Pirkanmaa2019 väliraportti tiivistelmä Alueen elinvoiman edistäminen

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 väliraportti tiivistelmä Alueen elinvoiman edistäminen

2 Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Aluekehittämisvastuu on valtiolla, maakunnalla ja kunnilla kullakin omalla alueellaan.

3 Sisältöluettelo Diat: 1. Teemaryhmän työskentely Teema ryhmän jäsenet 1.2. Teemaryhmän kokoukset, käsiteltävät asiat ja aikataulu 1.3. Asiantuntijaryhmien valmistelutyö 1.4. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.5. Resurssitarpeet Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Rekrytointi ja osaaminen (rahoitus) 2.2. Yritystoiminta ja yrittäjyys (rahoitus) 2.3. Kansainvälisyys ja Team Finland (rahoitus) 2.4. Innovaatioympäristö (rahoitus) 2.5. Tienpito 2.6. Maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut 2.7. Aluekehitys ja ennakointi 2.8. Muut tehdyt selvitykset (Kulttuuri, Kotoutumisen edistäminen) 2.9. Maku ja kasvupalvelulain valmistelussa esille nousseita kysymyksiä

4 Sisältöluettelo Diat: 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Alueen elinvoiman edistämisen palvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet 3.2. Lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksiin 3.3. Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 3.4. Yhdyspinnat ja työnjaon arviointi Liitteenä olevat taustamateriaalit

5 1. Teemaryhmän työskentely

6 Teemaryhmän jäsenet Teppo Rantanen, Tampere Jari Heiniluoma, Parkano Panu Raivio, Pälkäne Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto/ Lasse Leppänen, Pirkanmaan TE-toimisto Ulla Haggren, Jämsä Tarja Pietilä, Sastamala Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto (pj) Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Myllykangas, Tampere3 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Arto Kummala, Kuhmoinen Pirjo Koivisto, Tampere Lauri Erma, Tampere Tuija Marnela (sihteeri) + 4 asiantuntijaryhmien puheenjohtajat: Tarja Paulaniemi, Marja Poussa, Jukka Kohonen, Mika Sievi- Korte ja Petri Räsänen

7 Teemaryhmän kokoukset ja sisältö 2016: 2017: Orientaatio, lainvalmistelu sekä nykytilankuvauksia Teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma Pirkanmaan tienpidon nykytilanne, Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma sekä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista valmistelutilanne Maaseudun yrityspalvelut, Tampere3 ja rajapinnat sekä työsuunnitelman käsittely Kuntien elinvoimapalvelut (Parkano) ja rajapinnat, asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Aluekehittäminen ja ennakointi, maaseutuasiat, Kasvubuusti -pilotti sekä lakien valmistelutilanne ja sparrausryhmän esille nostamat asiat Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, lakien valmistelutilanne sekä väliraportin käsittely Yrityspalvelusetelikokeilut (TEKES ja Tredea), työllisyydenhoidon asiakassetelikokeilut sekä asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Lakien valmistelutilanne sekä loppuraportin valmistelusta ja työnjaosta sopiminen Pirkanmaan palvelumallien ja tuottamistapojen valmistelu ja lakien valmistelutilanne Loppuraportti ja lakien valmistelutilanne

8 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Teemaryhmään on nimetty yhteensä 24 jäsentä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, Pirkanmaan liitosta, kunnista ja korkeakouluista. Ryhmän jäsenet edustavat kattavasti alueen elinvoiman edistämisen intressitahoja Teemaryhmä päätti kutsua valmistelutyöhön laajemmin asiantuntijoita, sidosryhmiä, palveluntuottajia ja asiakkaita. Teemaryhmä perusti viisi asiantuntijaryhmää sekä päätti tehtävistä erillisselvityksistä. Sidosryhmien, potentiaalisten palveluntuottajien ja asiakkaiden edustajia kutsuttiin asiantuntijaryhmään. Perustetun ryhmän tavoitteena on tuoda asiakkaat, palveluntarpeet ja palveluntuottajat mukaan prosessien ja palvelujen kehittämistyöhön. Esivalmistelutyö on edistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt elinvoimatehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Teemaryhmän laaja tehtäväalue asettaa haasteen kokonaisuuden haltuun ottamisessa, mutta toisaalta mahdollistaa laajemman tarkastelun ja synergioiden saavuttamisen uusien asiakaslähtöisten palvelujen valmistelussa. Synergiaetuja haetaan tässä valmistelun vaiheessa ainakin aluekehittämisen ja kasvupalvelujen, maaseudun kehittämisen, tie- ja liikenneasioiden sekä yhteen sovitetaan elinvoiman, liikenteen ja maankäytön kysymyksiä. Valmistelutyössä on tunnistettu ja kuvattu yhdyspintoja valtakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden, kuntien elinvoimatehtävien ja keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa

9 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Kasvupalvelujen potentiaalisten palveluntuottajien kanssa on käynnistetty yhteistyö työja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen toimesta joulukuussa 2016 tekemässään markkinavuoropuhelukierroksessa (Pirkanmaalla ). Yrityksille suunnattu kasvupalveluseminaari järjestetään Rosendahlissa Tilaisuudessa kuvataan millaisia markkinoita on syntymässä Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kasvupalveluihin. Tilaisuudessa järjestetään yrityksille valmennusta asiakkaiden tarpeista lähteviin palveluinnovaatioihin sekä edistetään yritysten verkostoitumista. Valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat ovat olleet erittäin sitoutuneita valmistelutyön tavoitteisiin ja aikatauluihin. Valmisteluun osallistuneet asiantuntijat ovat nähneet maakuntauudistuksen mahdollisuutena yksinkertaistaa palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset ja yksinkertaisemmat toimintatavat, prosessit ja palvelut

10 Resurssitarpeet Valmistelutyö on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä asiantuntijavalmistelutyöpanosta erityisesti 8/ aikana, koska laajat palvelut, asiakasprosessit ja tulosperusteiset palveluhankinnat on suunniteltava hyvissä ajoin ennen syksyä 2018 palvelujen saumattoman jatkumisen turvaamiseksi. Potentiaalisten kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa on tärkeää käynnistää laaja yhteistyö ja vuoropuhelu. Olisiko tähän löydettävissä muitakin toimintatapoja kuin perinteiset keskustelu/tiedotustilaisuudet? Valmistelutyötä tukevat pilotit edistävät merkittävästi erilaisten toimintamallien, palveluhankintojen ja vaihtoehtojen mallintamisessa/suunnittelussa. Näille piloteille on löydetty tarvittava rahoitus. Asiakasnäkökulman vahvistaminen edellyttää asiakkaiden mukanaoloa valmistelussa. Olisiko tähän löydettävissä muitakin toimintatapoja kuin perinteinen keskustelutilaisuus tai asiakasraati? Valmistelutyössä tarvitaan resursointia yhteisiin kehittämispäiviin, valmistelutilaisuuksiin ja asiakastilaisuuksiin. Esitetään hankittavaksi selvitystyö Pirkanmaan yrityspalvelujen ja elinvoiman kokonaisuudesta. Selvitetään erityisesti palvelut ja rajapinnat valtion yrityspalvelutoimijoiden, maakunnan kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimapalvelujen sekä korkeakoulujen yrityspalvelujen osalta. Maakunnan on huolehdittava kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista palvelukokonaisuuksiksi

11 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

12 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Ihmiset ja yritykset liikkuvat eri alueilla Suomessa (ja kansainvälisesti). Miten asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelun? Millaisia palveluja järjestetään muiden maakuntien alueella oleville asiakkaille? Maakunnan palvelujen asiakkaaksi voi hakeutua kuka tahansa ja kaikki yritykset Suuntaavatko maakunnat voimavaransa ensisijaisesti omille asukkailleen ja yrityksille, joiden toimipaikka on maakunnan alueella? Houkutellaanko kiinnostavia yrityksiä ja osaajia kasvupalveluilla? Missä asioissa ja millä aikataululla maakunnat sopivat yhteistyöstä ja mahdollisista palvelujen keskittämisistä? Esim. EURES, työluvat? ELY:n eri keskitetyt kokonaisuudet? Miten ja missä asioissa saavutetaan ensimmäiset maakunnan sisäiset synergiat ja integraatiot alueen elinvoiman edistämisen asioissa? Maaseudun kehittäminen ja rahoitus Tienpito ja kuljetus Aluekehittäminen ja ennakointi Mikään valmistelun lähtökohdista ei automaattisesti takaa, etteikö kasvupalveluista tulisi nykyistä monimutkaisempi häkkyrä ja asiakkailla voi olla entistä haasteellisempaa löytää palveluja tämä tulee tiedostaa valmistelussa, tarjoaako mahdollisuuden selkeyttää palveluja?

