Luomuliiton ympäristöstrategia



Samankaltaiset tiedostot
Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto. Luomuleht

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Ajankohtaista Luomuliitossa ja edunvalvonnassa. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Novarbo luomulannoitteet

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Siirtyisinkö luomuun?

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ravinteiden kierrätys

Pro Luomu kiittää tuesta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ilmasto, maaperä, Itämeri

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Maatalous vuonna skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

Luomuliitto. Luomulehti

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Maatalouspolitiikan muutokset Huomisen osaajat, Hämeenlinna Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maitotilan resurssitehokkuus

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Novarbo luomulannoitteet

1 LUONNONMUKAINEN TUOTANTO

MERKKITEKOJA. Kampanjaesittely

Maatilojen pärjääminen eri skenaarioissa - Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa -

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Sustainable intensification in agriculture

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Tilakohtaisia esimerkkejä

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ympäristösitoumus 2015

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Transkriptio:

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja

Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle ja monimuotoisuudelle.

Luomu vastaa ympäristöhaasteisiin Luomupellolta tulee noin 30 % vähemmän ravinnevalumia vesistöihin. Luomutiloilla ei käytetä keinotyppilannoitteita, joiden valmistukseen kuluu paljon energiaa. Orgaaniset lannoitteet auttavat sitomaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Luomutilat ovat lajistoltaan monimuotoisempia.

Ympäristöstrategian tavoitteet Koota yhteen tietoja luomutuotannon ympäristövaikuksista. Asettaa tavoitteita, miten luomun kriteerejä ja käytäntöjä kehitetään ympäristöystävällisemmäksi. Pohjustaa työtä uuteen maatalouden ympäristötukikauteen ja muuhun maatalouspolitiikkaan.

Strategian ensimmäinen julkaistu versio tavoitteena on olla mukana Aktivoimassa luomuun liittyvää julkista ympäristökeskustelua Käynnistämässä keskustelua uudesta ympäristötukikaudesta.

Luomumerkki Luomumerkki on kokonaisvaltaisimpia ympäristömerkkejä, mitä tuote voi saada. Luomumerkki on hyvä kilpailuetu. Luomuliiton Leppäkerttu-merkkiä uudistetaan paikallisen luomutuotannon merkiksi.

Luomu. Hyvää vesistöille. Luomusta vähemmän huuhtoumia - 30 % vähemmän typpeä ja fosforia - Parempi maan rakenne Ravinteiden kierrätystä kehitetään - Biokaasua lannasta, nurmista, vesikasveista, biojätteistä

Talviaikainen kasvipeitteisyys on luomussa noin: 40 % peltoalasta tavallisessa viiden vuoden viljelykierrossa. 60 % jos käytetään myös syyskylvöisiä kasveja. 80 % jos hyödynnetään myös ns. kerääjäkasveja.

Luomu. Hyvää vesistöille. Luomuliitto Haluaa edistää peltomaassa olevien ravinteiden käyttömahdollisuuksia ja esimerkiksi ymppivalmisteiden käyttöä ja kehitystä. Kannattaa sitä, että kierrätettyjen ravinteiden kehitystä ja käyttöä selkeästi suositaan primäärilannoitteisiin nähden. Vaatii, että vesikasveista ja hoitokalastuksesta tulevat ravinteet täytyy voida käyttää pellolla ilman kohtuuttomia investointikustannuksia.

Uusiutuvaa energiaa Maatalous voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Luomuliitto Haluaa edistää uusiutuvan energian käytön ja tuotannon mahdollistamista. Vaatii, että (myös) Suomessa ekologisen energiantuotannon syöttötariffiraja on nolla.

Luomu. Hyvää ilmastolle. Jopa puolet ilmakehän ylimääräisestä hiilestä voidaan sitoa peltomaihin. Luomu edelläkävijä orgaanisen lannoituksen kehittäjänä.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen on ylivoimaista luonnonresurssien hyödyntämisen näkökulmasta Luomutiloilla pyritään tuottamaan mahdollisimman suuri osa rehuista omalla tilalla. Luomussa sallittu eläintiheys on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. -> Luomu on vakavasti otettava keino vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.

