Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Lausuntojen laatimisen periaatteita Miksi lausutaan? - Kaavoitus ja maankäyttö muokkaavat merkittävästi kaupunkiympäristöä. Yhä uusia alueita rakennettaessa luonnon monimuotoisuus vähenee ja elinympäristöt pirstaloituvat. Kaupungin päätöksenteossa taloudelliset argumentit ovat poikkeuksetta etusijalla. Tämän vuoksi jonkun on puhuttava luonnon puolesta, koska se ei itse siihen pysty. Tysyn olemassaolon tarkoitus on luonnon puolustaminen, ja se tapahtuu mm. osallistumismahdollisuuksia hyödyntämällä. - Maankäyttö- ja rakennuslain myötä kaavoitukseen tullut osallistumismenettely pyrkii takaamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja sitä kautta parantamaan ympäristön laatua. - Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitettavan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, ovat osallisia. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelmassa käsitellään. Tampereella siis myös Tysy. - Osallisella tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ennen kaikkea lausua mielipiteensä asiasta, mielellään jo työn alkuvaiheessa. Päätösvalta säilyy edelleen kaupungin luottamuselimillä. Osallistumismenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että kaavan suunnittelijoilla on monipuolista tietoa suunnitteluun vaikuttavista asioista. Näin pyritään parempaan lopputulokseen. - Yleiskaavoituksesta tiedotetaan ja vuorovaikutuksen järjestämisestä päätetään jokaisen yleiskaavan merkittävyyden ja laajuuden mukaan. Yleiskaavahankkeista laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumistapana käytetään yleensä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia tai tarvittaessa erityisen osallisryhmän perustamista. Osallisille tiedotetaan tarpeen mukaan suunnittelun etenemisestä. Vaikka Tysyllä olisikin edustaja kaavaa varten perustetussa osallisryhmässä, voi yhdistys tarpeelliseksi kokiessaan silti laatia mielipiteitä kaavasta. - Myös jokaisesta asemakaavahankkeesta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se kuulutetaan yleensä nähtäville ja lähetetään kaupungin organisaation ulkopuolisille osallisille. Lisäksi se on nähtävänä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavoituksessa vuorovaikutus tapahtuu yleisötilaisuuksissa, henkilökohtaisissa keskusteluissa ja kirjeenvaihdossa (sähköposti, muistutukset). Asemakaavoja varten ei yleensä perusteta osallisryhmiä. Mistä asioista lausutaan? - Yhdistyksen toimialue on Tampere, joten lausumme Tampereen kaupungin alueella tapahtuvista asioista. - Poikkeuksena edelliseen lausunto voidaan laatia myös asiasta, joka sijoittuu Tampereen ulkopuolelle, mutta joka koskee myös tamperelaisia. Esimerkkinä tästä Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoshanke, joka liittyy olennaisesti myös Tampereen jätehuoltoon. - Lausumme lähinnä luonnonympäristöön ja ympäristövaikutuksiin liittyvistä asioista. Esimerkiksi rakennussuojelukysymykset jätämme pääsääntöisesti muille toimijoille. - Lausuttavia asioita ovat mm. kaavoitus, eli yleiskaavat ja luonnonarvoiltaan merkittävät asemakaavat, merkittävät ympäristölupa-asiat, merkittävät ympäristövaikutusten arvioinnit, merkittävät maisematyölupa-asiat ja metsänhoitosuunnitelmat.
