaineen vähentämiseksi. Maataloushallinnon moniportaisuus on aiheuttanut päällekkäisiä toimintoja ELY-keskusten ja YTA-alueiden välillä, jotka pystytään välttämään töiden uudelleen organisoinnin kautta. 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta Mavi, Evira ja ELY-keskukset ohjaavat ja valvovat kuntien tehtävien hoitoa. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii ELY-keskuksen isäntäministeriönä ja vastaa resursseista. Maaseutuhallinnon toimintaa ELY-keskuksessa ohjaavat Mavi, Evira ja Tukes. ELY-keskus käy ohjaavien tahojen kanssa vuosittain toimialaneuvottelut ja tekee maksajavirastosopimuksen maksajavirastotehtävien hoitamisesta. YTA-alueet ja ELY-keskukset ovat velvollisia raportoimaan toiminnastaan ohjaaville tahoille. Lisäksi ohjaavat tahot tekevät laadunvalvontaa toimintaan, yhdessä eri EU:n valvontaorganisaatioiden kanssa. Maaseutuvirasto toteuttaa joka toinen vuosi valvonnan asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka perusteella arvioidaan ELY-keskuksen toimintaa. Aluehallintoviraston ylin ohjaus tulee MMM:stä, ja muu ohjaus tulee Evirasta. Aluehallintovirastolla ja Eviralla on yhteinen tulossopimus, joka vuosittain tarkistetaan sekä raportoidaan. Evira on tehnyt aluehallintovirastoon yhden arviointi- ja ohjauskäynnin vuoden 2010 jälkeen eläinsuojelun ja täydentävien ehtojen osalta. EU:n komissio tekee säännöllisesti vuosittain Suomeen missioita, joissa tarkastetaan eri alojen toimintaa. Nämä missiot ovat säännöllisesti kohdistuneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. 4. Toiminnan vaikuttavuus Maataloushallinto palveli lähes 4000 tuenhakijaa v. 2015. Maksettavien tukien yhteissumma oli 115-120 miljoonaa euroa. YTA-alueilla käsitellään yhteensä 35 erilaista tuki- ja korvausmuotoa. Erilaisten valituskelpoisten päätösten kokonaismäärä on 38300 kappaletta. ELY-keskuksessa suoritettujen valvontojen kokonaismäärä vuonna 2015 oli noin 2300 tapausta, mikä pitää sisällään kaikki pääasialliset valvontakohteet. Valvontamäärät voivat vaihdella vuosittain merkittävästi erilaisten ristiintarkastusten ja muiden ohjaavien tahojen antamien erillistehtävien vuoksi. Valvonnat voidaan jaotella pinta-alavalvontaan (n. 900 kpl sis. asiakirjavalvonnat), eläinvalvontaan (n. 300 kpl, sis. eläinten rekisteröinnin valvonnat) ja muut valvonnat (n. 1100 kpl, sis. luomun tuotantotarkastusvalvonnat, Tukes jne.). Vuositasolla ELY-keskuksessa tehdään päätöksiä luomusitoumuksiin, ympäristösopimuksiin, puutarhatalouden- ja mehiläistukiin sekä tukioikeuksiin liittyen lähes 1000 kappaletta. Maksettava tukisumma oli vuonna 2015 yhteensä 6 milj. euroa. Luomuvalvonta-ala kasvaa merkittävästi joka vuosi ja vuoden 2015 osalta pinta-alan kasvu oli 0,5 %:a korkeampi verrattuna edelliseen vuoteen. Valvontatapauksia kasvintarkastussektorille kertyi vuonna 2015 lähes 400 kappaletta. Täydentävien ehtojen pöytäkirjoja ja valvontoja tehtiin Aluehallintovirastossa yhteensä vuonna 2015 Pirkanmaalle 80 kappaletta ja eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvontoja tehtiin yhteensä 99 kappaletta. Pirkanmaalla kaikki Eviran täydentävien ehtojen otantatarkastukset on saatu tehtyä joka vuosi vuodesta 2010 alkaen.

7 (20) 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit ELY-keskuksen, YTA-alueiden ja AVI:n tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Ympäristöministeriö, Evira, kunnaneläinlääkärit, Puolustusvoimat, Poliisi ja oikeuslaitos. Keskeisiä sidosryhmiä ovat tuottajajärjestöt, neuvontaorganisaatiot, Suomen metsäkeskus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Eläinten terveys ETT ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. 6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet Maaseutupalvelujen osalta on tehty laajaa yhteistyötä YTA-alueiden, ELY-keskuksen ja aluehallintoviranomaisten kesken asiakkaiden neuvonnan ja koulutusten järjestämisessä. Lisäksi alueellisten tukihallinnon toimijoiden kesken on järjestetty säännöllisesti vuosittain useita keskusteluja koulutustilaisuuksia. Näissä tapaamisissa on tehty käsiteltävistä asioista yhteisiä linjauksia, jotta varmistetaan alueellisesti asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Yhteistyö on toiminut tehokkaasti ja saumattomasti eri toimijoiden välillä ja tämä suora kontaktipinta onkin ollut alueellisen toiminnan vahvuus. Osa ELY-keskuksen ja YTA-alueiden tehtävistä ovat osittain päällekkäisiä. Näistä merkittävin on juuri asiakaspalveluun liittyvät tehtävät. Organisaatiorajojen ja nykyisen lainsäädännön vuoksi valvontaan liittyviä tehtäviä ei ole ollut mahdollista siirtää toisen viranomaisen tehtäväksi. Tuleva maakuntauudistus mahdollistaa paremmin töiden organisoinnin mm. paikallisten viranomaisten käyttämisen yksittäisten havaintojen tekemiseen liittyen. Näin saadaan myös maataloushallinnon byrokratiaa purettua, mutta toki nämä edellyttävät substanssilainsäädännön muutoksia. Muutos antaa myös mahdollisuuden palveluiden muotoiluun asiakastarpeiden mukaan ja niin, että tasapuolisesta asiakaspalvelusta voidaan varmistua. Asiakaspalveluun liittyvissä tehtävissä nykyisten organisaatioiden viranhaltijat käsittelevät saman viljelijän esittämiä samoja kysymyksiä. Yhteistyötä eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä tulee lisätä edelleen. Palvelujen toteutus tulee suunnitella asiakasnäkökulmasta monikanavaisena palveluna, jossa hyödynnetään sekä digitalisaation mahdollisuuksia että eri toimijoiden yhteistyön lisäämisellä saatavia synergiaetuja. Yhteistyötä muiden maakuntien kanssa tulee tehostaa. Varsinkin maakunnan reuna-alueilla korostuu se, että alueellisesti on samanlaiset tulkinnat lainsäädännön yksityiskohdista sekä lakeja sovelletaan yhdenmukaisesti. Asiakkaiden koulutustarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen on yksi yhteistyömuodoista, joita voisi toteuttaa muiden maakuntien kanssa. Välttämättä aina maakunnan keskus ei ole asiakkaalle se luontaisin asioimissuunta. Pinta-alavalvontojen keskittyminen kesä-syyskaudelle aiheuttaa haasteita henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Pinta-alavalvontoihin liittyvät täydentävien ehtojen ja ympäristökorvauksen ehtojen asiakirjavalvonnat suoritetaan talvi- ja kevätkaudella samoin kuin osa lohkojen peltolohkoristiintarkastuksista. Eläinvalvontaan ja kasvintarkastukseen liittyvät valvonnat jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden. Aluehallintovirasto katsoo, että yhteistyö ELY keskuksen kanssa nykyisellään on ollut toimivaa vaikka organisaatiot ovat olleet erilliset. Tarkastuksia on tehty yhdessä ELY keskuksen rehuvalvonnan kanssa. Ei ole tuottajan eikä tarkastajan edun mukaista, että tätä enempää valvontoja tehtäisiin yhdellä tarkastuskäynnillä, jotta tarkastusten laatu ei kärsisi eikä tuottajaa kuormitettaisi liikaa aikaa vievillä käynneillä.

8 (20) Edellä mainittua hyvää käytäntöä tulisi jatkaa. Kehitettävää sen sijaan olisi tietojärjestelmissä sekä tarkastuksen johdosta tuottajalle toimitettavien dokumenttien määrässä ja laadussa. Nykyisellään esimerkiksi täydentävien ehtojen hallinnollisen laajennuksen johdosta tuottajalle lähetetään kerralla vähintään kuusi eri asiakirjaa. ELY-keskuksen maatalouspalvelut rahoittavat monia sellaisia toimenpiteitä, joiden edistämistehtäviä toteutetaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueella. Näitä ovat mm. luonnonmonimuotoisuus, peruskuivatus ja biotalous. Vastuualueiden välisestä yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia ELY-keskuksessa ja maakuntauudistuksen myötä tämän yhteistyön odotetaan vahventuvan nykyisestään. 7. Olemassa olevat kustannustehokkaat toimintatavat ja hyvät käytännöt Tärkein suoraan asiakaspintaan ja tätä kautta palvelutyytyväisyyteen vaikuttava yhteistyömuoto on ollut yhdessä YTA-alueiden, ELY-keskuksen, aluehallintoviraston ja tuottajajärjestöjen kanssa kehitelty viljelijöille vuosittain suunnattu koulutusohjelma, joka tavoittaa n. 25 % alueen tuottajista. Tämän lisäksi tuottajien neuvontaan on panostettu sillä, että em. sidosryhmät ovat aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa erilaisissa yhteistyöpalavereissa joissa linjataan yhteisesti asioita. Tämä suora ja avoin yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut selkeästi alueellinen vahvuus. Toinen tärkeä seikka joka tulee huomioida uusien maakuntien aloittaessa toimintansa, on nykyisten yhteistyö- ja vuorovaikutusmuotojen säilyminen naapurimaakuntien välillä. Tällä hetkellä yksi alueemme vahvuuksista on suorat yhteydet naapurialueisiin etenkin eri viranomaisten yhteistyömuotojen kautta. YTAalueiden ylialueellinen yhteistyö ja ELY-keskusten viranhaltijoiden säännölliset palaverit yhteisistä asioiden käsittelyyn liittyvistä linjauksista parantavat asiakkaiden oikeusturvaa ja tasapuolista kohtelua yli aluerajojen. Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat Maatalouspalvelujen pääasiallisena asiakaskuntana säilyy tulevinakin vuosina viljelijät, erilaiset maatalousalan toimijat, maanomistajat, kauppaliikkeet, tukut, torimyyjät, kauppapuutarhat ja yhdistykset. Tulevaisuudessa maatalousyrittäjien tarpeet keskittyvät viljelijä- ja rahoitustukien, lomitus-, eläinlääkintä-, sekä neuvontapalvelujen, tuotannon ohjauksen ja työhyvinvoinnin sektoreille. Palvelumalleja ja palveluverkostoa määriteltäessä tulee huomioida aktiivitilojen lukumäärän vuosittainen lasku ja tätä kautta yksittäisen tilan tilakoon ja tuotantomuotojen kasvu, joka aiheuttaa haasteita uusille palvelumalleille (lähde: LUKE, liite 3). Lisäksi uusissa palvelumalleissa ja palveluverkoissa tulee huomioida tilojen jakautuminen toimintaansa voimakkaasti kehittäviin aktiivisiin toimijoihin, jotka pystyvät hoitamaan asiansa pitkälti sähköisesti (pl. eläinlääkintä- ja lomituspalvelut). Samanaikaisesti on kuitenkin toisessa ryhmässä tiloillaan tuotantoa ylläpitävät osa-aikaviljelijät ja ikääntyvät maanomistajat, joiden palveluntarve on erilainen kuin asioita seuraavilla aktiivitiloilla. Palvelumalleja mietittäessä lähtökohtana tulee olla sähköisten palveluiden kehittäminen. Uusia palvelumalleja kehitettäessä on tärkeä rakentaa selkeitä yhdistettyjä asiakaspalvelukokonaisuuksia. Tarkoituksena on, että asiakas voi saada kaikki maatalouspalvelut yhdestä alueellisesta toimipisteestä, joko henkilökohtaisena palveluna tai sähköisiä järjestelmiä hyödyntäen. 8.1 Palvelutarpeen kuvaus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä toteutti huhtikuun alussa pirkanmaalaisille sähköpostia käyttäville viljelijöille kohdennetun palvelukyselyn. Kyselyä ei

9 (20) kohdistettu tiloille, jotka eivät käytä sähköpostia. Kyselyyn saatiin vastauksia 575 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 18. Kyselyn aihepiirit koskivat eläinlääkäripalveluita, lomituspalveluita, maatalouden investointi- ja kehittämispalveluita ja viljelijätukipalveluita. Kyselyssä selvitettiin kohderyhmän asioinnin säännöllisyyttä, asiointitapoja nyt ja tulevaisuudessa sekä kehittämisehdotuksia palveluiden järjestämiseen liittyen. Viljelijätukien asioinnin säännöllisyydessä on eroavaisuuksia ELY-keskuksen ja kuntien välillä. Lähes puolet vastaajista kertoi asioivansa kunnassa muutaman kuukauden välein. ELY-keskuksessa asioi muutaman kuukauden välein 17 % ja yli puolet asiakkaista asioi tätä harvemmin. Yli kolmannes käyttää asiointiin sähköisiä järjestelmiä itse tai avustettuna ja noin kolmannes ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Merkittävin ero kuntaan ja ELY-keskukseen asioivien asiointitavoissa on käyntiasioinnin osalta. 23 %:ia kunnassa asioivista käy paikan päällä toimipisteessä, kun ELY-keskuksessa asioivista vain 7 %:a käy paikan päällä toimipisteessä. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuuden asiointitavat ja niiden keskinäiset suhteet tulevat pysymään jokseenkin nykyisen kaltaisena. Tarvitaan edelleen sähköisen asioinnin kehittämistä ja myös monikanavaisia palveluja. Viljelijätukiin liittyvissä kehittämisehdotuksissa ja vapaa sana -kommenteissa otettiin kantaa palvelupisteisiin, sähköiseen asiointiin, valvontoihin ja tukien yksinkertaistamiseen liittyen. Palvelupisteet koetaan tärkeiksi asiointipaikoiksi ja niiden sijainnissa tulisi huomioida viljelijöiden luontaiset asiointisuunnat. Palveluiden tulee olla jatkossa helposti saavutettavissa. Tukijärjestelmä koetaan hyvin byrokraattiseksi ja toiminnot vaativat edelleen yksinkertaistamista ja sähköisten palveluiden käyttöönottoa tulee edistää. Viljelijät ovat kokeneet valvontojen suuren määrän erittäin työllistävänä. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty vaihtoehtoisten palvelumallien laadinnassa. 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa 9.1 Vaihtoehtoiset palvelumallit ja toimintatavat Vaihtoehtotarkastelussa tärkein näkökulma on asiakasnäkökulma siten, että vaihtoehdoista olisi valittavissa kohderyhmälle palveluntuotannon malli, jolla turvataan palvelujen laatu ja saavutettavuus. Vaihtoehtotarkastelun tavoitteena on avata palvelukokonaisuuden yksityiskohtia, reunaehtoja ja yhdyspintoja suhteessa muihin maakunnan palveluihin. Tarkastelu keskittyy maatalouspalveluihin, ja maakunnan muiden palvelujen muotoutuminen etenee muiden teemaryhmien toimesta. Kaikki maatalouspalveluihin liittyvät tehtävät ovat lakisääteisiä ja perustuvat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön. Maatalouspalvelut alatyöryhmällä oli lähtökohtana viisi erilaista palvelukokonaisuusvaihtoehtoa, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin kolme vaihtoehtomallia. Palvelumalleja yhdistää se, että suoritettavat palvelut ovat pääosin järjestäjätehtäviä (pl. lomituspalvelujen tilalla tehtävä lomitustyö) ja MMM:n lakiesityksen mukaisesti maksajavirastosopimuksen alaisia tehtäviä (pl. lomitus / eläinlääkintä), joita ei voi siirtää liikelaitokseen tai kolmannelle osapuolelle.

10 (20) 9.1.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto A:ssa on yhdistetty maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut: ELY-keskuksen maataloustukiin, kasvintarkastukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät, aluehallintoviraston valvontatehtäviä ja kuntien YTA-alueiden tehtävät maatalouspalvelut-palvelukokonaisuudeksi. Vaihtoehtoa voidaan pitää ns. vähimmäistason palvelukokonaisuutena. 9.1.2 Vaihtoehto B Vaihtoehto B:ssa on yhdistetty maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut sekä lomituspalvelut: ELYkeskuksen maataloustukiin, kasvintarkastukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät, aluehallintoviraston valvontatehtäviä ja kuntien YTA-alueiden tehtävät maatalouspalvelut-palvelukokonaisuudeksi. Yhdistävänä tekijänä on sama asiakaskunta toimijoiden kesken.

11 (20) 9.1.3 Vaihtoehto C Vaihtoehto C:ssa on yhdistetty maatalous- ja elintarviketuotannon, maaseudun kehittämisen, lomituksen ja eläinlääkinnän palvelut: ELY-keskuksen maataloustukiin, kasvintarkastukseen, valvontaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvät palvelut, aluehallintoviraston tehtäviä, YTA-alueiden ja lomituspalveluiden tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintään liittyviä tehtäviä. Nämä muodostavat maaseutu- ja eläinlääkintäpalvelut kokonaisuuden. Vaihtoehdossa pyritään huomiomaan maatalousyrittäjän tarpeet niin kokonaisvaltaisesti, kuin se on mahdollista. Lomitus- ja eläinlääkintäpalveluiden sisältyminen maaseutupalveluiden kokonaisuuteen mahdollistaa kokonaisvaltaisen palvelun tarjoamisen asiakkaalle. Osassa Pirkanmaan kunnista monialaisella maaseutuyrittäjyydellä on suuri aluetaloudellinen merkitys. Maaseutuyrittäjyys pohjautuu usein maatilojen toiminnan monipuolistamiseen ja liiketoiminnan laajentamiseen uusille toimialoille. Toinen tärkeä osa-alue maaseudun kehittämisessä ovat maaseudun asukkaat ja esimerkiksi yhdistykset sekä muut vapaaehtoistoimijat. Näiden toimijoiden aktivoinnilla on suuri myönteinen merkitys maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluihin. Maaseudun kehittämisen kokonaisvaltaisen koordinoinnin ja toimeenpanon toteuttaminen edellyttää kiinteää kytköstä maatalous- ja maaseudun kehittämistehtävien kesken. Asiakasnäkökulmasta tärkeää on alkutuotannon valvonnan ja muun eläinlääkintähuoltoon liittyvän valvonnan yhdistäminen muihin maatalousvalvontoihin. Asiakkaan kannalta tämä keventää hallinnollista taakkaa. Sen lisäksi tämä tuo hallinnollista tehokkuutta sekä varmistaa sujuvan tiedonkulun maakunnassa viranhaltijoiden välillä. Kotieläintilojen tärkeimpiä palveluita ovat eläinten hyvinvointiin ja lääkintään liittyvät palvelut. Lomituspalvelut ovat puolestaan viljelijöiden jaksamiseen välttämättömiä ja siten vaikuttavat suoraan eläinten hyvinvointiin. Ja tämän vuoksi näiden palvelujen tulee olla samassa yksikössä ja se mahdollistaa yhteistyön kehittämisen ja avoimen vuorovaikutuksen toimijoiden välillä.

12 (20) 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Osa maataloushallinnon tehtävistä on jo valtakunnallisesti keskitetty: mehiläistuet käsitellään Pohjois- Savon ELY-keskuksessa ja kasvihuonetuotannon- ja puutarhatuotteiden varastointituet keskittyvät vuoden 2017 aikana Pirkanmaan osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Maataloushallinnon osalta lienee kustannustehokasta vielä keskittää joko valtakunnallisesti tai ylimaakunnallisesti pienten asiakokonaisuuksien käsittelyä. Esimerkiksi peto- ja riistavahingot, rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen käsittely, tukioikeuksien varantokäsittely, erikoistukien käsittely (esim. hampun tuki, kriisituet), ei tuotannollisten investointien käsittely, kosteikot sekä kurki-, hanhi- ja joutsenpellot. Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien keskittämistä puoltavat ne seikat, että kokonaisuudet ovat alueellisesti pieniä ja maksettavien korvausten tai tukien määrä on vähäinen. Lisäksi näiden tehtävien hoitaminen vaatii ylläpidettävää asiantuntijuutta ja asiaan perehtyneisyyttä. Pirkanmaa on valmis ottamaan erikseen sovittaessa osan mahdollisesti keskitettävistä asiakokonaisuuksista hoitaakseen. 9.3. Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio, monikanavaisuus) Asiakasnäkökulmasta tärkeintä on palvelujen saavutettavuus koko maakunnassa. Tämä vaatii uudenlaisten toimintamallien omaksumista joka tasolla, jotta palvelut voidaan tuottaa monikanavaisesti asiakkaille. Maatalouspalveluiden osalta tämä tarkoittaa seudullisten palvelupisteiden olemassa oloa, ajanvaraustoiminnan kehittämistä sekä digitaalisten valmiuksien parantamista. 1) Seudulliset palvelupisteet Viljelijöille suunnatun palvelukyselyn perusteella voidaan todeta, että kohderyhmä kokee tärkeäksi YTAalueiden nykyiset toimipisteet. Toimipaikkojen sijainnin tulevaisuudessa ei katsota olevan riippuvainen nykyisten YTA-alueiden rajoista vaan toimipisteiden olisi hyvä sijaita viljelijöiden luontaisten asiointireittien varrella. Viljelijätukien myöntöön liittyvät palvelut katsotaan olevan osa seudullisia palveluita. Vaihtoehtotarkasteluun pohjautuen palveluverkon muodostumisessa tulisi huomioida myös samaa asiakaskuntaa yhdistävät palvelut (mm. maatalous lomitus- eläinlääkintä). Palvelun saatavuuden näkökulmasta arvioiden näiden palveluiden seutukunnittaiset palvelupisteet tulisi muotoutua yhtenä kokonaisuutena. Osa maatalouspalveluista jo nykyään toteutetaan maakunnan tason palveluina. Näitä ovat mm. ympäristösopimukset, luomusitoumukset, kasvintarkastus ja valvontatehtävät. Tätä käytäntöä on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. 2) Ajanvaraustoiminnan kehittäminen Kyselyyn perustuen maaseutuhallinnon henkilökohtaiset asiakaskäynnit YTA-alueiden toimipisteissä ovat vähenemässä. Henkilökohtaisen palvelun tarve ei kuitenkaan ole kokonaan poistunut. Jotta mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun toteutuu tarvittaessa myös tulevaisuudessa, ajanvaraustoimintaa tulee kehittää myös palvelemaan maatalouspalveluiden asiakkaita. Tulevaisuudessa palvelujen tarjoaminen kokoaikaisesti ei ole mahdollista, mutta tarjoamalla palveluja esimerkiksi ajanvarauksella, turvataan palvelujen riittävä saatavuus. 3) Digitaalisten valmiuksien parantaminen Maatalouspalvelujen osalta tämä tarkoittaa sitä, että laajemmassa seudullisessa palvelupisteessä ja myös maakuntatason palveluissa on vastaavanlaiset sähköiset palvelut, joiden avulla asiakkaat tarvittaessa

13 (20) palveluneuvojan opastuksella saavat yhteyden haluamiinsa palveluihin. Tämä edellyttäisi kunnilta palvelukeskuksien perustamista, jossa palveluneuvojat opastaisivat asiakkaita maakunnan eri palveluihin. Tämä uusi palvelumalli tulee toteuttaa yhteistyössä kunnan ja maakunnan kesken. Tällöin säilyy myös suora yhteys kunnista maakuntaan. Jatkossakin maaseutuhallinnon sähköisten palveluiden lähtökohtana on nykyiset valtakunnalliset Mavin ja Eviran ylläpitämät ja kehittämät tietojärjestelmät. 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi 10.1 Vaihtoehto A 10.2 Vaihtoehto B

14 (20) 10.3 Vaihtoehto C 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot Vaihtoehtotarkastelun perusteella voidaan todeta, että laaja ja yhtenäinen maaseutupalvelujen palvelukokonaisuus (vaihtoehto C) vastaa parhaiten asiakaskunnan tarpeita. Vaihtoehdon C:n tärkeimmiksi hyödyiksi nähdään: - Tärkein hyöty asiakkaan kannalta on sujuvat palvelut yhdeltä luukulta. Suurin osa asiakkaiden tulonmuodostuksesta on riippuvaista maatalouspalvelujen toimivuudesta. - Suuri yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka rakentuu asiakaslähtöisesti palveluilla runsaasti keskinäisiä liittymäpintoja. - Maaseudun kehittämiseen merkittävästi vaikuttavat toimet ovat yhtenä kokonaisuutena strateginen alueellinen kehittäminen. - Varmistaa Pirkanmaan maakunnan maaseutupalveluille sellaiset toimintaolosuhteet, joilla palvelujen täysimääräinen hyödyntäminen on mahdollista. - Samojen asiakkaiden kanssa toimivien viranhaltijoiden mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen kaikkien palvelujen osalta tehtävien eriyttäminen huomioiden parantaa asiakaspalvelua eri sektoreilla. Asiakkaan kannalta on usein järkevämpää, että viranhaltijoilla on kyky ja keinot puuttua epäkohtiin etupainotteisesti. - Asiakaspalvelun laadun mitattavuus ja vertailtavuus paranee laatu paranee. - Ruokahuollon varmistaminen poikkeusolosuhteissa on helpompaa samassa kokonaisuudessa. - Valvontojen yhdenaikainen tekeminen helpottuu. - Henkilöstön joustavampi tehtävien vaihto tiedon lisääminen. - Yleishallinnon synergiaedut.

15 (20) Haasteena laajan maatalouspalvelujen palvelukokonaisuuden rakentamisessa on useamman eri teemaryhmiin sijoittuvien toimijoiden tahtotilan selvittäminen. Lisähaasteena on lainsäädännön keskeneräisyys. Lisäksi haasteeksi koetaan kymmenien erilaisten ICT-järjestelmien yhteensovittaminen maakuntavalmistelun kireässä aikataulussa. Nämä ICT- asiat tulee valmisteluelimien ottaa huomioon aikaisessa vaiheessa, sillä valmistellun uuden palvelumallin hyödyt häviää, mikäli yhteinen sähköinen toimintaympäristö ei toteudu. Maatalouspalvelujen esivalmisteluun osallistuneilla tahoilla on yhteinen näkemys siitä, että toiminnoilla tulisi olla yhtenäiset tietojärjestelmät. Valmisteluvaiheessa on toki ymmärretty myös toimintaympäristön ja talouden resurssit, jonka mukaan muutokseen on varattava aikaa vähintään 10 vuotta. Esivalmisteluvaiheen päätyttyä ja varsinaisen valmisteluvaiheen alkaessa on tarkasteltava yhdyspintoja konkreettisten toimintatapaesimerkkien kautta. Näitä ovat mm. varautumiseen liittyvät asiat sekä ELYkeskuksen ympäristövastuualueella tehtävät edistämistoimet, joita rahoitetaan osin maatalouspalveluiden kautta (biotalous, luonnon monimuotoisuus, peruskuivatus).

