Ajankohtaista energiasta Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1
Käsiteltäviä asioita Suuret haasteet ja maailmanlaajuiset muutokset EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tilanne ja vaikutuksia sähkömarkkinoihin Suomen omat energiatavoitteet ja niiden toteutuminen 2
Maailman energiankäyttö Maailman energiankäyttö (2008) Uusiutuvat 13% Ydinvoima 6% Hiili 28% Kaasu 21% Öljy 33% Yht 12 369 Mtoe Source: IEA World Energy Outlook 2010 3
Maailman energiantarve kasvaa nopeasti Lähde: IEA: World Energy Outlook 2010 4
5
Kaikkien energialähteiden käyttö kasvaa Lähde: IEA: World Energy Outlook 2010 6
7
Kehityksen painopiste Kiinassa Lähde: IEA: World Energy Outlook 2010 8
Energiahaasteet Energian saatavuus ja toimitusvarmuus Energiankäytön kasvu, energialähteiden ja muiden luonnonvarojen riittävyys, infrastruktuuri-investoinnit, voimalaitoskapasiteetti Ilmastonmuutoksen torjunta Muutos fossiiliperusteisesta järjestelmästä matalahiilitalouteen Taloudellisuus Taloudellinen kestävyys, markkinoiden toimivuus, energiaköyhyys, kyky investoida ja saada rahoitusta 9
Maakaasumarkkinat myllerryksessä Monet epäkonventionaaliset kaasut ovat kaupallistuneet nopeasti Teknisesti hyödynnettävät maakaasuvarat (IEA, 2011) Perinteiset maakaasuvarat 421 tcm = 4,6 x 10^6 TWh Epäkonventionaaliset kaasuvarat Liuskekaasu 208 tcm = 2,3 x 10^6 TWh Tiheä kaasu 76 tcm = 0,83 x 10^6 TWh Kivihiilikerrostumametaani 47 tcm = 0,52 x 10^6 TWh Tuotantokustannus näillä samaa luokkaa kuin maakaasulla (8-20 eur/mwh) 10
Epäkonventionaalisten kaasuvarojen sijainti liuskekaasu Tiheä kaasu Kivihiilikerrostumametaani 11
Maakaasun hinta eriytynyt eri markkinoilla Hinta ($/mmbu) 25 20 15 10 JPN (LNG) Öljyyn sidotut sopimukset GER UK 5 USA 0 2007 2011 12
European reality: The quest for lost competitiveness Euroopan maakaasun käyttö vähentynyt nopeasti syitä on monia 13
Liuskeöljy todennäköisesti vielä suurempi muutos Liuskekaasun hionnan alennuttua porauskalusto on siirtymässä Yhdysvalloissa liuskeöljyn hyödyntämiseen On arvioitu, että USA voisi olla maailman suurin öljyntuottaja jo vuonna 2020 Öljyn hinnan on arvioitu pysyvän nykyisellä korkealla tasollaan, mutta geopoliittiset vaikutukset olisivat suuret Pitkäaikainen totuus on murtumassa: Öljy- ja kaasuvarat eivät ehkä olekaan ehtymässä, välttämättä jatkuvasti kallistumassa ja keskittymässä yhä harvempiin ja poliittisesti epästabiilimpiin maihin USA on palannut halvan energian aikaan 14
Ilmastopolitiikka 30 25 CO 2 -päästöt (GtC) Kehittyneet maat Päästöjen perusura Kehitysmaat 20 15 10 Päästöjen vakautustaso 550 ppm 5 0 Päästöjen vakautustaso 450 ppm 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 15 Lähde : UK DEFRA
Onnistunut ilmastopolitiikka edellyttää toimia kaikissa maissa - Kiinan ja USAn rooli keskeinen IEA:n ilmastopolitiikkaskenaariossa 50 % päästövähennyksistä USA:ssa ja Kiinassa Lähde: IEA: World Energy Outlook 2010 16
Ilmastoneuvottelujen tilanne Ilmastokokous Kööpenhaminassa 2009 oli ladattu täyteen odotuksia Kokous EU:lle valtava pettymys ja takaisku Kuitenkin maat lupasivat ilmoittaa tavoitteensa 2020 ja prosessi jatkui Nyt sovittu uuden sopimuksen aikataulu 2015 sovitaan sopimuksesta joka alkaa 2020 Käytännössä eteneminen kovin eritahtista Epätodennäköistä, että kehitys olisi toimijoiden kannalta tasapuolista Toisaalta päästökauppajärjestelmiä vihdoin alaknut syntyä myös muualle Suomen energia-alalle EU:n politiikka keskeistä 17
EU:n ilmastotiekartta 2050: Kokonaispäästöt 80 % Sähkö -95...-99% CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990 Ilmastotiekartta kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet: 20% vuoteen 2020 (25% nykyisin politiikkatoimin + energiatehokkuus) 40% vuoteen 2030 (54-68% vähennys sähkösektorille) 80% vuoteen 2050 18