- Lausumme yhdistyksen hallituksen, jäsenistön ja muiden tamperelaisten merkittävinä pitämistä asioista. - Annamme lausuntoja kulloistenkin resurssien mukaan ja silloin kun koemme, että asiasta löytyy sanottavaa. - Työnjako Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa on karkeasti ottaen sellainen, että piiri lausuu maakunnallisista asioista ja Tysy Tampereen asioista. Merkittävät Tamperetta koskevat lausunnot piiri ja yhdistys voivat allekirjoittaa yhdessä. - Lausuntoina voidaan pitää myös yhdistyksen nimissä lähetettyjä mielipidekirjoituksia lehdissä. Tällöin kirjoitus hyväksytään yhdessä ennen sen lähettämistä. Omia mielipiteitä ei saa esittää yhdistyksen nimissä muiden hyväksymättä. Milloin lausutaan? - Kaavoituksessa ensimmäinen tilaisuus osallisilla on mielipiteensä ilmaisuun osallistumis- ja arviointisuunnitelman tullessa nähtäville. Tästä tiedotetaan mm. Aamulehdessä ja kaupungin nettisivuilla. Tässä vaiheessa voidaan vaatia pääsyä mukaan osallisten joukkoon sekä tarvittaessa tarkempia luontoselvityksiä. - Yleiskaavatyöhön liittyy yleensä vähintään kaksi julkista nähtävilläoloa, jolloin kaavasta on mahdollisuus jättää mielipiteensä. Yleiskaavan käsittelyyn liittyy myös laaja lausuntomenettely sekä yhteydenpito muihin viranomaisiin, mm. Pirkanmaan ympäristökeskukseen. - Annettava lausunto on nimeltään lausunto silloin, kun yhdistykselle on tullut lausuntopyyntö. Lausumme toki pyytämättäkin kun katsomme sen tarpeelliseksi, tällöin kyseessä on mielipide. Lausunto tai mielipide annetaan kaavan luonnosvaiheessa. Kun luonnosten ja niistä saadun palautteen pohjalta tehdään kaavaehdotus, on yhdistyksellä mahdollisuus vielä antaa muistutus. Hyväksytystä kaavasta voidaan edelleen valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Jos sen päätökseen ei olla tyytyväisiä, voidaan valittaa ylempiin oikeusasteisiin. - Kaavoihin ja muihin suunnitelmiin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat kuin silloin, kun suunnitelmat ovat jo pitkällä. Virkamiehiin voidaan pyrkiä olemaan yhteydessä jo ennen kuin jokin asia tulee vireille. - Lainmukainen lausumisoikeus koskee vain kaavoitusta. Esimerkiksi metsäsuunnittelussa ei vastaavaa osallistavaa menettelyä ole. Kaupungin metsien käsittely kuitenkin muuttaa luonnonympäristöjä merkittävästi, ja siksi metsäasioissa ja muissa vastaavissa voidaan olla yhteydessä virkamiehiin aina tarvittaessa, odottamatta yhteydenottoa heidän taholtaan. - Jonkin asian vireille saamiseksi yksi keino on kuntalaisaloite. Kunnan asukkaalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Toistaiseksi Tysy ei ole saanut vastauksia tekemiinsä aloitteisiin (esim. Iidesjärven suojelualoite). - Lausuntojen ja aloitteiden lisäksi yhdistys voi pyrkiä herättämään keskustelua tärkeäksi kokemistaan asioista sähköpostilistoilla, lehdissä ja internetin keskustelupalstoilla. Tehdyistä lausunnoistakin kannattaa aina tiedottaa laajasti, jotta yhdistyksen toiminnasta tietävät muutkin kuin hallituksen jäsenet. Eräs keino asioiden ajamiseksi on myös yhteistyö poliittisten ryhmien kanssa (esim. Tampereen vihreiden valtuustoaloite luonnontieteellisen museon perustamiseksi Tampereelle, johon Tysy teki pohjatyötä.) Kuka lausunnon tekee? - Tapauskohtaisesti joku Tysyn hallituksen jäsenistä ottaa lausunnon laatimisen vastuulleen. Vastuullinen ilmoittaa hallitukselle ryhtyvänsä laatimaan lausuntoa, kertoo työn edistymisestä, hankkii lisätietoja, pyytää kommentteja ja huolehtii että lausunto toimitetaan