16 (20) Liitteet 1. YTA-alueiden järjestäytyminen Pirkanmaalla

2. Maatilojen rahavirrat Pirkanmaa 2015 (lähde MTK-Pirkanmaa ry) 17 (20)

18 (20) 3. Arvioita tilaluvun ja tilakoon kehityksestä Pirkanmaalla Lähde: pohjatiedot LUKE, Arvio: Pirkanmaan ELY-keskus

19 (20)

20 (20) 4. Alatyöryhmän kokoonpano Alatyöryhmä kokoontui 8 kertaa: 25.11.2016, 12.11.2016, 17.1.2017, 8.2.2017, 8.3.2017, 29.3.2017, 20.4.2017 (työpaja) ja 11.5.2017. Maatalouspalvelut Juha Levomäki pj. Marika Arrajoki-Alanen Timo Perälampi Perttu Nääppä Markku Mäkelä Heli Varpula Ari Kortessalo Heidi Kuutti-Selkee Visa Merikoski Sirkku Mäkelä Heidi Tanhua Petri Liukku Hanna Kukkola Anne Värilä siht. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Lempäälän YTA Sastamalan YTA Oriveden YTA Huittisten YTA Kankaanpään YTA Keuruun YTA MTK-Pirkanmaa ry MTK-Pirkanmaa ry Virtain kaupunki Kihniön kunta Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pirkanmaan ELY-keskus

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Alatyöryhmä Lomituspalvelut 22.5.2017 Sisällys Osa I Nykytilan kuvaus... 3 1.Yleistä... 3 2. Palveluiden järjestämisen nykytila... 3 2.1 Toiminta... 3 2.2 Resurssit... 4 2.3 Talous... 4 2.3.1 Toiminnan rahoitus... 4 2.3.2 Talous kunnan kirjanpidossa... 5 2.4 Arvio nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista... 5 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta... 6 4. Toiminnan vaikuttavuus... 6 5. Nykyiset, keskeiset sidosryhmät ja kumppanit... 7 6. Yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet... 7 7. Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti... 7 Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä... 8 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat... 8 8.1 Palvelutarpeen kuvaus... 8 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa... 9 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat... 9 9.1.1 Vaihtoehto A... 9 9.1.2 Vaihtoehto B...10 9.1.3 Järjestäjän ja tuottajan väliset tehtävät...10 9.1.4 Valinnanvapaus...10

9.1.5 Lakiluonnosten vaikutukset...11 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...11 9.3 Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio)...11 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi...12 10.1 Vaihtoehto A...12 10.2 Vaihtoehto B...12 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot...13 Liite 1 Pirkanmaan lomituspalvelualue kartalla...15 Liite 2 Palveluprosessien kuvaus lomituspalveluissa...16 Liite 3 Lomituksen tunnuslukuja...17 Liite 4 Tilojen määrä tuotantosuunnittain...18 Liite 5 Alatyöryhmän jäsenet...19

Osa I Nykytilan kuvaus 1.Yleistä Maatalouslomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaalija terveysministeriö. Lomituksen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela), joka vastaa paikallishallinnon järjestämisestä kuntien kanssa tekemillään toimeksiantosopimuksilla. Lomitus rahoitetaan valtion varoista sekä asiakasmaksuilla. Maatalouslomituspalveluja voivat saada pakollisesti maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutetut (MYEL-vakuutus) maatalousyrittäjät maatalousverotuksen piiriin kuuluvan karjatalouden harjoittamiseen. Oikeuden lomituspalveluetuuksiin määrittelee maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki (1231/1996), sekä laki turkistuottajien lomituspalvelulaki (1264/2009). Yhtiömuotoisessa maatilassa osakas voidaan vakuuttaa MYEL- vakuutuksen piiriin, jos yhtiön toimintaa verotetaan maatalouden tuloverolain mukaan. Palvelut eivät koske kasvinviljelytöitä. Lomituspalvelut tukevat maatalousyrittäjien ja turkistuottajien sosiaaliturvan toteutumista vapauttamalla yrittäjän päivittäin sitovasta karjanhoitotyöstä. 2. Palveluiden järjestämisen nykytila 2.1 Toiminta Pirkanmaalla toimii kaksi lomituksen paikallisyksikköä. Lempäälän kunnan paikallisyksikkö hoitaa Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Pälkäneen, Urjalan ja Vesilahden kuntien, sekä Oriveden, Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien lomituspalvelut. Sastamalan Kaupungin paikallisyksikkö hoitaa Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien, sekä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien lomituspalvelut. Kihniön, Kuhmoisten ja Punkalaitumen kuntien, sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin lomituspalveluita hallinnoin Pirkanmaan ulkopuoliset paikallisyksiköt (liite 1). Kotieläintuotantoa päätoimisesti harjoittavalla maatalousyrittäjällä on oikeus saada lain edellyttämin ehdoin maksutonta vuosilomaa 26 päivää kalenterivuodessa sekä sijaisapua silloin, kun hän ei pysty huolehtimaan yrityksen hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviään laissa säädetyn tilapäisen syyn vuoksi. Sijaisavun saajalta peritään tuntimaksu, joka määräytyy MYEL- työtulon mukaan. Tuettua maksullista lomittaja-apua voidaan antaa vuosilomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille 120 tuntia kalenterivuodessa. Lomittaja-apua voidaan antaa myös niin sanotulla täyden korvauksen periaatteella. Lomitusetuuteen oikeutetulla on oikeus valita käytetäänkö tilalla paikallisyksikön järjestämiä lomituspalveluja vai järjestävätkö tilan yrittäjät lomitukset itse, jolloin paikallisyksikkö korvaa lomituksesta aiheutuneet verottomat kustannukset. Pirkanmaan lomituspalveluihin oikeutetuista maatalousyrittäjistä 95 % ja turkistuottajista 30 % käyttää nykyisin paikallisyksikön järjestämiä lomituspalveluja. Lomituspalveluiden henkilöstö on työsopimussuhteessa kuntaan, jolloin noudatetaan kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta. Paikallishallinnossa vastuuhenkilönä on virkasuhteinen lomituspalvelupäällikkö, joka suunnittelee ja johtaa toimintaa. Lomittajien

lähiesimiehet toimivat asiakaspalvelutehtävissä ja vastaavat lomitustyön ohjauksesta ja valvonnasta. Lisäksi toimistotehtävissä työskentelee toimistonhoitajia. Maatalouslomittajat työskentelevät maatiloilla korvaten maatalousyrittäjän tehtäväosuuden. Laissa ja asetuksessa on säännökset, joiden mukaan lomituspäivän pituus ja lomitukseen kuuluvat työtehtävät määräytyvät. Tilalle järjestetään sellainen määrä lomittajatyövoimaa, että yrittäjä pystyy täysin irrottautumaan päivittäisistä välttämättömistä karjanhoitotöistä. Kunnallisten lomittajien lisäksi lomitusta ostetaan tarvittaessa palveluita tarjoavilta yksityisyrittäjiltä, joita on tällä hetkellä 35 Pirkanmaalla. Osa lomituspalveluiden palveluprosesseista on kuvattu tarkemmin erillisissä taulukoissa (liite 2). 2.2 Resurssit Pirkanmaalla maatalouslomituksen asiakkaana on 760 maatilaa ja yhteensä 1 100 maatalousyrittäjää. Pirkanmaan alueella maatalouslomittajien henkilöstöresurssit ovat noin 200 henkilötyövuotta ja vuosittaisia kustannuksia on 11,4 miljoonaa euroa. Lomituksen hallinnossa henkilötyövuosia on noin 14 ja vuosittaisia kustannuksia on noin miljoona euroa. Tarkat 31.12.2016 tilanteen mukaiset tilastotiedot toiminnan resursseista löytyvät erillisestä liitteestä (liite 3). Maatalouslomitusten suunnittelu, maatalousyrittäjien etuuksien päätöksenteko, laskutus ja seuranta hoidetaan Melan ylläpitämällä selainpohjaisella Lomitusnetti-ohjelmistolla. Ohjelmassa on omat käyttöliittymät hallintohenkilöille, maatalouslomittajille ja maatalousyrittäjille. Tämän lisäksi on käytössä kuntien hankkimia ja ylläpitämiä tietojärjestelmiä, kuten päätöksenteko-, henkilöstöhallinta-, ostolasku-, reskontra-, ja kirjanpitosovelluksia. 2.3 Talous 2.3.1 Toiminnan rahoitus Mela korvaa paikallisyksikölle lomituspalveluista aiheutuvat, toiminnan lainmukaisen hoitamisen kannalta tarpeelliset nettokustannukset. Niitä ovat muun muassa lomittajien palkkauksesta ja ammatillisesta täydennyskoulutuksesta aiheutuneet kustannukset, paikallisyksikön ostamista lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset, itse järjestetystä lomituksesta maksetut korvaukset sekä lain mukaiset vahingonkorvaukset. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden osalta korvaus maksetaan valtion talousarvioon varatusta arviomäärärahasta. Turkistuottajien lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset Mela korvaa paikallisyksikölle valtion talousarviossa osoitetutun kahden vuoden siirtomäärärahan rajoissa. Lomahallinnon kustannuksia varten paikallisyksiköt saavat Melalta laskennallisin perustein määräytyvän valtionkorvauksen, joka maksetaan talousarvioon varatusta kiinteästä määrärahasta. Määräraha jaetaan paikallisyksikköjen kesken pääsääntöisesti kunkin paikallisyksikön toimialueella lomitettujen päivien määrän mukaan.

Paikallisyksikön on toimitettava Melalle tilitys lomituspalvelujen järjestämisestä aiheutuneista kirjanpidon mukaisista kustannuksista. 2.3.2 Talous kunnan kirjanpidossa Lomituspalveluiden talousarvio tehdään kunnissa vuosittain. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtionkorvaus arvioidaan siten, että toiminta on kunnalle kustannusneutraalia. Hallintoraha on kiinteä määräraha, joka ei ole riittänyt kattamaan hallintokustannuksia, joten hallinnoiville kunnille on jäänyt maksuosuutta. Hallintomääräraha on määritetty aikanaan liian pieneksi, eikä se kata mm. kaikkia kunnan sisäisiä kustannuksia. Kunnan vastuunalaista toimielintä ja lomituspalvelupäällikköä sitoo valtuuston myöntämä nettomääräraha sekä lisäksi tavoitteet talousarviovuodelle. Lomituspalvelupäällikkö on tilivelvollinen viranhaltija kunnassa. 2.4 Arvio nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista Lähtökohta toiminnalle ovat laadukkaat, asiakaslähtöiset ja lain mukaiset palvelut maatalousyrittäjille. Tässä on valtakunnallisten asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan Pirkanmaalla onnistuttu erittäin hyvin. Tavoitteeseen on päästy panostamalla henkilöstön ammattitaitoon ja työssä jaksamiseen, joka on osaltaan nostanut Pirkanmaalla lomituspäivän hintaa keskimääräistä suuremmaksi. Tasavertaisten palvelujen varmistamiseksi valtakunnallinen ohjausjärjestelmä olisi tarpeellinen, mutta ohjauksen tulisi painottua toimintatapojen yhtenäistämiseen neuvonnalla eikä nykyisenkaltaiseen yksityiskohtien valvomiseen. Nykyisen lain puitteissa Melan tulkinta lomittajan työajan määrittelystä, työntekijöiden opastuksesta ja hyväksyttyjen työtehtävien määrittelystä on ristiriidassa työnantajan velvollisuuksien kanssa ja aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta ja tapaturmavaaraa lomittajien työssä. Vastuu maatalouslomittajien työsuojelusta on yhdessä lomituksen työnjohdolla ja maatalousyrittäjillä. Työsuojelutoiminnalle asettaa haasteita malli, jossa varsinainen työnsuorituspaikka on yksityisen henkilön omistamissa tiloissa. Työnjohdon mahdollisuudet työskentelyolosuhteiden muuttamiseen ovat rajalliset. Lisäksi työskentely eläinten kanssa kasvattaa tapaturmariskiä. Tulevaisuuden haasteina ovat lomitustyön houkuttelevuus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Hyväksyttävien työtehtävien tiukka rajaus ja työaikojen jatkuva kiristäminen on jo nyt aiheuttanut paljon osa-aikaistumista, joka vähentää lomitustyön houkuttelevuutta ja mahdollisuutta riittävään toimeentuloon. Maatalouden rakennekehitys asettaa uusia vaatimuksia lomittajien ammattitaidolle sekä pidentää lomittajien työmatkoja tilaverkon harvetessa. Työpäivän jakautuminen kahteen osaan ei houkuta uusia työntekijöitä alalle, koska työsidonnaisuus lisääntyy vailla vaikutusta toimeentuloon. Maakunnassa voisi olla helpompi laajentaa lomittajan työnkuvaa ja siten parantaa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta.

Nykyisten tietokoneohjelmistojen katkokset ja hidas toiminta sekä monen ohjelman huono yhteensopivuus vie tällä hetkellä kohtuuttoman paljon hallinnon työaikaa. 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta Lomituspalveluiden yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaalija terveysministeriölle. Vastuu lomituspalvelujen toimeenpanosta on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela). Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaavina paikallisyksikköinä toimivat kunnat Melan kanssa tekemiensä toimeksiantosopimusten perusteella. Maatalouslomituksen organisaatiokaavio Sosiaali ja terveysministeriö Hallinnollisesti tapahtuva johto ja valvonta sekä yleinen ohjaus Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) Vastaa lomituspalveluiden toimeenpanosta Paikallisyksikkö (kunnat) Vastaa paikallishallinnosta ja lomituspalveluiden järjestämisestä Lomituspalvelupäällikkö Johtaa paikallisyksikön toimintaa Lomituspalveluesimiehet, toimistohenkilökunta Lomittajien lähimmät esimiehet Maatalouslomittajat Oikeus lomituspalveluihin määräytyy maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja lain turkistuottajien lomituspalveluista perusteella. Tämän lisäksi muutkin lait asettavat omat reunaehtonsa lomituspalvelujen tuottamiselle. Keskeisellä sijalla ovat työturvallisuuslaki, työsopimuslaki ja virkaehtosopimus. Lomituspalveluiden järjestämisestä raportoidaan Melaan. Käytännössä Mela saa tarvittavat tiedot lomituspalvelutoiminnasta suoraan Lomitusnetin tietokannasta. Mela suorittaa viiden vuoden välein laajemman tarkastuksen paikallisyksiköön. Tämän lisäksi kunnissa suoritetaan normaalia tilintarkastustoimintaa ja sisäistä valvontaa. 4. Toiminnan vaikuttavuus Pirkanmaan alueella tuotettiin vuonna 2016 yhteensä noin 50 000 lomituspäivää. Lomituspalvelut työllistävät Pirkanmaalla noin 200 henkilöä. Toiminnan kokonaisbudjetti on 12,7 miljoonaa euroa. Lomituspalveluilla on tärkeä maaseutua työllistävä vaikutus ja se lisää osaltaan hajaasutusalueen elinvoimaisuutta. Toiminnan vaikuttamisen ydin on karjatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutuminen ja heidän työuriensa pidentäminen.

Lomituspalveluiden toimintaa kuvaavat tunnusluvut, henkilöstö- ja asiakasmäärät löytyvät erillisestä liitteestä (liite 3). 5. Nykyiset, keskeiset sidosryhmät ja kumppanit Viranomaiskumppaneina toimivat Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työterveyshuolto ja Aluehallintovirasto. Keskeisiä muita sidosryhmiä ja kumppaneita tällä hetkellä ovat: Maatalouslomituksen yhteistoimintaryhmä, MTK-Pirkanmaa, MTK-Satakunta MTK:n paikallisyhdistykset, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, Keva, Ammattiliitot, ostopalvelulomituksia suorittajat yrittäjät/yritykset, lähellä sijaitsevat muut lomituksen paikallisyksiköt, vakuutusyhtiöt, koulutusorganisaatiot. 6. Yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet Yhteistyö Melan kanssa voisi olla luontevaa, koska Mela vastaa maatalousyrittäjien sosiaaliturvasta ja tekee työtä maatilojen työturvallisuuden parantamiseksi. Arvioitavaksi tulee tarvitaanko valtakunnallista ohjausta vielä jatkossa ja kuinka se järjestetään. Jatkossa yhteistyö maataloushallinnon kanssa palvelisi toimintaa sekä asiakkaiden näkökulmasta että työjärjestelyjen kannalta esimerkiksi kiireaikoina. Yhteistyö muun maakuntahallinnon kanssa mahdollistaisi lomittajien työnkuvan laajentamisen ja hallinnollisen työn järjestämisen yhteistyössä. Mahdollisten sivupisteiden osalta olisi luontevaa toimia yhdessä peruskuntien ja maaseutuhallinnon kanssa. ICT-ohjelmistojen yhteensovittaminen mm. laskutuksen, päätöksenteon, palkanmaksun ja henkilöstöhallinnon osalta on tärkeää. 7. Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Lähtökohtana toiminnan suunnittelussa on hoitaa koko Pirkanmaan maakunnan alueen lomituspalvelut 1.1.2019 alkaen. Ylimaakunnallinen tai valtakunnallinen palveluntarjonta ei ole mahdollista nykyisillä resursseilla.

Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat Lomituspalveluiden asiakas on tällä hetkellä kotieläintuotantoa harjoittava maatalousyrittäjä. Maatalousyritys voi olla perinteinen maatila, maatalousyhtymä tai osakeyhtiö. Suurin osa maatiloista on perheviljelmiä, jolloin työt tehdään yleensä yrittäjäperheen voimin. Tilakoon kasvu kuitenkin lisää ulkopuolisen työvoiman määrää. Maatilojen määrän vähentyessä tilojen koko kasvaa ja työ koneellistuu. Tämä asettaa haasteen myös lomitukselle. Tulevaisuudessa pitää pystyä vastaamaan sekä muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin että varmistaa lomittajien saatavuus, kun tilat sijaitsevat yhä kauempana toisistaan (liite 4). Mahdollisia asiakkaita voisivat olla myös muut maatilat, kuten kasvinviljelytilat ja sellaiset kotieläintilat, jotka eivät ole oikeutettuja lakisääteiseen lomituspalveluun. Jos palveluja tarjotaan myös muille kuin lomituspalveluihin oikeutetuille asiakkaille, pitää varmistaa kilpailulainsäädännön reunaehdot palvelun tarjoamiselle, sekä turvata resurssit lakisääteiseen lomituspalveluun. 8.1 Palvelutarpeen kuvaus Palvelutarpeen kuvauksen pohjana on ollut Alkutuotannon toimijoille suunnattu palvelukysely osana maakuntauudistusta 4/2017. Lisäksi Pirkanmaan lomituksen yhteistoiminta ryhmän kokouksessa 11.4.2017 käsiteltiin työpajoissa asiakkaiden palvelutarpeita. Lomituspalvelut tukevat karjataloutta harjoittavan maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista ja työurien pidentymistä. Lomituspalvelu on kannattavuuden jälkeen tärkein karjatalousyrittäjän hyvinvointia tukeva ja edistävä tekijä. Palvelun tulee antaa maatalousyrittäjälle mahdollisuus irtautua päivittäisistä karjanhoitotöistään. (Lähde: Kymäläinen, 2011, Maitotilan hyvä vointi.) Keskeisiä asiakastarpeita on lakisääteisten lomituspalveluiden (vuosiloma, sijaisapu, tuettu maksullinen) saatavuus tasapuolisesti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Työskentely eläinten kanssa tuo usein ennalta arvaamattomia tilanteita, mikä edellyttää joustavuutta lomitukselta (esim. lomittajan työajan joustaminen). Jonkin verran on tarvetta myös harkinnanvaraiselle lomituspalvelulle (täysin maksullinen lomitus). Kiireellisiin sijaisapulomituksiin pitäisi pystyä vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Yrittäjien on haasteellista järjestää tilalle varajärjestelmiä esim. sairauksien varalle. Osalle asiakkaista olisi tärkeää saada ulkopuolista apua myös virka-ajan ulkopuolella esimerkiksi maksullisena palveluna. Markkinaehtoisen päivystyksen järjestämisen mahdollisuuksia tulisi selvittää. Ammattitaitoinen lomittajahenkilöstö on ehdoton edellytys laadukkaan lomituspalvelun tuottamiseksi, jotta pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin erilaisilla tiloilla ja muuttuvissa olosuhteissa. Tämän toteuttamisessa on tärkeää, että lomituspalveluita tuottavalla taholla on riittävästi paikallistuntemusta ja ammattitaitoa arvioida sekä

henkilöstön että tilojen ominaisuuksia ja yhteensopivuutta. Asiakkaat kokevat sitoutuneen ja pysyvän lomitushenkilöstön tärkeäksi, koska se osaltaan turvaa toimivia lomituspalveluita. Sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, koska yhä useampi asiakas valitsee mieluiten asioimisen sähköisesti. Toimivan tietojärjestelmän lisäksi tärkeimpiä yhteydenottotapoja asiakkaalle ovat puhelin ja sähköposti. Tiedon saaminen tarjolla olevista palveluista on tärkeää, varsinkin silloin kun niissä tapahtuu muutoksia. Tiedottamisen haasteena on huomioida muuttuvat tilanteet, jotta asiakkaalla on ajantasainen tieto niistä palveluista, joihin hänellä on oikeus. Lomituksen yhteistoimintaryhmässä on kehitetty yhteistyötä asiakkaiden, lomittajien ja hallinnon kesken. Jatkamalla tätä työtä varmistetaan palvelujen käyttäjien maakuntalain mukainen oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat Lomituspalvelut -alatyöryhmä on keskittynyt valmistelutyössään tulevan maakunnan lomituspalvelujen tuottamisen organisointiin. Alatyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti marraskuusta 2016 alkaen. Työtä on viety eteenpäin teemaryhmän toimeksiannon mukaisesti. Työskentelyyn ovat osallistuneet palvelun käyttäjien ja henkilöstön edustajat (liite 5). Alatyöryhmä tarkasteli kolmea eri vaihtoehtoa. Työryhmä valitsi jatkotarkasteluun kaksi vaihtoehtomallia, joista toimivimmaksi ja vaikuttavimmaksi palvelumalliksi todettiin vaihtoehto B, jossa kaikki maaseutupalvelut ovat samassa palvelukokonaisuudessa. Vahvalla maaseutuasioihin keskittyvällä yksiköllä tavoitettaisiin enemmän painoarvoa ja taattaisiin riittävä asiakasnäkökulma. 9.1.1 Vaihtoehto A

9.1.2 Vaihtoehto B 9.1.3 Järjestäjän ja tuottajan väliset tehtävät Lomituksen järjestäjän tehtäviin kuuluvat lomituspalveluiden kokonaisuuden suunnittelu ja seuranta, toiminnan ohjaus, valvonta ja kehittäminen, palveluiden hankinta ja hallinta sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Tuottajan tehtäviin kuuluu varsinainen palvelutuotanto asiakkaalle. Tämä sisältää lomituspalveluiden tuottamisen eli esimerkiksi asiakkaiden palvelupyyntöjen vastaanottamisen ja maatalouslomittajien osoittamisen maatiloille. Tuotannossa työskentelevät maatalouslomittajat ja heidän lähiesimiehensä. Maatalousyrittäjään kohdistuva päätöksenteko lomituspalveluista tulisi olla lähellä palvelutuotantoa. Vuosiloma- ja lisävapaapäätökset tehdään kerran vuodessa, mutta sijaisapupäätöksiä tehdään päivittäin ja ne vaikuttavat välittömästi palvelutuotantoon, koska yleensä sairastapauksissa lomittajaa tarvitaan tilalle jo samana tai seuraavana päivänä. Erillisiä tarpeellisia yleishallinnon tukitoimintoja ovat mm. tietohallinto, henkilöstöhallinto, viestintä ja lakiasiat. 9.1.4 Valinnanvapaus Nykykäytännön mukaisesti maatalousyrittäjällä on mahdollisuus valita, käyttääkö hän kunnan lomituspalveluita vai järjestääkö hän lomituksensa itsenäisesti. Itse järjestetystä lomituksesta paikallisyksikkö maksaa lomituspalvelulain mukaisen korvauksen palvelun tuottajalle. Maatalousyrittäjä vastaa arvonlisäveron osuudesta ja mahdollisesta lomituspalvelulain ylimenevästä osuudesta. Valinta palvelumuodosta tehdään vuosittain vuosilomahaun yhteydessä. Palvelun järjestäjän on tarpeellista tietää valinnasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta toiminnan suunnittelu on mahdollista. Palvelumuodon valintakäytäntö tulee jatkumaan maakunnassa.

9.1.5 Lakiluonnosten vaikutukset Uusi lomituspalvelulaki on lausuntokierroksella 3.7.2017 asti. Lakiesitys etenee eduskuntaan vasta syksyllä 2017. On hyvin todennäköistä, että lakiesitys muuttuu lausuntokierroksen jälkeen, joten sen vaikutuksia on tässä vaiheessa (5/2017) hankala arvioida alatyöryhmän johtopäätöksiin tulevaisuuden lomituspalveluista. Maatalouslomituksen rahoituksen muutos yleiskatteelliseen rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi sekä toimeenpanoon että palveluihin. Lomituspalveluissa on välttämätöntä varmistaa, että yleiskatteellinen rahoitus riittää lomituspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Mahdolliset lakimuutokset voivat vaikuttaa suurestikin henkilöstöön ja palvelutarpeeseen. 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Lähtökohtaisesti Pirkanmaan maakunta hoitaa Pirkanmaalla asuvien maatalousyrittäjien kaikki lomituspalvelut. Tarvittavan henkilöstön siirron toteuttamisesta neuvotellaan Honkajoen, Keuruun, Sysmän ja Vehmaan nykyisten paikallisyksiköiden kanssa, kun näiden alueiden lomitukset siirtyvät Pirkanmaalle. Mahdollisuuksien mukaan samat maatalouslomittajat voisivat jatkaa työtään Kihniön, Kuhmoisten, Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Punkalaitumen maatiloilla. 9.3 Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Lomituspalvelualueet tulee määritellä maatilojen mukaisesti työnjohtoalueiksi. Asiakkaan näkökulmasta sivutoimipisteet eivät ole tarpeellisia, koska asiointi hoidetaan suurelta osin sähköisesti ja puhelimitse. Maatalouslomittajia varten tulisi kuitenkin järjestää mahdollisuus tavata lähiesimiestään lähellä työntekijää. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi lähipisteillä, työnjohtokäynneillä tai muilla tarpeen mukaan sovituilla tapaamisilla. Lähiesimiesten työnkuva muuttuu jatkossa yhä enemmän etätyöksi. Useat kiinteät toimipisteet eivät siten ole välttämättömiä. Uudistuksessa tulee varmistaa riittävä paikallistuntemus ja tietotaidon säilyminen lähiesimiesten keskuudessa. Muuttuvat työntekotavat asettavat haasteen työyhteisön yhteisten käytäntöjen muodostumiselle. Sähköiset palvelut on vahvasti huomioitu uuden lomitusta palvelevan tietojärjestelmän kehittämistyössä. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuutta pilotoida Pirkanmaalla uutta tietojärjestelmää, joka voisi myös tulla valtakunnallisesti lomituspalveluiden käyttöön. Uuden ohjelmiston selvitys- ja suunnittelutyö on aloitettu myös STM:ssä.

10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi 10.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto A Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset Yksinkertainen organisaatio Järjestävä taho ja palveluntuotanto lähellä toisiaan Joustava ja toimiva malli Tiedonsiirto puolin ja toisin maaseutuasioiden välillä Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset Toiminnan säilyminen nykyisen kaltaisena Tämän hetkinen osaaminen ja ammattitaito riittävää Tiedonsiirto lomituksen ja maaseutupalveluiden välillä Rakennekehityksen myötä henkilöstön työllistyminen saattaa vaikeutua Taloudelliset vaikutukset Rahoituksen riittävyys Ympäristövaikutukset Työ- ja asiointiliikenne ei vähene Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset Järjestävä taho ja palveluntuotanto lähellä toisiaan 10.2 Vaihtoehto B Vaihtoehto B Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset Palvelut saatavissa samalta luukulta Seudullinen yhteinen toiminta tuo painoarvoa maaseutuasioihin Luottamus eri organisaatioiden välillä riittävä Pystytään luomaan toimintatavat sellaiseksi, että asiakas saa palvelut sujuvasti Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Tiedot kulku eri organisaatioissa luontevaa ja lisää osaamista Maaseutupalvelut samassa organisaatiossa, osaamisen hyödyntäminen koko organisaatiossa Sama toimintaympäristö Eläinlääkintäohjausta lomittajille Töiden jakaminen ja sijaistaminen sujuu helpommin isossa yksikössä Osaaminen varmistettava, jos työtehtävissä muutoksia

Koko hallinto saman organisaation alla Ympäristövaikutukset Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset Työ- ja asiointiliikenne vähenee Synergiaetua Toivotaan yksinkertaista organisaatiota 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot Luodaan maaseudun yhteinen toimintayksikkö Työsuojelun tärkeys Työnjohdon ja lomittajien riittävyys ja ammattitaito Lomituspalvelut takaavat hyvinvoinnin Maakuntaan siirtyessä kaikkien maaseutupalveluiden tulisi organisoitua yhtenäiseksi toimintayksiköksi. Toimiminen yhtenä konsernijohdon alaisena toimintayksikkönä tuo toimintaan joustavuutta, palvelee asiakkaita kokonaisvaltaisemmin ja kohdentaa resursseja enemmän itse toimintaan. Raportointi toiminnasta tehtäisiin suoraan esimerkiksi viranhaltijalle. Nettobudjetointi olisi helpompaa toimintayksiköstä käsin ja myös asiantunteva ohjaus voitaisiin varmistaa. Lomituspalvelut ovat tällä hetkellä nettobudjetoituja yksiköitä kunnissa. Nykyinen toimintamalli on rakentunut aikaisempien yhdistymisten kautta ja toimintoja on tehostettu jatkuvasti. Hyviä käytäntöjä nykyisestä mallista ei kannata heittää hukkaan. Toiminnan ohjauksesta vastaa tällä hetkellä Mela. Uudessa lomituspalvelulaissa ei ole suunniteltu Melalle roolia lomituspalveluiden toimeenpanossa. Maakuntavalmistelussa tulee huomioida, että nyt Melalla olevat järjestäjän tehtävät siirtyy maakunnan tehtäviksi. Lomituslakiluonnoksen mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole lomitusten osalta, kun kyseessä on maakunnan lakisääteinen velvollisuus tarjota palveluita ja yrittäjällä on niihin subjektiivinen oikeus. Lomituksen tietojärjestelmän uusiminen on välttämätöntä, koska tällä hetkellä Melan hallinnoima tietojärjestelmä ei tule olemaan käytössä. Aloitetaan yhteistyö valtakunnallisen tietoja viestintäteknisen palvelukeskuksen kanssa mahdollisesta uuden ohjelmiston pilotoinnista Pirkanmaalla Maatalouslomittajan työ on yksi riskialttiimmista. Maakunnassa on oltava toimiva työsuojeluorganisaatio, joka huomioi lomitustyön kohonneen riskin sekä työtapaturmien että kuormittavuuden osalta. Lomitustyön turvallisuutta parannetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tätä yhteistyötä ja vaikuttavuutta tulisi edelleen kehittää. Työsuojelua kehitettäessä voidaan saada synergiaetua siitä, kun samoissa työkohteissa työskentelevät eläinlääkärit ja maatalouslomittajat ovat maakunnassa samassa organisaatiossa.

Lomituspalvelun laadukkaan toteuttamisen edellytyksenä on ammattitaitoisten lomittajien saatavuus ja pysyvyys. Lomittajien lisäksi riittävä työnjohto on turvattava. Esimiehet ja alaiset työskentelevät kaukana toisistaan eikä työnjohto pysty valvomaan lomittajien työoloja jatkuvasti. Työnjohdon työtä ei tehdä vain toimistossa, vaan enenevässä määrin työ tapahtuu tilakäynneillä asiakkaiden tiloissa. Lähiesimiesten yhteistyö ja tuki on tärkeää tasapuolisen esimiestyön muodostumiseksi. Henkilöstön kouluttamisella voidaan tukea riittävän ammattitaidon ylläpitämistä. Lomittajien ammattitaidolle maatalousyrityskohtainen perehdytys on koulutuksen ohella oleellinen keino vahvistaa käytännön osaamista, ja varmistaa lomitustyön turvallisuus ja laatu. Perehdytys on tarpeen varsinkin automatisoiduilla tiloilla sekä tiloilla, joissa lomittaja työskentelee yksin. Maakunnan lomituspalveluissa tulee olla riittävät mahdollisuudet koulutuksen ja erityisesti perehdytyksen järjestämiseen. Hyvinvointitutkimusten mukaan lomitus on todettu tärkeäksi maatalousyrittäjien hyvinvointia parantavaksi tekijäksi. Lomituspalveluilla on suuri vaikutus myös eläinten hyvinvointiin. Lomituspalveluilla on myös suuri vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen.

