Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön

Transkriptio

1 Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pirkanmaan ilmastoseminaari Tampere 1

2 CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990 Suunta on selvä ja muutos tarvitaan Kokonaispäästöt 80 %, sähkö % Ilmastotiekartta kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet: 20% vuoteen 2020 (25% nykyisin politiikkatoimin + energiatehokkuus) 40% vuoteen 2030 (54-68% vähennys sähkösektorille) 80% vuoteen

3 EU:n energiatiekartta 2050 Energiasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 85 % tarkoittaa: Energian kokonaiskäyttö vähenee 30 % % Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa tasolta 20 % tasolle % sähkön kokonaiskäyttö kasvaa noin 30 % Uusiutuvien osuus koko energian käytöstä nykytasolta (10%) tasolle % (tai jopa 75 %) sähköstä tasolle % (tai jopa 85%) 3

4 Kestävä energia Ympäristö (ilmasto, luonnonvarat, biodiversiteetti, päästöt,...) Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Kestävyys Talous (kohtuullinen hinta, kilpailukyky, hyvinvoinnin luonti,...) 4

5 Historiallinen kehitys melko hidasta EU:n energiankäyttö 1990 ja

6 Sähköntuotanto energialähteittäin EU-27 Yhteensä 3210 TWh (2009) 19 % 26 % 3 % 28 % 24 % 6

7 Uusi asennettu kapasiteetti ja kapasiteetin poistuma EU:ssa vuonna 2012 FIGURE 1.3 NEW INSTALLED POWER CAPACITY AND DECOMMISSIONED POWER CAPACITY IN MW Lähde: EWEA ,000 9,000 16,750 11,895 10,535 4,000 3,065 Tuuli ja aurinko: MW MW Hiili: MW MW 0 1, , , ,204-6,000-5,495-5,441 PV Wind Gas Coal Biomass Hydro Waste Nuclear CSP Fuel oil New Decommissioned 7

8 TWh Vuonna 2020 EU:n sähköstä uusiutuvilla tuotetaan 35 % (EUROSTAT) 2008 (EUROSTAT) 2020 (NREAP) Hydro Biomass Wind Solar TOTAL RES-E TWh TWh Lähde: kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat 8

9 Komission esittämä 40 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä olisi noin 25 % % sähköntuotannosta uusiutuvilla energialähteillä tuotettaisiin noin 45 % % lämmityksessä ja jäähdytyksessä 25 % % liikenteessä 12 % % Lähde: Komission 2030 paketin vaikutusarvio (2014) 9

10 Sähköntuotannon ominais CO 2 -päästöt eräissä EU-maissa v Tanska Kreikka Irlanti Alankomaat Iso-Britannia Saksa Italia EU-27 Portugali Luxenburg Belgia Suomi 2010 Espanja Itävalta Suomi 2012 Ranska Ruotsi g CO2/kWh Lähde: Eurelectric, Power Statistics 2010, tiedot arvioita 10

11 Uusiutuvan energian osuus ja tavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Ranska Espanja Kreikka Saksa Italia Iso-Britannia Puola Alankomaat Tshekinmaa Belgia 2005 % Kasvu %-yks

12 Suomen metsähakkeen käyttö kahdeksankertaistunut luvulla Tavoite lisätä 19 TWh/a (n. 10 milj.m3/a) metsähakkeen käyttöä vuoden 2005 tasosta vuoteen Metsähakkeen käyttö, 1000 m Kannot Järeä runkopuu Pienpuu Hakkuutähteet Lähde: Energia- ja ilmastostrategian taustaraportti, TEM

13 Energiateollisuuden visio 2050: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin Energiateollisuuden visio valmistui vuonna

14 Energiateollisuuden visio 2050 Monipuolinen energiapaletti jatkossakin 85 TWh TWh Sähkönhankinnan muutos Energiateollisuuden Visiossa vuoteen

15 ET:n hiilineutraali visio: Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia MW

16 Kokonaistyöllisyysvaikutus, htv/a Energiateollisuuden visio 2050 Suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotostaulukon työpanoskertoimien perusteella Kertoimien kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu kolmesta tekijästä: Välitön työpanos Välituotepanosten (toiminnan aikaansaamiseksi käytetyt tuotteet ja palvelut) työllisyysvaikutukset Kulutuksen kautta lisääntyvän tuotantotoiminnan työllisyysvaikutukset Käytetyt panos-tuotoskertoimet ovat vuodelta 2007 Eri arvioiden mukaan panos-tuotostaulukon kokonaistarkkuus pysyy luotettavana noin 5-10 vuotta Polttoaineiden tuotannon ja jakelun suorat työpaikat on vähennetty energiantuotannon välillisistä työllisyysvaikutuksista päällekkäisyyksien välttämiseksi Välilliset työllisyysvaikutukset karkeasti suorien työllisyysvaikutusten suuruiset Nykyisellä työn tuottavuudella energia-alan työllisyysvaikutus kasvaa yli 50 % Energia-alan työllisyys kasvaa hieman, mikäli huomioidaan työn tuottavuuden 1 %:n vuosikasvu Lähde: ÅF Consult Nykyhetki 2050, nykyisellä työn tuottavuudella Kaukolämmön jakelu, välillinen Kaukolämmön jakelu, suora Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, välillinen Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, suora Sähkön siirto ja jakelu, välillinen Sähkön siirto ja jakelu, suora Energian tuotanto, välillinen Energian tuotanto, suora Laitosrakentaminen, välillinen Laitosrakentaminen, suora 16

