Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Transkriptio

1 Hiilineutraaliin sähköntuotantoon Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari

2 Tavoite: Tulevaisuuden sähkö on hiilineutraalia koko Euroopan Unionissa CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990 Ilmastotiekartta kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet: 20% vuoteen 2020 (25% nykyisin politiikkatoimin + energiatehokkuus) 40% vuoteen 2030 (54-68% vähennys sähkösektorilla) 80% vuoteen 2050 ( % vähennys sähkösektorilla) 2

3 EU:n energiatiekartta 2050 Energiasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 85 % tarkoittaa: Energian kokonaiskäyttö vähenee 30 % % Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa tasolta 20 % tasolle % sähkön kokonaiskäyttö kasvaa noin 30 % Uusiutuvien osuus koko energian käytöstä nykytasolta (10%) tasolle % (tai jopa 75 %) sähköstä tasolle % (tai jopa 85%) 3

4 Energiateollisuuden visio 2050: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin Energiateollisuuden visio valmistui vuonna

5 Energiateollisuuden visio 2050 Sähkön kysyntä Sektori Sähkön käyttö (TWh/a) Asuminen Kotitaloussähkö Rakennusten lämmitys Rakennnusten jäähdytys ,2 1 2 Teollisuus Palvelut & julkinen 15, Liikenne 0, Häviöt Yhteensä : ET:n ja EK:n arvio syksyltä : ET:n hiilineutraali visio 5 5

6 ET:n hiilineutraali visio: Sähköntuotanto2050 Hiilidioksidin talteenotto kattaa reilun kolmanneksen polttoaineista vuonna

7 Energia-ala on ylivoimaisesti pääomaintensiivisin teollisuutemme Teollisuuden pääomaintensiivisyys Teollisuus yhteensä = 100 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 77

8 ET:n hiilineutraali visio: Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia MW. 8 8

9 Investointiodotukset miljardia seuraavan 15 vuoden kuluessa Tuulivoima Tavoite 2500 MW tuulivoimaa 2020 mennessä Ydinvoima Yksi laitos rakenteilla, kaksi tarjousvaiheessa Vesivoima tehonkorotusohjelman loppuunsaattaminen Yhteistuotanto Puun käytön merkittävä lisääminen Vanhan kapasiteetin korvaaminen Älykkäät sähköverkot Etäluettavat mittarit 2014 mennessä Kantaverkon vahvistus Fingridin investointiohjelma 1,7 mrd/10 vuotta Kaukolämpökeskukset ja verkot Puun käyttö, kaukolämpöverkkojen laajentaminen 9

10 Vuonna 2020 EU:n sähköstä uusiutuvilla tuotetaan 35 % (EUROSTAT) 2008 (EUROSTAT) 2020 (NREAP) TWh Hydro Biomass Wind Solar TOTAL RES-E TWh TWh Lähde: kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat 10

11 Uusi asennettu kapasiteetti ja kapasiteetin poistuma EU:ssa vuonna 2012 FIGURE 1.3 NEW INSTALLED POWER CAPACITY AND DECOMMISSIONED POWER CAPACITY IN MW Lähde: EWEA ,000 9,000 16,750 11,895 10,535 4,000 3,065 Tuuli ja aurinko: MW MW Hiili: MW MW 0 1, , , ,204-6,000-5,495-5,441 PV Wind Gas Coal Biomass Hydro Waste Nuclear CSP Fuel oil New Decommissioned 11

12 Tuulivoimakapasiteettia MW Uutta kapasiteettia vuodessa MW (2012) Tilanne vuoden 2012 lopussa 12

13 Aurinkosähkökapasiteetti MW (2012 loppu) Uutta kapasiteettia vuodessa MW (2011) ja MW (2012) Tilanne vuoden 2011 lopussa 13

14 Konventionaalinen lämpövoima kuitenkin vielä pitkään merkittävin sähköenergian tuottaja EU:ssa Sähkön tuotanto 2011: 3120 TWh, josta Konv. lämpövoima 1700 TWh Ydinvoima 860 TWh Vesivoima 330 TWh Tuulivoima 170 TWh Aurinkosähkö 42 TWh Hiililauhdekapasiteetti noin MW 14

15 Sähköntuotannon ominaispäästöjen kehitys Energiateollisuuden ja Eurelectricin visioiden mukaan CO2 g/kwh EU EU-27 Lähteet: Samuli Honkapuro, LTY ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics

16 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri vuoteen 2020 Päästötavoite -20% (vs 2005) Uusiutuva energia 20% loppuenergiasta Energiatehokkuus +20 % (vs. 2005) Sähkö- ja kaasumarkkinat avoimet 2014 EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Kansalliset tukijärjestelmät Energiatehokkuusdirektiivi Valtiontukisäännöt Kansalliset tavoitteet ja keinot Markkinaregulaatio 16

17 Vaikka tavoite on edelleen sama, moni asia on muuttunut toimintaympäristössä Kv. ilmastoneuvottelujen tilanne ei ainakaan tue oletusta, että ilmastokysymykselle oltaisiin oikeasti tekemässä kovin paljon Kaupallisesti käytettävissä olevia fossiilisia polttoaineita tarjolla enemmän kuin koskaan: liuskekaasu ja -öljy Hiilidioksidikustannus on hyvin alhainen EU panostaa kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen, vaikka fossiilipolttoaineista ollaan luopumassa CCS-ohjelmat jäissä Sähkön ylitarjontaa luodaan yhteiskunnan päättämin tukivaroin tilanteessa, jossa EU:n talous on kuralla Kilpailija USA siirtymässä halvan energian aikaan Suomessa kehitellään veroa päästöttömille ydin- ja vesivoimalle ainoina sähköntuotantomuotoina 17