Liite 1 Pirkanmaan lomituspalvelualue kartalla Lempäälän lomituspalveluyksikkö: Lempäälän Aleksi 1, 1 krs, 37500 Lempäälä Sastamalan lomituspalveluyksikkö: Uotsolantie 49, 38460 Sastamala

Liite 2 Palveluprosessien kuvaus lomituspalveluissa Päätöksenteko Lomitusvaraus Työsuojelu

Liite 3 Lomituksen tunnuslukuja Ympäristöturvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen -teemaryhmä Nykytilan kuvaus 2016 Lomituspalvelut Asiakkaat Maatilat Turkistilat Toimintaympäristö Suoritteet Henkilöstö Kunnallinen lomitus, pv Itse järjestetty lomitus, pv Yhteensä, pv Päätökset Henkilöstö HTV1 Menot Asiakasmaksut Valtionosuus Erotus Maatalouslomitus Lempäälän paikallisyksikkö 380 268 16510 2200 18710 1067 64 66,5-4202 000 610 000 3592000 Sastamala paikallisyksikkö 551 380 2 25284 288 25572 1434 109 115-5875 000 831 000 5044000 Kihniö ja Parkano 71 44 1889 178 2067 190 8 7,5-470000 67 000 403000 Kuhmoinen 22 12 963 963 59 4 3,6-219000 31 000 188000 Mänttä-Vilppula 26 19 1 959 85 1044 49 4 3,2-238000 34 000 204000 Punkalaidun 51 36 1243 463 1706 130 3 3-388000 56 000 332000 Yhteensä 1 101 759 3 46848 3214 50062 2929 192 198,8-11392000 1629 000 9763000 0 Talous Lomahallinto Lempäälän paikallisyksikkö 5 4,1-360000 296000 Sastamala paikallisyksikkö 8 8-515000 397000 Kihniö ja Parkano 0,5 0,5-41000 32 000 Kuhmoinen 0 0-19000 15 000 Mänttä-Vilppula 0,6 0,6-21000 16 000 Punkalaidun 0,5 0,5-34000 27 000 Yhteensä 14,6 13,7-990 000 783 000-207 000 Lomituspalveluiden kokonaisresurssit 206,6 212,5-12 382 000 1 629 000 10 546 000-207 000 Keskimääräinen lomituspäivän kustannus, brutto Lomitustoiminta 228 /pv Hallintokulut 20 /pv Lomituspalveluiden käyttössäolevat tietojärjestelmät Lomitusten järjestely ja hallinta Lomitusnetti -selainpohjainen ohjelmisto Henkilöstöhallinta Personec F ESS, Populus Asianhallinta Dynasty Laskujen käsittely Rondo, Workflow Budjetointi Intime, Raindance Taulukon kaikki lukemat on ilmoitettu 31.12.2016tilanteen mukaan.

Liite 4 Tilojen määrä tuotantosuunnittain

Liite 5 Alatyöryhmän jäsenet

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Ympäristöterveys ja alkoholihallinto alatyöryhmä 22.5.2017

Yleistä Ympäristöterveys ja alkoholihallinto (elintarvikeja tupakkavalvonta, epidemiaselvitykset, terveydensuojelu, eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkintäpalvelut) on toimiva kokonaisuus, jossa henkilökunnan osaamista käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Toimiala on osa ennaltaehkäisevää väestön terveystyötä. Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää hyvää elintarvikeja elinympäristön turvallisuutta kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, minimoida alkoholin ja tupakan terveyshaittoja sekä tuottaa laadukkaita eläinlääkintäpalveluita. Toiminta on voimakkaasti lakisääteistä ja se perustuu EU-lainsäädäntöön. Pirkanmaalla ympäristöterveydenhuollosta vastaa nykyisin neljä yhteistoiminta-aluetta (Keurusselkä, Pirteva, Sotesi ja Tampere) eri lautakuntien alaisuudessa. Lisäksi aluehallintovirasto hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon tehtäviä. Toimialalla on Pirkanmaalla käytössään noin 110 htv. Toimiala kerää osan tuloistaan valvontamaksuina, jotka kattavat noin 25 % menoista. Ympäristöterveydenhuolto toimii kunnissa yhteistyössä erityisesti terveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja sosiaalitoimen kanssa. Lisäksi toimialalla on yhteistyötä vesilaitosten, poliisin, pelastuslaitosten ja syyttäjänviraston kanssa. Toimialan asiakkaita ovat kaikki maakunnan asukkaat, alueella oleskelevat, kunnat ja yritykset. Kuluttajat hyötyvät parantuvan elintarviketurvallisuuden, elinympäristön (talousvesi, asunnot, julkiset rakennukset ym) turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin takaamisen kautta. Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon toiminta ja järjestelmä Pirkanmaalla on pääosin tehokas ja toimiva. Toimialaa on kehitetty voimakkaasti viime vuosina riskinarvioinnin sekä valvonnan ja taksojen yhtenäistämiseksi. Toiminnan vaikuttavuudelle on kehitteillä erilaisia mittareita, tällä hetkellä sitä arvioidaan mm. tartuntatauti- ja eläintautitapausten määrien muutoksella, elintarvikeja vesiepidemioiden määrällä, valvonnan arvosanojen muutoksilla ja eläinsuojelukäyntien määrällä. Maakunnassa toimialalla on tarkoituksenmukaisinta yhdistää palveluiden tuottaja ja järjestäjä. Toimialan kannalta ja taloudellisesti tehokkain järjestelmä olisi säilyttää toimiala yhtenä kokonaisuutena ja yhdistää toimintakokonaisuuteen ympäristöterveydenhuolto, alkoholihallinto, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, vesitaloustehtäviä ja alkutuotannon valvontaa (vaihtoehto B). Täten siitä muodostuisi nykyistä laajempi ennaltaehkäisevän kansanterveystyön kokonaisuus joka mahdollistaisi resurssien vaikuttavamman ja tehokkaamman käytön. Muita mahdollisia toimintatapoja (vaihtoehdot A, C-D) ovat näiden pienemmät yhdistelmät, mutta niissä menetetään toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja resursseja.

Sisällys Osa I Nykytilan kuvaus... 4 1. Yleistä... 4 2. Palveluiden järjestämisen nykytila... 5 2.1 Toiminta... 5 2.2 Resurssit... 6 2.3 Talous... 7 2.4 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista... 7 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta... 7 4. Toiminnan vaikuttavuus... 8 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit... 8 6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet... 8 7. Olemassa olevat kustannustehokkaat toimintatavat ja hyvät käytännöt... 9 Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä...10 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat...10 8.1 Palvelutarpeen kuvaus...11 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa...11 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat...12 9.1.1 Vaihtoehto A...13 9.1.2 Vaihtoehto B...13 9.1.3 Vaihtoehto C...14 9.1.4 Vaihtoehto D...14 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...14 9.3. Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio)...15 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi...15 10.1 Vaihtoehto A...15 10.2 Vaihtoehto B...16 10.3 Vaihtoehto C...17 10.4 Vaihtoehto D...17 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot...18

Osa I Nykytilan kuvaus 1. Yleistä Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja perusterveydenhuoltoa. Toimialan tärkeimpänä tavoitteena on vähentää ympäristöstä aiheutuvaa altistusta ja sairastuvuutta väestössä. Ympäristöterveys ja alkoholihallinto vastaavat alkoholilain, elintarvikelain, eläinlääkintähuoltolain, eläinsuojelulain, eläintautilain, terveydensuojelulain, sivutuotelain, lääkelain, tupakkalain, eläinkuljetuslain, lain eläintunnistusjärjestelmästä sekä maataloustukien täydentävien ehtojen mukaisista kunnalle ja aluehallintovirastolle annetuista tehtävistä. Ympäristöterveys muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jonka osa-alueet tukevat toinen toistaan. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää eläinten ja ihmisten yhteistä terveyttä. Toimiala valvoo elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta, väestön ja eläinten tarttuvia tauteja sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Aluehallintovirastolla (avi) on valvontatehtävien lisäksi kunnallisten valvojien ohjaustehtäviä, lupahallintoa sekä vastuu toimialueensa eläintautivalmiuden ylläpidosta. Lisäksi avi vastaa alkoholihallinnosta Pirkanmaalla ja Keski-Suomen alueella. Hyvä eläintautitilanne ja eettinen eläintenpito tukevat suomalaista elintarvikkeiden vientiä, turvaavat kotimaisen elintarviketuotannon ja ovat osa huoltovarmuutta. Valvonta perustuu riskinarviointiin, jossa arvioidaan toiminnasta aiheutuvien terveyshaittojen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Valvonnan tulee olla laadukasta ja suunnitelmallista, tehokasta ja oikein kohdennettua. Lisäksi valvontaa tulee tehdä riittävin voimavaroin kaikkia toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohdellen. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toimijat noudattavat lainsäädäntöä. Ympäristöterveys jaetaan tässä esityksessä 1. Elintarvikevalvonta a. Elintarvikelainsäädännön tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja terveydellinen laatu. Valvonnalla on tarkoitus suojata kuluttajia elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja estää kuluttajan harhaanjohtaminen sekä taloudelliset tappiot. Elintarvikevalvonta sisältää muun elintarvikevalvonnan lisäksi elintarvikkeiden alkutuotannon valvonnan sekä elintarvikkeiden viennin ja sisämarkkinatuonnin valvonnan. b. Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. 2. Alkoholihallinto Alkoholilainsäädännön tavoitteena on ohjata alkoholin kulutusta siten, että alkoholipitoisista aineista aiheutuu mahdollisimman vähän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 3. Eläinlääkintähuolto a. Eläinlääkäripalveluiden tavoitteena on, että kuntien järjestämät palvelut turvaavat kaikille alueen kotieläimille ympärivuorokautisen peruseläinlääkinnän ja tuotantoeläinten terveydenhuollon. Lisäksi aluehallintovirasto valvoo yksityisiä eläinlääkäripalveluita.

b. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Valvonnan tavoite on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Valvonta takaa laadukkaat ja eettisesti tuotetut elintarvikkeet. Nykyisin valtio ostaa osan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta yhteistoiminta-alueilta. Osan valvonnasta hoitaa avi. c. Eläinten terveyden valvonta Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää eläimistä toisiin eläimiin ja ihmisiin siirtyviä tauteja, edistää eläinten terveyttä ihmisten terveyden suojaamiseksi, torjua antibioottiresistenssiä, varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja turvata kotieläintuotanto. Valtio ostaa osan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta yhteistoiminta-alueilta. Osan valvonnasta hoitaa avi. 4. Eläinten pitoon liittyvät valvontakokonaisuudet a. maataloustukia koskevan lainsäädännön toimeenpano, ns. täydentävien ehtojen valvonta. b. eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta c. eläinten lääkityksen valvonta 5. Terveydensuojelu, sisältää myös tupakkalain mukaisen tupakansavulle altistumisen valvonnan Tavoitteena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Toiminnalla pyritään ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan elinympäristössä esiintyviä, terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Väestön terveyttä suojellaan mm. valvomalla talous- ja uimavesien laatua, asuntojen, koulujen ja muiden yhteisten oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita sekä vaikuttamalla alueiden käyttöön terveyshaittoja ehkäisevästi. 6. Erityistilanteisiin varautuminen, valmiussuunnittelu ja epidemiaselvitykset Tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot suunnitelmilla ja - harjoituksilla. Lisäksi toimiala selvittää elintarvikeja vesivälitteiset epidemiat. Selvittämisen tavoitteena on ehkäistä lisätartunnat epidemian sattuessa sekä estää samankaltaisten epidemioiden uusiutuminen. 2. Palveluiden järjestämisen nykytila 2.1 Toiminta Pirkanmaalla neljä yhteistoiminta-aluetta (Keurusselkä, Pirteva, Sotesi ja Tampere) sekä avi järjestävät ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon palvelut. Kuntien vastuulla oleva toiminta on järjestetty isäntäkuntamallilla, Keuruu on Keurusselän ympäristöterveydenhuollon, Pirkkala Pirtevan, Sastamala Sotesin ja Tampere Tampereen kaupungin yhteistoiminta-alueen isäntäkunta. Yhteistoiminta-alueilla on 14 valvonnan toimipistettä (Keurusselkä 6, Sotesi 4, Pirteva 1, Tampere 3) ja 18 eläinlääkärivastaanottoa (Keurusselkä 4, Sotesi 6, Pirteva 3 ja Tampere 5). Aluehallintovirastolla on yksi toimipiste Tampereella. Keurusselän valvonnan toimipisteistä kaksi jää Keski-Suomen maakuntaan ja neljä siirtyy Pirkanmaalle. Toiminnasta vastaava viranomainen on alkavana valtuustokautena Keuruulla Keurusselän ympäristölautakunta, Pirtevassa ympäristöterveyslautakunta, Sotesissa sosiaalija terveyslautakunnan ympäristöjaosto ja Tampereella kaupungin yhdyskuntalautakunnan alainen ympäristöterveydenhuollon

jaosto. Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisina viranomaisina toimivat avi ja kunnaneläinlääkärit. Avi toimii myös alkoholilain mukaisena viranomaisena, eläinkuljetuslain mukaisena lupaviranomaisena sekä maataloustukia koskevan lainsäädännön toimeenpanoviranomaisena. Ympäristöterveydenhuolto tuottaa valvonta- ja eläinlääkintäpalveluita. Palvelut kattavat eläinten ja ihmisten elinympäristön terveydellisyyden turvaamisen ja ympärivuorokautiset peruseläinlääkäripalvelut. Avi vastaa lisäksi alkoholihallinnosta. Palveluiden käyttäjinä ovat kaikki kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt, kolmas sektori, jäsenkunnat, muut viranomaiset jne. Palveluja ovat mm. valvonta, neuvonta ja ohjaus, lupien ja ilmoitusten käsittely ja myöntäminen sekä lausuntojen antaminen. Kuntalaisille tarjotaan neuvontaa mm asumisterveys- ja kaivovesiasioissa sekä elintarvikkeisiin liittyvissä valitus- sekä elintarvikeja vesiepidemiaepäilyissä, eläinten tuontiin liittyvissä sekä lupamenettelyihin liittyvissä asioissa. Perustehtävänä on toimijoihin kohdentuvat säännölliset tarkastukset. Tarkastuksilla pyritään ehkäisemään väestön terveysriskejä. Toimiala ohjaa, neuvoo ja valvoo toimijoita eri lakien mukaisesti. Neuvontaa annetaan mm. puhelimitse ja sähköpostilla, toimistolla, tilaisuuksissa ja tarkastuksilla valvontakohteissa. Alkoholitarkastajat valvovat myös harmaata taloutta. Lisäksi toimiala tuottaa eläinlääkintäpalveluita. Seuraja harraste-eläimet hoidetaan pääosin eläinlääkärien vastaanotoilla ja tuotantoeläimet ja hevoset maatiloilla. Kohteiden valvontaa tehdään riskiperusteisesti ympäristöterveydenhuollon yksiköiden ja avin valmisteleman monivuotisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Alkoholivalvonta määritellään alkoholihallinnon valvontasuunnitelmassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston valvonta-asetus määrittelee elintarvikkeiden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteet ja laatukriteerit. Terveydensuojelulaki ja alkoholilaki määrittelevät terveydensuojelun ja alkoholihallinnon toimintojen tavoitteet. Valvontasuunnitelmat ja valvonnan sisältö perustuvat keskusviranomaisten laatimiin kansallisiin valvontaohjelmiin. Toimiala tekee myös alueellista riskinarviointia. Suuri osa tarkastuksista on suunnitelman mukaisia, mutta osa tarkastuksista on ennalta suunnittelemattomia. Suunnittelemattomia tarkastuksia ovat esimerkiksi elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen, asunnontarkastukset ja asiakasvalitukset sekä epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset. Tarkastajat valmistautuvat tarkastukselle perehtymällä kohteen valvontahistoriaan ja voimassa olevaan lainsäädäntöön. Sen jälkeen kohteeseen tehdään tarkastus ja tarkastuksesta kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja, johon kirjataan tarkastetut ja havaitut asiat ja määritetään tarkastuksen lopputulos. Toimialan tehtävistä on tarkempi kuvaus liitteenä olevassa taulukossa. 2.2 Resurssit Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla ja avissa on nykyisin käytössään noin 110 htv:tä (Keurusselkä 10/20 (Pirkanmaa/koko alue), Pirteva 23, Sotesi 17, Tampere 49 ja avi 9). Yhteistoimintaalueilla ja avissa on käytössä myös lakiapua. Juristeja ei ole huomioitu edellä mainituissa henkilötyövuosissa. Kussakin kunnassa ja avissa on käytössä useita asiakirjahallinta- ja henkilöstöhallintojärjestelmiä. Tässä kuvauksessa on listattu ainoastaan ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon omat tietojärjestelmät. Yhteistoiminta-alueilla valvonnan käytössä on Tervekuu, Tarkastaja ja Facta tietojärjestelmät. Kohde- ja valvontatiedot kerätään kunnallisista tietojärjestelmistä valtion keskitettyihin rekistereihin (Kuti ja Yhtijärjestelmät). Elintarvikevalvonnan valvontatiedot julkaistaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Oivajärjestelmässä. Alkoholihallinnolla on käytössään alkoholi-, elinkeinoja luparekisteri ALLU ja Valviran sähköinen päätösarkisto. Avin ympäristöterveydenhuollolla on käytössään kohderekisteri Elite, hyvinvointisovellus Elvi sekä eläinten merkintä- ja rekisteröintisovellus ID-valvonta. Kunnan

praktikkoeläinlääkäreillä on käytössään joko Provet- tai KliniQ-eläinlääkintäohjelmisto. Yhteistoimintaalueilla käytössä olevia ohjelmia ylläpitävät ja kehittävät tietojärjestelmätoimittajat; Terakuu, Digia, Logica, FNS, Evira ja Valvira. 2.3 Talous Toimiala kerää osan tuloistaan valvontamaksuina. Kunnan on perittävä toimijoilta lainsäädännössä määritellyistä toiminnoista hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Avi perii toiminnastaan maksut valtion maksuasetuksen mukaisesti. Lisäksi avi perii kunnaneläinlääkärin maksullisiksi säädetyistä eläintautilakiin ja sivutuotelakiin liittyvistä suoritteista asetuksen mukaiset maksut. Kunnan perimien maksujen suuruus voi vastata enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Toimialan talousluvut sisältävät nyt kaikkien neljän yhteistoiminta-alueen yhteenlasketut tulot ja menot. Maakuntauudistuksessa Keurusselän yhteistoiminta-alue jakaantuu maantieteellisesti kahteen maakuntaan, jolloin myös tulot ja menot jyvittyvät kahdelle maakunnalle. Yhteistoiminta-alueiden ympäristöterveydenhuollon menot olivat vuonna 2016 noin 7 810 000 euroa. Tulot muodostuvat valvonta- ym. maksuista (n. 1 540 000 euroa), valtion maksamista eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontatuloista (n. 502 000 euroa) ja jäsenkuntien maksuista joilla katetaan loput menot. Valvontamaksut kattavat noin 25 % menoista. Aluehallintoviraston alkoholihallinnon menot koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella ovat noin 924 000 euroa. Tulot (n. 737 000 euroa) muodostuvat maksuista. Aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon meno- ja tulotiedot eivät vielä ole käytettävissä. 2.4 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista Toimialaa on kehitetty monin tavoin viimeisen kymmenen vuoden ajan ja toiminta on tänä aikana koottu peruskunnista useamman kunnan yhteistoiminta-alueisiin. Ympäristöterveydenhuolto toimialana on laaja ja lainsäädäntö mittava. Tavoitteena ovat olleet suuremmat yksiköt, jolloin henkilökunta on voinut erikoistua toimialan jollekin kapeammalle osa-alueelle ja kehittää osaamistaan tällä osa-alueella. Lisäksi uudistuksella on haluttu varmista riittävät johtamisresurssit. Riskinarvioinnin ja valvonnan yhtenäistämisessä sekä taksojen yhdenmukaistamisessa on edelleen kehittämistä. Toimijoita on kohdeltava yhdenmukaisesti siten, että valvonnan laatu ja vaatimukset sekä kustannukset ovat saman tasoiset koko maakunnan alueella. Valvonnan on oltava koko maakunnan alueella tasapuolista. Ympäristöterveydenhuollon toimialasta on tehty useita toimivuus-, tehokkuus- ja kustannusselvityksiä. Toimialan kustannustehokkuus on parantunut merkittävästi yhteistoiminta-alueiden aikana. 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta Ympäristöterveydenhuollon kaikki toiminta on lakisääteistä. Toimintatavat, laatujärjestelmät ja riskinarviointi säädellään suurelta osin EU:n valvonta-asetuksessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätää elintarvikkeisiin, rehuihin ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön asetuksilla, jotka ovat sellaisenaan voimassa myös Suomessa. Kansalliset lait säätävät pääosin maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Toimiala valvoo myös maataloustukiehtojen toteutumista. Suurinta osaa tukiehdoista säädellään EU:n asetuksilla.

Kansallisina keskusvirastoina toimivat Evira ja Valvira, jotka laativat toimintaa ohjaavat suuntaviivat osana ympäristöterveydenhuollon monivuotista valvontasuunnitelmaa ja alkoholihallinnon valvontasuunnitelmaa. Kunnat ja avi laativat omat valvontasuunnitelmansa ja raportoivat vuosittain niiden toteutumisesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Säteilyturvakeskus STUK toimivat asiantuntijaorganisaatioina. Aluehallintovirastot ohjaavat osaltaan yhteistoiminta-alueiden toimintaa. Toiminnasta raportoidaan vuosittain isäntä- ja jäsenkunnille sekä avin kautta keskusvirastoille Eviralle ja Valviralle. Suomi jäsenmaana raportoi toiminnan toteutumisesta myös EU:lle. 4. Toiminnan vaikuttavuus Ympäristöterveydenhuollon vaikuttavuuden arvioinnissa ei toistaiseksi ole yhdenmukaisia, valtakunnallisia mittareita. Tämän vuoksi toimintaa mitataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisella ts. suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisella ja tavoiteltujen tulosten saavuttamisella. Suunnitelman toteutumisessa huomioidaan tehtyjen tarkastusten ja eläinlääkäripalveluiden määrä. Myös erilaisten päätösten, lausuntojen ja todistusten määrät raportoidaan. Valvonnasta perittävien maksujen summa kuvaa osaltaan toiminnan toteutumista. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan mm. eläin- ja tartuntatautitapausten määrän muutoksella alueella, elintarvikeja vesiepidemioiden määrillä, elintarvikevalvonnan Oiva-arvosanojen muutoksilla, pitkäkestoisten eläinsuojelutapausten määrällä ja eläintautitilanteen kehityksellä. Valvonnan vaikuttavuuden arviointiin on kehitteillä mittareita, joiden kehittämiseen Pirkanmaan yksiköt osallistuvat aktiivisesti. 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto toimivat kunnissa yhteistyössä terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä rakennusvalvonnan, teknisen- ja ympäristö- ja sivistystoimen kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. vesilaitokset, poliisi, pelastuslaitokset, syyttäjävirasto ja verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö. Toimiala valvoo monia kuntien omistamia kohteita, kuten kouluja, liikuntatiloja ja elintarvikehuoneistoja sekä talousvettä toimittavia laitoksia. Tämän vuoksi yhteistyö on päivittäistä. Toimiala saa lakiapua erityisesti pakkokeinojen toimeenpanossa kuntien ja avin juristeilta. Apu on toiminnan kannalta olennaista ja tarpeellista. Erityistilanteisiin varautumisessa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat terveyskeskukset, sairaanhoitopiiri, vesilaitokset ja pelastustoimi. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat ELY-keskukset, THL, STUK, TUKES, eläintuottajajärjestöt ja -yhdistykset, ETT ry, Fimea, Apteekit, Tulli, Puolustusvoimat, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, asumisterveysasiantuntijat ja tutkimuksia tekevät laboratoriot. 6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköt ovat kehittäneet valvonnan laatua ja yhdenmukaisuutta mm yhteisissä laatupäivissä, neuvotteluissa ja koulutustilaisuuksissa sekä projekteina. Ulkopuolinen auditoija on lisäksi auditoinut osan yksiköistä ja saatuja tuloksia on verrattu keskenään. Auditoinneista on saatu kehitysehdotuksia, joita yksiköissä työstetään parhaillaan.

Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on jatkuvaa ja säännöllistä. Yhteiset, säännöllisesti kokoontuvat lakisääteiset työryhmät, kuten elintarvikeja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmät sekä sisäilmatyöryhmät helpottavat asioiden hoitamista. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat toimivat tehtävissään sekä viranomaisina että asiantuntijoina. Tällä hetkellä eläinlääkäripäivystys on järjestetty yli maakuntarajojen. Tarve maakuntien väliselle yhteistyölle jatkossakin on selvitettävä. Asiakaspalvelun parantamiseksi myös asiakkaiden yhteydenotot tullaan keskittämään. Alkoholihallinto toimii nykyisin koko aluehallintoviraston alueella. Henkilökuntaa on melko vähän, mutta toiminnan osaamisesta ja sijaisjärjestelyistä on huolehdittu. Maakunnan kokoisessa valvontayksikössä valvonta ja palvelut voidaan tuottaa alueellisesti tehokkaammin kuin nykyisin. Toimipisteet voidaan sijoittaa sinne, missä valvonta- tai palvelutarve on suurin. Tätä varten kohteet ja niiden valvontatarve on kartoitettava maakunnan tasolla. Toimialan ohjaus tullaan keskittämään Eviraan ja Valviran seuraajaan, jolloin ohjauksen moniportaisuus poistuu. Yhteistoiminta-alueiden hallinto kevenee maakuntaan siirtymisen myötä kun usean työnantajan sijaan muodostuu yksi työnantaja. Toiminnan suunnittelu ja raportointi tehdään isäntäkuntien sijaan maakunnalle. STM on tilasi Pirkkalan kunnalta selvityksen, jonka tavoitteena oli arvioida sellaisen maakunnallisen yksikön toimintaedellytykset, jossa ympäristöterveydenhuolto muodostaa vahvan itsenäisen kokonaisuuden alkoholihallinnon kanssa. Selvityksessä tuli arvioida hyödyt em. yhdistämisestä. Selvityksessä arvioitiin lisäksi kuinka maakunnan sisällä hoidetaan yhteistyö perusterveydenhuoltoon, maaseutuhallintoon, pelastustoimeen, vesihallintoon ja maankäyttöön. Samalla selvitettiin kuinka yhteistyö hoidetaan kuntaan jäävien toimintojen, kuten hyvinvoinnin edistämisen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja kaavoituksen kanssa. Selvitys on valmistunut ja löydettävissä http://alueuudistus.fi/artikkeli/- /asset_publisher/1271139/selvitys-pirkanmaalle-itsenainen-ymparistoterveydenhuollon-yksikko. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden tavoitteena on aloittaa vuoden 2017 aikana yhteistoiminta koko alueella elintarvikeja sivutuotelaitosten, eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonnan sekä epidemiaselvitysten selvittämisen osalta. Tarkoitus on, että yksiköt tekevät keskenään sopimuksen valvontaa tekevien virkamiesten toimivallasta ja vastuusta Pirkanmaalla. Tavoitteena on myös valmistella talousveden erityistilannesuunnitelma koko Pirkanmaan alueelle. 7. Olemassa olevat kustannustehokkaat toimintatavat ja hyvät käytännöt Kullakin yhteistoiminta-alueella toiminta on suunnitelmallista ja toiminnan seuranta on tehokasta. Toiminnan yhdenmukaisuutta vahvistetaan vertaisarvioinneilla; yksiköiden yhteisillä tarkastuksilla ja yksiköissä pariarvioinneilla. Myös valvontatarkastusten yhdenmukaisuutta käydään säännöllisesti läpi. Tiimien vetäjät ja yksikön päällikkö suunnittelevat ja toteuttavat toiminnan tavoitteita. Talousarvion sitovina tavoitteina käytetään lainsäädännön aikarajoja, esimerkiksi seurataan tarkastuspöytäkirjojen valmistumisaikataulua. Yksiköissä tehdään säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä, seurataan henkilökunnan osaamista ja kehitetään toimintaa. Yksiköt tekevät jatkuvaa laadun kehittämistyötä. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset auditoinnit ovat tuottaneet yksiköiden toiminnasta ja taloudesta vertailulukuja. Lisäksi yhteistoiminta-alueilta on kerätty hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä, joita on hyödynnetty myös Pirkanmaalla. Laatukäsikirjoja päivitetään aina kun lainsäädäntö muuttuu tai kun uutta tutkimustietoa tai tehokkaampia tapoja toimia otetaan käyttöön. Yksiköiden johtamista on kehitetty suunnitelmallisuudella ja johtoryhmätyöskentelyllä.