Orgaaninen aines sitoo hiiltä maaperään Luomuviljely suosii maan hiilipitoisuuden nousua, koska siinä maahan tuodaan tai tuotetaan suuria määriä eloperäistä ainetta. Pieneliöstö muokkaa eloperäistä ainetta tavalla, joka suosii maan hiilipitoisuuden nousua. Luomuviljelyllä voidaan nostaa maan hiilipitoisuutta keskimäärin 28 % tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Mitä enemmän monivuotisia kasveja on viljelykierrossa sitä enemmän hiiltä sitoutuu. Hiilensitoutuminen nurmiin on niin voimakasta, että se kompensoi suurelta osin esimerkiksi nautakarjan tuotannossa syntyvät metaanipäästöt.

Miten tulevaisuudessa lannoitetaan? Ilmasta typpeä ilmaiseksi - Nurmet sitovat ravinteita ja hiiltä Fosforia täytyy pystyä kierrättämään ja maksimoimaan sen saantia pellosta Biokaasumädäte laadukasta lannoitetta kompostoituna

Orgaaninen aines pellossa mahdollistaa sadon vaihtuvissa olosuhteissa Ilmastonmuutos tekee viljelyolosuhteita arvaamattomammiksi, koska se lisää sään ääri-ilmiöitä. Maan multavuudella on suuri vaikutus maan vedenvarastoimiskapasiteettiin sekä läpäisevyyteen sateisina kausina. Luomutilat ovat edelläkävijöitä peltomaiden hyvässä hoidossa. Maailmanlaajuisesti peltomaiden huonokunto tekee suuria aloja jopa viljelykelvottomiksi.

Luomu. Hyvää monimuotoisuudelle. Luomutilat monimuotoisempia kuin tavanomaiset - Luomutuki tehokkaimpia ympäristötuen keinoja Tarvitaanko gm-lajikkeita? - Luomumenetelmillä ratkottu samoja ongelmia - Geenitekniikan menetelmiä voidaan käyttää jalostuksen apuna

Monimuotoinen maataloustuotanto turvattava Tukijärjestelmän ei pidä pakottaa suuriin yksiköihin - Peltoa pitää pystyä hoitamaan - Kasvintuotanto- ja eläintilojen täytyy pystyä toimimaan samoilla alueilla yhteistyössä

Maatilojen energiapotentiaali käyttöön 1) Syöttötariffin rajaksi nolla ja riittävän korkea syöttötariffillinen sähkön hinta. 2) Vihernurmen korjuukustannuksien korvaaminen viljelijälle. 3) Investointitukien kehittäminen (täytyy olla mahdollista myös pienille laitoksille ja myös kierrätetyistä osista valmistettuna).

Suomen hallituksen ilmastostrategia: Vuonna 2050 maatalous suurimpia päästölähteitä. Useat tutkimukset: Maatalous voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.

Tämä Luomuliiton ympäristöstrategia osoittaa, että luonnonmukaisilla menetelmillä on mahdollista tarjota jopa olennainen osa ilmastohaasteen ratkaisusta, jos niiden käyttöä tuetaan kohtuullisesti. > Tavoitteet luomutuotannon lisäämiselle.

Luomutuotannon kehittämiseen panostettava Tutkimus Neuvonta Koulutus

Ympäristötukikausi 2013- Miten luomumenetelmien käyttöä tuetaan? Hyödyt vesistöille, ilmastolle ja monimuotoisuudelle

Visio 1. Suomen sisävesien ja rannikoidemme tila paranee merkittävästi, koska luomumenetelmiä otetaan laajasti käyttöön vuoteen 2050 mennessä. - Luomutilat lisääntyvät ja luomumenetelmiä käyttävät myös tavanomaiset tilat. 2. Vuoteen 2050 mennessä, luomutiloja on enemmistö maatiloista, ja maatalous sitoa enemmän hiiltä kuin tuottaa sitä päästöinä. - Suomen hallituksen ilmastostrategian tavoitteet ylitettäisiin reilusti. 3. Luomutiloja on kaikista maatiloista 70 % vuoteen 2050 mennessä (50 % vuoteen 2030 mennessä). - Luomun hyödyt lisääntyvät sitä enemmän, mitä laajemmaksi luomuviljely tulee.

Luomu. Hyvää vesistöille. Hyvää ilmastolle. Hyvää monimuotoisuudelle. Vähemmän ravinnevalumia Kierrätysravinteiden käyttö ja kehitys Hiiltä sitoutuu orgaaniseen ainekseen Uusiutuvaa energiaa maatiloilta Enemmän tuotantolajeja ja luonnonlajeja Tehokasta ja turvallista kasvinjalostusta

Elisa Niemi Toiminnanjohtaja 0400 534003, elisa.niemi@luomuliitto.fi www.luomuliitto.fi/index.php/ympaeristoestrategia