18 Ohjauksen päällekkäisyys, taantuma ja rahoituskriisi vesittävät ohjauksen Tarjonta: Päästökaupan kiintiö = vakio Uusiutuvan tukijärjestelmät Energiatehokkuustoimet Päästöoikeuden hinta < 5 /tco2 Kysyntä: EU:n heikko taloustilanne Päällekkäiset energiaverot Päästövähennyksen varjohinta jopa satoja euroja / t CO2 18

19 Tuuli- ja aurinkosähkön indikaattoreita Saksassa (vuoden 2011 lopun tilanne *) ) Saksa, vuoden 2011 lopun tilanne MW Asennettu kapasiteetti tuuli + PV Maksimituotanto Minimituotanto 402 Keskimääräinen tuotanto Suurin lisäys 1 tunnissa Suurin lisäys 5 tunnissa Suurin vähenemä 1 tunnissa Suurin vähenemä 5 tunnissa *) Tuuli- ja aurinkosähkön kapasiteetti Saksassa vuoden 2012 lopussa MW Lähde: BDEW 19

20 Pöyryn mallinnus Alppien pohjoispuolisen Euroopan aurinko- ja tuulisähkön tuotannosta vuonna 2035 (vertailu vuoteen 2010) 20

21 Suomessa vuonna 2030 tuulivoimatuotannon vaihtelu ja säätötarve ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyinen sähkön kulutuksen vaihtelu tiedoilla tiedoilla Lähde: ÅF Consult, Mistä joustoa sähköjärjestelmään , 21

22 Miten järjestelmä saadaan toimimaan? Joustava kysyntä Perinteinen kysyntäjousto Uusi kysyntä kehittyy hintajoustavaksi Sähköautot, hintakuopat hyödyntävä teollinen tuotanto,... Säätövoiman lisääminen Keski-Euroopassa pumppuvesivoimaa Suomessa vesivoiman tehonkorotukset ja uudet laitokset Kaasuturbiinit, ehkä dieselmoottoritkin Perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, edellyttävät jonkinlaista tukea yhteiskunnalta Sähkön siirtoinvestoinnit Sekä uusia valtateitä että nykyverkon vahvistusta Valitettavan hitaita 22

23 Teknologiakehitys vaikuttaa: älyverkot ja mikrotuotanto Hajautettu mikrotuotanto tulee integroiduksi osaksi sähköjärjestelmää Älykäs sähköjärjestelmä tuo markkinoille uusia tuotantomuotoja Negawatteja eli energian säästöä ja tehokkuutta Uutta säätötehoa kulutuksen puolelta (modernia kysyntäjoustoa) Sähkövarastoja eri muodoissaan 23

24 EU on valinnan edessä Tavoitellaanko edelleen yhteisiä markkinoita ja kilpailukykyistä energian hintaa? Vai tavoitellaanko kansallisia energiajärjestelmiä, jossa poliitikot valitsevat sähköntuotantomuodot ja maksattavat ne asiakkailla tai veronmaksajilla? Sähköntuottajan näkökulmasta kaksi päävaihtoehtoa: Investoinnit ja tuotanto saa tuoton sähkön tukkumarkkinoilta (markkinariski) Investoinnit ja tuotanto rahoitetaan kapasiteettimaksuin ja uusiutuvan/co2-neutraalin sähkön tuin (poliittinen riski) 24

25 Energiateollisuuden näkökulmia post-2020 päätöksentekoon Ilmastokysymys on edelleen ratkaistava Energiapolitiikan kokonaisuus on saatava toimimaan Ilmastotavoite, energiajärjestelmän toimivuus, ohjauskeinojen yhteensopivuus keskenään ja markkinoihin, kustannustehokkuus Säädeltävä tavoitetta, ei keinoja Ilmastovaikutusta, ei tuotantomuotoja Kunnianhimoinen päästötavoite 2030 (uralle kohti tavoitetta 2050) Annetaan päästökustannuksen ohjata valintoja Puretaan päällekkäistä ohjausta ja vahvistetaan päästökaupan hintaohjausta 25

26 Energiateollisuuden näkökulmia post politiikan päätöksentekoon Uusiutuvan tavoitteet ja tuet Päästökaupan kanssa päällekkäisistä sitovista tavoitteista pidättäydyttävä Tukien alasajo markkinoilla laajasti olevilta tuotantomuodoilta ja kohdentaminen teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen Sähkömarkkinoiden toiminta Saatetaan tuotanto ja investoinnit takaisin markkinoille pois hintasääntelystä Kehitetään sähkön siirtoverkkoja Kehitetään markkinoita niin, että hintajousto toimii ja asiakkaiden osallistuminen markkinoille palkitsevampaa Huolehditaan säätökykyisen tuotannon toimintaedellytyksistä 26

27 Yhteenveto Suunta kohti hiilineutraalia energiataloutta Sähkö on tuote, joka ratkaisee ongelmia eikä aiheuta niitä Selvät suunnitelmat ja aikeet tarvittaville investoinneille, mutta markkinatilanne on tällä hetkellä hyvin haastava EU:n politiikkatavoitteet ja keinot keskustelun alla ja mahdollisesti muutoksen kohteena Teknologinen kehitys etenee ja tuo uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia Suomella on muutoksessa paljon pelissä On yhdessä tehtävä uhkista mahdollisuuksia 27

28 Kiitos! Lisätietoa: Jukka Leskelä Energiateollisuus ry p