Pirkanmaalla toimialan kustannukset ovat noin 14 euroa / asukas. Valtakunnassa kustannukset ovat keskimäärin 15 euroa / asukas. Toimialalle kehitetään parhaillaan uutta ja kattavaa valtakunnallista tiedonhallintajärjestelmää. Valtion on tarkoitus tarjota järjestelmä kaikille maakunnille. Valvonnan ja palveluiden kohteet tulisivat suoraan tähän järjestelmään, josta ohjaavat virastot saisivat toiminnan raportit. Myös sähköistä asiointia kehitetään. Nykyisin käytössä on joitain sähköisiä ilmoitus- ja hakemuslomakkeita. Elintarvikevalvonnan asiakirjat kulkevat osin sähköisinä, mutta muun valvonnan asiakirjat eivät. Käytössä ei myöskään ole eläinlääkärien sähköistä ajanvarausjärjestelmää. Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon (YTA) asiakkaina ovat kaikki maakunnan asukkaat, alueella oleskelevat (esim. työ, opiskelu ja vapaa-aika), kunnat ja eri alojen toimijat. Esitetyissä vaihtoehdoissa asiakkaat säilyvät ennallaan, toiminnan painotus on kussakin esitetyssä vaihtoehdossa hieman eri. Vaihtoehdossa A palvelu painottuu kuten nykyisin, vaihtoehto B painottaa maakunnan kaikkien asukkaiden ja kotieläinten terveyttä, vaihtoehdon C painotus on alkutuotannon valvonnassa ja vaihtoehto D painottaa turvallista vettä. Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä pitää vaihtoehtoa B väestön ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parhaana. Vaihtoehto A yhdistää nykyiset toiminnot ja vaihtoehdoissa C ja D ei hyödynnä resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Elintarvike- ja alkoholilain asiakkaita ovat maakunnan väestö sekä elinkeinonharjoittajat, jotka valmistavat, käyttävät, myyvät, tarjoilevat ja tuottavat elintarvikkeita ja/tai alkoholia. Toimijoina ovat alkutuotannon tuottajat ja koko elintarvikeketju. Myyminen voi olla joko myyntiä Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla tai vientitoimintaa. Maakunnan kunnilla on myös omaa elintarvikkeiden käsittelyä ja valmistusta. Terveydensuojelun asiakkaita ovat maakunnan asukkaiden ja alueella oleskelevien lisäksi kunnat, joiden palveluita ympäristöterveydenhuolto valvoo (talousvesi, uimavesi, asuntojen ja julkisten tilojen sisäilma jne.) sekä maakunnan yrittäjät. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden, eläinlääkinnän sekä täydentävien ehtojen palvelun asiakkaina ovat elinkeinonharjoittajat ja tuotantoeläinten sekä seuraja harraste-eläinten omistajat. Tuotantoeläinten omistajat ovat melko pieni osa kaikista ympäristöterveyden asiakkaista. Heihin kohdentuu myös maksajaviraston kautta merkittävää julkista valtaa ja he ovat nykyisen ELY-keskuksen merkittävä asiakaskunta. Asiakkaina ovat myös eläimistä saatavien tuotteiden käsittelijät, valmistajat ja viejät (riistakuvaajat, metsästäjät, elävien eläinten ja sivutuotteiden tuojat ja viejät). Ympäristöterveydenhuollon asiakasmäärä on suoraan verrannollinen maakunnan asukkaiden, alueella oleskelevien ja eri palveluiden määrään alueella. Kun asukasmäärä kasvaa, lisääntyvät myös palvelut, joita ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto luvittavat, valvovat, ohjaavat ja neuvovat. Asiakaskunta tulee lisääntymään sitä myötä, kun väestö Pirkanmaan maakunnassa lisääntyy. Palveluiden hyödynsaajia ovat erityisesti kuluttajat kun elintarviketurvallisuus ja elinympäristön turvallisuus lisääntyvät. Lisäksi alkoholivalvonnan tehostaminen vähentää terveyshaittoja väestössä sekä suoraan että epäsuorasti. Yritykset hyötyvät taloudellisesti saadessaan pienin kustannuksin ohjausta lainsäädännön noudattamiseksi ja elintarviketurvallisuuden takaamiseksi. Eläinten omistajat voivat luottaa

eläinlääkintäpalveluiden ympärivuorokautiseen saatavuuteen ja tuotantoeläinten terveydenhuollon kehittämiseen ja ylläpitoon. Palvelut turvaavat taloudellisesti kannattavan eläintenpidon. Kuntalaiset hyötyvät epidemioiden selvittämisestä säästyneinä terveydenhuoltokustannuksina, terveyden säilymisenä ja luottamuksena elinympäristön ja elintarvikkeiden turvallisuuteen. Ympäristöterveys tekee myös merkittävää asiaan liittyvää tiedottamista ja koulutusta. 8.1 Palvelutarpeen kuvaus Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon toiminnan tarkoituksena on ylläpitää hyvää elintarvikeja elinympäristön turvallisuutta, turvata eläinten terveys ja hyvinvointi, minimoida alkoholin aiheuttamia terveysriskejä ja tuottaa laadukkaita peruseläinlääkäripalveluita kuntalaisille. Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto valvovat ja luvittavat useiden eri lakien mukaisia toimintoja. Ne myös ohjaavat ja neuvovat maakunnan asukkaita ja toimijoita. Ympäristöterveydenhuolto vastaa kaikkien kotieläinten ympärivuorokautisesta eläinlääkinnästä maakunnan alueella. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta turvaa eläinten hyvinvoinnin lisäksi kuluttajille terveelliset, turvalliset ja laadukkaat eläimistä saatavat elintarvikkeet. Ympäristöterveydenhuollon toimintaa säädellään suurimmaksi osaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla, jotka ovat sellaisenaan voimassa myös Suomessa. Elintarvikkeiden, rehujen sekä eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonnan vaatimukset on kirjattu nykyiseen EU:n valvonta-asetukseen. Alkoholilain, elintarvikelain, eläinlääkintähuoltolain tai terveydensuojelulain mukainen toimija ei saa aloittaa tai olennaisesti muuttaa toimintaansa ilman viranomaiselle tehtävää ilmoitusta tai hakemusta. Toiminnan säännöllinen valvonta, ohjaus ja neuvonta ovat toimialan ydintehtäviä. Eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden viennin edellytyksenä on lähtömaassa tehtävä viranomaisvalvonta, jonka luonteen ja laajuuden määränpäävaltio määrittelee. Vientilaitosten viranomaisvalvonta ja eläinlääkinnällisten vientitodistusten allekirjoittaminen mahdollistaa toimijalle vientioikeudet. 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon toimialan tehokkuus ja synergia toteutuvat parhaiten yhtenä kokonaisuutena. Toimialalla on tarkoituksenmukaista yhdistää palveluiden järjestäjä ja tuottaja. Toimialan tehtävät ovat lakisääteisiä, jolloin on tehokkainta järjestää toimialan tehtävät itsenäiseksi toimintakokonaisuudeksi maakunnan toimintayksikköön muiden järjestäjien rinnalle. EU:n valvonta-asetuksessa, samoin kuin kansallisessa hallintoa säätelevässä lainsäädännössä säädetään valvonnan avoimuudesta, kirjatuista valvontamenettelyistä sekä virallisen valvonnan menetelmistä. Toimiala käyttää tehtävissään merkittävää julkista valtaa; itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää hallinnollisia pakkokeinoja tai puuttua merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. Julkisen vallan käytössä hallinnon on oltava avointa, lisäksi palvelua on oltava yhdenvertaisesti saatavilla kaikille niille, joilla on oikeus sitä saada. Palvelun määrä ja laatu säädetään lainsäädännössä ja kansallisissa valvontaohjelmissa, joten palvelun tarve, määrä ja laatu voidaan maakunnassa määrittää näillä perusteilla. Erilaiset oikeudelliset, poliittiset ja hallinnolliset käytännöt, jotka varmistavat hallinnon demokraattisen hyväksyttävyyden turvaavat osaltaan hallinnon avoimuutta. Hallinnon avoimuutta turvaa myös laaja julkisuusperiaate, hallinnon läpinäkyvyys sekä viranomaisviestinnän selkeys. Lakisääteisten toimintojen vaatimukset, toiminnan läpinäkyvyys ja hallinnon avoimuus toteutuvat parhaiten maakuntahallinnon järjestäjän toiminnoissa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut uuden valvonta-asetuksen (625/2017). Asetus koskee elintarvikkeiden, rehujen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa. Asetuksessa määritellään virallinen valvonta ja sen vaatimukset ja sitä voidaan hyödyntää myös muussa ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon valvontatyössä. 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä on työstänyt nykytilan kuvauksen ja esityksen palvelujen järjestämiseksi. Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä pitää vaihtoehtoa B (yhteinen terveys) väestön ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parhaana. Vaihtoehto A yhdistää nykyiset kuntien ja avien toiminnot ja lisää toiminnan tehokkuutta nykytilaan verrattuna. Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Lisäksi Pirkanmaan maakunnan ympäristöterveydenhuollon henkilökunta on osallistunut toiminnan kehittämiseen työpajassa maaliskuussa 2017. Alatyöryhmä jakaantui neljään tiimiin; elintarvikevalvonnan ja alkoholihallinnon, eläinlääkintähuollon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja terveydensuojelun tiimeihin. Tiimit ovat tuottaneet alatyöryhmälle tietoa ja suunnitelleet toimintaa. Alatyöryhmän jäsenet on lueteltu tämän asiakirjan lopussa. Alatyöryhmä osallistui eläinlääkäripalveluiden osalta alkutuotannon tuottajille tehtyyn kyselyyn keväällä 2017. Vaihtoehtoisilla toimintatavoilla tuotetaan lakisääteiset palvelut kaikille toimialan kohdassa 8 määritetyille asiakkaille. Asiakkailla on myös muiden lakien mukaisia palvelutarpeita, joita nykyisin hoitaa sekä aluehallintovirasto että ELY-keskukset. Toimintoja yhdistämällä voidaan palveluprosesseja virtaviivaistaa ja saada synergiaa valvontatyöhön. Eläinsuojelulain mukainen kuntien velvollisuus huolehtia talteenotetuista eläimistä siirtyy myös maakuntien tehtäväksi. Toiminnalla pyritään estämään, poistamaan tai vähentämään hyväksyttävälle tasolle ihmisiin ja eläimiin joko suoraan tai ympäristön kautta kohdistuvia riskejä. Tavoitteena on taata oikeudenmukaiset käytännöt elintarvikkeiden tuotannossa ja myynnissä sekä rehujen tuotannossa ja samalla suojella kuluttajien etua. Perimmäisenä tehtävänä on väestön terveyden turvaaminen ja suojelu. Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa oletuksena on, että aluehallintoviraston toiminta lakkaa. Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon tehtävien siirtymiseen on useita vaihtoehtoja, jotka eivät raporttia kirjoitettaessa ole vielä varmistuneet. Osa ympäristöterveydenhuollon tehtävistä voi siirtyä Eviraan, osa ympäristöterveyden ja alkoholilupahallinnon tehtävistä valtion lupa ja valvontavirastoon. Nykyinen ympäristöterveydenhuollon järjestelmä on kustannustehokas ja joustava kokonaisuus. Sitä on kehitetty aktiivisesti viimeisten vuosien aikana. Monipuolinen, osaava henkilökunta vastaa joustavasti koko ketjun valvonnasta alkutuotannosta kuluttajalle. Kaikki virkaeläinlääkärit, niin praktiikkaa kuin valvontaa tekevät toimivat eläintautilain ja eläinsuojelulain mukaisina viranomaisina. Toimialaa on kehitetty jatkuvasti ja siinä on paljon synergiaetuja; alkutuotannon valvontaan, erityisesti eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontaan osallistuvat virkaeläinlääkärit seuraavat tilakäynneillään alkutuotannon toimintoja. Vain terveet ja hyvinvoivat eläimet tuottavat laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita. Mikäli nykyisen kaltainen synergiaetu päätettäisiin jättää käyttämättä, tarvittaisiin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin liittyvään alkutuotannon valvontaan sekä ympärivuorokautiseen eläinlääkintähuoltoon (eläinlääkintä, eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonta) lisää virkamiehiä. Ympäristöterveydenhuollon toimialan tehtävistä valvontatarve määrittyy valvottavan aiheuttamalla riskillä väestöön. Mitä suurempi riski on, sitä suurempi on kyseisen toiminnan valvonnan tarve.

9.1.1 Vaihtoehto A Ympäristöterveys ja alkoholihallinto yhteen toimintakokonaisuuteen Vaihtoehdossa yhdistetään kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden, aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ja aluehallintoviraston alkoholihallinnon tehtävät yhteen itsenäiseen maakunnalliseen kokonaisuuteen. Yhdistämiselle on kansanterveydelliset perustelut, kun sama organisaatio, joka vastaa sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisesta vastaa myös kahden suurimman yksittäisen hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijän eli alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta. Yhdistämisellä saavutetaan jonkin verran synergiaetua, sillä ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan ja alkoholihallinnon kohteet ovat pitkälti samat. Alkoholihallinnon harmaan talouden torjunnan osaaminen edistäisi myös elintarvikepetosten tunnistamista ja valvontaa. Valvontaa tehdään elintarvikevalvonnassa ja alkoholivalvonnassa osittain eriaikaisesti, sillä alkoholin myyntipaikkojen valvonta on suurelta osin ilta/yötyötä. Aluehallintoviraston alkoholivalvonnan työntekijät hajaantuvat maakuntauudistuksessa aluehallintovirastosta viiteen maakuntaan. Alkoholihallinnossa tulisikin harkita maakuntien välistä yhteistyötä, jotta voitaisiin varmistua erityisesti sijaisjärjestelyistä. Yhdistämisen etuina on ennaltaehkäisevän kansanterveystyön keskittäminen valtaosin yhteen maakunnalliseen yksikköön. 9.1.2 Vaihtoehto B Yhteinen terveys toimintakokonaisuus; ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus, alkoholihallinto, osa vesitalouden- ja alkutuotannon valvontatehtävistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä muodostavat itsenäisen kokonaisuuden maakunnassa. Toimiala valvoo elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta, väestön ja eläinten yhteisiä tarttuvia tauteja, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä. Tehtävät ovat suurimmalta osin ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamista, perimmäisenä tarkoituksena ihmisten terveyden suojelu. Perustehtävänä on toimijoihin kohdentuva säännöllinen, riskinarviointiin perustuva valvontatoiminta. Toimiala ohjaa, neuvoo ja valvoo toimijoita eri lakien mukaisesti. Ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden turvaamiseksi tulisi hallinnonuudistuksella taata hyvä ja kiinteä yhteys perusterveydenhuoltoon. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen, eläinten ja ihmisten yhteisten tarttuvien tautien ehkäisy, mikrobilääkeresistenssin vähentäminen ja asumisterveysasiat ovat terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteisiä tavoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee huomioida kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yhtenä toimialan painopisteenä tulee olla asiantuntijalausuntojen antaminen sekä neuvonta ja ohjaus päätöksenteon tueksi perustuen STM:n strategiseen linjaukseen terveyshaittojen arvioimisesta kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vaihtoehto tukee kattavaa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Nykyisellä kustannustahokkaalla ympäristöterveydenhuollon järjestelmällä sekä monipuolisella ja asiantuntevalla henkilökunnalla varmistetaan elintarvikkeiden terveellisyys ja turvallisuus alkutuotannosta käyttäjälle sekä eläinlääkintähuollon toimivuus ympärivuorokautisesti. Vaihtoehdossa toimiala tukee kunnissa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä STM:n strategian mukaisesti. Kaikki kunnaneläinlääkärit säilyvät virkamiehinä. Kun myös eläinlääkäripalveluita tuottavat eläinlääkärit valvovat alkutuotannon toimijoita varmistuu tehokas eläintauti- ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien

seuranta sekä antibioottiresistenssin torjunta. Valvonta takaa myös tarttuvien eläintautien ja eläimistä ihmisiin leviävien tautien tehokkaan torjunnan väestötasolla. Myös täydentävien ehtojen valvonta tukee hyvin tätä toimintakokonaisuutta ja synergia hyödynnetään täysin. 9.1.3 Vaihtoehto C Ympäristöterveydenhuolto ja alkutuotannon valvonta samaan toimintakokonaisuuteen. Ympäristöterveyden kokonaisuuteen sisällytetään monipuolisesti alkutuotannon valvontaa. Alkutuotantotiloilla valvontaan elintarvikkeiden ja eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonnan lisäksi rehujen turvallisuutta, kasvinterveyttä ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä luonnonmukaista tuotantoa. Tällä palvelukokonaisuudella maakuntien tehtäväksi annettu alkutuotannon valvonta muodostaisi yhden kokonaisuuden muiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien kanssa. Valvontaan liittyy myös eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta sekä maataloustukien täydentävien ehtojen valvonta. Alkutuotannon, kuten kasvisten, viljan ja sienten viljelyn valvonta, on osa elintarvikevalvonnan kokonaisuutta. Toimintakokonaisuus palvelisi hyvin alkutuotannon toimijoita. Vaihtoehdosta jäisi kansanterveydellinen näkökulma melko ohueksi, sillä painotus olisi lähinnä alkutuotannossa. Tässä vaihtoehdossa jäisi myös alkoholihallinnon ja elintarvikevalvonnan synergia hyödyntämättä. 9.1.4 Vaihtoehto D Ympäristöterveydenhuolto, alkoholihallinto ja vesitaloustehtävät samaan toimintakokonaisuuteen Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä kansanterveydellisesti merkittävä osa kohdistuu uima- ja talousveden valvontaan. Vesien valvonnassa erityistilanteisiin varautuminen on olennainen osa väestön terveyden turvaamisessa. Toimintakokonaisuuteen sopii hyvin myös veden johtamiseen, käsittelyyn, vedenhankintaan sekä muuhun vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvät tehtävät. Turvallisen uima- ja talousveden varmistamiseen vaikuttavat vesivarojen ja vesiympäristön käyttö ja hoito. Toimintakokonaisuudet yhdistämällä yksikön vesitalousasioiden asiantuntijuus ja voimavarat lisääntyisivät, turvallista ja terveellistä talous- ja uimavettä valvottaisiin samassa kokonaisuudessa raakavedestä käyttöveteen asti. Vaihtoehto edistää kansanterveyttä, mutta ei hyödynnä täysimääräisesti sitä synergiaa, joka yhteinen terveys toimintakokonaisuudessa voitaisiin saavuttaa. 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Osa ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon tehtävien keskittämisestä on tässä vaiheessa vielä avoinna. Erityislainsäädännön osaamista edellyttävä valvonta voidaan tehdä joko keskusvirastosta tai usean maakunnan yhteisellä sopimuksella. Myös osa aluehallintoviraston tehtävistä saatetaan sijoittaa valtion lupa- ja valvontavirastoon. Maakuntien välisellä yhteistyöllä voidaan turvata henkilökunnan osaaminen ja sijaisjärjestelyt. Maakuntien kesken voisi olla järkevää tehdä yhteistyötä alkoholihallinnon, maataloustukien täydentävien ehtojen valvonnan laajennusvalvonnassa sekä helposti leviävien eläintautien päivystyksessä. Kaikessa toiminnassa on tärkeää, että siihen on nimetty vastuullinen viranhaltija ja hänelle vähintään yksi sijainen. Erityisosaamista vaativissa tehtävissä yhden maakunnan henkilökunta ei välttämättä aina riitä. Helposti leviävät ja vaaralliset eläintaudit ovat melko harvinaisia. Niitä varten on kuitenkin oltava valmiussuunnitelmat ja virkaeläinlääkärien ympärivuorokautinen valmiusjärjestelmä. Mikäli epäillään helposti leviävää eläintautia, on torjuntatoimiin ryhdyttävä välittömästi.

9.3. Ehdotuksia ja perusteita palveluverkon muodostamisessa (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Ympäristöterveyden valvontapalvelut toteutetaan pääosin siten, että valvoja käy kohteessa. Palvelu tapahtuu samalla tavalla huolimatta valvojan lähtöpisteestä. Valvonnan asiakkaat asioivat lähinnä puhelimitse, sähköpostitse sekä sähköisesti, eivät käymällä toimipisteissä. Asiakaspalvelu, kuten näytteenottovälineiden jakelu, voidaan toteuttaa maakunnan yhteisistä toimipisteistä. Ympäristöterveyden tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Toimintaa on kehitetty kohti suurempia toiminnallisia yksiköitä, jolloin erikoistuminen, asiantuntemuksen keskittäminen ja sijaisjärjestelyt ovat helpommin hoidettavissa. Maakuntaan voitaisiinkin sijoittaa yksi päätoimipiste ja tarvittava määrä maakunnallisia palvelupisteitä, joista asukkaat saisivat monenlaisia maakunnan palveluita. Nämä palvelupisteet voisivat toimia myös satunnaisina henkilökunnan työskentelypaikkoina. Eläinlääkinnän palvelut ovat peruspalveluita ja ne tulisi tuottaa lähipalveluina. Eläinlääkärit hoitavat eläimiä sekä vastaanotolla, että tilalla. Eläinlääkinnän asiakkaat maksavat palveluista virkaehtosopimuksen mukaisen taksan mukaisesti. Asiakkaat maksavat toimenpiteistä sekä lääke- ja matkakustannukset. Asiakkaat saavat nopeammin ja edullisemmin palveluita, mikäli ne annetaan kohtuullisen välimatkan päässä. Pirkanmaan maakunnassa tuleekin olla eläinlääkärin vastaanottoja siten, että asiakkaat saavat kiireellisissä tilanteissa apua kolmen tunnin kuluessa tilauksesta. Vastaanotoille tuodaan eläimiä väkitiheiltä alueilta. Tuotantoeläimet painottuvat Pirkanmaalla haja-asutusalueille. 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi 10.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto A Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset - Asiakas saa ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon palvelut samasta viranomaisesta - Toiminta on monipuolisempaa ja osaavampaa - Yhteisen terveyden edistäminen ei toteudu tehokkaasti - Täydentävien ehtojen valvonnan synergiaetu muun alkutuotannon valvonnan kanssa ei toteudu Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Mahdollisuus tehdä yhteistarkastuksia elva ja alk, työturvallisuus paranee - Osaaminen petosten valvonnassa lisääntyy - Alkoholihallinnon resurssien jakautuminen viiden maakunnan kesken Taloudelliset vaikutukset - Jonkun verran synergiaetua, tarve lisäresursseille vähenee - Talteen otettujen eläinten osalta taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tai huomioitu Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset - yhteistarkastusten lisääntyminen

10.2 Vaihtoehto B Vaihtoehto B Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset - Yhteys perusterveydenhuoltoon vahvistuu; moniammatillinen yhteistyö korostuu (epidemiat, sisäilmaasiat, zoonoosit) - Terveyshaittojen ehkäisy tehostuu - Vesihuollon tehtävien valvonta samassa yksikössä - Alkutuotannon ja tukivalvonnan koordinaatio paranee - Kuntien ja maakunnan vastuulla olevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi huomioitava - Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Moniammatillinen asiantuntijuus lisääntyy - Toimintakokonaisuuksien yhdistäminen tehostaa toimintaa - Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnassa osaaminen lisääntyy - Lisäresurssin tarve vähenee - Mahdollistaa tehostamisen, sujuvoittamisen, ja pidemmälle viedyn erikoistumisen sekä yhtenäiset toimintatavat - Monitahoisen ja eri organisaatioista tulevien työntekijöiden yhteistyön optimointi - Yhteisten toimintatapojen integrointi Taloudelliset vaikutukset - Ennaltaehkäisevä työ vähentää yhteiskunnan kustannuksia - Voimavarojen ja osaamisen yhdistämisellä toiminta tehostuu - Talteen otettujen eläinten osalta taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tai huomioitu Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset

10.3 Vaihtoehto C Vaihtoehto C Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset - Alkutuotannon valvonta tehdään samasta yksiköstä, jolloin myös tukivalvonnan koordinaatio tehostuu - EU valvonta-asetus säätää suurta osaa toimintakokonaisuutta - Hyvinvoinnin ja terveyden synergiaetu ei toteudu - Alkoholihallinnon osaaminen ja synergiaetu ympäristöterveyteen jää hyödyntämättä - Alkoholihallinnon organisoituminen jää auki Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Työnkuva monipuolistuu alkutuotannon valvonnassa; samalla käynnillä valvontaan laajasti valvontaasetuksen toimintoja - Työn haasteellisuus lisääntyy - Työnkuva monipuolistuu alkutuotannossa; samalla käynnillä valvontaan laajasti valvontaasetuksen toimintoja - Työn haasteellisuus lisääntyy Taloudelliset vaikutukset - Alkutuotannon valvonnan yhdistäminen samaan voi parantaa asiakkaan saamaa palvelua - Synergiaetu koskee vain pientä osaa ympäristöterveyden asiakkaista - Talteen otettujen eläinten osalta taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tai huomioitu Toimintatapoihin kohdistuvat vaikutukset - 10.4 Vaihtoehto D Vaihtoehto D Hyödyt Haitat/haasteet Asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset - Vesihuollon valvonta samassa viranomaisesta - Vesilaitosten toimintaa valvoo vain yksi viranmainen - Täydentävien ehtojen valvonnan synergiaetu muun alkutuotannon valvonnan kanssa ei toteudu Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Vesitalousosaaminen vahvistuu Taloudelliset vaikutukset - Tehtävissä jonkun verran synergiaetua - Talteen otettujen eläinten osalta taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu tai huomioitu

11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä esittää, että toimivin ja vaikuttavin ratkaisu olisi muodostaa toimialasta maakuntahallintoon itsenäinen yhteistä terveyttä tukeva toimintakokonaisuus (vaihtoehto B), jonka asiantuntijuutta käytettäisiin maakuntahallinnon johtoryhmässä. Kokonaisuus sijoitettaisiin suoraan maakunnan toimintayksikköön järjestäjäksi. Toimialalla ei ole tarpeen eriyttää järjestäjää ja tuottajaan, vaan toiminta voidaan toteuttaa suoraan järjestäjänä. Tehtävät ovat lakisääteisiä ja keskusviraston ohjaamia. Toimialalla käytetään merkittävää julkista valtaa, jolloin hallinnon avoimuus on ensiarvoisen tärkeätä. Tämän vuoksi organisoituminen liikelaitokseksi tai liikelaitokseen ei ole eduksi. Toimiala myös valvoo liikelaitosten palvelutuotantoa, joten organisoitumisessa on huomioitava valvonnan riippumattomuus. Lisäksi täydentäviä ehtoja koskeva lainsäädäntö estänee organisoitumasta liikelaitokseen. Jotta myös alkutuotannon valvonnasta saataisiin synergiaetua, tulisi kaikki alkutuotannon valvonta yhdistää suuremmaksi kokonaisuudeksi ympäristöterveysyksikköön. Hallinnon avoimuuden kannalta on olennaista, että valvonta ja tukien maksatukseen liittyvä päätöksenteko eriytetään uudessakin organisaatiossa toisistaan. Erityisesti valvontatoiminnan seurauksena maatalouden tukiin kohdistuvien sanktiopäätösten teko tule olla hallinnollisesti eriytetty. Substanssilainsäädäntö edellyttää, että maakunnassa toimialan tehtävistä huolehtii maakunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Päätöksenteko on nykyisin delegoitu viranhaltijoille erityislakien sallimissa rajoissa. Vain lainsäädännössä määrätyt suunnitelmat ja lainsäädännön vaatimat hallinnolliset pakkokeinot käsitellään viranomaisessa. Viranhaltijat käyttävät tehtävässään merkittävää oikeusharkintaa ja julkista valtaa. Ympäristöterveydenhuollon yksiköissä on siirrytty viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä suurempiin yksiköihin. Laatutyö ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. Toimialan tehtävien yhdistäminen Yhteinen terveys -kokonaisuuteen luo lisäarvoa ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön. 2. Pirkanmaan kolme ympäristöterveydenhuollon yksikköä; Pirteva, Sotesi ja Tampere valmistelevat sopimusta, jossa yksiköiden viranhaltijoilla olisi elintarvikeja terveydensuojelu- sekä eläinsuojelulain mukainen toimivalta ja vastuu kaikissa yhteistoiminta-alueilla. Sopimuksella voidaan tehostaa tarkastustoimintaa, henkilökunta voi keskittyä omaan erikoisalaansa ja suunnitella tarkastusmatkat lyhyemmiksi. Lisäksi toimintatavat ja laatujärjestelmät voidaan yhtenäistää jo ennen maakuntauudistusta. Laajemman yhteistoiminnan on arvioitu alkavan 1.10.2017. 3. Alatyöryhmä esittää harkittavaksi maakunnallisia moniammatillisia yhteistyöryhmiä niin maakunnan toiminnoille kuin maakunnan ja kuntien väliselle työlle. Ympäristöterveydellä ja alkoholihallinnolla on runsaasti rajapintoja maakunnan muiden toimintojen, kuten perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuuden, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja maaseutuhallinnon kanssa. Yhteys sosiaalija terveystoimeen on välttämätöntä säilyttää tehokkaana ja hyvänä. Toimiala hoitaa kahden merkittävän hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijän - alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden lupahallintoa ja valvontaa. Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat, eläinten ja ihmisten yhteiset tarttuvat taudit (zoonoosit) sekä mikrobilääkeresistenssi ovat asioita, jotka vaikuttavat ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen. Eläinsuojelun ja sosiaalitoimen asiakkaat ovat monesti samat. Sosiaalitoimen asiakkaan uupuminen ja sosiaaliset vaikeudet näkyvät myös eläinten kohtelussa. Kyky hoitaa eläimiä, niin seura- kuin tuotantoeläimiä heikkenee. Varautuminen elintarvikeja vesivälitteisiin epidemioihin, erityistilanteisiin sekä vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien torjuntaan tehdään yhteistyössä tartuntataudeista vastaavien terveysviranomaisten ja pelastusviranomaisen kanssa. Maaseutuhallinnossa on osin samoja asiakkaita

eläinlääkintähuollon kanssa. Täydentävien ehtojen sekä alkutuotannon elintarvikeja eläinsuojeluvalvonnan tulokset vaikuttavat tuottajille maksettuun maataloustukeen. Palvelujen tarpeen, laadun ja saatavuuden arviointi on maakunnan järjestäjän tehtävä. Erityisesti yhteys ihmisten ja eläinten ennaltaehkäisevässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulisi suunnitella yhdessä sote-toimintojen kanssa. Sot- toimintojen järjestäminen on maakunnan tehtävä, vaikka tuottaminen siirtyisikin joko liikelaitokseen tai yrityksiin. Järjestäjän tehtävänä on vastata mm. yhdenvertaisten palveluiden saatavuudesta, palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä. Lisäksi järjestäjällä on vastuu palvelun tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Laatutyö eli palvelun laadun valvonta ja palveluiden toteutuminen vaatimusten ja tarpeen mukaisesti on myös järjestäjän tehtävä, kuten toimintojen suunnittelu ja seuranta. Myös asukkaiden palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen on järjestäjän vastuulla. 4. Lisäksi toimiala esittää, että vuonna 2016 Tukesiin siirretty kuluttajapalveluiden valvonta siirretään myös maakuntien tehtäväksi. Terveydensuojelun ja kuluttajapalveluiden valvonnassa on runsaasti yhtymäkohtia. Terveydensuojelun kohteet ovat samat, kuin kuluttajapalveluiden, joten on luontevaa tehdä molempien lakien mukainen tarkastus samalla kerralla. Kuluttajaturvallisuuden valvonnassa asiantuntemus ja valvonnan läsnäolo paikallisesti on olennaisen tärkeitä. Ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon alatyöryhmä: Merja Bojang / ympäristöterveyspäällikkö Tre puheenjohtaja Kirsi Sario / ympäristöterveyspäällikkö Pirteva varapj, sihteeri Risto Ekonen / terveysvalvonnan johtaja Sastamala Anne Vornanen / ympäristöterveyspäällikkö Keuruu Satu Virtaranta /elintarvikevalvonnan esimies Tre Tuula Sillanpää / terveydensuojelun esimies Tre Jyrki Haapasalmi / eläinlääkintähuollon esimies Tre Sari Laukkanen (vara Hanna Juhe) / henkilöstön edustaja Tre Hanna Lundström / / henkilöstön edustaja Pirteva Sari Rantala (vara Hanna Jääskeläinen) / henkilöstön edustaja Sastamala Pia Sarja / henkilöstön edustaja Keurusselkä Harri Maijanen / henkilöstön edustaja Keurusselkä Leena Jakala / läänineläinlääkäri AVI Markku Paavilainen / alkoholitarkastaja AVI

Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Vesienhoito- ja vesitalouspalvelut alatyöryhmä 22.5.2017 Sisällys Osa I Nykytilan kuvaus... 3 1. Yleistä... 3 2. Palveluiden järjestämisen nykytila... 3 2.1 Toiminta... 3 2.1.1 Pirkanmaa osana Kokemäenjoen vesistöaluetta ja läntistä vesienhoitoaluetta... 3 2.1.2 Vesienhoito... 4 2.1.3 Vesitalous... 7 2.1.4 Ympäristötieto ja -tietoisuus...11 2.1.5 Kuntien rooli...12 2.1.6 Maakunnan liiton rooli...13 2.2 Resurssit ja talous...13 2.3 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista...15 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta...18 4. Toiminnan vaikuttavuus...19 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit...20 6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet...21 7. Keskitetyt palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...21 Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä...22 Johdanto...22 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat...22 1

8.1 Palvelutarpeen kuvaus...23 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa...24 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat...24 9.1.1 Palvelumallivaihtoehdot...26 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...28 9.3. Ehdotus palveluverkoksi (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio)...29 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi...30 10.1 Vaihtoehto A...30 10.2 Vaihtoehto B...30 11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot...31 LIITTEET 2

Osa I Nykytilan kuvaus 1. Yleistä Vesienhoitoa ja vesitaloutta hoidetaan monien tahojen ja hallinnonalojen yhteistyönä. Käytännön työssä on sovitettava yhteen niin vesivarojen hyödyntämisen, alueiden käytön, vesiensuojelun, ympäristöterveyden, biotalouden, luonnon monimuotoisuuden kuin yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluvan varautumisen tavoitteita. Puhtailla vesillä on suuri merkitys kansalaisten elinympäristön viihtyisyydelle ja hyvinvoinnille, vesiin liittyville elinkeinoille ja samalla taataan myös turvallinen talousvesi. Vesienhoito- ja vesitaloustehtävät sivuavat myös kalatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä. Tehtävä perustuu kumppanuuksiin ja hyvään tietopohjaan. Tieto on myös jokaisen kansalaisen helposti ja avoimesti saatavissa. Vesiin vaikuttavia toimintoja ja hankkeita sekä vaikutuksia tarkastellaan koko vesistön tai sen valuma-alueen mittakaavassa. Tehtävään sisältyy yleisen edun valvonta, mikä merkitsee yksityistä intressiä laajempien etukysymysten edistämistä ja valvontaa. Yleisen edun valvontaa toteutetaan mm. antamalla lausuntoja aluehallintovirastoille ja kunnille lupahakemuksista ja käyttämällä tarvittaessa valitusoikeutta näiden antamista päätöksistä. Lisäksi ELY-keskuksella on ympäristönsuojelu-, vesi- ja jätelakien mukaan rikosasioissa asianomistajan asema, jos yleistä etua on loukattu. Tehtäväkokonaisuus perustuu EU-direktiiveihin ja EU:n asettamiin vesienhoidon, tulvariskien ja ympäristötiedon saatavuuden tavoitteisiin sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Hallitusohjelmassa ja sen painopisteissä näkyy merkittävästi tehtäväkentän painotus. Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopisteen alla on useita kärkihankkeita mm. ravinteiden kierto, vesientila ja sininen biotalous. Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja vesiosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Vesihuolto ja pohjavedet ovat osa vesienhoidon ja vesitalouden kokonaisuutta. Ne kytkeytyvät kuitenkin vahvasti alueiden käyttöön ja niiden nykytilankuvaus on tehty MAKU-teemaryhmän 3 Alueidenkäyttö ja liikenne yhteydessä eikä tehtäviä kuvata tässä raportissa yhteyspintoja tarkemmin. 2. Palveluiden järjestämisen nykytila 2.1 Toiminta 2.1.1 Pirkanmaa osana Kokemäenjoen vesistöaluetta ja läntistä vesienhoitoaluetta Pirkanmaa maakunta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen (liite 1) vesien laskiessa Porin kaupungin kohdata Selkämereen. Pirkanmaan osuus Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-alasta on 52 % ja Kanta-Hämeen ja Satakunnan yhteensä 28 % neljän muun maakunnan muodostaessa loput 20 %. Hallinnonuudistuksen yhteydessä Pirkanmaalle siirtyvä Kuhmoisten kunta kuuluu pääosin Päijänteen vesistöalueeseen. Vesienhoidon suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta sekä niihin yhteydessä olevista pohja- ja rannikkovesistä. Suomessa on viisi kansallista vesienhoitoaluetta. Pirkanmaan maakunta kuuluu lähes kokonaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, josta käytetään myös nimitystä läntinen vesienhoitoalue tai VHA3 (liite 1) ja jonka alueelle sijoittuu lisäksi maakunnista Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan. Maakuntauudistuksen yhteydessä maakuntaa vaihtava Kuhmoisten kunta kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (VHA 2). 3

2.1.2 Vesienhoito EU:n yhteiset vesienhoidon tavoitteet on määritelty vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY), jonka tavoitteena on suojella ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, että niiden tila ei heikkene ja vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Valtakunnallisella tasolla vesienhoitoa ohjaa ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa työtä toimialallaan rakennettujen vesistöjen osalta. Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on merkittävä rooli keskitettyjen aineistojen tuottamisessa, tietojärjestelmien ja mallien kehittämisessä sekä vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpiteiden toteutumatietojen raportoinnissa EU:lle. Vesienhoitoalueella työtä ohjaavat ja yhteen sovittavat ohjausryhmä, koordinaatioryhmä sekä ELY-keskusten nimeämät alueelliset vesienhoidon yhteistyöryhmät. Vesien- ja merenhoidon suunnittelu ja kuuleminen Vesienhoidon suunnittelu sisältää useita isoja osaprosesseja kuten pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden tarkastelun, vesistöihin ja pohjavesiin ihmistoiminnoista kohdistuvien paineiden ja riskinarvioinnin, vesien tilan arvioinnin (pintavedet: ekologinen tila ja kemiallinen tila, pohjavedet: kemiallinen ja määrällinen tila), vesientilan parantamistarpeiden arvioinnin, toimenpiteiden suunnittelun, vaikutusten arvioinnin, kustannustehokkuustarkastelun ja edellä mainittujen tietojen kokoamisen ja tallennuksen tietojärjestelmiin. Suomen ympäristökeskuksella on keskeinen rooli keskitettyjen aineistojen tuottamisessa. Osaprosesseissa kerätyn tiedon pohjalta ELY-keskus laatii vesienhoidon toimenpideohjelman ja osallistuu osaltaan vesienhoitoalueittaisten vesienhoitosuunnitelmien laatimiseen. Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään joka kuudes vuosi valtioneuvostossa, ja ne toimitetaan edelleen EU:n arvioitaviksi. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistellaan laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen tavoitteena avoin ja osallistava vesienhoidon suunnittelu. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset yhdessä alueensa lakisääteisen yhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyöryhmiin on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri sidosryhmien, toiminnanharjoittajien, järjestöjen ja vesien käyttäjien edustus. Yhteistyöryhmässä on edustus muun muassa maakuntien liitoilla sekä kunnilla. Yhteistyöryhmän alla työskentelevät sektorikohtaiset alatyöryhmät. Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua vesienhoidon suunnitteluun virallisten kuulemisten kautta. Merenhoito perustuu meristrategiadirektiiviin, jota varten Suomessa on säädetty laki vesien ja merenhoidosta. SYKE ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ohjaavat ja sovittavat yhteen suunnittelua. Sisävesimaakuntana Pirkanmaan ELY-keskuksen rooli on lähinnä tietojen toimittaminen ja merenhoitoon liittyvän kuulemisen järjestäminen toimialueellaan tarpeen mukaan. Tästä syystä asiakirjassa puhutaan vain vesienhoidosta vesien- ja merenhoidon sijaan. Keskeisiä vesienhoidon suunnittelun ja kuulemisen tehtäviä: - Vastata toimenpideohjelman laatimisesta ja osallistua vesienhoitosuunnitelman laadintaan. Sisältää mm. - ominaispiirteiden arviointi - vesiin kohdistuvat paineet, riskin- ja tilanarviointi - taloudellinen analyysi - vesien tilan parantamistarpeet, ympäristötavoitteet ja paineiden vähentämistarve 4

- vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpidevaihtoehtojen tarkastelu ja vaihtoehtojen valinta - kustannustehokkuustarkastelu - sosioekonomiset vaikutukset ja SOVA - tilatietojen ja toimenpiteiden tallennus tietojärjestelmiin - vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laadinta - Huolehtiminen kansalais- ja sidosryhmäyhteistyöstä (mm. alueellisen lakisääteisen vesienhoidon yhteistyöryhmän asettaminen ja toiminnasta vastaaminen) - Kuulemisen järjestäminen suunnittelun eri vaiheissa kolme kuulemista 1) työohjelma ja aikataulu, 2) vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset ja 3) ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi (1. ja 2. yhdistetty) - Kuulemispalautteen huomioiminen suunnittelussa - Selvitykset ja kehittämishankkeet Vesien tilan seuranta Vesien tilan seuranta on perusta kaikelle vesienhoidon suunnittelulle sekä vesistökuormitusta aiheuttavien toimintojen luvitukselle. Seurannan tavoitteena on havainnoida vesien tilan kehittymistä pitkällä aikavälillä ja tunnistaa sekä piste- että hajakuormituksen vaikutuksia vesiympäristössä ja todentaa vesiensuojelun vaikuttavuutta. ELY-keskuksen seurantaohjelma perustuu lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä. Vesien tilan seuranta koostuu pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan sekä pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurannasta kaikkiaan noin 150 havaintopaikalla. Seurantaan sisältyy myös vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden seurantaa vedessä ja eliöstössä. Näytteenotto- ja analysointipalvelut hankitaan ostopalveluna. Seuranta linkittyy hydrologiseen seurantaan, mikä kuvataan alempana vesitalousosiossa. Lisäksi vesistöseurantaa tapahtuu velvoitetarkkailuissa, kuntien ympäristöterveyden uimavesitarkkailussa ja lisäksi osalla kunnista on omia seurantaohjelmia. Velvoitetarkkailut perustuvat vesistöä kuormittaville laitoksille myönnettyihin jäteveden laskulupiin, joissa laitokset on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä vaikutusta vesistössä. Tarkkailujen tuloksista raportoidaan ELY-keskukselle. ELY-keskuksen toteuttama tarkkailu sekä velvoitetarkkailu pyritään yhteen sovittamaan kustannustehokuuden parantamiseksi. Keskeisiä vesien tilan seurantaan liittyviä tehtäviä: - Seurantaohjelman laatiminen - Seurantaohjelman ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailujen yhteensovittaminen - Näytteenotto- ja analyysipalveluiden hankinta - Tulosten laadunvarmennus - Seurantatiedon kokoaminen ja välittäminen asiakkaiden käyttöön - Leväseurannan järjestäminen ja levätilanteesta tiedottaminen - Toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailujen hyväksyminen - Seurantatietoja hyödynnetään ympäristö- ja vesilain mukaisissa valvonta-asioissa, mm. lupahakemuksista annettavissa lausunnoissa - Kehittämishankkeet 5

Vesienhoidon toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen Toimenpiteiden toteutus on edellytys EU:n edellyttämän vesien tavoitetilan saavuttamiksi pitkällä aikavälillä ja on tärkeää, että vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon sitoudutaan. Vastuu ohjauskeinojen jalkauttamisesta alueelle ja sen toimijoille on pitkälti ELY-keskuksella. Varsinaisista käytännön toimenpiteitä tekevät pääasiassa toiminnanharjoittajat, suojeluyhdistyset sekä kansalaiset sekä osin kunnat, mutta ELYkeskus edistää hankkeiden toteutumista ja neuvoo toteutuksessa usealla tavalla mm. teettämällä selvityksiä sekä luomalla verkostomaista toimintatapaa toimijoiden välille. Sidosryhmät ottavat omissa toimenpiteissään ja ohjelmissaan huomioon vesienhoidon tavoitteet ja edistävät toimenpiteiden toteutusta. Valtionhallinnon, lähinnä ministeriöiden vastuulla on toimenpiteisiin kuuluvien tiedollisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ohjauskeinojen edistäminen. Vesiensuojelun ja vesienhoidon tavoitteita tukevia hankkeita rahoitetaan YM:n ja MMM:n tarkoitukseen osoittamien määrärahojen puitteissa. Vesienhoidon toimeenpanon edistämisen ja kehittämisen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä SYKE:n kanssa. ELY-keskuksen roolissa korostuu oman toimialueen asiantuntemus ja hyvät yhteydet alueellisiin sidosryhmiin. ELY-keskus huolehtii toimeenpanon yleisestä edistämisestä mm. seuraavasti: - Vaikuttaminen sidosryhmien omiin ohjelmiin ja suunnitelmin asiantuntijaneuvonnan, koulutuksen ja yhteistyön kautta, esim. ravinteiden tehokasta kiertoa edistävät biotaloushankkeet - Vaikuttaminen yleisen edun ja valvontaviranomaisen antamien lausuntojen kautta (mm. vesi- ja ympäristölupahakemuksista ja ojitusilmoituksista annettavat lausunnot). - Laajojen valuma-aluetasoisten vesiensuojelun yleissuunnitelmien laatiminen - Yleisen edun valvonta mm. vesi- ja ympäristönsuojelulain ja YVA-lain mukaisissa hankkeissa sekä ojitusilmoituksissa ELY-keskus huolehtii vesienhoidon hankekohtaisesta edistämisestä seuraavasti: - ELY:n tehtävänä on ympäristö- ja vesistöhankkeiden avustaminen. Avustaminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 714/2015 vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta. Hankkeet edistävät vesistöjen monipuolista ja kestävää käyttöä, vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä, vähentävät tulvimisesta ja kuivuudesta aiheutuvia haittoja, edistävät kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä sekä vesiluonnon monimuotoisuutta mm. luonnonsuojelualueilla. Lisäksi tehtäväkenttään kuuluvat hankkeet, jotka täydentävät tai parantavat valtion tuella aikaisemmin toteutettuja hankkeita tai vähentävät niistä aiheutuneita haittoja. - ELY-keskus tukee myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia avustuksin. Suojelusuunnitelmia laativat kunnat ja vesilaitokset. - ELY-keskus toimii asiantuntijanana vesistöjen/vesivarojen hoitoon- ja kunnostukseen liittyvissä hankkeissa niiden käynnistys- ja toteutusvaiheessa. Neuvonnan tavoite on sidosryhmien sitouttaminen, hankkeiden käynnistyminen ja niiden vienti suunnitteluvaiheesta toteutukseen ripeästi, kustannustehokkaasti sekä lain ja asetusten mukaisesti. Toimenpiteiden toteutuksen seuranta ja EU-raportointiin osallistuminen Toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta on raportoitava komissiolle kolmen vuoden kuluttua suunnitelmien valmistumisesta (seuraavan kerran joulukuu 2018). Toimenpiteiden toteutusta seurataan sektorikohtaisesti ja alueittain. Vesienhoitosuunnitelmissa on määrätty kullekin sektorille toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut. 6

Keskeisiä toimenpiteiden toteutuksen seurannan tehtäviä: - Seurantatiedon kokoaminen ja tallentaminen tietojärjestelmään. Osa toimenpiteiden toteutustiedoista joudutaan keräämään erikseen sidosryhmiltä. - SYKEllä on keskeinen rooli keskitettyjen aineistojen tuottamisessa ja raportoinnissa. 2.1.3 Vesitalous Vesitalouden vesistötehtävät ovat moninaisia koskien säännöstelyä, tulvariskien hallintaa, vesistörakenteiden ja hydrologisten asemien omistajuutta sekä kuivatustoimintaa ja patoturvallisuuden valvontaa. Lisäksi vesistötehtäviin kuuluu vesien tilaa ja käytettävyyttä parantavien hankkeiden edistäminen ja rahoittaminen. Vesistötehtävissä tarkastellaan valuma-alueita kokonaisuutena ja hallinnolliset rajat määrittelevät sidosryhmätyön ulottuvuutta. Vesistötehtävissä tehdään tiivistä yhteistyötä SYKEn ja eri maakuntien kanssa. Työssä tarvittavat työkalut ja aineistot on tuotettu yhteistyössä. Useiden tehtävien hoitamisessa on sovittu yhteiset valtakunnalliset linjaukset asiakkaiden ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Vesistöjen säännöstely ja kehittäminen Vesistöjen säännöstelyt perustuvat vesilain mukaisiin vesitalouslupiin, joita Pirkanmaan ELY-keskuksella on hallinnassaan viidellä järvellä (liite 2). Näistä aktiivisesti ELY-keskus hoitaa Vanajaveden säännöstelyä. Muilla järvillä varsinaista säännöstelyä hoitaa voimayhtiö (Pyhäjärvi) tai järjestely-yhtiö (Kiikoisjärvi, Mouhijärvi ja Kourajärvi). Pirkanmaahan liittyvän Kuhmoisten kunnan alueella säännöstellään 2 vesistöä: Päijänne ja Alainen-Karkijärvi. Päijänteen säännöstely kuuluu valtiolle ja sitä hoitaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Alainen-Karkijärven säännöstely kuuluu Kuhmoisten kunnalle. Säännöstelyjen käyttö on jatkuvaa toimintaa vaativa asiantuntijatehtävä. Em. muiden järvien hoidossa ELY-keskus ohjaa säännöstelyjä luvan puitteissa. ELY-keskus kehittää sekä omia vesistösäännöstelyjään että muiden toimijoiden säännöstelyjä vesien käytön, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan sekä vesien tilan parantamiseksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa tarpeita säännöstelykäytäntöjen ja -lupien tarkistuksiin. Myös vesistön käyttäjien erilaiset tarpeet aiheuttavat paineita säännöstelykäytäntöjen kehittämiselle. Keskeisiä vesistöjen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen liittyviä tehtäviä: - Valtion omien säännöstelyjen suunnittelu ja käyttötoiminta sekä säännöstelylupiin liittyvien velvoitteiden hoitaminen - Säännöstely-yhteistyön koordinointi, sovittaminen ja edistäminen - Muiden tahojen säännöstelylupien ja muiden vesitalouslupien aktiivinen seuranta/valvonta ja ohjaus - Muiden säännöstelijöiden ohjaaminen ja neuvonta vesien käytölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi (muulloinkin kuin ääritilanteissa) - Valtion ja muiden tahojen säännöstelylupien kehittäminen kaikki vesien käyttömuodot ja ilmastonmuutos huomioon ottaen - Yleisen edun puhevalta säännöstelyjen näkökulmasta - Osallistuminen valtakunnallisiin kehittämistehtäviin 7

Tulva- ja kuivuusriskien hallinta Tulvariskien hallinnan kartoitus-, suunnittelu-, seuranta- ja raportointitehtävillä pannaan täytäntöön EU:n tulvadirektiivin vaatimuksia, ja sen johdosta Suomessa on säädetty laki tulvariskien hallinnasta. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tarkoituksena on suojata erityisesti asutusta, ihmisten turvallisuutta ja yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Tulvariskien hallinnan suunnittelu koostuu osakokonaisuuksista: tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat, jotka laaditaan merkittäviä tulvariskialueita sisältäville vesistöalueille kuten Kokemäenjoen vesistöalueelle. Hallintasuunnitelmat hyväksyy kuuden vuoden välein maa- ja metsätalousministeriö. Suomen ympäristökeskus ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä raportoivat EU:lle suunnitelmat hyödyntäen ELY-keskusten tulvatietojärjestelmää. Hulevesien tulvariskit on vastuutettu kunnille, mutta ELY-keskuksen tulee antaa asiantuntijaneuvontaa hulevesitulvariskien hallinnassa. Pirkanmaalla ei ole valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta, mutta Pirkanmaan keskeisillä säännöstellyillä järvillä estetään vuosittain tulvavahinkoja Kokemäenjoen ala- ja keskiosalla. Suurin osa Kokemäenjoessa virtaavasta vedestä tulee Pirkanmaalta. Kokemäenjoen alaosassa Satakunnassa on Suomen merkittävin tulvariskialue Pori. Lisäksi merkittäväksi tulvariskialueeksi on nimetty Huittinen. Pirkanmaan ELY-keskus on vastuussa Pyhäjärven ja Vanajaveden säännöstelyluvista. ELY-keskus yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa koordinoi lisäksi järvien säännöstelyn yhteistoimintaa tulvatilanteissa. Pirkanmaalla on tunnistettu muuksi kuin valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi Punkalaitumen taajama-alue. Lisäksi Pirkanmaalla on useita tulvariskikohteita merkittävien patorakenteiden suoja-alueilla pääasiassa Sastamalassa. Tulvia voi esiintyä myös muualla kuin merkittävillä riskialueilla. Tulvariskien hallinnan lisäksi ELY-keskus ohjaa ja neuvoo aktiivisesti muita toimijoita tulva- ja kuivuustilanteissa vesien käytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä tavanomaisissa että ääritilanteissa. Tulvan uhatessa ja tulva-aikana ELY-keskus koordinoi ja sovittaa yhteen viranomaisten toimintaa. Tulvavahinkojen välttämiseksi tulva-aikana ELY-keskus antaa asiantuntija-apua pelastusviranomaisille. Tarvittaessa ELY-keskus hakee AVIsta vesilain mukaista poikkeusta vesitalouslupiin kokonaisvahinkojen minimoimiseksi. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen ohjaamisen lisäksi ELY-keskus laatii suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista sekä osallistuu lausuntojen valmisteluun tulva- ja kuivuusriskien sekä vesien käytön näkökulmasta. Keskeisiä tulvariskien hallintaan liittyviä tehtäviä: - Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen laatiminen - Padotus ja juoksutusselvityksen laatiminen (vesilaki 18:3a) - Säännöstelylupien ja muiden vesitalouslupien aktiivinen seuranta/valvonta - Tulva- ja kuivuusriskien kartoittaminen ja merkittävyyden arviointi (vesistö) - Vesitilanteesta ja tulvatilanteesta tiedottaminen - Tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranomaistyön järjestäminen ja toimenpiteiden ohjaaminen sekä asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle - Patomurtuman uhatessa asiantuntija-avun antaminen pelastus- ja patoviranomaiselle - Muiden säännöstelijöiden ohjaaminen ja opastus erityistilanteissa (tulvat) - Tarvittaessa poikkeuslupahakemusten laatiminen lupaviranomaiselle - Tulvatieto- ja säännöstelyhankejärjestelmän ylläpito 8

- Suositusten antaminen alimmista rakentamiskorkeuksista (yhteyspinta alueidenkäyttöön ja rakennusvalvontaan) - Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen ohjaaminen tulvariskien näkökulmasta (yhteyspinta alueidenkäyttöön) - Lausuntojen valmistelu tulva- ja kuivuusriskien näkökulmasta - Valtakunnalliset kehittämistehtävät - Kuntien avustaminen hulevesitulvariskien hallinnassa - Rahoitustuki tulvasuojelun edistämiseen Hydrologinen seuranta ja vesitilannekuvan ylläpito Hydrologinen seuranta on pohjana koko vesitaloussektorin toimijoiden päätöksentekoon ja se pohjautuu ainakin vesienhoitolakiin ja tulvariskien hallintalakiin. Lisäksi useat havaintopaikat ovat myös vesitalouslupiin liittyviä velvoitteita. Seurannan avulla saadaan kokonaiskuva vesistöistä ja pohjavesistä, jolloin voidaan arvioida ajankohtaista vesitilannetta ja sen kehittymistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tehdä ennusteita tulevaisuudesta ja varautua tulvatilanteisiin. Lisäksi ELY-keskus valvoo luvanhaltijoita omilla havainnoillaan. Seuranta palvelee myös vesiliikennettä, yleistä virkistyskäyttöä ja vesistömatkailua. Suomen ympäristökeskus (SYKE) laatii hydrologisten havaintotietojen ja vesistömallien avulla ennusteet vesien tilan kehittymisestä. Pirkanmaalla on 104 erilaista seurantapaikkaa. Jatkuvia vedenkorkeuden havaintoja tehdään 51 paikassa, joista 25 kuuluu ELY-keskuksen ylläpidettäväksi. Pisimmät vedenkorkeuden havaintosarjat ovat tulleet jo 150 vuoden ikään. Tulosten laadunvarmennus on oleellista tiedon luotettavuuden varmistamiseksi. Hydrologisen seurannan järjestäminen on merkittävässä uudelleenjärjestelyvaiheessa. Valtion hydrologisen asemien omistajuus on v. 2016 keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Tavoitteena lisäksi on, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa keskitetysti tiedon tuottamisesta sekä ulkoistettujen palvelujen kilpailuttamisesta ja hankinnoista, kuitenkin yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa jo v. 2017. Suomen ympäristökeskus vastaa mm. seurantaohjelman laatimisesta ja kehittämisestä. Muille ELY-keskuksille jää edelleen hydrologinen asiantuntijapalvelu ja osallistuminen havaintotiedon hankinnan suunnitteluun, valvontaan sekä soveltuvin osin tuotantoon. Vesi- ja tulvatilannekuvan ylläpito on edelleen kaikilla ELY-keskuksilla. Keskeiset hydrologiseen seurantaan liittyvät tehtävät: - Hydrologisen seurantatiedon hankinta ja seurantaverkosta huolehtiminen: vedenkorkeus, virtaama, valunta (pienet alueet), haihdunta, aluesadanta, pistesadanta, lumen aluevesiarvo, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, jäätyminen ja jäänlähtö, pintaveden lämpötila, lämpötilaluotaus - Hydrologisten mittalaitteiden käyttö ja kunnossapito, havaitsijoiden rekrytointi ja koulutus - Hydrologisen datan laadunvarmistus - Hydrologisen tietojärjestelmän ylläpito - Valtakunnalliset kehittämistehtävät - Vesitilannekuvan ylläpito ja tiedottaminen Vesistörakenteisiin liittyvät tehtävät (valtion velvoitteet vesistörakenteiden omistajana ja luvanhaltijana) Tässä yhteydessä tarkoitetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hallinnoimia valtion vesistörakenteita. Tässä yhteydessä ei tarkastella muiden toimijoiden (esim. Liikennevirasto, ELY-L) vesistörakenteita, joihin voidaan lukea myös sillat, kanavat ym. rakenteet. Merkittävin Pirkanmaan 9

ELY-keskuksen hallinnoima rakenne on Vanajaveden vedenjuoksun säännöstelemiseen käytettävä Herralanvirran säännöstelypato. Vanajaveden säännöstelyyn kuuluu lisäksi Liikenneviraston hallinnoima Lempäälän kanava, jonka turvapuomiin on ELY-keskus hakenut luvan 1990-luvulla. Rakenteet ovat siten vesilakiin perustuvan luvan mukaan velvoitteita. Lisäksi ELY-keskuksen hallinnoimana on muita vesistörakenteita kuten pohjapatoja ja rantasuojauksia. Niihin liittyviä tehtäviä ovat mm. vesilain mukaisten lupien hallinta ja velvoitteiden hoito. Pirkanmaan ELY-keskus hallinnoi myös joitakin vesitalouslupia, joiden rakenteiden käyttö ja kunnossapito on luovutettu hyödynsaajille, mutta varsinaisia lupia ei nykylainsäädännön mukaan pystytä luovuttamaan ilman hyödynsaajien suostumusta. Käytännössä näihin lupiin liittyvien rakenteiden perusparannuksesta on vastannut valtio. ELY-keskusten rakenteiden omistajuus on keskitetty v. 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Käynnissä on myös kunnossapidon koordinoinnin keskittäminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen ja yhteistyöverkoston perustaminen. Pirkanmaan ELY-keskus edelleen osallistuu kunnossapito-ohjelman toteutukseen. Omien rakenteiden lisäksi ELY-keskus ohjaa ja neuvoo muiden vesistörakenteiden omistajia rakenteiden turvallisuuden ja monipuolisen käytön edistämiseksi. Kehittämishankkeissa vesirakenteet voidaan yhteistyössä alueen intressitahojen kanssa muokata erilaisia käyttötarkoituksia (kalan kulku, veneily ja melonta) paremmin soveltuviksi. Keskeiset vesistörakenteisiin liittyvät tehtävät: - Valtion vesistörakenteiden käyttö ja kunnossapito - Vesistötyöt-tietojärjestelmän ylläpito - Muiden omistajien ohjaaminen ja opastus - Rakenteiden monipuolisen käytön edistäminen Patoturvallisuusviranomaisen tehtävät Patoturvallisuuslakiin perustuva patoturvallisuusviranomaisen tehtävä on keskitetty Kainuun ELY-keskuksen hoidettavaksi. Tehtävänä on hoitaa patoturvallisuuslain mukaiset viranomaistehtävät ja asiantuntijapalvelutehtävät niin vesistö-, jäte- kuin kaivospatojen osalta koko Suomessa. Viranomainen ohjaa padon omistajaa toimimaan patoturvallisuuslain mukaisesti. Viranomainen myös päivittää patoturvallisuuden tietojärjestelmää yhteistyössä padon omistajan kanssa. Padot ovat valvontakohteina pistemäisiä, mutta niiden vahingonvaara ulottuu usein laajalle alueelle. Häiriötilanteissa on tärkeää tuntea vesistöpatojen osalta vesistöalueen patoturvallisuuskokonaisuus. Pirkanmaalla patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltuja patoja on 26, joista 2 on jätepatoa ja 1 tulvapenger. Muut padot ovat säännöstelyyn tai vesivoiman tuottoon tarkoitettuja patoja. Pirkanmaan ELY-keskuksella on vastuullaan yksi 3-luokan pato: Herralanvirran säännöstelypato. Alueellisena viranomaisena Pirkanmaan ELY-keskus tukee patoturvallisuusviranomaisen toimintaa antaen tietoa mm. vesistöstä sekä huolehtii patoturvallisuuden huomioimisesta osana maankäytön suunnittelua. Keskeiset patoturvallisuuteen liittyvät tehtävät: Pirkanmaa - Patoturvallisuuden huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa - Patomurtuman uhatessa asiantuntija-apu pelastus- sekä patoviranomaiselle Kainuu - Patojen turvallisuuden valvonta ja turvallisuuteen liittyvä neuvonta ja ohjaus - Patoturvallisuustietojärjestelmän ylläpito - Patoturvallisuuden kehittämistehtävät 10