17 EU:n energiatavoitteet vuoteen 2020 Ilmastotavoite -20%/2020 (vuodesta 2005) Uusiutuva energia 20%/2020 loppuenergiasta Energiatehokkuus +20%/2020 (vuodesta 2005) Yhteiset sähkömarkkinat v EU:n päästökauppa Muut sektorit Kansalliset tukijärjestelmät EU:n valtiontukisäännöt Energiatehokkuusdirektiivi + muut keinot Normit, energiaverot... Markkinaregulaatio Lisäksi EU:n sääntelyä mm. päästörajat (IED), paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), jätteet ja kemikaalit (REACH), ydinturvallisuus ja -vastuut, vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD), YVA-direktiivi, kalakantojen hoito, bioenergian kestävyys... 17

18 Tuottaako nykyinen politiikka tuloksia Ilmasto KYLLÄ, MUTTA nykytavoite ei vuoden 2050 tavoitetason mukainen, luottamus päästökauppaan heikentynyt Toimitusvarmuus EI, huomattavia haasteita sähköjärjestelmän luotettavuudessa Kestävyys Talous EI, asiakashinnat nousseet, kilpailukyky heikentynyt, investoinnit perustuvat tukiin 18

19 Sähkön hinnan kehitys pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle snt/k Wh ( ) Sources: Eurostat (for EU, Finland and Germany): Total end-user price without VAT, customer consumption MWh/a EIA (USA). Total price for industrial customers Source for currency change European Central Bank 19

20 Tukkusähkömarkkinoiden hinnat laskeneet Hintaongelma johtuu muusta (= verot ja tuet) /MWh 80 Annual average wholesale electricity prices (real 2012) GE: y = -1,9031x + 58, SE: y = -0,2412x + 45, YTD GE FI SE FR US Linear (GE) Linear (SE) Wholesale energy prices in the US (including both electricity and capacity components) are close to the European prices. Clearly higher end-user electricity prices in Europe are explained by other factors than costs of generation, in particular, higher taxes which include RES support mechanisms Source: Fortum, US EIA, Eurostat, Bank of Finland 20

21 Euroopan sähköyhtiöiden talous romahtanut, miten rahoitetaan energiainvestoinnit? 21

22 Päästökaupan ohjaus on huvennut Source: Greenstream

23 Euroopan sähkömarkkinat hajautuvat: omia markkinasääntöjä, uusiutuvan tukijärjestelmiä, CO2 veroja... Esimerkkinä kansallisia markkinasäännöksiä 23

24 Euroopan talouskriisi Teollisuustuotanto ja energian kysyntä alas CO 2 -päästöt alas NYKYPOLITIIKAN ONGELMAT Runsaat ja riskittömät uusiutuvan sähkön tuet Paljon tuuli- ja aurinkosähkökapasiteettia Päästöoikeuksien ylitarjonta Sähkön tukkuhinnat laskevat Sähköntuotanto vaihtelee sääolojen mukaan -> hintavaihtelut Päästöoikeuksien hinnat alas CO 2 -hintaohjaavuus menetetään Voimalaitoksia suljetaan paljon ennenaikaisesti Ei kannusteita energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon Toimitusvarmuusongelmia Kapasiteettimaksuja käyttöön eri maissa Hajautuneet, kansalliset sähkömarkkinat Eurooppalaisten sähkölasku kasvaa Fossiilipolttoaineet kilpailukykyisiä Tarvitaan lisää tukia TARVITAAN USA:n liuskekaasubuumi MUUTOSTA OHJAUKSEEN 24

25 S Ä H K Ö V E R K K O INVESTOINNIT, JOTKA TUKEVAT PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ, TOIMITUSVARMUUTTA JA ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYKYÄ Päästömarkkina Energiatehokkuus ja vähäpäästöinen tuotanto Teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen Uudet ratkaisut markkinoille Kilpailukyky, Sähkömarkkina Oikea hintasignaali A S I A K K A A T Päästöt, CO 2 Kestävyys Toimitusvarmuus, MW 25

26 Strategia kestävään energiajärjestelmään Energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Ilmastokysymys pitää ratkaista Päästötavoite 2030 oltava linjassa tavoitteen kanssa Markkinoita hyödynnettävä kilpailukyvyn ja päästövähennysten toteuttamisessa Päällekkäisten ohjauskeinojen purku RES-tuet suunnataan tutkimukseen, kehitykseen ja kaupallistamiseen Päästökaupan vakauttaminen Tasapainoiset toimet päästökaupan piirissä ja muilla sektoreilla Jäsenmaat voivat valita tuotantomuodot ja huolehtia siten energian toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvystä Jäsenmaat voivat ottaa omia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteitaan Verkkoinvestointeja ja kysyntäjoustoja kehitettävä markkinoiden toiminnan parantamiseksi Saatavuus Ympäristö Talous 26

27 Kiitos! Lisätietoa: Jukka Leskelä Energiateollisuus ry p