EU:n energiatiekartta 2050 Energiasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 85 % tarkoittaa: Energian kokonaiskäyttö vähenee 30 %... 40 % Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa tasolta 20 % tasolle 35...40% sähkön kokonaiskäyttö kasvaa noin 30 % Uusiutuvien osuus koko energian käytöstä nykytasolta (10%) tasolle 50-60 % (tai jopa 75 %) sähköstä tasolle 60-65 % (tai jopa 85%) 19
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri Ilmastotavoite -20% (vs 2005) Uusiutuva energia 20% loppuenergiasta Energiatehokkuus +20 % (vs. 2005) Sähkö- ja kaasumarkkinat avoimet 2014 EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Kansalliset tukijärjestelmät Energiatehokkuusdirektiivi Valtiontukisäännöt Markkinaregulaatio 20
Vuonna 2020 EU:n sähköstä uusiutuvilla tuotetaan 35 % 1400 2000 (EUROSTAT) 2008 (EUROSTAT) 2020 (NREAP) 1200 1000 TWh 800 600 400 200 0 Hydro Biomass Wind Solar TOTAL RES-E 2008 600TWh 2020 1200 TWh Lähde: kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat 21
Tuulivoimakapasiteettia 94 000 MW Uutta kapasiteettia vuodessa 9 600 MW (2011) 22
Aurinkosähkökapasiteetti 47 400 MW Uutta kapasiteettia vuodessa 20 900 MW (2011) 23
Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa (tilanne vuodenvaihteessa 2011/12) syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki 24
Seurauksena kooltaan suuri, olosuhteiden mukaan vaihteleva tuotanto 25
Miten järjestelmä saadaan toimimaan? Joustava kysyntä Perinteinen kysyntäjousto Uusi kysyntä kehittyy hintajoustavaksi Sähköautot, hintakuopat hyödyntävä teollinen tuotanto,... Säätövoiman lisääminen Keski-Euroopassa pumppuvesivoimaa Suomessa vesivoiman tehonkorotukset ja uudet laitokset Kaasuturbiinit, ehkä dieselmoottoritkin Perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, edellyttävät jonkinlaista tukea yhteiskunnalta Sähkön siirtoinvestoinnit Sekä uusia valtateitä että nykyverkon vahvistusta Valitettavan hitaita 26
Keskustelu teho-/kapasiteettimarkkinoista Perusskenaario Keski-Euroopassa? Kaikki muu kapasiteetti joustaa uusiutuvan tahdissa Ydinvoiman ja konventionaalisen lauhdevoiman tunnit vähenevät Säätävästä kapasiteetista pula Kaasuturbiineihin ja pumppuvesivoimaan investoidaan paljon Yhteyksiä Pohjolasta Keski-Eurooppaan rakennetaan lisää Tarvitaan suuri määrä back-up kapasiteettia Kannattava vain tehoperusteisilla maksuilla Toteutetaanko kehitystä yhteisten markkinoiden vai jäsenmaiden omista lähtökohdista? Mikä on yhteisten sähkömarkkinoiden tulevaisuus? 27
Päällekkäisyydet syövät päästökaupan roolia Tarjonta: Päästökaupan kiintiö = vakio Energiatehokkuustoimet Päästöoikeuden hinta << 10 *) Kysyntä: EU:n heikko taloustilanne Uusiutuvan tukijärjestelmät *) Hinta : 4,48 euro/tco2 Päällekkäiset energiaverot Päästövähennyksen varjohinta jopa satoja euroja / t CO2 28
EU:n energia-arkkitehtuurissa yhteiset toimet yskivät ja edetään kohti kansallista sääntelyä Ilmastotavoite -20% (vs 2005) Uusiutuva energia 20% loppuenergiasta Energiatehokkuus +20 % (vs. 2005) Sähkö- ja kaasumarkkinat avoimet 2014 EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Kansalliset tukijärjestelmät Energiatehokkuusdirektiivi Valtiontukisäännöt Kansalliset sovellukset Markkinaregulaatio 29
Suomen energiapoliittiset linjaukset 30
Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20 % EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21 % EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10 % -16 % Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20 % 38 % Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10 % 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20 % EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi 1990 2) vertailuvuosi 2005 3) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen 31