13 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Asiakaspalvelun tulee jatkua katkeamatta, myös moni toimija on riippuvainen asiakkaiden ohjauksesta palveluihin (hankkeet, koulutukset jne.) Digitalisaatiossa tulee edetä tarve-edellä, ei haukata liian isoa (ja toimimatonta) palaa Mitkä järjestelmät ovat asiakkailla käytettävissä vapaaehtoisuuteen perustuen ja mitkä järjestelmät ovat asiakkuuden edellytys (esim. työnhakijoiden työnhaun käynnistyminen)? Miten järjestelmien rahoitus järjestetään? Mistä osuudesta vastaa valtio? Mitä järjestelmiä maakunta rahoittaa? Maksavatko kasvupalveluntuottajat järjestelmien (Työmarkkinatori) käyttämisestä? Koko maakunnan elinvoimaisuus oltava keskeinen tavoite Palveluohjaus ja palveluntarpeiden kartoitus/arviointi on nähty asiakkaiden kannalta tärkeänä ja oleellisena asiana. Miten tämä toteutetaan kasvupalveluissa? Valmistelussa tulee määritellä sekä arvioida järjestäjän ja tuottajien vastuut palveluntarvekartoituksissa, palveluntarvearviossa sekä palvelupäätöksissä. Miten tienpito tullaan hoitamaan? Verkon omistajuudesta, rahoituksesta, tehtävistä ja henkilöstön sijoittumisesta ei ole vielä päätöksiä (iso osa henkilöstöstä toimii keskitetyissä toiminnoissa, joiden sijoittumisesta ei ole vielä ratkaisua) Kansallisessa lainvalmistelukeskustelussa kasvupalveluissa korostuu palvelujen reaktiivisuus (asiakas tunnistaa palveluntarpeen ja hakeutuu palveluihin), mutta kasvupalvelujen Pirkanmaan valmistelussa on nostettu esille (valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat, sidosryhmä ja asiakkaat) myös proaktiivinen ote tunnistetaan tulevia palveluntarpeita ja autetaan asiakkaita palveluntarpeiden havaitsemisessa

14 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Asiakaspalvelun eri palvelutavat (digitaaliset palvelut, puhelinpalvelut, henkilökohtainen palvelu)? Millä logiikalla määräytyy? Asiakkaan oman valinnan perusteella vai ohjataanko asiakasta? Kasvupalvelujen sähköinen verkkopalvelu ja asiointi Kasvupalvelujen valtakunnallinen puhelinpalvelu vai maakunnan oma puhelinpalvelu vai molemmat? Henkilökohtaisen neuvonnan tarve olisiko yhteispalvelupisteissä ratkaisu alueelliselle kattavuudelle henkilökohtaisessa palveluneuvonnassa? Arviolta iso joukko tarvitsee edelleen henkilökohtaisempaa neuvontaa palvelujen saamiseksi. Kenen tehtävänä on huolehtia jatkossa työtarjouksien tekemisestä ja työhön ohjaamisesta (työttömyysturvavaikutteisesti)? Millaisia velvoitteita työttömyysturvalaissa tulee palvelujen järjestämiseen liittyen? Millaisia rajapintoja maakunnan kanssa muodostuu mahdollisesta työttömyysturvan tehtäväsiirrosta 2018 vuoden alussa? Yhdyspinnat kotoutumisessa/kotoutumisen edistämisessä erityisesti maakunnan ja kuntien sekä kasvupalvelujen ja soten välillä? Millaisiin asioihin valmistelussa jatkossa keskitytään? Asiakkaan palveluprosessien valmistelu ja kuvaaminen/työnjakokysymykset? Yksinkertaistamisen ja asiakkaan prosessien kuvaamisen tarve korostuu Valmistelussa olisi hyvä kuvata myös ääripäitä, useita eri vaihtoehtoja toimintamalleille Kuinka monta brändiä kasvupalveluihin tulee? ? Kasvupalvelut, valtakunnan yhteiset Maakunnan kasvupalvelut Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet Kunkin kasvupalvelutuottajan palvelut

15 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Palvelujen viestinnän tärkeys, palvelujentuottajien yhteinen CRM (toisaalta henkilötietosuoja ja yrityssalaisuuksien turvaaminen on tärkeää) Yrityspalveluissa liidit tehdään CRM järjestelmässä, miten relevantti tieto saadaan palveluntuottajilta ja kumppaneilta maakunnalle sekä kansallisille kasvupalveluille? Onko olemassa minimipalvelu? Onko olemassa subjektiivista oikeutta palveluihin (kenellä ja mihin palveluihin)? Millaisia tulostavoitteita asetetaan hankintoihin ja palveluihin/palvelukokonaisuuksille? Tulosperusteisuus edellyttää palveluntuottajilta asiakaslähtöistä palveluinnovaatiokyvykyyttä. Palvelujen hankintalogiikka? Palveluntuottajien jakama palveluseteli (ei merkittävää julkisen vallan käyttöä) Digitaalisesti jaettava palveluseteli (ilman välikäsiä ja harkintavallan käyttöä) Kokonaan tai osittain kattavat palvelusetelit, joita jaetaan tarpeen ja harkinnan perusteella kasvuohjelmat ja allianssit, joihin valitaan kohderyhmäasiakkaat palveluntarpeiden ja maakunnan intressien perusteella Laajojen palvelukokonaisuuksien osto Julkiseen hankintaan perustuvat kilpailutukset Palvelujen tuottajaksi hyväksymismenettely Evoluutio vai revoluutio?