- Kansainvälinen yhteistyö Peruskuivatuksen edistäminen ja ojitustoimitukset Pääosa ELY-keskusten peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävistä perustuu vesilain (587/2011) ja peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain (947/1997) pykäliin. ELY-keskusten tehtäviin kuuluvat ojitusasioihin liittyvä neuvonta, ojitustoimitusten pitäminen, ojitusilmoitusten käsittely ja lupatarpeen harkinta sekä peruskuivatuksen tukihakemusten käsittely ja tuen myöntäminen. Tukihakemusten käsittely ja tuen myöntäminen tapahtuvat E-vastuualueella, mutta Y-vastuualueen vastuulla on tukikelpoisuuden tarkistaminen ympäristö- ja vesiensuojelunäkökulmasta. Hankkeen eivät saa säädösten mukaisesti vaarantaa vesienhoidon tavoitteita. Ojitusyhteisöjä, kuntia ja muita toimijoita neuvotaan alueellisesti jokaisessa ELY-keskuksessa. Neuvonnan yhtenä tavoitteena on vähentää riitatapauksia ja ojitustoimitusten tarvetta. Yleisneuvontaa syvempää asiantuntijuutta vaativia tehtäviä hoidetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa osana erikoistumistehtävää. Pirkanmaan ojitustoimitukset on sovittu pidettäväksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Keskeiset peruskuivatukseen ja ojitustoimituksiin liittyvät tehtävät: - Vesilain mukaisen ojitustoimituksen ylläpito ja ojitusilmoitusten käsittely - Ojitusyhteisöiden ym. neuvonta ja ohjaus - Vanhojen ojitustoimitusasiakirjojen säilytys ja toimittaminen ELY-keskuksen arkistosta - Ympäristö- ja vesiensuojelutoimenpiteiden arviointi peruskuivatustoiminnan tukemiseen liittyen - Vesistötyöt-tietojärjestelmän ylläpito 2.1.4 Ympäristötieto ja -tietoisuus Ympäristötiedon tuottaminen on arvostettu tehtäväkokonaisuus ympäristöhallinnossa. Se on myös työväline lainsäädännön toimeenpanossa ja strategioissa sekä laajemmin tarkasteltuna on myös eri kohderyhmille suunnattu palvelukokonaisuus. Maakuntalakiluonnoksen tiekartassa ympäristötiedon tuottamisen tehtävä on määritelty suppeasti, pitäytyen seurantatiedon (datan) tuottamisessa ja saatavilla pitämisestä (vesien tilan, alueidenkäytön ja kulttuuriympäristöjen seurannan tehtävät). Tämä rajaus ei vastaa vakiintunutta käsitystä tehtävän sisällöstä. Ympäristötiedon tuottaminen käsittää myös esim. verkkosivuilla olevan ympäristötiedon, ympäristöä koskevat tiedotteet, yleisötilaisuudet, erilaiset suunnitelmat ja toimeenpano-ohjelmat sekä ympäristöasioissa palvelevan asiakaspalvelukeskuksen toiminnan. Tehtävän monipuolisuus tulisi ottaa huomioon hallinnollisia maakuntia organisoitaessa ja niiden tehtäviä tarkemmin määriteltäessä. Ympäristötiedon tuottamiselle ja ympäristötietouden parantamiselle ei ole varsinaista erillissäädöstä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2003/4/EY) ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta kuitenkin edellyttää jäsenmaiden hallinnolta mm. ympäristötiedon aktiivista ja järjestelmällistä levittämistä. Direktiivin mukaan ympäristön tilasta on julkaistava säännöllisesti, vähintään neljän vuoden välein, kansallisia ja alueellisia kertomuksia. Käytännössä ympäristötietoa on kuitenkin saatavilla jatkuvasti eri tietojärjestelmistä sekä esim. ymparisto.fi -verkkopalvelusta, jonne on keskitetty ELY-keskusten tuottama maakunnallinen ympäristötieto valtakunnallisen tiedon yhteyteen. Pirkanmaan ELY-keskus on osallistunut aktiivisesti ympäristötiedon tuottamiseen. Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimii valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, joka neuvoo asiakkaita ELY-keskusten hoitamissa ympäristöasioissa sekä vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Vuonna 2016 asiakaspalvelukeskus vastasi n. 7 800 ympäristöä koskevaan yhteydenottoon. Ympäristöä koskevia mediatiedotteita Pirkanmaan ELY-keskus lähetti vuonna 2016 yhteensä 58 kpl, jonka lisäksi hyödynnettiin myös 11

Twitteriä. Tämän lisäksi tuotettiin maakunnallista ympäristötietoa ymparisto.fi -palveluun. ELY-keskus osallistuu myös aktiivisesti koko valtakunnan tasolla mm. ympäristöaiheisten verkkosivujen kehittämiseen. Lisäksi ELY-keskuksen asiantuntijoita on jäseninä eri yhteistyöryhmissä. Parhaillaan työstetään mm. yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa Pirkanmaan ympäristöohjelmaa vuosille 2017 2022. Pirkanmaalla ei ole virallisella statuksella toimivaa ympäristökasvatusorganisaatiota. Sen sijaan Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä perustettiin vuonna 2005. Ryhmä käyttää nimeä PYY. Ryhmän tavoitteena on erityisesti toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuuksien edistäminen. PYY toimii epävirallisena verkostona, jossa on jäseniä noin parisataa. Ryhmän yleiskokous pidetään suunnilleen kerran vuodessa. Työvalio hoitaa käytännön asioita. Pyrstössä on mukana valtion viranomaisten, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten edusta sekä yksityishenkilöitä. PYY:n hallinnollisten tehtävien hoitajaksi perustettiin v. 2016 Pirkanmaan ympäristökasvatus ry. Ympäristökasvatushankkeiden avustaminen on keskitetty Keski-Suomen ELY-keskukseen. Kunnilla ja kaupungeilla on tiedottamisessa, valistuksessa ja koulutuksessa suurta kuntakohtaista vaihtelua muiden kuin suoraan lain nojalla tulevien tiedotusvelvoitteiden osalta. Esimerkkejä ympäristökasvatukseen liittyvästä toiminnasta ovat esimerkiksi Tampereen kaupungin ylläpitämä ympäristötietokeskus Moreenia sekä tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja tuottava Ekokumppanit Oy. Lisäksi kunnilla on ympäristökouluja, joista esimerkkinä Hämeenkyrön Mahnalan Ympäristökoulu. 2.1.5 Kuntien rooli Lainsäädännön mukaan: "Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö." (Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, 3 ). Huomioitava on lisäksi, että ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi monet muutkin kunnan toimielimet ovat mukana vesitalous-, vesienhoito- ja kalatalousasioissa. Esimerkiksi kuntien tekninen toimi voi olla mukana kunnostuksissa. Terveydensuojeluviranomainen valvoo yleisiä uimarantoja ja uimavesien laatua. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoidetaan peruskunnissa tai kuntien välisten sopimusten perusteella useamman kunnan alueella. Pirkanmaalla on 23 kuntaa ja ympäristöasioiden tehtävien organisointi on järjestetty monin eri tavoin: ympäristönsuojelu omanaan (4), teknisen toimen kanssa (2), rakennusvalvonnan kanssa (8), rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa (6) ja ympäristöterveydenhuollon kanssa (3). Vesilain mukaisina päätösasioina tehtäviin kuuluu ratkaista joitakin veden ottamiseen ja ojitukseen liittyviä asioita sekä niihin liittyviä korvausasioita. Vesilain mukaiset laillisuusvalvontatehtävät kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ELY-keskukselle, joilla on rinnakkainen ja toisistaan riippumaton toimivalta. Hakemusasioissa molemmilla on yleistä etua koskeva puhevalta. Kunnissa käsitellään myös ympäristölupia, annetaan lausuntoja ja tehdään esityksiä muille viranomaisille. Kunnilla on hyvin vaihtelevasti ympäristön tilan omaa seurantaa ja selvityksiä tai tutkimuksia. Esimerkiksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön säännöllisessä seurannassa on yhteensä 63 järveä ja lampea, mutta joissain kunnissa omaa järviseurantaa ei ole ollenkaan. Pohjavesien seurannassa ja järvikunnostuksissa on myös suurta kuntakohtaista vaihtelua. 12

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu myös vesihuoltoon liittyviä tehtäviä, jotka on kuvattu alueiden käytön ja liikenteen teemaryhmässä. Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvä lupamenettely ja valvonta kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa eikä ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. 2.1.6 Maakunnan liiton rooli Maakunnan liiton lakisääteiset tehtävät määritellään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 25 :ssä ja alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia (7/2014) koskevan lain 17 :ssä. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti maakuntakaavoitustyöllä on yhtymäkohtia ELY-keskuksien vesienhoidon, vesitalouden sekä kalatalouden tehtäviin. Lisäksi tulvariskien hallinnasta annetussa laissa (620/2010, 5 ) on kirjattuna maakunnan liiton osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun tekemällä esityksen MMM:lle tulvatyöryhmän jäsenistöstä (15 ) ja osallistumalla ryhmän työhön. Myös muutoin luonnonvarojen, kuten kiviaineshuolto ja turvetuotanto, osalta liitto tekee suunnittelua osana maakuntakaavoitusta siten, kun valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään. Muista luonnonvaroihin liittyvistä tehtävistä tulkoon erikseen mainituksi vielä maa-aineslupa-asiat. Maaainesasetuksen 4 :n mukaisesti lupahakemuksesta tulee pyytää lausunto maakunnan liitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Käytännössä näin toimitaan usein myös esimerkiksi ympäristölupien (esim. turvetuotanto) ja YVA-hankkeiden yhteydessä. Lausunnon pyytäminen näissä tilanteissa pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain 32 :ään, jossa todetaan, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtion talousarvioon, lainsäädäntöön sekä valtionhallinnon eri ohjelmiin ja suunnitelmiin. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. 2.2 Resurssit ja talous Henkilöresurssi On tehty valtakunnantason päätös, että valtion htv-tietoja ei luovuteta tässä vaiheessa maakuntavalmisteluun. Tiedot annetaan myöhemmin lainsäädännön selkiinnyttyä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) kautta. Maakuntien liiton henkilöstöstä kahden henkilön työpanokseen on sisältynyt muiden tehtävien ohella vesienhoidon sekä vesi- ja kalatalouden edistämiseen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät ovat lähinnä olleet maakuntakaavan valmistelua näiden osa-alueiden osalta, osallistumista työryhmien toimintaan ja lausuntojen tekoa. Määrärahat Tehtäviä hoitavat henkilöt on palkattuna pääsääntöisesti toimintamenomomentilta. Määräaikainen hankehenkilöstö on palkattuna erillismäärärahalla. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien ylläpito, käyttö ja kehittäminen tapahtuvat suoraan tällä hetkellä Suomen ympäristökeskukselle osoitetuin määrärahoin. 13

Vesienhoidon tulossopimusten mukaisten tehtävien toteutukseen ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille erillismäärärahaa. Vesistöjen seurannan, muiden ympäristöselvitysten sekä vesienhoidon edistämisen määrärahat ovat valtion tulo- ja menoarvion momentilla 35.10.22 ja Pirkanmaan osuus on vuotuisesti noin 300 000 350 000. Lisäksi MMM:n rahoittamana tehdään pienimuotoisesti maa- ja metsätalousvaikutusten seurantaa, joka tuottaa valtakunnallisesti kattavaa tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja sen vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan. Vesienhoidon käytännön toteutus tapahtuu nykyisin lähinnä asiakkaille myönnettävin harkinnanvaraisin avustuksin hakemusten perusteella. Näiden suunnittelu- ja investointihankkeiden avustus tapahtuvat YM:n ELY-keskuksille osoittamasta erillismäärärahasta valtion tulo- ja menoarvion momentilta 35.10.61. Pirkanmaalla avustuksiin osoitettu määräraha on vuotuisesti ollut noin 80 000-120 000. Tähän vaikuttaa saapuneiden avustushakemusten määrä. Lisäksi rakennettujen vesistöjen kunnostukseen on haettavissa ELY-keskuksesta maa- ja metsätalousministeriön avustusta. Pirkanmaalla avustuksiin osoitettu määräraha on ollut tasolla 40 000 60 000 (momentti 30.40.31). Vesistöön rakentamisen hankkeet voivat olla laajuudeltaan isoja, jolloin useiden satojen tuhansien eurojen kustannustaso on mahdollinen. Vesitaloustehtävien hoitamiseksi maa- ja metsätalousministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuotuisesti erillismäärärahaa. Määräraha on valtion tulo- ja menoarvion momenteilta 30.40.21 (Vesivarojen käytön ja hoidon menot). Vuotuisesti määrärahan taso on ollut 300 000 350 000. Vesienhoito- ja vesitaloushankkeita toteutetaan myös muulla rahoituksella. Näistä merkittävimmät ovat maaseudun kehittämisohjelma sekä hallituksen kärkihankerahoitus ja EU:n life. Lisäksi kunnat osallistuvat vaihtelevasti hankkeisiin. Liitto osallistuu myös erilaisten hankkeiden rahoittamiseen (EAKR, AIKO/maakunnan kehittämisraha) sekä toteuttamiseen, joilla voi olla yhtymäkohtia vesienhoidon sekä vesi- ja kalatalouden kysymyksiin/ tehtäviin. Tietojärjestelmät ELY-keskus on riippuvainen Suomen ympäristökeskuksen omistamista, ylläpitämistä ja kehittämistä tietojärjestelmistä sekä paikkatieto-ohjelmasta (http://www.ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/tietojarjestelmat ja http://www.syke.fi/fi-fi/avoin_tieto/ymparistotietojarjestelmat). ELY-keskus osaltaan ylläpitää niiden tietosisältöä. Keskeinen vesienhoidon ja vesitalouden kannalta on Hertta-tietojärjestelmä ja vesistömallijärjestelmä. Hertta-tietojärjestelmä koostuu useista erillisistä järjestelmistä. Vesistömallijärjestelmä mallintaa muun muassa vesitilanteen kehittymistä. Vesistömalli käyttää mm. Hertta-järjestelmän tietoja. - HYDRO, HYDRO-TEMPO: hydrologiset havainnot - Vesistömallijärjestelmä: vesitilanteen kehittyminen - VEMALA: vedenlaatu- ja kuormitus - PATOjärjestelmä - Tulvatietojärjestelmä: tulviin liittyviä havaintoja ja tulvariskien hallintalakiin liittyviä raportointityökaluja - Järvi- ja uomarekisteri, järvirekisteriin linkitetty säännöstelyhankkeet - Vesistötyöt: vesirakenteet ja hankkeet, myös omien rakenteiden tietojen ylläpito - VESLA/PIVET: pintavesien vedenlaatuhavainnot 14

- POVET: pohjavesitiedon koonti ja raportointityökaluja (myös vesienhoito) sekä toimii valvontatyökaluna - Pohjaeläinrekisteri - Kasviplanktonrekisteri - Leväkukintarekisteri - Koekalastusrekisteri - VEMU vesienhoidon (pintavedet) koonti- ja raportointityökaluja - VAHTI ympäristönsuojelun tietojärjestelmä - MATTI maaperän tila - Kemikaalien ympäristötietorekisteri ELY-keskuksilla on yhteinen paikkatieto-ohjelmisto ArcGis, jonka ylläpito tapahtuu SYKEn toimesta. Se hoitaa myös lisenssit ohjelmistotoimittajien kanssa. Arkistointijärjestelmänä on valtakunnallinen USPA. Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien kanssa edistetty muun muassa paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Yhteistyön keskiössä ovat olleet maankäyttöön, palveluihin ja selvitystöihin liittyvät tietoaineistot, näiden ylläpito, ajantasaisuus ja jatkuvuuden varmistaminen. Yhteistyön on tarkoitus edetä maakunnalliseksi, valtion ja kuntien tarpeisiin skaalautuvaksi aluetietopalveluksi. Pirkanmaan liitolla on käytössään sähköisen arkistoinnin järjestelmä (JEMMA). Kunnissa on käytössä monia erilaisia ympäristötiedon järjestelmiä, esimerkiksi Digia Tarkastaja ja Facta ympäristöosa. Osa kunnan tuottamasta ympäristötiedosta lähetetään valtion järjestelmiin, mutta osa on vain kunnan omassa käytössä. 2.3 Arviointi nykytilan toimivuudesta, ongelmakohdista ja kehittämistarpeista Vesienhoito - Vesienhoidon suunnittelua tehdään vesienhoitoalueittain, jotka on muodostettu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Asetuksessa vesienhoitoalueista on määrätty kullekin vesienhoitoalueelle yhteensovittava ELY-keskus, joka on koordinoinut suunnitteluprosessia ja vesienhoitosuunnitelman valmistelua alueellaan. Tämä on osoittautunut erityisen hyväksi käytännöksi, jota on tärkeää jatkaa myös maakunnissa. - SYKEllä ja ympäristöministeriöllä on ollut keskeinen rooli vesienhoidon suunnittelussa, joka tulisi turvata myös jatkossa. - Vesien tilan seurannan kilpailuttaminen olisi järkevää hoitaa myös jatkossa maakuntien laajana yhteistyönä. - Vesien tilan seurantaan liittyy olennaisena osana myös velvoitetarkkailu (vesistö- ja pohjavesitarkkailu), josta määrätään yleensä ympäristö- ja vesitalousluvissa. Myös tätä velvoitetarkkailusta saatavaa seurantatietoa käytetään vesien tilaluokituksessa. Yhteistyö valtion lupa- ja valvontaviraston ja maakunnan välillä on erityisen tärkeää myös seurantatiedon tuottamisessa. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan toimenpiteiden suunnittelussa ja erityisalueiden tilatavoitteiden huomioimisessa. - Kuntien näkökulmasta olisi tarpeen maakunnan järjestää aiempaa kattavammin ympäristön tilan seuranta pinta- ja pohjavesien osalta - Rahoitus avustuksiin saadaan maa- ja metsätalousministeriöltä sekä ympäristöministeriöltä. Avustuskäytännöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa vesistön ja vesiympäristön käyttöä 15

ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta. Vesiympäristöjen tilaa parantavien hankkeiden tarve on suuri, joten näin ollen rahoituksen on tärkeää säilyä vähintään nykytasolla. Maakunnalla on myös mahdollisuus kehittää vesistöjen hoidon ja kunnostuksen tukemista eri keinoin. - Vesienhoitoon liittyvää työtä sisältyy myös vesihuollon, vesivarojen ja pohjavesien tehtäviin sekä vesi- ja ympäristölainsäädännön valvontaan sekä alueiden käyttöön. Tehtävän hoitoon tarvitaan monipuolista osaamista: erityisesti limnologian, pohjavesien ja vesitekniikan sekä hankintoihin liittyen. Toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan monipuolista tietoa vesiin kohdistuvista kuormitus- ja muista paineista ja niiden vaikutuksista sekä vesiensuojelutekniikoista ja kunnostusmenetelmistä. Vesistöjen säännöstely ja kehittäminen - Yksittäisen vesistösäännöstelyn kehittäminen on pitkäkestoinen, useita vuosia kestävä monivaiheinen prosessi, joissa asiakkaina ja yhteistyötahoina ovat monet eri tahot hankkeen eri vaiheissa - Säännöstelyn hoitoon tarvittavat patorakenteet ovat osa säännöstelylupaa, joista Vanajavedellä osa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vastuulla ja osa (Lempäälän kanava) on Liikenneviraston vastuulla. Yhteistyötarve näiden organisaatioiden kanssa on suuri. - Maakunnalle siirtyviä säännöstelylupia valvotaan useissa tahoissa: valtion valvontaviranomainen, kalatalousviranomainen ja patoturvallisuusviranomainen. - Vanajaveden säännöstelylupaan velvoitteena kuuluvat hydrologiset havaintoihin liittyvät kunnossapitotehtävät on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. - Pirkanmaahan liittyvän Kuhmoisten kunnan alueella säännöstellään 2 vesistöä: Päijänne ja Alainen-Karkijärvi. Päijänteen säännöstely kuuluu valtiolle ja sitä hoitaa käytännössä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Alainen-Karkijärven säännöstely kuuluu Kuhmoisten kunnalle. Yhteistyötarve Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kuhmoisen kunnan kanssa tulee huomioida. Tulva- ja kuivuusriskien hallinta - Tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistöaluekohtaisesti ja maakuntien yhteistyönä. Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoidaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa (Satakunta). - Patoturvallisuustehtävät on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen ja kalataloustehtävät Pohjois- Savon ELY-keskukseen. Näiden tehtävien hoitaminen on kuitenkin osa muuta säännöstely- ja muiden vesitalouslupien kehittämistä. - Maakuntien välisellä hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa tulvariskien hallinnan toimivaa ylimaakunnallista yhteistyötä hallinnon uudistuksen jälkeen. Maakuntien välisen yhteistyön suuri merkitys koskee myös muita vesistötehtäviä. - SYKE:llä on tärkeä rooli raportoinnissa EU:lle sekä asiantuntija-apuna Hydrologinen seuranta ja vesitilannekuvan ylläpito - Valtion hydrologisen asemien omistajuus on v. 2016 keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Tavoitteena lisäksi on, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaisi keskitetysti vedenkorkeus- ja virtaamatiedon tuottamisesta sekä ulkoistettujen palvelujen kilpailuttamisesta ja hankinnoista, kuitenkin yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa jo v. 2017 16

Vesirakenteisiin liittyvät tehtävät - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on johtovastuu ylläpitotehtävien hoidon suunnittelusta, töiden ja niitä varten tarvittavien määrärahojen ohjelmoinnista sekä hankintojen koordinoidusta viemisestä alueurakoihin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa esimerkiksi vesistörakenteiden ylläpito- ja perusparannusohjelman laatimisesta yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa. - Rakenteisiin liittyvät patoturvallisuustehtävät on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen ja kalataloustehtävät Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Näiden tahojen kanssa tehdään yhteistyötä jatkossakin. Patoturvallisuusviranomaisen tehtävät - Tehtävä on voimakkaasti keskitetty - Patoturvallisuuden huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa on Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävä Peruskuivatuksen edistäminen ja ojitustoimitukset - Ojitustoimitusten määrä on erittäin vähäinen (1-2 kpl/5 vuotta) ja maakuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä palvelutason ylläpitämiseksi ja osaamisen säilyttämiseksi. Ympäristötietoisuus - Yhteinen ympäristo.fi-verkkopalvelu on tuonut kustannustehokkuutta verkossa olevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. - Kansalaisilla on oikeus saada jatkossakin laadukasta ja ajantasaista ympäristöä koskevaa tietoa. - Ympäristötietotyön tulee olla monialaista ja soveltavaa. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että myös ympäristökasvatus otetaan vahvasti osaksi ympäristötietouden parantamisen tehtävää. Ympäristötietoisuuden edistäminen on muodossa tai toisessa kaikkien ympäristöhallinnon organisaatioiden ja museotoimen lakisääteinen tehtävä. - Valtion, maakuntien ja kuntien välille on jo perustamisvaiheessa luotava tehtävää koskeva aktiivisen yhteistyön malli. Tietovarantojen ja järjestelmien tulee olla yhteisiä. Tällä hetkellä käytössä on kymmeniä eri tietojärjestelmiä ja rekistereitä, joiden ylläpito ja käytettävyys pitää myös jatkossa turvata. Myös valtion uuden hallintoviraston (LUOVA) tehtäväkentässä tämä tulee ottaa huomioon. Sinne sijoittuvat tämänhetkisen tiedon mukaan ympäristö- ja vesilain valvonnan sekä osin luonnonsuojelun tehtävät. Valtakunnallinen kehittämistyö järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä tulee myös turvata (SYKE). Kuntien toiminta - Ympäristönsuojelun toiminta-alue on laaja ja pienemmissä kunnissa yhden tai kahden viranhaltijan varassa. Useat lakisääteiset lupa- ja ilmoitusmenettelyt pystytään hoitamaan pienissäkin kunnissa, mutta ympäristön tilan seurantaa ja niihin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia ei välttämättä pienissä kunnissa ole mahdollista tehdä. Lisäksi kuntien poliittinen halu ja tahto kehittää ja edistää erilaisia vesistönkunnostushankkeita ja -selvityksiä vaihtelee suuresti. - Ongelmia aiheuttaa resurssien puute ja yksittäisten monimutkaisten asioiden hoitaminen, joihin tarvittavaa tietoa ei ole valmiina käytettäväksi (esim. biokaasulaitos). Tämän tyyppisissä asioissa sujuva yhteistyö esim. ELY-keskuksen asiantuntijoiden tai toisten kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kanssa on tärkeää. Nykyisin Tampereen seudun lähikuntien ympäristönsuojeluviranhaltijat kokoontuvat keskimäärin kerran vuodessa. 17

- Kehittämistarpeena on maakunnan järjestämä aiempaa kattavampi ympäristön tilan seuranta (koskien erityisesti vesistöseurantaa ja pohjavesialueita) ja kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen. 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta Hallitusohjelman strategiset painopisteet ja kärkihankkeet Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on useita strategisia painopisteitä ja näiden alla 26 kärkihanketta. Näistä painopisteistä Biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä Digitalisaatio ohjaavat suoraan vesienhoidon ja vesitalouden sektoreiden strategisia tavoitteita. Lisäksi Työllisyys ja kilpailukyvyllä, Hyvinvointi ja terveydellä sekä Reformeilla on yhteyspintaa näihin sektoreihin. Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopisteen alla on kärkihankkeina - Biotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön; Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kiertotalouden ja cleantechin liiketoiminta ja vienti kasvavat ja syntyy uusia työpaikkoja - Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun; Puhtaiden elintarvikkeiden sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja viestiä edistetään - Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin; Kansallista ja kansainvälistä luontomatkailua edistetään Ohjausjärjestelmä ELY-keskuksen vesienhoidon tehtävää tulosohjaa ympäristöministeriö sekä vesitaloutta maa- ja metsätalousministeriö, joiden kanssa sovitaan tavoitteet ja tehdään tulossopimukset. Toimintatapa on verkostomaista ja ELY-keskusten yhteydenpito sekä ministeriöihin että ELY-keskusten välillä on tiivistä. Ministeriöt ylläpitävät päällikkö- ja asiantuntijaverkostoja ja pitävät neuvottelupäiviä sekä laativat ohjeistusta yhtenäisen toimintatavan luomiseksi (informaatio-ohjaus). Toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja loppuvuodesta. Raportointi tapahtuu pääsääntöisesti Netra-järjestelmän kautta. Vesienhoidon sekä tulvariskien tehtävät ovat pääsääntöisesti EU:n direktiivi-pohjaisia ja niissä raportointi tapahtuu EU:lle. Raportointi tapahtuu keskitetysti ministeriöistä, mutta ELY-keskus raportoi toteumat omalta alueeltaan. Kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus tehdä toimintaansa koskeva valvontasuunnitelma ja -ohjelma. Valvonnan tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustua ympäristöriskien arviointiin. Lakisääteinen valvontasuunnitelma koskee ympäristö- ja terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa. Suunnitelmassa kuvataan valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Vastaavaa järjestelmää ei ole tehty vesitalouden, vesienhoidon tai kalatalouden ohjaamiseksi kunnissa. Kunnat voivat oman halukkuutensa ja resurssiensa puitteissa edistää esimerkiksi vesienhoitoa tai kalataloutta. Keskeinen lainsäädäntö (normiohjaus) - Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2003/4/EY) ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta - Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010). Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on viittaukset tulvien huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. 18

- Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) - Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) - Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015) - Patoturvallisuuslaki (494/2009) ja -asetus (319/2010). Lisäksi jätepatoihin liittyvissä tehtävissä tehtävät sivuavat myös ympäristönsuojelulakia sekä kaivannaisjäteasetusta. - Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta (947/1997) - Ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja -asetus 713/2014 - Maa-aineslaki 555/1981 - Luonnonsuojelulaki 1096/1996 - Vesihuoltolaki 119/2001 - Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 - Valtionavustuslaki 688/2001 - Laki vesihuollon tukemisesta 686/2004 - Terveydensuojelulaki 763/1994 ja -asetus 1280/1994 - Luonnonsuojelulaki- ja asetus (Natura-alueet, monimuotoisuus, direktiivilajit) Laki julkisista hankinnoista 348/2007 4. Toiminnan vaikuttavuus Tehtäväkentän vaikuttavuus toteutuu yhtäältä toteutumattomina riskeinä ja parempana yhteiskunnallisena varautumisena toisaalta pitkällä viipeellä vesien tilan parantumisena. Tehtävälle määrällisten mittareiden asettaminen ei oikein sovellu. Pirkanmaan maakunnan kokonaispinta-alasta makean vesialan osuus on noin 14 prosenttia, joka on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Vesistöjen merkitys maakunnassa onkin erittäin suuri niin elinkeinotoiminnan kuin asukkaiden ja kesäasukkaiden näkökulmasta. Maakunta on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin ja toiseksi muuttovoittoisin, joten myös vesistöihin kohdistuva käyttöpaine on suuri ja jatkuvasti kasvava. Maakunnan vesistöjen merkitystä on arvioitu ekosysteemipalvelujen tuottajana vuonna 2015 laaditussa Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -selvityksessä (Pirkanmaan liitto). Selvityksestä käy ilmi vesistöjemme merkitys myös rahassa mitattuna. Käytetyn puhtaan käyttöveden (pinta- ja pohjavedet) arvon on arvioitu nykytilassa olevan noin 40 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2040 arvo olisi 50 milj. euroa vastaten kasvavan maakunnan tarpeita. Vesivoiman merkitys maakunnalle on myös suuri. Vuotuinen tuotanto vastaa noin kolmea prosenttia kulutettavasta energiasta Pirkanmaalla ja sen arvon on arvioitu olevan noin 24 milj. euroa. Vesistöt tarjoavat edellä mainittujen tuotantopalveluiden lisäksi myös kulttuuripalveluita, joita hyödynnetään kalastuksen, mökkeilyn ja muun virkistyksen muodossa. Maakunnan vesistöjen virkistyskäytön arvon on arvioitu olevan jopa noin neljäsosa kaikista maakunnan arvioiduista ekosysteemipalveluista, joiden vuotuinen yhteisarvo on nykytilassa hieman yli 800 milj. euroa. Vuonna 2040 lukeman on arvioitu olevan yli miljardia euroa käyttämätön potentiaali mukaan lukien. Tulvariskejä vähennetään erityisesti tuottamalla tietoa riskeistä ja vaikuttamalla alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaukseen. Varautumisen keskiössä ovat terveys, turvallisuus ja ympäristövahinkojen ehkäisy sekä yhteiskunnan toimivuus kuten vesihuollon, energian, kulkuyhteyksien ja kriittisen teollisuuden 19

varmistaminen. Vesistöjen säännöstelyssä pyritään minimoimaan tulva- ja kuivuusvahingot vesistöalueiden mitassa. Kaikessa toiminnassa varaudutaan muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin. ELY-keskuksilla, maakuntien liitolla ja kunnilla on useita sellaisia tehtäviä, joiden tavoitteiden toteutumiseen ja onnistumiseen voidaan ympäristötiedolla vaikuttaa positiivisesti. Monialainen ympäristöä ja kestävän kehityksen edellytyksiä koskevan tiedon jakaminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen tukevat mm. elinkeinoelämän kehittämistä. Pitkäaikainen, säännöllinen ja asiantuntemuksella suunniteltu ympäristön tilan seuranta antaa mm. viranomaisten päätöksenteon pohjaksi ja ympäristössä tapahtuvien muutosten huomaamiseksi olennaisen tärkeää tietoa. Ympäristöhallinnon lisäksi monet alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, järjestöt, konsultit ja kansalaiset) hyödyntävät seurantatietoja avoimien ympäristötietojärjestelmien kautta. Eri järjestelmistä saatavan datan lisäksi kansalaiset, yhteisöt ja yritykset hyödyntävät verkosta saatavaa ympäristötietoa. Ymparisto.fi -verkkopalvelu on valtakunnallisesti tunnettu ympäristötiedon lähde, josta on saatavilla myös maakuntaa koskevaa ympäristötietoa. Vesienhoitosuunnitelmat vaikuttavat hankkeita koskevaan päätöksentekoon myös hankkeiden ympäristöja vesilupakäsittelyssä ja vaikuttavat tätä kautta myös toimien toteutukseen. Vesienhoitosuunnitelmat ja alueelliset toimenpideohjelmat otetaan huomioon myös sidosryhmien omissa ohjelmissa ja suunnitelmissa. Yhteistyö ja osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa edistävät toimijoiden ja sidosryhmien sitoutumista myös toimenpiteiden toteuttamiseen. Erittäin tärkeää on, että eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja pyrkivät yhteisymmärrykseen vesiensuojelun eri keinoista vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden toteutus turvaa vesien hyvän tilan tavoitteiden saavuttamisen. Toimenpiteiden seurantatietoa tarvitaan osoittamaan, miten vesienhoidon toimenpiteet ovat edenneet eri sektoreilla. Toteumatieto on pohjana myös seuraavan kauden suunnittelulle. Vesivarat, niiden tila ja hoito ovat avainasemassa maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Ne ovat merkittävä osa maakunnan talouden perustaa, mutta myös suurta henkistä pääomaa ja luonnon monimuotoisuuden osaa. 5. Keskeiset sidosryhmät ja kumppanit Ulkoiset asiakkaat ja sidosryhmät ovat ryhmiteltävissä tiivistäen seuraavasti: Henkilöasiakkaat: kansalaiset, luontomatkailijat, vesialueiden omistajat ja metsänomistajat Yritys- ja yhteisöasiakkaat: voimayhtiöt ja säännöstelyluvan haltijat, ojitusyhteisöt, luontomatkailuyrittäjät, vesi- ja ympäristölupien hakijat ja haltijat, ympäristökonsultit ja toiminnanharjoittajat, kunnat, osakaskunnat, kalatalousalueet, vesialueen omistajat, kalatalous- ja ympäristöjärjestöt, vesienhoito- ja vesiensuojeluyhdistykset, vesistörakenteiden omistajat, veneilyseurat, luonnonsuojelujärjestöt Luonto: luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Keskeisiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat SYKE, pelastuslaitos, muut ELY-keskukset, Metsäkeskus, Metsähallitus, LUKE, korkeakoulut, kalatalousviranomainen, AVI, YM, MMM, kunnat, voimayhtiöt, MTK, KVVY ja Vanajavesikeskus. Yhteistyökumppaneista SYKEllä on erityinen rooli, koska se ylläpitää useita tietojärjestelmiä sekä säännöstelyn hoidossa välttämätöntä vesistömallia. 20

6. Nykyisen yhteistyön arviointi, yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet Yhteistyötarpeita on kuvattu myös kappaleessa 2.3 Arviointi nykytilan toimivuudesta. Toimintaa on hiottu merkittävästi viime vuosina ja tapahtuneet ja käynnissä olevat ulkoistukset ovat tehostaneet toimintaa. Vesienhoito- ja vesitaloustehtäviä leimaa maakuntarajat ylittävä vesistöalueyhteistyö. Kokemäenjoen vesistöalueella yhteistyötä on lähdetty tiivistämään Kokemäenjoen vesistöaluevisiolla. Työssä ovat mukana Pirkanmaan rinnalla Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Vesistöaluevision on tarkoitus yhdistää paitsi viranomaisia myös alueellista vesityötä tekeviä organisaatioita yhteisen tavoitteen taakse vaikuttavuuden ja alueellisen kehityksen parantamiseksi. Työ kytkeytyy vahvasti biotalouteen ja ravinteiden tehokkaaseen kiertoon ja ravinneneutraalisuuteen sekä siniseen biotalouteen, joilla on myös aluetaloudellista merkitystä. Tieto- ja paikkatietojärjestelmät ovat keskeinen työkalu vesitehtävissä.. Tietovarantojen ja järjestelmien tulee olla yhteisiä kaikille viranomaisille yhteisiä ja kaikilla tulee olla myös tallennusoikeudet. Valtakunnallinen kehittämistyö järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä tulee myös turvata (SYKE). Ympäristöhallinnon jakautuessa uudistuksessa maakuntaan ja valtion lupa- ja valvontaviranomaiseen, edellyttää hyvä hallinto tiiviistä ja toimivaa yhteistyötä paitsi mainituilla järjestelmätasolla myös asiantuntijatasolla. Yhteistyön tarve ja tavat muotoutuvat valmistelutyön ja erityisesti substanssilainsäädännön valmistuessa. Hallitus on tehnyt isot linjaukset, mutta vasta substanssilainsäädäntö määrittää maakunnan roolia suhteessa lupa- ja valvontavirastoon. Auki on mm. maakunnan oikeus lausua ja valittaa vesistöihin tai tulvariskeihin vaikuttavista hankkeista (yleisen edun edistäminen ja valvonta). Ympäristötietotyön tulee olla monialaista ja soveltavaa. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että myös ympäristökasvatus otetaan vahvasti osaksi ympäristötietouden parantamisen tehtävää. Ympäristötietoisuuden edistäminen on muodossa tai toisessa kaikkien hallinnon organisaatioiden lakisääteinen tehtävä. Ympäristönsuojelun toiminta-alue on laaja ja pienemmissä kunnissa yhden tai kahden viranhaltijan varassa. Useat lakisääteiset lupa- ja ilmoitusmenettelyt pystytään hoitamaan pienissäkin kunnissa, mutta ympäristön tilan seurantaa ja niihin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia ei välttämättä pienissä kunnissa ole mahdollista tehdä. Ongelmia aiheuttaa yksittäisten monimutkaisten asioiden hoitaminen, joihin tarvittavaa tietoa ei ole valmiina käytettäväksi (esim. biokaasulaitos). Tämän tyyppisissä asioissa sujuva yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa on tärkeää. Nykyisin Tampereen seudun lähikuntien ympäristönsuojeluviranhaltijat kokoontuvat keskimäärin kerran vuodessa, mutta tarvetta on kuntien välisen yhteistyön tiivistämiselle. Yhteistyötä tulisi lisätä myös muiden organisaatioiden kanssa. 7. Keskitetyt palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen keskitettynä palvelutehtävänä liittyen vesienhoitoon ja vesitalouteen on ympäristöasioiden palvelukeskus (Y-aspa), josta annetaan ympäristötehtäviin liittyvää neuvontapalvelua. Vesiasiat ovat yksi kysytyimmistä aihealueista. Se neuvoo myös v. 2017 alusta avustusten ja avustusten maksatusten hakua. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus organisoi valtakunnallisesti kaikki pilaantuneita maita koskevat projektit. 21

Muita valtakunnallisesti keskitettyjä palveluita ovat: - Patoturvallisuus; Kainuun ELY-keskus - Vesistörakenteiden ja hydrologisten asemien omistajuus sekä kunnossapidon koordinointi ja tiedon hankinta; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Peruskuivatusten ja ojitustoimitusten (syvällinen) asiantuntijapalvelutehtävä; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Ympäristökasvatuksen avustustehtävät; Keski-Suomen ELY-keskus - Rakennettujen vesistöjen kunnostusten koordinointi; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ylimaakunnallisia erikoistumistehtäviä ovat seuraavat: - Vesienhoidon koordinointi läntisellä vesienhoitoalueella; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tulvariskien hallinnan suunnittelun koordinointi Kokemäenjoen vesistöalueella; Varsinais-Suomen ELY-keskus Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä Johdanto Alatyöryhmä kokoontui työn aikana yhteensä 9 kertaa. Alatyöryhmän kokouksissa oli jäsenten lisäksi (liite 3) ajoittain paikalla ELY-keskuksen vesiyksikön asiantuntijoita. Heidän asiantuntemustansa kuin myös muun ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen muiden yksiköiden asiantuntijoita käytettiin lisäksi työn kaikissa vaiheissa ja erityisesti eri palvelumallivaihtoehtojen tarkastelussa. Työn aikana on lisäksi käyty lukuisia keskusteluja eri tilaisuuksissa ja niiden yhteydessä siitä, miten sidosryhmät ja asiakkaat näkevät ja kokevat vesienhoidon ja vesitalouden palvelutarpeen tulevissa maakunnissa. Erityistä kyselyä palvelutarpeesta ei työn aikana tehty. Kalatalouspalvelu, joka on keskitettynä valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen ja Pirkanmaalle palvelun tuottaa Pohjois-Savon ELY-keskus, tuotti erillisen loppuraportin. Vaihtoehtoisissa palvelumalleissa kalatalouden palvelut ovat mukana. I-osiossa on kuvattu maakuntaan siirtyvien organisaatioiden ja kuntien nykyistä toimintaa ja rooleja vesienhoidon ja vesitalouden teemaan liittyvien, joten niitä ei enää käsitelty jatkotyössä. 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat Vesienhoito- ja vesitalouspalveluita käyttävä asiakaskunta on varsin laaja kattaen yhteiskunnan kaikki sektorit (valtio, kunnat, yrityselämä, järjestöt, tutkimuslaitokset ja asukkaat). Myös jatkossa palveluiden käyttäjiä ja hyödynsaajia ovat: Henkilöasiakkaat mm. asukkaat, vesialueiden omistajat, metsänomistajat Yritykset ja erilaiset yhteisöt mm. voimayhtiöt, toiminnan harjoittajat, osakaskunnat, yhdistykset, säätiöt Viranomaiset mm. kunnat, valtion lupa- ja valvontaviranomainen, ministeriöt, EU Tutkimuslaitokset mm. SYKE ja LUKE Tulevassa maakuntamallissa palveluiden käyttäjiä ovat myös muut maakunnat ja maakunnan sisällä toimivat asiantuntijat. 22

Asiakaskuntaan ja -tarpeisiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Tulevaisuudessa digitalisaation hyödyntäminen tulee vaikuttamaan palveluiden tarjoamistapaan. 8.1 Palvelutarpeen kuvaus Vesienhoito- ja vesitalous on tehtäväkenttänä laaja sisältäen kehittämis- ja edistämispalvelut, neuvontapalvelut, päätös- ja valvontapalvelut, rahoituspalvelut sekä viestintä- ja tietopalvelut. Myös asiakaskunta on monipuolinen. Yhdessä nämä muodostavat tarpeen monimuotoiseen ja useita palvelukanavia sisältävään tapaan järjestää tehtäviä ja palveluja (taulukko 1). Vesienhoito ja vesitaloustehtävissä tehdään tiivistä yhteistyötä kumppaneiden, sidosryhmien ja tutkimuslaitosten kanssa edistämis- ja kehittämistehtävissä niin alueellisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti erilaisissa neuvottelukunnissa, ohjaus- ja työryhmissä vetovastuussa tai osana yhteistyöverkostoa. Vesien- ja vesitalouden sidosryhmät pitävät maakunnan vesienhoidon ja vesitalouden palvelua erittäin tärkeänä mm. vesien käytettävyyden parantamisen ja tulviin varautumisen näkökulmasta. Vesien tilan neuvontapalvelu on muun muassa edellytys sille, että vesien hyvään tilan parantamiseen tähtääviä 3. sektorin hankkeita käynnistyy ja hankkeet myös etenevät tavoitelulla tavalla. Kunnilla ei ole mahdollisuutta edistää vesienhoitoa siinä määrin, kuin maakuntien muut toimijat näkevät tarpeelliseksi. Vesien tila ja niiden hyvä käytettävyys ovat edellytys ja pohja vesiin perustuvalle maakunnan kehittymiselle. Keskeisinä asiakastarpeina nähdään vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu (toimenpideohjelmat), vesienhoitosuunnitelmat ja toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen, seuranta, neuvontapalvelu, laboratoriopalveluiden hankinta, raportointi EU:lle, tulvariskin hallinta, vesistöjen säännöstely ja kehittäminen, rahoitustukitehtävät, vesilupien hallinta, ojitustoimitukset ja peruskuivatuksen ohjaukseen liittyvät tehtävät. Lisäksi myös ajantasaisen ja luotettavan ympäristötiedon tuottaminen ovat osa asiakastarpeiden kokonaisuutta. Ympäristötiedon tarve päätöksenteon pohjaksi on keskeistä. Taulukko 1. Palvelukanavat asiakasryhmittäin. Palvelukanava Verkko-sivut ja -asiointi Asiakasneuvonta (Y-ASPA) Käyntiasiointi, neuvottelut, ohjausryhmät ym. Henkilöasiakkaat x x (x) Yritykset ja yhteisöt x x x Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit x x x Viranomaiset x x Tutkimuslaitokset ym. x x Määrällisesti suurin palveluntarve (viestintä- ja tietopalvelu) on yksittäisellä asukkaalla, joita varten on verkkoasiointia ja sähköisen asioinnin tukea kehitetty merkittävästi viimevuosina. Keskeisenä verkkoasiointiin liittyvät sähköiset haku- ja päätösmenettelyt erityisesti rahoituspalveluissa sekä ympäristötiedon saatavuus ymparisto.fi -palvelusta, ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä ja karttapohjaista tietoa avoimesta rajapinnasta. Verkkoasiointia erityisesti haku- ja päätösmenettelyjä on edelleen tarpeen kehittää sujuvan asiakaskokemuksen saavuttamiseksi. Tietojärjestelmien ja sähköisen verkkoasioinnin tukena toimii ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus (Y-ASPA), joka toteuttaa valtakunnallisesti ympäristöhallinnon asiakasneuvontapalvelun. Tällä 23

hetkellä palvelu on keskitettynä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Y-ASPAan tulevista kysymyksistä noin 80 %:a koskee vesiasioita ja se pystyy hoitamaan itsenäisesti 60-70 %:a sille tulevista yhteydenotoista. Vaativamman neuvontapalvelun tuottaa ELY-keskuksen substanssiasiantuntija, jolle asiakasneuvoja ohjaa asiakkaan. Ympäristo.fi -palvelun kehittäminen ja tietosisällön ylläpito on edellytys Y-ASPAn toiminnalle. Y-ASPAn tuottama palvelu on merkittävästi lisännyt asiantuntijoiden työajankäyttöä vaativimpiin tehtäviin ja näin lisännyt työn tuottavuutta. Y-ASPA on aluehallinnon uudistuksessa siirtymässä valtion toiminnoksi osaksi valtion lupa- ja valvontavirastoa, mutta voisi todennäköisesti tarjota jatkossa palveluja myös maakunnalle. Alatyöryhmä esittää, että maakunta ottaa käyttöön Y-ASPAn tuottaman palvelun ja sitoutuu myös ylläpitämään tietosisältöä ymparisto.fi -palveluun Pirkanmaan osalta. 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat Palvelumallien lähtökohdat Lähtökohtana on, että palveluja tuotetaan osittain keskitetysti ja kustannustehokkaasti yhteistoimintana ylimaakunnallisesti. Lisäksi SYKEllä ja valtion lupa- ja valvontavirastolla on tiivis yhteistyö maakunnan kanssa. Kaikissa vaihtoehdoissa on taloudellisesti perusteltua käyttää valtakunnallisen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskuksen (Y-ASPA) tuottamia ja ymparisto.fi:n palveluja. Maakunta ylläpitää ymparisto.fi -palvelun tietosisältöä Pirkanmaan osalta. Ympäristötiedon tuottamisen kokonaisuus sisältyy kaikkiin esitettyihin vaihtoehtoihin sisältäen mm. tiedon tuottamisen, jakamisen eri palvelukanavissa, palvelukanavien kehittämisen ja ylläpidon ja ympäristökasvatuksen. Vaihtoehdoissa palveluita tarjotaan osittain nykyisen kaltaisesti, mutta digitalisaatiota hyödynnetään entistä enemmän. Sähköisiä palveluita tarjotaan erityisesti rahoitukseen liittyen mm. sähköisten hakulomakkeiden nykyistä monipuolisempaa ja asiakasystävällisempää käyttöä. Neuvonnassa hyödynnetään mm. chat- palvelua sekä kehitetään asiakaskäyttöön mm. sähköisiä paikkatietopalveluita, jotka ovat julkisesti käytettävissä avoimilla rajapinnoilla. Nettisivujen toimivuutta kehitetään mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Edelleen osa tehtävistä edellyttää henkilökohtaista kontaktia asiakkaiden kanssa kasvotusten neuvottelemalla, puhelimitse sekä maasto/asiakaskäynnein. Erityislainsäädännön lakimuutosvalmistelu on kesken. Vaihtoehdoissa ei ole otettu kantaa niiden mahdollisesti tuomiin muutoksiin ja vaikutuksiin. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Kaikki maakuntaan siirtyvät vesienhoito- ja vesitaloustehtävät perustuvat lakeihin ja asetuksiin sisältäen sekä viranomais- että edistämistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä. Näiden erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresurssointia. Tehtävät luokitellaan järjestäjän tehtäväksi. Tehtävät ovat yleistä etua hyödyttävää palvelua ja sisältävät paljon sidosryhmäyhteistyötä. Palvelu ei ole suoraan tuotteistettavaa ja se on asiakkaalle maksutonta. 24

Monituottajuus ja tuottamistavat Asiakkaan valinnanvapausperiaatetta ei sovelleta kuvattavissa palvelukokonaisuuksissa. Esitys uudeksi maakunnan palveluksi ympäristöpalvelukeskus Maakuntaan tulisi perustaa uutena toimintamallina ympäristöpalvelukeskus, joka palvelisi ensisijaisesti yrityksiä ja toimijoita hankesuunnittelun tueksi ja elinvoiman lisäämiseksi kestävästi. Maakunta tarjoaisi kaikkiin vaiheisiin asiantuntevaa ja keskitettyä palvelua alueidenkäyttö ja ympäristökysymyksiin. Toiminnon tavoitteena on sujuvoittaa hankkeiden etenemistä riittävän aikaisella ja kohdennetulla neuvonnalla antaen vahvan tuen elinvoiman vahvistamiselle. Keskus toimisi myös linkkinä valtion lupa- ja valvontavirastoon. Yhteyspinnat Kuvassa 1 on havainnollistettu vesienhoito- ja vesitalouspalveluita tuottavien tehtävien sijoittuminen ja yhteyspinnat alueiden käytön suunnittelun ja ympäristötehtävien palvelukokonaisuudessa, jonka pohjalta on muodostettu kaksi erilaista palvelumallivaihtoehtoa A ja B, joita kuvataan luvussa 9.1.1 ja niiden vaikutusten arviointia (hyötyjä ja haittoja/haasteita) luvussa 10. Kuvatut vaihtoehdot ovat alatyöryhmän näkemyksiä palvelukokonaisuuksista sekä niihin liittyvistä yhdyspinnoista. Erityislainsäädännön lakimuutosvalmistelun keskeneräisyyden vuoksi palvelumallien vaihtoehdoissa ei ole vielä mahdollista tarkastella niiden vaikutuksia. Kuva 1. Vesienhoidon- ja vesitalouspalveluita tuottavien tehtävien sijoittuminen ja keskeiset yhteyspinnat maakunnan alueidenkäytön ja ympäristötehtävien palvelukentässä. 25

9.1.1 Palvelumallivaihtoehdot Palvelumallien vaihtoehtotarkastelussa lähdettiin liikkeelle kolmella eri vaihtoehdolla, joissa tarkasteltiin vesienhoitoon ja vesitalouteen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä ja niiden synergioita maakunnan muihin tehtäviin. Yhdestä vaihtoehdosta luovuttiin sen suppeuden vuoksi. Hyötyjä ja haittoja tarkasteltaessa todettiin vesienhoidon, vesi- ja kalatalouden tiivis yhteys vesihuoltoon, alueidenkäytön edistämiseen ja luonnonsuojeluun (VE B). Vaihtoehtona tuotettiin rinnalle laajempi kokonaisuus käsittäen maakuntakaavoitukseen ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä (VE A). Näiden yhteyspintojen lisäksi vesienhoidolla ja vesitaloudella on joitakin osatehtäviä koskettava yhteyspinta varautumiseen ja ympäristöterveyteen. Alatyöryhmä ei kuitenkaan näe yhteyspintaa niin merkittävänä, että se muodostaisi palvelukokonaisuustarvetta. Yhteyspinta on hoidettavissa maakunnassa muun yhteistyön muodossa. Palvelumallivaihtoehdossa A (kuva 2) maakunnan vesienhoito- ja vesitaloustehtäviä tehdään tiiviisti kalatalouden, alueiden käytön, liikenteen ja luonnonsuojelua edistävien asiantuntijoiden sekä maakuntakaavoituksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa tuottaen asiakkailleen elinympäristöpalveluita "yhdeltä luukulta". Kuva 2. Palvelumallivaihtoehto A; Elinympäristöpalvelukokonaisuus Vaihtoehto koostuu nykyisistä organisaatioista siirtyvistä erityisasiantuntijoista, joiden tehtävät liittyvät joko välittömästi tai välillisesti toisiinsa. Vesienhoidon ja vesitalouden tehtävillä on hyvin kiinteä yhteys vesihuollon ja alueiden käytön edistämiseen sekä maakunnan muuhun suunnitteluun. Vesitehtävissä tehdään myös strategista ja maakuntatason suunnittelua sekä kehittämistä kuten vesienhoitosuunnitelma ja tulvariskien hallintasuunnitelma. Liikenteen osalta erityisesti väyliin liittyvät ratkaisuissa, jotka myös kytkeytyvät alueiden käytön edistämiseen ja maakunnan suunnitteluun, tulee huomioida niin luonnonsuojelun kuin vesienhoidon ja vesitalouden näkökohdat. Vaihtoehtoon sisältyvistä edistämistehtävistä esimerkkeinä ovat mm. biotalouden (sis. ravinnekerto) edistämiseen, laaja-alaisiin maakunnallisiin ohjelmiin (esim. Pirkanmaan ympäristöohjelma, Pirkanmaan ilmasto- 26

ja energiastrategia) liittyvät tehtävät, jotka osaltaan vaikuttavat mm. Kolmenkulman Eco-Industrial Park - alueen kaltaisten yritysklustereiden syntyyn tuottaen uutta liiketoimintaa ja elinvoimaa sekä imagollista etua elinympäristöstään huolehtivasta maakunnasta. Vaihtoehdossa tehtävät toteutetaan yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kesken. Vesienhoidon ja vesitalouden näkökulmasta vaihtoehdon asiantuntijoiden yhteistyö/yhteenliittymä mahdollistaa laajan ja monipuolisen maakunnan elinvoiman turvaamisen ja kehittämisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palvelumallivaihtoehdossa on mahdollisuus uuden palvelun luomiseksi ympäristöpalvelukeskuksen muodossa. Vaihtoehdossa nähdään erittäin oleellisena yhteistyöntarve erityisesti valtion lupa- ja valvontaviranomaisen, SYKE:n, kuntien ja muiden maakuntien kanssa. Lisäksi yhteyspinta maakunnan sisällä on elinvoimaan sekä joissakin tehtävissä varautumiseen ja ympäristöterveyteen. Palvelumallivaihtoehdossa B (kuva 3) maakunnan vesienhoito- ja vesitaloustehtäviä tehdään tiiviisti yhdessä nykyisen ELY-keskuksen Y-vastuualueen alueiden käytön, luonnonsuojelun sekä kalatalouden asiantuntijoiden kanssa. Alatyöryhmän näkemyksen mukaan nykyinen toimiva ja pitkään hiottu kokonaisuus ja synergiaetu näin säilyisi. Vaihtoehto myös tukee tulevaa lainsäädäntöä maakuntaan siirtyvissä ympäristötehtävistä ja siten malli on sujuvasti maakuntaan siirrettävä palvelukokonaisuus. Asiakkaille kokonaisuus säilyy nykyisen kaltaisena selkeänä ja tuttuna palveluna, johon digitalisaatio tuo uudenlaista tekemistä. Kuva 3. Palvelumallivaihtoehto B; Ympäristöpalvelukokonaisuus Vaihtoehdossa yhteistyö ja yhteydet maakunnan muuhun suunnitteluun ja elinvoimakysymyksiin tulee olla tiiviistä ja niistä tulee huolehtia mm. sovituilla toimintamalleilla. Esimerkiksi maakunnallisissa edistämisteh- 27

tävissä, kuten bio- ja kiertotalouteen, laajoihin koko maakuntaa koskettaviin ohjelmiin ja strategioihin liittyen, ympäristöpalvelukokonaisuuden osallistuminen on nykyisen kaltaista aktiivisesti osallistuvaa ja rakentavaa yhteistyössä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Vaihtoehdossa on vähemmän eri organisaatioista tulevia tehtäviä ja rooleja, kuin VE A. Tässäkin palvelumallivaihtoehdossa on mahdollisuus uuden palvelun luomiseksi ympäristöpalvelukeskuksen muodossa. Palveluiden tuottaminen ja tehtävien hoito edellyttävät yhteistyötä maakunnan sisällä maakunnan suunnittelua, liikennettä, elinvoimaa, ympäristöterveyttä ja varautumista palvelevien toimintojen kanssa. Lisäksi tehtävät edellyttävät sujuvaa yhteistyötä valtion lupa- ja valvontaviraston, SYKE:n, kuntien, muiden maakuntien ja EU:n kanssa. Kumpaakin palvelumallivaihtoehtoon sisältyvä ympäristötieto on oleellinen ja merkittävä osa palvelukokonaisuutta, joka on läpileikkaava teema maakunnassa. 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Tehtävien keskitetty hoitaminen ELY-keskuksissa on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi toimia. Keskittämisten purkaminen johtaisi tarpeeseen lisätä merkittävästi henkilöresursseja sekä turvata riittävä osaamistaso jokaisessa tehtävää hoitavassa maakunnassa. MAKU II-lakipakettiin 24.4.2017 sisältyy luonnos laiksi maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa. Ehdotetussa laissa säädettäisiin maakuntalain 7 :ssä tarkoitetulla tavalla maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa. Lain 1 :n 1 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi varmistaa kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoito maakuntien yhteistoiminnassa siten, että tehtävien vaatimat asiantuntija- ja muut voimavarat olisivat tehokkaasti maakuntien käytettävissä maakuntien hallinnollisista rajoista riippumatta. Tarkoituksena on myös luoda edellytykset sille, että toisiinsa kytkeytyvät kalatalouden ja vesitalouden tehtävät voidaan hoitaa sisällöllisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Ehdotettu laki ei koskisi esimerkiksi patoturvallisuusviranomaisen tehtävää, joka on ehdotettu ainoastaan Kainuun maakunnan tehtäväksi (luonnos 24.4.2017 Laki patoturvallisuuslain muuttamisesta). Peruskuivatuksen ja ojitustoimitusten asiantuntijapalvelutehtävä on keskitetty ELY-keskuksista Etelä-Pohjanmaalle. Pirkanmaalla tehtävän volyymi on melko pieni ja siten tehtävän hoitaminen yhteistoiminnassa ylimaakunnallisesti on perusteltua ja kustannustehokasta. Tulvariskien hallinnan suunnittelun koordinointi Kokemäenjoen vesistöalueella, johon Pirkanmaa kuuluu, on keskitetty ELY-keskuksista Varsinais-Suomelle. Tehtävän ylimaakunnallinen yhteistoiminta on perusteltua, koska koko vesistöalueelle laaditaan yksi yhteinen suunnitelma. Vesistörakenteiden omistajuus on siirtymässä maakuntien yhdessä omistamaan palvelukeskukseen (luonnos 24.4.2017 laki maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 16 ). Rakenteiden vesitalousluvat ja sopimukset jäisivät kuitenkin maakuntaan siten, että luvan vaikutusalueen kaikki maakunnat olisivat niistä yhteisvastuussa. Pirkanmaan ELY-keskuksella on kaksi vesitalouslupaa, joissa yhteisvastuu tullee olemaan Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan kesken ja toinen, joissa yhteisvastuu tullee olemaan Pirkanmaan ja Satakunnan kesken. Yhteistyö edellyttää maakunnan yhteistoiminnasta sopimista. Vesienhoitoon vastaavaa lakia yhteistoiminnasta kuin kalatalouden ja vesitalouden tehtävien ei olla tällä tietoa säätämässä. Kuitenkin vesienhoidon suunnittelu tapahtuu yhteisesti Läntisellä vesienhoitoalueella 28

