LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI 8.9.2015 VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
o Keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Laukosta kehittyi yksi Suomen merkittävimmistä aateliskartanoista. o Suuraatelia edustaneelta Kurki suvulta kartano siirtyi myöhemmin Takon ja Tampellan perustajina tunnettujen Törngrenien omistukseen vuonna 1817. o 1920-luvulla Tamperelaisen kauppaneuvos Rafael Haarlan omistukseen, jonka aikana Laukko uudelleen rakennettiin. o Törngrenin ja Haarlan kautta Laukko liittyy Tampereen teollistumisen historiaan. o Tuhoutunut tulipalossa kahdesti: ensin vuonna 1704 ja sittemmin vuoden 1918 tapahtumisen seurauksena. o Rakennuskanta edustaa pääosin 1930-luvun klassismia. Vanhimpaa rakennuskerrostumaa edustavat kivikellari, puutarhurintalo, nyk. puistotalo ent.meijeri, talli, ja Standersköld-Nordenstam suvun hautakappeli hautaniemessä.
o Kartano osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta; Vesilahden kulttuurimaisemaa o alueella lukuisia muinaisjäännöksiä ja hautaniemi o kuva Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta o alueilla suunnittelumääräys ja -suositus
RKY-alue o valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö rajaus o RKY 2009 inventoinnin mukaisesti (Museovirasto) o Alueilla omat suunnittelumääräykset ja suositukset.
Rantaosayleiskaava voimassa koko kunnan alueella, vahvistettu 10.12.2002.
Laukon ranta-asemakaava vireillä syksystä 2012 alkaen pohjaselvitykset o Rakennetun ympäristön inventointi, FCG, Maritta Heinilä ARK o Maisemaselvitys, FCG, Eeva Eitsi MMA,kartta alla o Arkeologinen inventointi, Heiskanen & Luoto Oy, Kalle Luoto
Rakennukset ja maisema muodostavat ainutlaatuisen ehjän kokonaisuuden Kaavassa tullaan osoittamaan suojelumerkinnöin merkittävä osa rakennuksista
Kaavan pohjaselvityksiä voidaan käyttää arvioinnin apuna luvituksessa o maatilakeskuksen rakennusten käyttötarkoitus muuttuu- säilyvätkö ominaispiirteet o toiminnan muutos vaikuttaa maisemaan- laidunnus ja maisemanhoito o uusien toimintojen sijoittuminen rakennuksiin ja piha-alueelle- muodostavatko ehjän kokonaisuuden vanhan kanssa mm. paikoitus
Käyttötarkoituksen muutos maatalousrakennuksissa o poikkeamislupa - kunta o laaja peruskorjaus o yleisötiloiksi, rakenteellisia muutoksia, julkisivu muutokset ja korjaukset o ei voida myöntää poikkeuksia esteettömyysmääräyksistä vedoten alkuperäisenä säilyttämiseen o paloturvallisuuden toteutus ja samanaikaisesti rakenteiden säilyttäminen haasteena
Eläinsuojasta ravintola- ja liiketilaksi
Paja kokoustilaksi
Viljamakasiini näyttelytilaksi
Työväenasuntojen uudelleen käyttöönotto o rakennuslupa- ei ranta-alueen poikkeus o laaja peruskorjaus ominaispiirteiden ja yksityiskohtien säilyttäminen o huoneisto- ja huonejako muutoksia, rakenteellisia muutoksia, julkisivukorjaukset o voitiin myöntää poikkeuksia esteettömyys- ja energiamääräyksistä vedoten alkuperäisenä säilyttämiseen o paloturvallisuuden toteutus
Kunnan ohjaus ja neuvonnan toteuttaminen lupavaiheessa o toteutettiin kunnan viranomaisten kohdekäynti jossa rakennuttaja esitteli hankkeen ja tutustuttiin rakennuksiin ja alueeseen o yhteistyö ja työneuvottelut/ohjaus pääsuunnittelijan/rakennuttajan kanssa jotta varmistetaan alueen arvojen ja rakennusten ulkoasun säilyminen o ympäristö- ja terveystarkastaja antama ohjaus ja neuvonta jäte- ja vesihuollon osalta alueella jossa ei kunnallisteknistä verkostoa. o pelastusviranomaisten osallistuminen jo varhaisessa vaiheessa paloturvallisuuden varmistamiseksi esim. palo-osastoinnit ja poistumistiet oleellista o Tärkeää yhteistyö ja lausuntopyynnöt Pirkanmaan maakuntamuseon ja Ely-keskuksen kanssa!
Hankkeen merkitys kunnalle o säilytetään kulttuuriperintöä jälkipolville - Laukko merkittävä osa Vesilahden historiaa o tuo tunnettavuutta kunnalle o matkailutulot o monipuolistaa asuntotarjontaa vuokra-asunnoilla ja tuo uusia asukkaita o luo työpaikkoja ja yrityksille työtilaisuuksia