määräpäivään mennessä vastaanottajalle. Tämä onnistuu nykyään usein sähköpostitse, jolloin omakätisiä allekirjoituksia ei tarvita. - Kun pohjatyö on tehty, muokataan lausuntoa yhdessä koko hallituksen voimin (yleensä sähköpostitse). Koska lausuntojen jättämisessä tulee yleensä kiire, voidaan lausunto hyväksyä sähköpostilla ja vasta virallisesti seuraavassa hallituksen kokouksessa. - Lausunnon allekirjoittavat yhdistyksen viralliset nimenkirjoittajat eli puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. - Lausunnon laatimisessa voidaan hyödyntää kaikkia käytössä olevia tietolähteitä, kuten selvityksiä, kaava- ja lupa-asiakirjoja, kirjallisuutta, internetiä ja henkilökohtaisia kontakteja. - Lausuntojen laatimisessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, jotta lausuntoon saadaan kootuksi kattavasti vakuuttavia argumentteja. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat ainakin Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Tampereen hyönteistutkijain seura, Tampereen sieniseura ja Luonto-Liiton Hämeen piiri. - Tysy voi pyynnöstä allekirjoittaa jonkin muun tahon, esimerkiksi asukasyhdistyksen tekemän lausunnon, jos se sisällöltään vastaa yhdistyksen tavoitteita. Minkälainen lausunnon pitäisi olla? - Lausunnon on syytä olla muodoltaan selkeä; esimerkkilausunto liitteenä (alkuperäisestä muokattu). Lausunnosta on käytävä esiin että kyseessä on lausunto (tai mielipide, muistutus ym.), lausunnon antajan yhteystiedot, lausunnon vastaanottaja, asia jota lausunto koskee sekä lausunnon päivämäärä. Lausunnon lopussa ovat allekirjoittajien nimet sekä yhteystiedot mahdollisten lisätietojen kysymistä varten. - Jos lausunnon laatimisessa on käytetty lähteitä, voidaan ne luetella lausunnon lopussa. - Lausunnon alussa on tullut tavaksi kiittää lausuntopyynnöstä, jos sellainen on tullut, tai mahdollisuudesta mielipiteen ilmaisuun. - Jos lausuntoon halutaan vastaus, on tämä syytä mainita esimerkiksi lausunnon lopussa. Esim: Toivomme saavamme kirjallisen vastauksen tähän mielipiteeseen. - Hyvä lausunto on kirjoitettu sujuvalla suomen kielellä, se pysyy asiassa ja on napakka. - Ympäristövaikutusten arvioinneista lausuttaessa on tarkoitus lausua nimenomaan käsillä olevasta arviointiohjelmasta tai myöhemmin arviointiselostuksesta ja arvioida esim. tehtyjen selvitysten riittävyyttä. - Jossittelua ja turhaa soutamista ja huopaamista pyritään välttämään (kuitenkin, toisaalta ). Tuodaan oma näkemys selkeästi esiin ja pidetään mielessä, että yhdistyksen tehtävä on puhua luonnon puolesta. Muilla intresseillä on puolustajansa, meidän ei tarvitse lausunnoissamme tehdä kompromisseja. - Lausunnon yksityiskohtaisuus tai yleisyys riippuu lausuttavasta asiasta. Laajoista hankkeista on perusteltua lausua laajasti taustoja valottaen, asemakaavoista taas esimerkiksi on perustellumpaa antaa yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia lausuntoja. - Lausunnon pituudelle ei ole mitään yleispätevää ohjetta. Lausutaan niin pitkästi kuin on tarpeen, jaarittelua välttäen. Tysyn lausunnot ovat olleet pituudeltaan puolesta sivusta kymmeneen sivuun. - Lausunto saa olla tekijänsä näköinen, kunhan se noudattaa yhdistyksen linjaa siten, että hallituksen jäsenet kokevat voivansa allekirjoittaa lausunnon. Jokaisella on oma kirjoitustyylinsä, ja eri asioiden painoarvo saattaa olla hiukan erilainen. - Idealismia on hyvä annostella virkamiesten niskaan aina tilaisuuden tullen ja muistuttaa ihmisen paikasta muiden lajien joukossa, monimuotoisuuden suojelun tärkeydestä jne. - Mitä enemmän tiukkaa faktaa lausunnossa on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on tulla konkreettisesti huomioon otetuksi. Aina kun on mahdollista, kannattaa vedota lakeihin ja asetuksiin, EU-direktiiveihin, kansainvälisiin sopimuksiin, kaupungin omiin strategioihin ja