Energia- ja ilmastostrategian päivitys Puhtaan energian ohjelma Strategian päivityksessä katsottiin, miten edellisen hallituksen tavoitteet toteutuvat (v. 2020 osalta) Uusiutuvan energian ohjauskeinojen toimivuuden arviointi Puhtaan energian ohjelma täydentää Energiakauppataseen / -omavaraisuuden parantaminen Energiatyöllisyyden lisääminen (CleanTech) Jatkotavoitteita energialähteiden osalta vuodelle 2025 Muita kysymyksiä mm. Pientuotannon edistäminen Sähköautojen edistäminen 32
Suomen päästökehitys 33
Suomen uusiutuvan energian kehitys 34
Suomen energiankulutuksen kehitys Huom: 2008 strategian ja nykyisten skenaarioiden luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska tilastotiedot ovat muuttuneet 35
Puhtaan energian ohjelma Keskeiset polttoaineisiin liittyvät tavoitteet 36
Ydinvoima ja Suomen linjaukset Energia- ja ilmastostrategia nojaa ydinvoiman lisärakentamiseen Myönnetyt periaatepäätösluvat eivät poliittisen keskustelun kohteena (Olkiluoto 4 ja Pyhäjoki 1) Oletetaan valmistuvaksi 2020-2025 Yhtä selvää, että tämä hallitus ei tee uusia myönteisiä periaatepäätöksiä Ydinvoiman haasteet liittyvät nyt rahoitukseen, arvioon tulevasta markkinatilanteesta Ilmeisesti tämän vuoksi sähkön kysynnästä nyt edelleen keskustellaan 37
Bioenergiassa Suomella selvät politiikkatavoitteet vuodelle 2020 Suomen kaiken energian loppukäytöstä 38 % uusiutuvaa vuonna 2020 (nykyään noin 28 % - 30 %) Metsäenergian osuus tavoitteesta 75 % - 80 % Vaaditaan vielä paljon toimia, jotta tavoite saavutetaan Metsäteollisuuden sivutuotepuu on teollisuuden laitoksella syntyvä aines, mm. sahanpuru, kuori ja puutähdehake. Metsähake on puunkorjuussa ja metsänhoidollisissa hakkuissa syntyvistä jakeista (latvukset, oksat, kannot, pienpuu) valmistettu puupolttoaine
Bioenergian kestävyyskriteerien haasteita ja ulottuvuuksia Uusiutuvan energian tavoitteet ja direktiivi Voidaanko kaikki bioenergia laskea uusiutuvaksi Onko hiilitase riittävän hyvä ja hankinta muuten kestävää Vain hyväksyttävää bioenergiaa saa kansallisesti tukea Päästökauppa Onko uusiutuvaksi kelpaamattomalle sovellettava polton mukaista päästökerrointa Onko kaikki puu ylipäätään hiilineutraalia Uusiutuuko metsä liian hitaasti Ymmärretäänkö metsän käyttöä ylipäätään päätöksenteossa ja tutkimuksessa 39
Turpeen käyttöön liittyviä kysymyksiä Hallitusohjelmassa kirjattu turpeen käytön hallittu vähentäminen siten, että ei korvaudu kivihiilellä Turpeen verokorotus 2013 alusta Vastaava metsähakkeen tuen alentaminen Valtioneuvoston periaatepäätös suo- ja turvemaiden strategiasta ET:n mielestä hyvä kompromissi Turpeen maine Projekti Bioenergia ry:n puitteissa Akuutti turvepula Ympäristönsuojelulain uudistus ja turvesoiden lupamenettelyn mahdollinen edelleen vaikeutuminen 40
Tuulivoima Tavoite 6 TWh/a, noin 2500 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 Nykykapasiteetti on 220 MW Hankkeita suunnittelupöydillä paljon Hallinnolliset esteet huomattavia Mm. Tarastin selvitys TEMillä erillinen työryhmä purkaa esteitä Laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa 41
Sähkön pien-/mikrotuotanto Kiinnostus kasvanut nopeasti Laitekehitys, kokemukset muista maista Tulee osaksi älykästä sähköjärjestelmää Energia-ala tekee mikrotuotannon mahdolliseksi Verkkosuosituksia päivitetään Ylijäämäsähköä monet yhtiöt jo ostavat Mahdolliset tukitoimet mitoitettava kustannustehokkaiksi ja laadittava käytännöiltään hyvin yksinkertaisiksi (kertaluonteisia tukia) 42
Pitkän aikavälin tavoitteet, Suomi Hallitusohjelma: Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi Suomen 2050 tiekartan laadinta aloitetaan vuonna 2013 43