16 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

17 Alueen elinvoiman edistämisen palvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet

18 Kasvupalvelujen asiakkaat lakiesitysluonnoksessa Kasvupalveluita järjestetään ja tuotetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaat ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat sekä innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja hyödyntämistä tavoittelevat yrityksen, maakunnat ja kunnat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta edistää laissa määriteltyjen tavoitteiden edistämistä Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt sekä yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat. Lisäksi kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittelevat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkailla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimeämien palveluntuottajien joukosta Asiakas voi hakea palvelua myös toisen maakunnan alueelta Maakunnan ja sille palveluja tuottava toimija ohjaa asiakkaan tarvittaessa valtakunnallisiin kasvupalveluihin Palvelut ovat harkinnanvaraisia, jollei laissa säädetystä muuta johdu

19 Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet lakiesitysluonnoksessa Rekrytointi- ja osaamispalvelut Yritystoiminta ja yrittäjyyspalvelut Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle Kansainvälistymisen palvelut Rahoituspalvelut Palveluohjausta ja tietopalvelua (yhteisten palvelujen palvelukokonaisuutena) Maakunnan viranomaistehtävät

20 Lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksiin

21 Kasvupalvelujen järjestämisestä Kasvupalvelut järjestetään ja tuotetaan sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaan Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisina palvelukokonaisuuksina hyödyntäen sähköistä asiointia Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät sekä valtakunnalliset kasvupalvelut Kilpailullinen monituottajamalli Markkinoita edistetään/vahvistetaan asteittain markkina-avauksilla ja markkinavuoropuhelulla. Siirtymäjaksoilla varmistetaan hallittu muutos

22 Yhdyspinnat ja työnjaon arviointi

23 Yritysyhteistyö Kunnat - elinvoimatehtävä Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Yliopistot ja korkeakoulut Rekrytointi ja osaaminen Henkilöstöpalveluyritykset Työmarkkinajärjestöt Sote-työttömien terveystarkastukset Kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Välityömarkkinat, 3. sektori Kela Sote sosiaalinen kuntoutus/osallisuus Sote työ- ja toimintakyvyn arviointi

24 Aloittavan yrittäjän palvelu: kunnat / maakunta / yksityiset toimijat Kuntien elinvoimatehtävät Kasvukäytävä (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) yli maakuntarajojen; saatava yhteisiä linjauksia yrityspalveluihin Rekrytointi ja osaaminen: Kasvuyritysten rekrytointitarpeet RekryKoulutus Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus Kansainvälisyys ja Team Finland: valtakunnalliset kasvupalvelut Valtakunnalliset kasvupalvelut: - palveluohjaus yrityksen palvelutarpeen mukaan puolin ja toisin - Päällekkäinen palvelujen suunnittelu? maakunnallinen / valtakunnallinen Osaamisen kehittäminen yrityksissä: oppilaitosten ja OKM:n rahoitus Innovaatioympäristöt ja rahoitus: toimintaympäristöjen rahoitus Maaseuturahasto vs. kasvupalvelu Leader-ryhmät vs. maakunnan yrityspalvelu

25 Innovaatioympäristöpalvelut TEKES Korkeakoulut Kunnan elinvoimatehtävä Team Finland 2. Asteen oppilaitokset Yritykset Horizon Interreg Innovaatioklusterit Innovaatioalustat SMART Tampere Naapurimaakunnat PPP-hankkeet Yksityiset rahoittajat Pääomasijoittajat

26 Liitteenä olevat taustamateriaalit

27 Teemaryhmän valmistelemat taustamateriaalit ja lain valmistelutilanne Nykytilankuvaus: asiakasmäärät, palveluihin kohdennettu raha, palvelut asiakassegmentittäin, kannanotot palvelujen uudistamistarpeisiin sekä palvelujen tuottamistapa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos) Valmistelun aloitusvaiheessa koottu nykytilankuvaus Tehdyt erillisselvitykset (kotoutumisen edistäminen, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan, aluekehittäminen ja ennakointi, maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut) Vallan ja vastuun uusjako maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin sekä aluekehittämisjärjestelmään (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta) Tienpidon nykytilakuvaus (Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset alatyöryhmä) Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Maaseudun kehittäminen (Lindroos, Värilä) Alueen elinvoiman edistäminen valmistelutyön viestintä ja esittely Pirkanmaalla Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella (Regina Saari)