periaatteisiin jne. Tämä on tietenkin työlästä ja vaatii opiskelua, mutta samalla lausunnon laatija oppii paljon hyödyllisiä tietoja ja taitoja vaikkapa työelämääkin varten! - Lausunnon laatija voi lähteä lausunnon tekemisessä liikkeelle omista lähtökohdistaan ja omista tiedoistaan. Lausunnossa voi mainita niistä asioista jotka kokee tärkeiksi ja joista kokee pystyvänsä jotain vakuuttavasti sanomaan. Muut sitten täydentävät. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija. - Lausunnon laatimisen ei tarvitse olla vastenmielistä pakkopullaa. Kirjoita tunteella! Jos tulee reviteltyä liikaa, muut sitten sensuroivat. Virkamiehetkin ovat ihmisiä, siksi tunteisiin vetoaminen saattaa tuottaa tulosta, kovan faktan rinnalla. - Lausunnon ei tarvitse olla pelkästään kritiikkiä ja valitusta, kehuakin saa kun siihen on aihetta. - Lausunnon loppuun voitaisi ottaa tavaksi lisätä seuraava teksti: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1981. Jäseniä yhdistyksellä on noin 1200. Kuulumme Suomen luonnonsuojeluliittoon Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kautta. Olemme suurin luonnonsuojelupiirin 19 paikallisyhdistyksestä. Yhdistyksen asioita hoitaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi varsinaista sekä kaksi varajäsentä. Tämä korostaa sitä, että kyseessä ei ole vain allekirjoittaneiden mielipide, vaan puhumme 1200 jäsenemme mandaatilla. Tämän soisi antavan lausunnoillemme lisää painoarvoa. Lisätietoa: Kaavoitustietoa: http://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/kaavoitustietoa Nähtävillä ja valmisteilla olevat kaavat: http://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/kuulutukset/index.html Maankäytöstä ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi -> Maankäyttö ja rakentaminen Mansefoorumin osallistujan opas: http://mansetori.uta.fi/foorumi -> Osallistujan opas
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 33100 Tampere 22.8.2005 Pirkanmaan ympäristökeskus Asia Moottoriajoneuvoilla liikkuminen Näsijärven jäällä Hämeen lääninhallituksen päätös nro 124/A231/7.8.1984 Kiitämme mahdollisuudesta esittää mielipiteemme asiassa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys toteaa mielipiteenään, että Hämeen lääninhallituksen päätöksen muuttamiselle ei ole perusteita ja kielto moottoriajoneuvoilla jäällä liikkumiseen linjan Nuorlahti-Myllyniemi eteläpuolella on pidettävä voimassa. Virkistystarkoituksessa tapahtuva moottorikelkkailu on pienen ihmisryhmän harrastus ja tähän nähden siitä aiheutuva haitta olisi kohtuuton. Jäällä ääni kantautuu hyvin, ja moottorikelkoilla päristely rikkoisi talvisen luonnon rauhan sekä heikentäisi muiden jäällä liikkujien (kävelijät, hiihtäjät) viihtyvyyttä. Moottoriharrastuksen tukeminen asettaisi eri ihmisryhmät eriarvoiseen asemaan. Ei ole sosiaalisesti kestävää, että moottoriurheilun harrastamiseen varattaisi keskeisiä jääalueita kaupungin keskustan tuntumassa. Santalahden alueelle ollaan kaavoittamassa uutta asuinaluetta, jonka asukkaille Näsijärven ranta tulee olemaan keskeinen virkistysalue. Kelkkailutoimintojen sijoittaminen Santalahden satamaan vähentäisi alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta merkittävästi. Virkistysmielessä tapahtuva moottorikelkkailu ei ole kestävän kehityksen eikä kaupungin ilmastopolitiikan mukaista toimintaa. Ilmastonmuutoksen uhatessa Tampereen kaupungin on kannettava vastuunsa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä. Toivomme että Pirkanmaalla kehitetään kestävän kehityksen mukaista luontomatkailutoimintaa turhanpäiväisen moottoriurheilun sijaan. Toivomme saavamme kirjallisen vastauksen muistutukseemme. Tampereella 22.8.2005 Minna Santaoja puheenjohtaja Juha Lehmusnotko sihteeri minna.santaoja@uta.fi jlehmus@suomi24.fi 040 531 9342 040 580 8311 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1981. Jäseniä yhdistyksellä on noin 1200. Kuulumme Suomen luonnonsuojeluliittoon Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kautta. Olemme suurin luonnonsuojelupiirin 19 paikallisyhdistyksestä. Yhdistyksen asioita hoitaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi varsinaista sekä kaksi varajäsentä.