(VHA3), jossa ovat seuraavat maakunnat: Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Yksi maakunnista koordinoi suunnittelua ja kokoaa alueittaisten toimenpideohjelmien pohjalta vesienhoitoalueen yhteisen vesienhoitosuunnitelman. MAKU II-lakipakettiin sisältyy myös luonnos laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lain 6 :ssä, Maakuntien yhteistyön edellytykset ja valtionneuvoston asetus vesienhoitoalueesta, esitetään säädettäväksi, että maakuntien on vesienhoitoalueella tehtävä yhteistyötä vesien tilan arvioimisessa, ympäristötavoitteiden asettamisessa, vesienhoidon järjestämisen työohjelman sekä vesienhoitosuunnitelman valmistelun aikataulun laatimisessa, vesienhoidon keskeisten kysymysten tunnistamisessa, vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien laatimisessa, seurantaohjelman laatimisessa sekä vesienhoidon järjestämisessä valtakunnallisesti vertailukelpoisesti ja yhdenmukaisesti. Maakuntien on yhteen sovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä. Lisäksi EU:lle tehtävä raportointi ja laboratoriopalveluiden kilpailutus tehdään isoina kokonaisuuksina. Näin ollen on perustelua hoitaa tehtävää yhteistoiminnassa ylimaakunnallisesti. Edellä kuvattujen tehtävien lisäksi on muita pienempiä palveluita, joissa ylimaakunnallinen yhteistyö tuottaa taloudellista hyötyä ja vähentää yksittäisen maakunnan henkilöstövoimavaratarvetta. Valtakunnallista ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskusta (Y-ASPA) ja ymparisto.fi -palvelua on käsitelty raportissa aiemmin kappaleessa 8.1. Vaikuttavuuden ja tuottavuuden kannalta on perustelua myös jatkossa sopia valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa palvelun käyttämisestä ja tiedon tuottamisesta ymparisto.fi - palveluun. 9.3. Ehdotus palveluverkoksi (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Vesienhoidon ja vesitaloustehtävistä tuotetut palvelut ovat pääsääntöisesti maakunnallisia palveluita ja aluejakoon ei ole tarvetta. Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa joidenkin palveluiden etäkäytön. Esimerkkejä digitaalisesti tuotetuista palveluista ovat mm. rahoituspalvelut sekä viestintä- ja tietopalvelut. Tietojärjestelmien yhteiskäyttö maakuntien, valtion lupa- ja valvontaviraston ja SYKEn kesken on vesienhoito- ja vesitaloustehtävissä välttämättömyys nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Neuvontapalveluissa on merkittävästi mahdollisuutta lisätä digitalisaatiota ja parantaa vaikuttavuutta. Asiakkaiden tiedon saatavuuteen ja helppokäyttöisyyteen on tarpeen panostaa jatkossa. 29

10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi 10.1 Vaihtoehto A 10.2 Vaihtoehto B 30

11. Alatyöryhmän johtopäätökset ja huomiot Siirryttäessä esivalmistelusta väliaikaishallinnon valmisteluun on tarpeen tarkistaa teemaryhmien tehtäväjako ja kokoonpanot siten, että luontevat synergiat tunnistetaan ja niitä hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Mm. seuraavat tehtävät ja niiden käsittely edellyttää uudistusta jatkotyöhön: - ympäristö elinvoimatekijänä - ympäristötieto kokonaisuutena ja tietoperustana (mm. Y-aspa, Ymparisto.fi sivujen tulevaisuus) - vesihuollon ja pohjavesien yhteys muihin vesitehtäviin - vesitehtävien yhteys maakunnan muuhun suunnitteluun - luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus - yhteistyövalmiudet muihin maakuntiin ja valtion lupa- ja valvontavirastoon sekä SYKEen (tietojärjestelmät ym.) - teemaryhmiin sisältymättömät palvelut mukaan valmisteluun esim. bio- ja kiertotalous ja luonnonvarat Jatkovalmistelussa on tarpeen korostaa myös asiakasnäkökulmaa ja hyödyntää valtakunnallisesti valmistellut palvelukokonaisuudet maakunnan palveluiden rakentamisessa. Jatkossa tulee myös ottaa huomioon kuntien ympäristönsuojelun viranomais- ja edistämistehtävät ja niiden yhteensovittaminen maakunnan tehtävien kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi (esim. vesien tilan seuranta). Tämä tarkentuu lainsäädännön valmistuttua. Kaikki maakuntaan ELY-keskuksista siirtyvät ympäristötehtävät perustuvat lakeihin ja asetuksiin sisältäen yleensä sekä viranomais- että edistämistoimintaa ja julkisen vallan käyttöä. Näiden erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresurssointia. Tehtävä on pääsääntöisesti järjestäjän tehtävä ja osassa tehtävistä tulee kyseeseen tehtävän hoitaminen viranhaltijapäätöksin. Vesienhoidon ja vesi- ja kalatalouden tehtävien yhteistoiminta ylimaakunnallisesti on maakunnan kannalta taloudellisesti merkittävää hyötyä tuottavaa. Keskittämisten purku jokaisen maakunnan tehtäväksi, edellyttää mittavia lisähenkilöresursseja ja erityisasiantuntijuutta jokaiseen maakuntaan. Yhteistoimintaneuvottelut olisi tarpeen käynnistää mahdollisimman pian, koska sillä saattaa olla vaikutusta henkilöstön sijoittumiseen maakunnan ja valtion lupa- ja valvontaviraston kesken. Tietojärjestelmien yhteiskäyttö maakuntien, valtion lupa- ja valvontaviraston ja SYKEn kesken on vesienhoito- ja vesitaloustehtävissä välttämättömyys nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Maakunnan on taloudellisesti sekä henkilöresurssien kannalta tärkeää sitoutua valtakunnalliseen ympäristo.fi sekä ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskuksen (Y-ASPA) - palveluun. Esitetyt palvelumallivaihtoehdot mahdollistaisivat uutta palvelua tarjoavan ympäristöpalvelukeskuksen kehittämisen, joka palvelisi ensisijaisesti yrityksiä ja toimijoita hankesuunnittelun tueksi ja elinvoiman lisäämiseksi kestävästi. Maakunta tarjoaisi kaikkiin vaiheisiin asiantuntevaa ja keskitettyä palvelua alueidenkäyttö ja ympäristökysymyksiin. Toiminnon tavoitteena on sujuvoittaa hankkeiden etenemistä riittävän aikaisella ja kohdennetulla neuvonnalla antaen vahvan tuen elinvoiman vahvistamiselle. Keskus toimisi myös linkkinä valtion lupa- ja valvontavirastoon. 31

LIITE 1. Kokemäenjoen vesistöalue ja Läntinen vesienhoitoalue (VHA3) 32

LIITE 2. Pirkanmaan säännöstellyt järvet

LIITE 3. Alatyöryhmän jäsenet Pirkanmaan ELY-keskus yksikön päällikkö Heidi Heino (pj.) viestintäasiantuntija Mari Peltonen (siht.) ylitarkastaja Anneli Vainonen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen (1.1.2017 alkaen) Pohjois-Savon ELY-keskus kalastusbiologi Hannu Salo (varapj.) Pirkanmaan liitto maakuntainsinööri Satu Appelqvist (31.3.2017 saakka) suunnitteluinsinööri Iiris Havola (1.4.2017 alkaen) suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen (31.12.2016 saakka) Tampereen kaupunki vs. ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Halme Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalvelut Terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen

1 (15) Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen teemaryhmä Kalatalous 22.5.2017 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Palveluiden järjestämisen nykytila... 2 2.1 Toiminta... 2 2.2 Resurssit... 4 2.3 Talous... 5 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta... 5 4. Toiminnan vaikuttavuus... 7 5. Nykyiset, keskeiset sidosryhmät ja kumppanit... 7 6. Yhteistyötarpeet ja - mahdollisuudet... 7 7. Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti... 8 Osa II Esitys palveluiden järjestämisestä...11 8. Asiakkaat, kohderyhmät ja hyödynsaajat...11 8.1 Palvelutarpeen kuvaus...11 9. Palveluiden järjestäminen maakunnassa...11 9.1 Uudet palvelumallit ja toimintatavat...11 9.2 Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti...12 9.3. Ehdotus palveluverkoksi (lähi-, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio)...13 10. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi...14 11. Johtopäätökset ja huomiot...15

2 (15) 1. Yleistä Kalastuksella on aina ollut tärkeä merkitys vesistörikkaassa maassamme. Vapaa-ajan kalastus on suomalaisten tärkeimpiä toiminnallisia luontoharrastuksia: vapaa-ajan kalastajia on 1,5 miljoonaa, joista kolmannes kalastaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikön (Järvi-Suomen kalatalouspalvelu) toimialueella. Kalastuslain uudistus lisäsi rekisteröityjen kaupallisten kalastajien määrää ja viime vuosina myös saalis on kasvanut. Lähiruuan merkityksen kasvaessa kotimaisen kalan kysyntä on nousussa. Tämä on lisännyt alan taloudellista kannattavuutta ja luonut hyvät kasvuedellytykset sinisen biotalouden kehittymiselle kalastuksen ja kalastusmatkailun lisäksi vesiviljelyssä, kalanjalostuksessa ja tukkukaupassa. Kalatalous onkin nykyään miljardielinkeino. Kalataloushallinto huolehtii täysipainoisesti kalatalouden kaikkien osa-alueiden toimintaedellytysten säilymisestä ja edistämisestä. Alueellisen kalataloushallinnon tehtävänä on panna toimeen kansallista ja EU:n lainsäädäntöä siten, että kalavarojen ylläpito, lisääminen ja hyödyntäminen tapahtuvat kestävästi. Kalataloushallinnosta lähimpänä kansalaisia ja yrityksiä on ELY-keskuksiin sijoittunut alueellinen kalataloushallinto. 2. Palveluiden järjestämisen nykytila 2.1 Toiminta Vuonna 1983 perustettiin läänikohtaiset kalastuspiirit (11 kpl). Organisaatiouudistusten seurauksena kalastusviranomainen on toiminut maaseutuelinkeinopiireissä (1993), TE-keskuksissa (1997) ja edelleen ELY-keskuksissa (2010). Vuoden 2015 alusta kalatalouden tehtäviä on keskitetty ja niitä hoidetaan kolmesta ELYkeskuksesta (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Lappi), joissa kalatalousasiat on sijoitettu keskusten elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri- vastuualueisiin (E-vastuualueet). Kalatalouspalveluiden nykyisellä organisoinnilla on varmistettu asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut kustannustehokkaasti käytössä olevien rajallisten resurssien puitteissa. Kalatalouspalvelut muodostavat loogisen elinvoimaisiin, monimuotoisiin ja tuottaviin kalavaroihin perustuvan tehtäväkokonaisuuden, joka luo edellytykset niihin perustuville kannattaville elinkeinotoiminnoille ja harrastusmahdollisuuksille. Kalatalousyksikön tehtävät muodostuvat elinkeinokalatalouden sekä kalavarojen hoidon ja vapaa-ajan kalatalouden tehtäväkokonaisuudesta. Tehtävät sisältävät kehittämis-, valvonta-, edistämis- ja muita hallintotehtäviä. Elinkeinokalatalous Elinkeinokalatalous koostuu kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan sektoreista. Sen merkitys on taloudellisesti ja sosiaalisesti suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla korvaavia elinkeinoja on vaikea löytää. Arvostettuna ja terveellisenä elintarvikkeena kalatuotteet ovat kysyttyjä. Ala on kehittynyt viime aikoina pääosin myönteisesti, tuotannon määrä on kasvanut ja kokonaistyöllistävyys on noussut. Elinkeinokalatalouden tehtävistä keskeinen on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja kansallisen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toimeenpano. Siihen sisältyvät investointi- ja kehittämistuet alan yrittäjille ja sidosryhmille (vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan tukkukauppa), yleishyödyllisten toimenpiteiden rahoitus (kehittämis- ja innovaatio-ohjelmat) sekä alueellisen yhteistoiminnan kehittäminen (kalata-

3 (15) lousryhmät, joita on Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikön alueella kaksi: Itä- ja Sisä-Suomen kalatalousryhmät) ja tekninen apu. Pohjois-Savon ELY- keskuksen käytettävissä on myöntövaltuutta 11 M ja kalatalousryhmillä 0,53 M v. 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Elinkeinokalatalouden tehtäviä koskeva lainsäädäntö käsittää EU-lainsäädännön, jota sovelletaan suoraan kalatalouden elinkeinoihin, lain Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994), lain Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta (1093/2014), kalastuslain (379/2015) ja elintarvikelain (23/2006). Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukia myönnettäessä yhteydenpito maakuntien liittoihin on keskeistä. Vapaa-ajankalastuksen kehittäminen sekä kalavarojen hoito Keskeisenä tavoitteena on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla. Kalakantojen hoidossa luontaisen lisääntymisen turvaaminen on ensisijaista. Kalojen elinympäristön tilaa parannetaan edistämällä vaelluskalojen esteetöntä elinkiertoa. Tavoitteena on, että vapaa-ajankalastus on merkittävä suomalainen luontoharrastus myös kaupungistuneessa yhteiskunnassa ja että toimivat kalastusjärjestelyt ja hyvässä tilassa olevat kalavedet luovat mahdollisuuksia vapaa-ajan kalastukseen perustuvalle kilpailukykyiselle yritystoiminnalle. Vapaaajankalastuksen hyvinvointivaikutukset lisäävät harrastajien fyysistä, henkistä, sosiaalista tai kulttuurista hyvinvointia. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi varoja vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen, kalavarojen hoitoon ja kalastusaluetoimintaan 2,8 M v. 2016. Tulevien kalatalousalueiden asemaa kalavesien hoitoa suunnittelevina organisaatioina vahvistetaan. Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät (neljä Järvi-Suomessa) avustavat kalatalousviranomaista. Kalavarojen hoitoon ja vapaa-ajan kalatalouteen liittyvistä tehtävistä säädetään kalastuslaissa (379/2015), vesilaissa (587/2011), ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja laissa vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vapaa-ajankalatalouden yksilöidyt tehtävät (palvelut) ovat: Avustukset vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämiseksi Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien ohjaus Kalastusalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta Kalastusalueiden ohjesääntöjen vahvistaminen Korvaukset vesien omistajille yleiskalastusoikeuksista (viehekalastus) Kalastuslain mukaisten lupien, kieltojen ja rajoitusten toimeenpano Kalastusta koskevien säännösten ja määräysten valvonta Kalastuksen valvojien hyväksyminen, kalastuksen valvojan kokeen järjestäminen, kalastuksenvalvojan kortin ja tunnuksen antaminen sekä tapahtumailmoitusten säilytys Sopimukset kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi Selvitykset ja kehittämishankkeet

4 (15) Yleisen kalatalousedun valvonta (kalavarojen hoito) Yleisen kalatalousedun valvonta on kalatalousviranomaisen ydintehtäviä. Erilaiset vesiympäristön käyttöön kohdistuvat intressit sovitetaan yhteen vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa lupaprosesseissa, jossa toisena osapuolena ovat usein globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset esimerkiksi metsäteollisuudessa ja energiateollisuudessa. Lupaviranomainen voi asettaa luvansaajalle suoran toimenpidevelvoitteen tai kalatalousmaksun kalataloushaittojen vähentämiseksi. Lisäksi lupavelvollinen voidaan määrätä tarkkailemaan hoidon ja/tai luvanvaraisen toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja alueella harjoitettavaan kalastukseen. Niiden toteutumista valvoo ja tarvittavat suunnitelmat hyväksyy kalatalousviranomainen. Toiminnan hyödyt kohdistuvat sekä elinkeino että vapaa-ajan kalatalouteen. Kalavarojen hoidon yksilöidyt tehtävät ovat: Yleisen kalatalousedun valvonta vesi- ja ympäristönsuojelulain sekä YVA-lain mukaisissa asioissa Lausunnot, valitukset ja vastineet Kalatalousvelvoitteiden hyväksyminen ja toimeenpano Kalatalousvelvoitteiden ajanmukaistaminen Valtion edustaminen hankkeissa, joihin sisältyy yleisen kalatalousedun valvontavelvollisuus Osallistuminen YVA-prosessiin Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu ja hoito Kalatiestrategian toteuttaminen Vesien- ja merenhoidon suunnittelu ja toteuttaminen Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus, rahoitus ja luvan haku Muut avustukset kalavesien hoitamiseksi Istutus- ja ylisiirtoluvat sekä kalastuskiellot Selvitykset ja kehittämishankkeet Kalatalousvelvoitteina kalavesien hoitoon käytettiin 1,2 M ja virtavesiä kunnostettiin 0,35 M :lla kalatalousyksikön toiminta-alueella v. 2016. MMM:n kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa seuraavista erikoistumistehtävistä koko maassa: 1) Kalastuslain toimeenpanon valmistelu ja kalastonhoitomaksuvarat 2) Kansallinen rapustrategia 3) Saimaannorpan suojelu 4) Saimaan uhanalaiset kalakannat 2.2 Resurssit Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö (16 htv) vastaa valtion alueellisen kalataloushallinnon tehtävistä seitsemän maakunnan alueella (suluissa yksikön henkilömäärä maakunnittain 1.1.2017): Pohjois-Savossa (3), Etelä-Savossa (2), Pohjois-Karjalassa (3), Keski-Suomessa (4), Pirkanmaalla (1), Kanta-Hämeessä (3) ja Päijät-Hämeessä (0). Kaikki alueellisen kalatalousviranomaisen tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja erityisesti elinkeinokalataloudessa suoraan sovellettaviin EU-säädöksiin. Kalataloushallinnon rekisterit on määritelty kalastuslaissa (KaL 92-98 ):

5 (15) Kaupallisista kalastajista pidettävä rekisteri (VARELY hoitaa) Kalastonhoitomaksurekisteri (Metsähallitus hoitaa) Omistajakorvausrekisteri Kalatalousaluerekisteri Istutusrekisteri Kalatalousvelvoite- ja maksurekisteri Kalastuksenvalvojarekisteri Kalastuksensäätelyrekisteri Kalataloushallinnon rekistereitä (tietojärjestelmä) ylläpitävät ELY-keskukset, Metsähallitus (kalastonhoitomaksurekisteri) ja Luonnonvarakeskus (kaupallisten kalastajien saaliit). Lisäksi merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien alusrekisteriä (Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 690/2010) hoitaa VARELY. Teknisestä tuesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. 2.3 Talous Pohjois-Savon ELY- keskuksen käytettävissä on myöntövaltuutta 11 M ja kalatalousryhmillä 0,53 M v. 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Kalatalousvelvoitteina kalavesien hoitoon käytettiin 1,2 M ja virtavesiä kunnostettiin 0,35 M :lla kalatalousyksikön toiminta-alueella v. 2016. Kalatalouden määrärahat tulevat valtion tulo- ja menoarvion pääluokasta 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala/ 40. Luonnonvaratalous. Vuonna 2016 Pohjois-Savon ELY-keskukselle myönnettiin 15 M kalataloudellisiin tarkoituksiin seitsemän maakunnan alueelle: Sininen biotalous 11 M (EMKR) Kalatalouden edistäminen 0,9 M (kansallinen) Kalastusaluetoiminta 0,7 M (kansallinen) Viehekorttimaksujen palautukset 1.2 M (kansallinen, vuodelta 2015) Kalakannan hoitovelvoitteet 1,2 M (kansallinen) Kalataloudelliset kunnostukset 0,35 M (kansallinen) Yhteensä 15,4 M Vuoden 2017 kalatalousmomenttien kokonaissumma koko maassa on yhteensä 40 M. 3. Palveluiden nykyinen ohjausjärjestelmä ja seuranta Substanssiasioissa alueellinen kalataloushallinto on toiminut ja toimii MMM:n ohjauksessa. Hallinto on toteuttanut kalatalouden toimialan strategiaa, jonka keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on kalakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen. ELY-keskuksissa toiminnan rahoitus on siirtynyt työ- ja elinkeinoministeriöön. Kaikki alueellisen kalatalousviranomaisen tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja erityisesti elinkeinokalataloudessa suoraan sovellettaviin EU-säädöksiin.

6 (15) Kalatalouden keskeinen lainsäädäntö: Kalastuslain keskeisenä tehtävänä on säännellä kalastusoikeutta ja -menetelmiä, kalakantojen hoitoa sekä kalatalouden hallintoa kalavarojen käytön ja hoidon osalta. Vuonna 2016 tapahtunut kalastuslain uudistus vastaa niihin muutoksiin mitä on tapahtunut kalastuksessa, kansallisessa ja unionin lainsäädännössä sekä yhteiskunnassa yleisesti. Kalastusasetuksessa on tarkennukset liittyen muun muassa pyydyksiin ja pyynnin harjoittamiseen, kalastusalueisiin, valtion kalavesiin ja kalastuksen valvontaan. Elinkeinokalataloudessa erityisesti merialueella suuri osa lainsäädännöstä tulee EU:sta. Kaupallisen kalastuksen säätely merialueilla on Euroopan unionin yksinomaisessa toimivallassa ja kansallisia säännöksiä voidaan antaa ainoastaan unionin säädöksissä olevan valtuutuksen nojalla. Keskeiset EU-säädökset: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013 yhteisestä kalastuspolitiikasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013 kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005 kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla Kansallinen lainsäädäntö: Kalastuslaki (379/2015) Kalastusasetus (1360/2015) MMM asetus kalastonhoitomaksun keräämisestä (1567/2015) MMM asetus kalastuksenvalvonnasta (1577/2015) Yhteisaluelaki (758/1989) Laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (1048/2016) voimaan 12.12.2016 Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (1050/2016) voimaan 12.12.2016 Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta (1049/2016) voimaan 12.12.2016 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelysalusten rekisteröinnistä (690/2010)

7 (15) Laki Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta (1093/2014) Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta (998/2012) Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta (1328/2016) voimaan 1.1.2017, paitsi 5 ja 7 vasta 1.1.2018 4. Toiminnan vaikuttavuus ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu on päätöksillään, avustuksillaan, lausunnoillaan, kalastusalueiden ja kalatalousneuvonnan ohjaamisella, tarjoamallaan koulutuksellaan sekä osallistumalla kalatalouden verkostomaiseen työskentelyyn ohjannut kalakantojen kestävää käyttöä ja kalakantojen hoitoa sekä kalastuksen järjestämistä toteuttanut kalakantojen hoitoa kalatalousmaksuvaroin huolehtinut yleisen kalatalousedun toteutumisesta tukenut kalatalouselinkeinon investointeja ja kehittämishankkeita EU:n vaatimukset täyttäen tukenut elinkeinokalatalouden kilpailukykyä ja uudistumista 5. Nykyiset, keskeiset sidosryhmät ja kumppanit Alueellisen kalataloushallinnon ulkoiset asiakkaat ja sidosryhmät ovat ryhmiteltävissä tiivistäen seuraavasti: Henkilöasiakkaat: vapaa-ajankalastajat, kalastusmatkailijat, vesialueiden omistajat, kalastuksen valvojat Yritysasiakkaat: kaupalliset kalastajat, kalastusmatkailuyrittäjät, vesiviljelijät, kalan jalostajat, tukkukaupat ja maahan tuojat, vesi- ja ympäristölupien hakijat ja haltijat, ympäristökonsultit Yhteisöasiakkaat: osakaskunnat, kalatalousalueet, kalatalousryhmät, kunnat, kalatalous- ja ympäristöjärjestöt, vesiensuojeluyhdistykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, yliopistot Luonto: luonnon monimuotoisuus, kestävät ja elinvoimaiset kalakannat Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Metsähallitus, Kalatalouden Keskusliitto ja sen maakunnalliset jäsenjärjestöt, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen jäsenjärjestöt, Suomen Ammattikalastajien liitto, Suomen sisävesiammattikalastajat ry, Suomen Kalankasvattajaliitto ja kalastusalueet sekä kalatalousalan yritykset ja yrittäjät. 6. Yhteistyötarpeet ja - mahdollisuudet Kalataloushallinto (MMM, ELYt, LUKE ja MH), edistää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa sekä luovat edellytykset niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajan kalastukselle omilla toimialueillaan. Kalataloushallinnon tehtävät eivät ole päällekkäisiä ELY-keskusten muiden tehtävien kanssa. Yhteistyötä on ollut ELY-keskusten ympäristövastuualueen kanssa ja sitä on tehty pitkään jo aluehallinnon aiempien organisaatioiden aikana. Yhteistyö uuden valtion viraston (LUOVA) kanssa on välttämätöntä.

8 (15) Synergiaetujen saavuttamiseksi kalataloustehtäviä on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä muiden kalataloustehtäviä omaavien tahojen kanssa. Näistä keskeisiä ovat Metsähallitus ja kalatalousalueet. Tulevien kalatalousalueiden asemaa kalavesien hoitoa suunnittelevina organisaatioina vahvistetaan. Alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät (neljä Järvi-Suomessa) avustavat kalatalousviranomaista. Yhteistyökumppaneita ovat myös muut alueelliset kalatalousviranomaiset, jotka työskentelevät samankaltaisissa tehtävissä. Kalataloudellista yhteistyötä toteutetaan myös muiden toimijoiden kanssa silloin, kun niiden tavoitteet eivät ole ristiriidassa kalatalouden etujen kanssa. Alueelliseen kalatalousorganisaatioon ei tule liittää sellaisia tehtäväkokonaisuuksia, joilla on intressiristiriita kalatalouteen nähden. Osa kalatalousvelvoitteiden toimeenpanosta olisi mahdollista ulkoistaa tulevaisuudessa (mm. osittain kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmien laadinta). 7. Keskitettävät palvelut ja erikoistumistehtävät ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti Keskeistä on, että kalatalouspalvelut järjestetään tulevaisuudessa niin, että kustannus-tehokas kalataloushallinto palvelee asiakkaitaan eli kalatalousalan yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2015 alusta toteutunut alueellisen kalataloushallinnon tehtävien keskittäminen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Uudet toimialueet ovat mahdollistuneet asiakaspalvelun ja sen edellyttämän riittävän osaamistason säilyttämisen sekä tarvittavan erikoistumisen yksilöityihin tehtäviin. MMM:n selvityksen (MMM 2011:8) mukaan ELY-keskusten kalataloushallinnon asiakkaat haluavat löytää kaikki tarvitsemansa kalatalouspalvelut samasta identifioitavasta toimintayksiköstä, jolla on asiantuntemus ja riittävät valtuudet toimia kalatalouden parhaaksi. Koska kalavesillä on useita intressitahoja, asiakkaat näkevät viranomaisen roolin puolueettomana päätöksentekijänä tärkeänä. Kalatalouspalveluiden jakaminen kaikkiin maakuntiin johtaisi henkilöresurssien pirstoutumiseen (yhteensä noin 50 htv, keskimäärin 2-3 henkilöä/maakunta). Kun otetaan huomioon kalatalouden tehtäväkokonaisuuden monimuotoisuus, ei ole mahdollista löytää jokaiseen maakuntaan koko kalatalouspalveluiden laajan tehtäväkentän hallitsevia työntekijöitä. Kokemukseen perustuen voidaan todeta, että maakuntien väliset yhteistyöjärjestelyt ovat välttämättömiä asiakkaiden laadukkaiden palveluiden varmistamiseksi. Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskeva lainsäädäntö on tiukka ja yksityiskohtaisesti säädelty, eikä kansallista liikkumavaraa juuri ole. Rahoitus perustuu EU:n hyväksymään kansalliseen EMKR-toimintaohjelmaan. Tehtävät on hoidettava toimintaohjelman ja EUlainsäädännön mukaisesti, muuten EU ei maksa rahoitusosuuttaan. Toimintaohjelman varojen pienen mittaluokan (noin 10 miljoonaa euroa/vuosi elinkeinojen kehittämiseen) takia varoja ei kannata allokoida pieniksi kehyksiksi etukäteen maakunnille, vaan EMKR-varojen alueellinen jako tulee voida tehdä vuosittain tarvearvion perusteella, jotta suuria hankkeita voidaan tarvittaessa rahoittaa ja toteuttaa koko maassa riippumatta sijaintimaakunnasta (vrt. suurten hankkeiden rahoitusongelmat Kainuun kokeilun yhteydessä). Kalatalouden kansallisessa edistämisessä ja kalataloudellisia kunnostuksia toteutettaessa ovat aiempaa laajemmat toimialueet mahdollistaneet varojen kohdentamisen siten, että valtakunnallisten strategioiden toteuttaminen on helpottunut. Vaeltavien kalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin vesistöalueittaista tarkastelua. Luonnonvarapolitiikkaa toteutetaan siten aiempaa laajemmilla alueilla.

9 (15) MMM, kalatalouselyt ja asiakkaat mm. useat kalatalouden järjestöt pitävät nykyistä kolmen ELYn mallia toimivana ja kustannustehokkaana. Se tarjoaa yhden toimivan mallin maakuntien välisen yhteistyön järjestämiseksi. Taulukko 1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen palvelutarjonta. Asiakkaat Tarve Tarpeita tyydyttävä palvelujaottelu Kalavarojen hoidon palvelut Kehityspalvelut Valvontapalvelut Hallintopalvelut Kalatalousyritykset Vapaa-ajan kalastajat Toimintaedellytysten ja ansaintamahdollisuuksien kehittäminen Henkinen jafyysinen virkistäyminen Luokittelee taloudellisesti kestävät kalavarat ja ohjaa kestävään kalastukseen. Kehittämispalvelut Edistääpääsyä kalavarantoihin. Investointituet Kalavarojen turvaaminen Avustukset vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämiseksi Alueellisten vapaa-ajan kalastuksen kehittämisuunnitelmien toteuttaminen Valvoa kalatalousalueiden sääntöjen lainmukaisuutta Kalastuksenvalvojien toiminnan valvonta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpano Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toimeenpano Vesialueen omistajat Omaisuuden vaaliminen Ravintoajalähiruokaa Kalastusmahdollisuuksien lisääminen Yleishyödyllisten toimenpiteiden rahoitus Riittävän elintilan turvaaminen Kalatiestrategian toteuttaminen Muut avustukset kalavesien hoitamiseksi Kalatalousalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta Kalatalousalueiden ohjesääntöjen vahvistaminen Korvaukset vesien omistajille yleiskalastusoikeuksista (viehekalastus) Poikkeusluvat (aikarajat, alamitat) Kalastuksen valvojien hyväksyminen sekämuut kalastuksen valvontaan liittyvät hallintotehtävät Kalavarat Luonnonmukainen elinkierto Kalojen Iistutus- ja ylisiirtoluvat Kalaston tuoton lisääminen Kalastuslain mukaisten lupien, kieltojen ja rajoitusten toimeenpano Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus, rahoitus jaluvan haku Kalastustakoskevien säännösten ja määräysten valvonta Käyttö- ja hoitosuunnitelman vahvistaminen Kalatalousvelvoitteiden valvonta, hyväksyminen jatoimeenpano Kalatalousalueiden ohjesääntöjen vahvistaminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu jahoito Luontoselvitykset Lausunnot ympäristö- ja vesilain mukaisista lupahakemuksista Luontoympäristö Kalojen elinympäristön parantaminen Yhteistyön kehittäminen Vesien- jamerenhoidon suunnittelu ja toteuttaminen Kehittämissuunnitelmat Sopimukset kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi Tiedon tuottaminen ja Verkostot Lajikohtaiset suojelustrategiat hyödyntäminen Vaikuttaminen Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien ohjaus Kehittämishankkeiden rahoitus Alueellisen yhteistoiminnan kehittäminen Yleisen kalatalousedun valvontavesijaympäristönsuojelulain sekäyvalain mukaisissa asioissa Kalataloudellisten tarkkailuohjelmien hyväksymispäätökset

Kartta. Kalatalousyksiköiden toimialueet. 10 (15)